Selonteko on puolustuksemme rakennemuutoksen perusta

Puolustusvoimat Toimintakertomus

Puolustusvoimain komentaja Selonteko on puolustuksemme rakennemuutoksen perusta Puolustusvoimat aloitti vuonna rauhan ajan suurimman rakennemuutoksensa. Kauaskantoinen organi saation uudelleen järjestely koskettaa lähes puolta puolus tusvoimien vakinaisesta henkilöstöstä. Näin syvälliseen muutokseen ei olisi voitu ryhtyä ilman valtion johdon yhteistä arviota turvalli suusympäristömme vakaasta kehityksestä. Eduskunta hyväksyi val tio neuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, ja puo lus tusvoimat sai siten kehittämisohjelmilleen poliittisen siu nauksen. Kehitys lähialueillamme on jatkunut myönteisenä. Suomen ilmatilan loukkaukset Suomenlahdella herättivät tosin laajaa huomiota. Tapahtumasarjan seurauksena Venäjä korjasi lentotoimintansa virheet. Suomen aluevalvonnan tehokkuus sai osakseen kiitosta ja myönteistä huomiota. Hyvin kehittynyt viranomaisyhteistyömme aluevalvonnassa on muutoinkin ollut laajan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Suurissa puitteissa puolustusvoimat selviytyi vielä hyvin vuoden tulostavoitteistaan. Vaikeita vuosia ovat 2006 ja 2007. Rakennemuutos ei tuolloin vielä tuota tavoiteltuja säästöjä, vaan aiheuttaa pikemminkin lisämenoja. Ydintoiminnoista kuten kertaus harjoituksista joudutaan valitettavasti tinkimään, kunnes raken ne muutos alkaa pienentää kiinteitä kuluja. Puolustusvoimien suorituskyky muodostuu ajanmukaisesti varustetuista ja koulutetuista sodan ajan joukoista. Materiaalinen valmius kehittyi vuonna pääosin suunnitellusti. Eräiden hankkeiden viivästyminen ja hankintasuunnitelmien tarkentuminen hidastivat jonkin verran sotavarustuksen uusimisen edellyttämää materiaalikiertoa. Muun muassa kuljetushelikopterihankinta oli puolustusvoimista riippumattomista syistä myöhässä. Toisaalta maavoimien iskukykyä vahvistavat raskaat raketinheittimet voitiin tilata etuajassa ja poikkeuksellisen edullisesti. Merivoimien Laivue 2000-hanke eteni hyvin ja parantaa kykyäm me meriyhteyksien suojaamiseen. Ilmavoimat jatkoi hävittäjä torjunnan kehittämistä järjestelmien ylläpitopäivityksin ja valmisteli kuljetuskoneiden hankintaa. Puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän perustaksi rakennettiin kansallisen ja kansainvälisen yhteistoimintakyvyn luova tietotekninen arkkitehtuuri. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuttiin valtion johdon päätösten mukaisesti. Suurin osa joukoistamme toimi Länsi-Balkanin EUja NATO-johtoisissa operaatioissa Bosniassa ja Kosovossa. Palaute suomalaisten toiminnasta on ollut kauttaaltaan myönteinen ja todistaa joukkojemme korkeasta tasosta. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen painopiste on valmistautumisessa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin. Puolustusvoimien henkilöstörakenteen kehittämistä jatkettiin valitun strategian mukaisesti. Tavoitteena on vähentää pääosin luonnollisen poistuman kautta 1460 henkilötyövuotta vuoteen 2012 mennessä sekä kohdentaa kehittämisohjelmiin 500 henkilötyövuotta. Selonteon linjauksissa pitäytyminen antaa mahdollisuuden uskot tavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Tinkimisen varaa ei ole. Henkilöstökulujen ja muiden toimintamenojen sekä materiaalihankintojen keskinäisen suhteen on oltava tasapainossa. Puolustusvoimien on yhä haettava keinoja kustannustehokkuutensa parantamiseen. Muutoin ei tarkan taloudenpidon yhtälö toimi. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala

