Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen
Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa Alle kouluikäisiä lapsia n. 1300
Imatralla uudistettu lapsiperheiden palvelujärjestelmää Perusteina raha ja inhimillinen hätä: lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden tarve oli erittäin suurta Konkretisoitiin päättäjille ja itsellemme: se, miten paljon kaupunki käyttää rahaa lasten ja perheiden palveluihin se, kuinka paljon tuosta rahasta käytetään häiriöiden ja ongelmien hoitoon se, kuinka paljon rahaa käytetään hyvin pienen kuntalaismäärän palveluihin Lisäksi hyväksyttiin se, että jo syntyneiden ongelmien hoitoa ei voi lopettaa (eikä heti edes vähentää) vaikka samaan aikaan on panostettava ongelmien ehkäisyyn
Imatralla uudistettu lapsiperheiden palvelujärjestelmää Käytännön havainto on myös, että neurologisista häiriöistä kärsivät ja lievästi kehitysvammaiset erityiset lapset ja nuoret yliedustettuna lastensuojelussa Onko niin, että saadakseen tukea haastavan lapsen kasvatukseen ja omaan jaksamiseensa perheen ongelmien on kasvettava suuriksi ja perheen jouduttava (päästävä) lastensuojelun asiakkaaksi? Näiden lastensuojelun ja vammaispalveluiden yhteisten asiakkaiden palveluihin käytetään pahimmillaan hurjasti rahaa: nuoret ja perheet palveluiden suurkuluttajia ja sijoitus kodin ulkopuolelle erityisen kallista Miksi tukea ei saa ajoissa?
Idea Lasten ja perheiden valuminen erityispalveluiden asiakkaaksi on pysäytettävä vahvistamalla varhaista tukea ja yleispalveluja Toiminta-ajatuksen ja rakenteiden uudistaminen koko palvelujärjestelmässä: yhteinen näky Kaikki perheet ovat yhteisiä Perheiden ja lasten on saatava yleispalveluista ajoissa riittävä tuki kasvatustyöhönsä ja arjen perusasioiden sujumiseen (pois poislähettämisen kulttuurista) Erityispalveluiden tärkein tehtävä on tukea peruspalveluja em. tehtävässä (perus- ja erityspalveluiden suhteen muuttaminen) Tuki kehitysyhteisöihin, matalat kynnykset, konkreettinen tuki annetaan silloin, kun lapsi tai vanhemmat kohdataan Ongelmakeskeisyydestä (ratkaisukeskeisyydestä) koko perheen tukeen Järjestelmien ja niiden välisen yhteistyön kehittämisestä perheiden tuen parantamiseen
Idea Moniammatillisuus käytännön työssä Yksilöllinen koko perheen tuki. Ei ole kahta samanlaista perhettä. Perhe on asiantuntija omasta tuen tarpeestaan ja vahvuuksistaan. Tuen oikea kohdentaminen vs. leimaamattomuus Perheen vahvuuksien ja itsenäisen selviytymisen tukeminen vs. asiakkaaksi opettaminen eli omavastuun ja yhteiskunnan vastuun problematiikka
Kaikki edellä mainittu on relevanttia myös vammaisen lapsen perheen tuessa Pois vammaisuuden mystifioinnista Vammainen lapsi on ensi sijassa lapsi tavallisessa perheessä Vammaisen lapsen perheelle on annettava perheen tarpeiden mukaista tukea
Hyvinvointineuvola Imatralla Äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa odottavat perheet ja alle kouluikäisten perheet käytännössä 100 %, luotettu, leimaamaton, matalan kynnyksen palvelu Käynnistettiin hyvinvointineuvola 1.4.2009 alkaen Hyvinvointineuvolalla tarkoitetaan perinteistä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa + perhetyötä Kuusi perhetyöntekijää terveydenhoitajien työpariksi (sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suunt. sairaanhoitajaa) Ei hanke, vaan alusta alkaen pysyvä rahoitus. Lisäinvestointi, jolla selkeä taloudellinen ja inhimillinen tuotto-odotus. Konkreettinen apu perheiden kotona ja muissa kehitysyhteisöissä oppiminen ja muutos tapahtuvat arjessa, ei asiakkaana vastaanotoilla Pienin mahdollinen, mutta riittävä tuki. Vahvuuksien ja suojaavien tekijöiden etsiminen ja vahvistaminen, erityisesti verkostot. Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa) Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa ollut alusta asti tiivistä ja tuki kohdentuu nykyisin myös alakouluikäisten lasten perheisiin
Hyvinvointineuvolan perhetyö (tuen porrastus): 1. Perustyö: kotikäynnit kaikille ensimmäisen lapsen perheille, perhevalmennus, vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät (universaalipalvelu) 2. Tukikäynnit: kohdennettu työ enemmän tukea tarvitseville, kotikäynnit, Hoivaa ja Leiki ryhmät, isäryhmät, eroryhmät (varhainen tuki/pienimuotoinen lisätuki) 3. Perhetyö: perheiden kotona toteutettu intensiivinen tavoitteellinen tuki, perhekuntoutus (yhteistyössä lastensuojelun perhetyön kanssa), tarpeenmukainen yhteistyö erityistason palveluiden kanssa (intensiivinen tuki)
Hyvinvointineuvolan perhetyö vammaisen lapsen perheessä Ei ole vammaisen lapsen perheelle korvamerkittyä tukea Tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti, perhe itse on paras asiantuntija Tukea tarjotaan jo raskausaikana Palveluohjauksellinen työ korostuu usein vammaisten lasten perheissä. Vanhempien mieli voi olla sekasortoinen ja palvelujärjestelmä koetaan hajanaiseksi ja apu vaikeasti tavoitettavaksi. Vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen Parisuhteen tukeminen, vanhempien muistuttaminen parisuhteen hoitamisen tärkeydestä Sisarusten tuen tarpeen huomioiminen Tarjotaan konkreettista apua: kodinhoitajan apu, tilapäistä lastenhoitoapua, jos vanhemmat kovin uupuneet Perheen verkostojen etsiminen ja vahvistaminen
Yleispalveluiden ja erityispalveluiden integraatio käytännössä Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntemus (esim. keskussairaalan kuntoutusohjaaja, erityishuollon ohjaaja) osaksi yleispalveluissa annettavaa tukea. Yhteiset kotikäynnit jne. Yleispalveluiden työntekijöille (kuten hyvinvointineuvolan terveydenhoitajat, perhetyöntekijät ja kodinhoitajat) koulutusta vammaisuudesta (mm. ensitieto, tietoa kriisivaiheista jne.)
ELÄMÄÄ JA ONNEA Saimaan sylissä, Vuoksen varrella