5 Joukot vähenevät, Puolustusvoimissa käynnistyi viime vuonna sen historian suurin rakennemuutos, joka tukee puolustusvoimien kehittämistä 2010-luvulle. Joukot vähenevät, mutta niiden liikkuvuus, iskukyky ja yhteensopivuus paranevat. Samalla rauhan ajan organisaatiota virtaviivaistetaan. KEHITTÄMISOHJELMAT Rakennemuutoksen taustalla ovat turvallisuus ympäristössä tapahtuneet muutokset sekä puo lustusvoimille asetetut tehokkuusvaatimukset. Organisaatiouudistuksilla luodaan edellytykset 2010-luvun vaatimuksia vastaavalle puolustusjärjestelmälle. Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpano pienenee 350 000 mie heen, mutta joukkojen liikkuvuutta ja iskukykyä kehitetään. Joukkojen määrä on pienentynyt jo jonkin aikaa, ja on nähtävissä, että kehitys jatkuu samaan suuntaan, arvioi puolustus voimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Markku Koli. Toinen keskeinen uudistus on maavoimien johdon keskittäminen Mikkeliin perustettavaan Maavoimien Esi kun taan, jolloin Pääesikunnalla on sama rooli kaikkien puolustushaarojen suhteen. Tehtävien ja resurssien tasapaino Rauhan ajan organisaatio mukautetaan vastaamaan sodan ajan kokoonpanoa. Rakennemuutoksella tavoitellaan 1200 henkilötyövuoden vähentämistä sekä mahdollisuutta kohdentaa 50 miljoonaa euroa puolustusvoimien toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tehtävien ja resurssien on oltava tasapainossa. Tähän pyrimme sekä koulutusjärjestelmän optimoinnilla että sisäisellä kustannustehokkuudella, Koli toteaa. Rakennemuutosta tukevat myös viime vuonna perus tetut Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus, Palkka hallinnon Palvelu keskus ja Sotilaslääketieteen Keskus. Puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Maa-, meri- ja ilmavoimien yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2010. Se mahdollistaa myös sähköisten tietojen ja tilannekuvan vaihtamisen vastaavien, Euroopassa Naton käytössä olevien järjestelmien kanssa. Vuoropuhelu toimii hyvin Puolustusvoimien kehittäminen pohjautuu valtioneuvoston tur val li suus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sekä puolustus minis teriön antamaan ohjaukseen. Selonteko on erittäin vankka kehittämisen työkalu. Meidän näkökulmastamme vuoropuhelu puolustusministeriön ja eduskunnan kanssa toimii hyvin, esimerkiksi asian tun tijakuulemisten määrä eduskunnassa on kasvanut jatkuvasti, Koli pohtii. Hyvänä esimerkkinä järjestelmän toimimisesta hän pitää viime vuonna erittäin nopealla aikataululla hyväksyttyä virkaapulainsäädännön muutosta. Poliittinen ohjaus kytkeytyy myös puolustusvoimien strategiseen kehittämiseen. Viime vuonna käynnistyivät puolustusvoimien uudet kehittämisohjelmat, jotka jatkuvat vuoteen 2016 saakka. Puolustusjärjestelmän kehittäminen on erittäin haastava prosessi johtuen muun muassa materiaalin pitkästä elin kaaresta. Esimerkiksi ilmavoimien pääkaluston elinkaari on noin 30 vuotta, joten on tärkeää, että meillä toimiva suunnittelujärjestelmä, Koli muistuttaa. Toinen tärkeä piirre on strategisen kehittämisen jatkuvuus. Suunnitelmia päivitetään vuosittain. Turvallisuusympäristössä ja rahoituksessa tapahtuu muutoksia, mitkä otetaan huomioon puo lus tus voimien kehittämisessä. Alkaneen kehittämisohjelmakauden merkittävimpiä hank keita on integroidun tiedustelu-, valvonta- ja joh ta misjärjestelmän (itvj) kehittäminen. Suomen kansain välisestikin edistyksellisen kokonaisjärjestelmän lähtökohtana on koota kaikkien mahdollisten sensorien keräämä tieto yhtenäiseksi dynaamiseksi tilannekuvaksi, jota jaetaan eteen päin tarvitsijoille. Tämä edellyttää laajaa tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja tieto kantojen integraatiota. Lisääntynyt tilannetietoisuus mahdol lis taa suuremman reagointinopeuden sekä paremman mah dol lisuuden oman toiminnan suun taamiseen asetettujen kokonais ta voit teiden saavuttamiseksi. Tällä tavalla voidaan jopa monin kertaistaa asejärjestelmien kokonaissuorituskyky tais telu tilanteessa. Kolin mukaan kyseessä on erittäin haastava kehit tämisohjelma, jonka toteutuksessa suomalaisen yhteiskunnan korkeaa teknologista osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti.

7 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Puolustusvoimien tutkimusohjelma vuosille 2006 2013 vahvistettiin lokakuussa. Puolustusvoimien tutkimusohjelman vuonna päättyvistä tutkimuksista laadittiin loppuraportit pääosin asetettuun määräaikaan mennessä. Tutkimuksen tuloksellisuuden mittaamiseksi kehitettiin mittaristo, jota voidaan soveltaa kehittämisohjelmien ja hankevaihtoehtojen tutkimukseen. Mittaristo otetaan koekäyttöön vuoden 2006 aikana. Maavoimatutkimus 2007 aloitettiin kesällä. Sillä hankitaan tutkimuk selliset perusteet maavoimien kehittämisohjelman toteuttamiselle ja pitkän aikavälin suunnittelulle. Teknisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta rakennettiin teknologiaohjelmilla sekä teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuudella (TTK) toteutettavilla tutkimuksilla. Teknologianeuvoston avulla laadittiin tutkimusraportti Ylivertaiset osaamisalueet ja kriittiset teknologiat. Raportti selvittää tulevaisuuden osaamisen ydinalueet kansallisessa puolustuksessa. Tutkimus ja kehittäminen 2003 36 377 2004 594 292 39 788 62 531 292 45 848 Valmistuneet tutkimukset Valmistuneet tekniset ja luonnontieteelliset tutkimukset Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) Insinöörikapteeni Esa Lapin työ ei vastaa perinteistä käsitystä matemaatikon tehtävistä. Ensin diplomiinsinööriksi ja sen jälkeen matematiikasta lisensiaatiksi opiskellut Lappi tutkii elektronisen sodankäyntiä matemaattisilla malleilla. Tutkimusaihe on peräisin valtioneuvoston puolustuspoliittisesta selonteosta, jossa painotettiin elektronisen sodankäynnin kehittämistä. Käytännössä yritän arvioida operaatioanalyyttisilla malleilla, mikä on elektronisen sodankäynnin vaikutus koko operaation onnistumistodennäköisyyteen, Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen erikoistutkija kuvailee. Tutkimustuloksia hyödynnetään esimerkiksi uuden kaluston taktisen käytön suunnittelussa. Tutkijan työ ei kuitenkaan ole pelkkää mallien pyörittelyä. Seminaarit ja tutkimustulosten esittely ovat keskeinen osa toimea. Kollegoiden tapaaminen synnyttää usein myös yhteisiä tutkimusprojekteja. Puolustusvoimien omien kurssien lisäksi Lappi käy säännöllisesti esittelemässä sopivia osia tutkimuksistaan myös esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa. Olemme saaneet hyviä kokemuksia tutkimusprojektien tarjoamisesta opiskelijoille. Innostus on ollut korkea ja tulokset hyviä, Lappi kertoo. Kun erikoisupseerin puvussa kävelee kampuksilla, niin palaute on järjestelmällisesti positiivista. Ennen puolustusvoimille tuloa Lappi on ehtinyt arvioida ydinvoimaloiden paloriskejä, pyörittää omaa insinööritoimistoa sekä toimia konsulttina. Ja opettaa. Koko urani ajan olen opettanut matemaattisia aineita joko pää- tai sivutoimisesti. Se on oikeastaan suurin harrastukseni tällä hetkellä, Päivölän kansanopiston matematiikkalinjalla ja Helsingin matematiikkalukiossa sivutoimisesti opettava Lappi kertoo. Nuorten kanssa toiminen on mukavaa, eikä tällä alalla ole liikaa harrastajia Suomessa.

9 Puolustusvoimat antaa virkaapua muille viran omaisille lähes päivittäin. Tehtävät vaihtelevat räjähtei den raivaamisesta poliisin avustamiseen ja etsintöihin. Virka-apu tarkoittaa myös isoja kustannus säästöjä valtiontaloudelle. VALMIUS V iime vuonna virka-apua annettiin noin 500 kertaa, ja virka-apupäivien määrä nousi yli seitsemään tuhanteen. Yksit täinen suurin projekti oli yleisurheilun MM-kisoihin liittynyt virka-apu, mutta yleisimpiä tehtäviä olivat erilaiset etsinnät ja raivaukset. Meillä on paljon sellaista kapasiteettia, niin kalustoa kuin hen ki löstöäkin, millä voimme tukea muita viranomaisia. Samalla säästyy veronmaksajien rahoja, kun ei tarvita päällek käisiä jär jes telmiä, arvioi puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaa ti kenraali Jarmo Lindberg. Thaimaan tsunamionnettomuuden jälkeen kartoitimme kaikki meiltä löytyvät suorituskyvyt, joita voidaan hyödyntää virka-avussa. Siinä taisi taikuri vähän itsekin yllättyä, että näinkö paljon niitä on. Liikkeelle parhaimmillaan muutamassa tunnissa Valmius virka-apuun on korkea. Jokaisessa varusmieskoulutusta antavassa varuskunnassa on muutaman tunnin lähtövalmiudessa noin joukkueen vahvuinen varusmiesosasto. Lisäksi vaativampia tehtäviä varten on muodostettu henkilökunnasta virkaapu osastoja, jotka saadaan liikkeelle joissakin tunneissa. Tänä keväänä on varauduttu avustamaan mahdollisissa lintuinfluenssa tapauksissa. Varusmiehiä ei käytetä vaarallisiin tehtäviin, vaan palkattu henkilökunta hoitaa ne. Aseelliset tehtävät muodostavat ylipäätään hyvin pienen osan kaikista virka-apupyynnöistä. Yleisimpiä varusmiesten virka-aputehtäviä ovat juuri etsinnät ja alueen eristämistehtävät, Lindberg painottaa. Henkilökuntaa työllistävät puolestaan paljon räjähteiden raivaustehtävät, joiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Lainmuutos laajentaa keinovalikoimaa Virka-apulakia laajennettiin vuonna siten, että virkaapu tehtävässä on tarvittaessa mahdollista käyttää myös henki lö kohtaista asetta järeämpää tulivaikutusta. Ääritapauksena kyseeseen voisi tulla vaikka taistelukoneen tai panssarintorjuntaaseen tulivoiman käyttö. Puolustusvoimissa uusi laki ei aiheuta suuria toimi tapa muutoksia. Mikäli lähdemme laajennetun virka-avun teh tävään, niin voiman käytön oikeellisuudesta vastaa edelleen johtava viranomainen, todennäköisimmin tällaisissa tilanteissa poliisi, Lindberg selvittää. Laki ainoastaan mahdollistaa puolustusvoimien kapasiteetin käyttämisen aiempaa laajemmin. Varsinaisen virka-avun ohella puolustusvoimat tuki viime vuonna myös Pakistanin maanjäristyksen uhreja myymällä sisäasiainministeriölle tuhat talvikelpoista telttaa, jotka edelleen lahjoitettiin Kirkon ulkomaanavulle ja kuljetettiin Pakistaniin. Kävin itse maanjäristysalueella, ja kyllä niille teltoille selvästi tarvetta oli. Se, että voimme nopealla aikataululla toimittaa tuhat telttaa, on meidän humanitääristä apuamme, Lindberg analysoi. Luovutettujen telttojen tilalle puolustusvoimat osti varastoi hinsa uusia telttoja, jotta kriisiajan valmius säilyy. Kaikki toimintamme palvelee ensisijaisesti val ta - kun nan puo lus tamista, mutta moni suo ri tus kykymme soveltuu myös muiden viran omais ten tukemiseen. Silloin kun pyyntö tulee, niin tarjoamme tietysti apua, Lind berg tiivistää. Puolustusvoimien puolijoukkueteltat tarjosivat suojaa Pakistanin maanjäristyksen uhreille. Suomi lähetti kriisiapuna alueelle tuhat talviasuttavaa telttaa varusteineen. Kamiinalämmityksellä niissä voi majoittua yli 20 asteen pakkasessa. (KUVAMATERIAALI: KIRKON ULKOMAANAPU)

11 VALMIUS Puolustusvoimien tilannekuva pidettiin ajantasaisena ja aluevalvontalain mukaiset tehtävät täytettiin. Suomen alueen koskemattomuutta valvottiin ja turvattiin asetettujen vaatimusten mukaisesti muun muassa vastaamalla Suomenlahdella todettuihin ilmatilan aluerikkomuksiin. Tilanteen seuranta oli jatkuvaa ja mahdollisti oikea-aikaisen päätöksenteon. Vuoden toiminnan painopisteet olivat uudistettavan johtamis- ja hallintojärjestelmän (JOHA 2008), toimeenpanon suunnittelussa, operatiivisessa suunnittelussa ja puolustusvoimien strategisen suunnittelun käynnistämisessä. Tehtävät etenivät suunnitellusti ja jatkuvat vuonna 2006. Puolustusvoimien rauhan ajan toiminnan ja rakenteen kehittämistä koskeva selvitystyö käynnistettiin. Tuloksena laaditaan esitys puolustusvoimien rauhan ajan keskipitkän aikavälin kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista 30.4. 2006 mennessä. Asevelvollisuusalan ja operatiivisen johtamisen tietojärjestelmä (AVT-OPJO) otettiin käyttöön kevään aikana. Joukkotuotanto toteutui voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Joukkotuotannon perusteiden suunnittelua jatkettiin yhdessä vuoden 2008 perustamistehtäväluettelon kehittämistyön kanssa. Pääesikunnan johdolla jatkettiin maakuntajoukkojen toimintaperiaatteiden suunnittelua. Maakuntajoukkojen toimeenpanon ensimmäinen vaihe käynnistyi syksyllä 2004. Vuoden alusta aloitettiin valtakunnallinen pilotointi viidessä sotilasläänissä. Puolustusvoimat tuki vuonna muita viranomaisia lähes 500 eri virka-aputehtävässä, jotka koostuivat muun muassa erikoismateriaalin lainaamises ta poliisille, onnettomuusalueiden vartioinnista, kadonneiden etsimisestä sekä räjähteiden raivaamisesta. Merkittävin virka-aputehtävä oli puolustusvoimien poliisille yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana antama noin 400 henkilön vahvuinen virka-apuosasto. Kilpailujärjestelyitä tuettiin vartiointi- ja opastustehtävien lisäksi suojelu- ja säteilyturvallisuudessa, erikoisjoukoilla sekä ilmatilan valvonnassa. Puolustusvoimat tuki Pakistanin maanjäristyksen uhreja 1000 teltalla ja muulla katastrofiavulla. Muun muassa Kymijoen raivaustehtävässä tehdyt sukellukset kohottivat virka-apukertojen yhteismäärän yli 900:ksi. Puolustusvoimien rakennemuutosta suunniteltiin ja valmisteltiin valtioneuvoston selonteon 2004 linjausten ja puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän 2008 suunnittelua jatkettiin. Pääesikunnan uudistamisen toimeenpano aloitettiin ja Maavoimien Esikunnan rungon toiminta käynnistettiin Mikkelissä. Merivoimien Esikunnan siirtyminen Turkuun suunniteltiin. Puolustusministeriö päätti Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen kokoonpanoon kuuluvien huoltorykmenttien perustamisen ja niiden esikuntien sijoittamisen sotilasläänien esikuntien yhteyteen. Puolustusministeriö päätti myös Savon Prikaatin, Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ja Kotkan Rannikkoalueen sekä Turun Rannikkopatteriston lakkauttamisen. Tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu sekä strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen 2003 1085 4909 658 138 405 2004 1222 4237 805 2061 156 317 928 7153 888 2090 155 160 Virka-apukerrat yhteensä Virka-apuun käytetyt päivät Virka-apukerran hinta euroa Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) Elokuussa Helsingissä järjestetyt yleisurheilun MM-kisat olivat paitsi maan historian suurin urheilutapahtuma, myös ennätyskokoinen virka-aputehtävä puolustusvoimille. Kisojen aikana virka-apuun osallistui lähes 500 varusmiestä sekä yli 50 henkilökuntaan kuuluvaa. Käytännössä koko komppania osallistui virka-apuun, minkä lisäksi hoidimme samalla normaalit vartiointivelvoitteemme, kertoo yliluutnantti Vesa Sahlman Kaartin Jääkärirykmentin Esikunnasta. Hän palveli kisojen aikaan sotilaspoliisikomppanian varapäällikkönä. Tehtävään valmistautuminen alkoi noin puoli vuotta ennen kisoja, ja varusmies ten kanssa harjoittelimme yhden viikon kokonaan. Komppanian varusmiehet osallistuivat kisoissa yleiseen järjestyksenvalvontaan sekä stadionalueen vartiointiin öisin. Lisäksi puolustusvoimat vastasi muun muassa kisakylän turvallisuudesta. Henkilökunnalle tehtävä oli todella antoisa, saimme hyvää kokemusta viranomaisyhteistyöstä. Myös varusmiehille kokemus oli opettavainen, kun he saivat tehdä asiakaspalveluhenkistä työtä kansainvälisessä ympäristössä, Sahlman arvioi. Kisavieraiden opastamisen lisäksi varusmiehet toimivat poliisin ylimääräisinä silminä kisa-alueella. Kaikki korviini kantautunut palaute on ollut positiivista. Toki kommelluksia sattui, mutta ne selvitettiin ja toimintaa korjattiin tarvittaessa, Sahlman miettii. Kyllähän kolme viikkoa on pitkä aika, joten muusta koulutuksesta jouduttiin jonkin verran tinkimään. Kokonaisuus jää kuitenkin plussan puolelle.

13 Oppiminen jatkuu koko uran ajan KOULUTUS Palkatun henkilöstön koulutusta uudistetaan elin ikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Upseerikoulutus sovite taan yleiseurooppalaisiin raameihin ja verkko-opiskelua lisätään kaikilla koulutustasoilla. Eurooppalaiset korkeakoulut ovat viime vuosien aikana sovittautuneet uuteen yleiseurooppalaiseen tutkintojärjestelmään. Bolognan prosessina tunnettu muutos koskettaa myös Maanpuolustuskorkeakoulua. Uuteen tutkintojärjestelmään valmistautuminen on leimannut koko koulun toimintaa niin viime kuin tänäkin vuonna. Uudistus koskee myös jatkotutkinto-osastoa, sillä myös esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssien opetussuunnitelmia on tarkasteltava jo nyt, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Pertti Salminen. Kandidaattivaiheen jälkeen tositoimiin Uudistetun upseerikoulutuksen keskeisin ero nykyiseen on sen selkeä kaksiportaisuus. Kandidaattiopintojen jälkeen valmistuneet luutnantit työskentelevät 3 4 vuotta joukkoosas toissa kouluttajina, ja palaavat sen jälkeen suorittamaan mais teri opintoja. Ensimmäinen uuden upseerikoulutuksen saava kadettikurssi aloittaa vuonna 2006. Opiskelijoille on luotava jatkuva oppimisen halu, sillä opiskelu ei pääty upseerin uralla hetkeksikään. Kurssin aikana on sekä opetettava sotilasalan käytännöt vähintään nykyisellä tasolla että saavutettava myös yleiset akateemiset kompetenssit, esimerkiksi tutkimustyön ja kielitaidon osalta, Salminen kuvailee uuden upseerikoulutuksen haasteita. Muina yleisinä suuntauksina Salminen mainitsee kehityshakuisuuden ja kansainvälisyyden lisääntymisen. Vaikka puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan määrä ei nousisikaan, on upseerien kansainvälistyttävä entistä enemmän. Verkko-opetusta laajennetaan Koulutusuudistukset koskevat myös opetusmenetelmiä. Syksyllä alkaneella esiupseerikurssilla kokeiltiin ensimmäistä kertaa laajamittaista verkkotuettua monimuoto-opetusta. Noin kolmasosa kurssista toteutettiin puolustusvoimien koulutusportaalin ja verkkosotakoulun avulla. Kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, mutta kurssin kestäessä huomattiin myös useita kehittämiskohteita. Verkkotuetun opetuksen määrää laajennetaan jatkossa kaikilla koulutustasoilla, Salminen visioi. Verkko-opiskelun parhaina puolina pidettiin opiskelijalähtöisyyttä ja sen soveltuvuutta aikuiskoulutukseen. Eri puolilta maata tulevat opiskelijat pystyivät sen ansioista suorittamaan suuremman osan kurssista omalla kotipaikkakunnallaan. Keskeisin kehittämiskohde on verkko-opetuksen eri mahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen. Huomiota fyysiseen toimintakykyyn Palkatut sotilaat ovat edelleen hyvässä kunnossa, mutta palvelukseen astuvien varusmiesten huonontunut yleiskunto heijas tuu myös Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija-ainek - seen. Osana fyysisen toimintakyvyn kehittämistä Maan puolustuskorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat perustaneet yhteisprofessuurin kehittämään alan tutkimusta ja opetusta. Lisäksi puolustusvoimien tietojärjestelmiin kehitetään harjoituspäiväkirjapalvelu. Suorituskyky on erittäin keskeinen asia. Fyysiseen toi min ta kykyyn liittyvän koulutuksen kokonaissuunnitelmaa tarkas tellaan koko upseerin ura huomioiden, Salminen lopettaa. Ensimmäiset sotatieteen maisterit valmistuivat Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna. Ensi vuonna aloittava kadettikurssi työskentelee ennen maisteriopintoja 3 4 vuotta kouluttajana joukko-osastossa.

15 KOULUTUS Asevelvollisten joukkotuotanto- ja koulutustavoitteet saavutettiin. Varusmiehiä ja -naisia koulutettiin reserviin lähes 24 000. Kertausharjoituksissa koulutettiin noin 30 500 ja vapaaehtoisissa harjoituksissa noin 9 600 reserviläistä. Kertausharjoitukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Vapaaehtoisissa harjoituksissa tavoitteista jäätiin hieman. Asevelvollisten tunnusluvuissa ei ole merkittäviä eroja verrattuna edellisiin vuosiin. Muun muassa koulutuksen laatu ja palvelusmotivaatio ovat vakiintuneella tasolla. Koulutettujen varusmiesten ja kertausharjoitettujen reserviläisten menot ovat kasvaneet hieman koulutettujen määrän vähentyessä ja kohonneiden kustannusten vuoksi. Kevään tulosneuvotteluissa määritetyt tehtävät varusmieskoulutuksen saapumiserien tavoitevahvuuksien tarkistamiseksi toteutettiin. Vuoden 2006 joukko-osastojen tavoitevahvuudet ja sotilasläänien esikuntien kiintiöt tarkennettiin käskyllä 29.6.. Vuoden 2007 tavoitevahvuudet ja läänien kiintiöt käskettiin kutsuntakäskyssä 26.7.. Kutsuntajärjestelmän palveluskelpoisuusehtojen tarkistustyö käynnistettiin. Terveystarkastusohjeistusta tarkastetaan parhaillaan. Terveystarkastusjärjestelmän uudistamista selvitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Palvelusturvallisuuden tinkimättömästä vaalimisesta huolimatta valitettavasti yksi varusmies menehtyi ja kuusi loukkaantui kranaatinheitinonnettomuudessa Rovajärvellä. Tapauksen vuoksi puolustusvoimat on tarkentanut ohjeistustaan ja koulutustaan. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus 2003 28 718 409 25 901 257 6 652 399 4 789 371 46 9 500 37 3,6 34 188 184 719 572 112 3,9 4 409 12 249 28 041 132 58 274 076 2004 28 286 381 26 054 251 6 687 439 5 044 069 45 9 922 39 3,6 37 733 184 719 609 124 3,9 4 399 11 321 22 051 135 69 4 376 287 060 26 679 379 23 842 289 6 413 365 4 840 982 45 10 851 40 3,6 30 504 154 329 637 126 4,0 4 329 9 608 20 205 176 84 4 282 283 624 Palvelukseen astuneet Palvelukseen astuneet naiset Kotiutuneet koulutetut varusmiehet Varusmiespalveluksen suorittaneet naiset Varusmiesten (ml. naiset) palvelusvuorokaudet Varusmiesten koulutusvuorokaudet yhteensä Kuusi kuukautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet Varusmieskoulutetun koulutusmenot euroa Palvelusvuorokauden koulutusmenot euroa Varusmiesten palvelusmotivaatio Kertausharjoituksissa koulutetut Kertausharjoitusvuorokaudet Kertausharjoituskoulutetun koulutusmenot, euroa Kertausharjoitusvuorokauden koulutusmenot, euroa Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio Reserviläisten palvelusmotivaatio Vapaaehtoiset harjoitukset Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (henkilöä) Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokaudet Vapaaehtoisesti harjoitetun hinta, euroa Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokauden hinta Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) Fyysinen suorituskyky luo perustan sotilaan toiminnalle, ja sen on oltava kunnossa. Vaikka teknologiaa tulee taistelukentälle lisää, niin siellä tarvitaan myös hyväkuntoisia sotilaita, puntaroi Maanpuolustuskorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistä fyysisen toimintakyvyn professuuria hoitava Heikki Kyröläinen. Vuonna 1997 alkanut Maanpuolustuskorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen yhteistyö on vuosien varrella kasvanut yhteiseksi professuuriksi sekä laajaksi tutkimustoiminnaksi. Parhaillaan puolustusvoimien piirissä on valmisteilla kolme liikuntaalan väitöskirjaa Jyväskylään. Tutkimuspuolella yhteishankkeita on tusinan verran. Olemme tutkineet esimerkiksi varusmiesten kuntomuutoksia 30 vuoden aikavälillä, reserviläisten suorituskykyä sekä erikoisjoukkojen kuormitusta kolmen viikon taisteluharjoituksessa, Kyröläinen valaisee. Maanpuolustuskorkeakoululla Kyröläinen opettaa erityisesti tiedustelu- ja liikuntalinjan kadetteja. Koulutusalueita ovat biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennus- ja testausoppi. Jotta kadetit pystyvät tekemään liikuntaan liittyviä pro gradu -tutkielmia, heidän pitää tuntea riittävän hyvin taustat, kuten ihmisen elintoiminnat levossa ja rasituksessa sekä miten rasitus ja lepo vaikuttuvat toimintakykyyn, Kyröläi nen kuvailee. Uudessa upseerikoulutuksessa on myös yksi kaikille kadeteille yhteinen liikuntaan painottuva kurssi. Sotilaat ovat edelleen muuta väestöä paremmassa kunnossa, mutta pientä trendinomaista kunnon heikkene mistä on havaittavissa. Se suuntaus on tarkoitus kat kaista.

17 MATERIAALI Meriyhteydet Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta, ja suurin osa tavaravirroista kulkee meriteitse. Sen vuoksi merivoimat panostaa erityisesti meriyhteyk sien suojaamiseen. Samalla pintatorjuntakyky säilytetään nykytasolla. Merivoimat uudistuu kovalla vauhdilla. Kalusto hankin tojen lisäksi myös koulutusta ja joukkojen käyttöperiaatteita kehitetään. Keskeisenä tavoitteena on parantaa kykyä meriliikenteen suojaamiseen. Selonteossa merivoimien tehtävissä korostuu kyky meriyhteyk sien suojaamiseen. Ulkomaankaupastamme 80 prosenttia kulkee aluksilla, joten kauppayhteydet on turvattava myös kriisiaikana, kertoo merivoimien komentaja, vara-amiraali Hans Holmström. Kaksi uutta laivuetta Alushankkeista tärkeimmät ovat Laivue 2000 sekä uusi miinantorjun ta laivue, jotka molemmat tukevat merikuljetusten suojaa mista. Hamina-luokan ohjusveneistä koostuvan Lai vue 2000:n kolmas alus luovutettiin merivoimille viime vuon na. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös uuden miinantorjuntalaivueen hankintaprosessi. Kolmesta aluksesta koostuva laivue on valmis 2010-luvulla. Uudesta laivueesta on hyötyä myös muiden viranomaisten toiminnassa, aluksia voidaan hyödyntää niin vedenalaisissa etsinnöissä kuin pohjakartoituksessakin, Holmström lisää. Hämeenmaa-luokan miinalaivojen modernisointi alkaa puolestaan vuonna 2006. Liikkuvuutta ja tulivoimaa Myös rannikkojoukkojen koulutus ja organisaatio on uudistumassa Varusmieskoulutus Utön, Örön, Russarön ja Mäki- luodon linnakkeilla lopetettiin syksyllä, ja kiinteästä rannikkotykistöstä luovutaan asteittain. Suorituskyky korvataan pienemmillä, mutta liikkuvuudeltaan paremmilla ja tulivoimaisemmilla joukoilla. Vuoden aikana aloitettiin rannikko-ohjusjoukkueiden koulutus Uudenmaan Prikaatissa sekä meritiedustelukoulutus Kotkan rannikkoalueella. Meritiedusteluyksiköt varustetaan uusilla siirrettävillä rannikkotutkilla, jotka parantavat sekä rannikkovalvonnan liikkuvuutta että suojaustasoa. Myös rannikkopioneerikomppanioiden varustaminen aloitettiin viime vuonna. Päätökseen puolestaan saatiin rannikkojääkäriyksiköiden varustaminen. Joukot ovat valmiina myös kansainvälisiin tehtäviin yhdessä ruotsalaisten rannikkojääkärien kanssa. Kaikille viranomaisille sama tilannekuva Yhtenä ylpeyden aiheena Holmström mainitsee jo pitkään jatkuneen merellisten viranomaisten yhteistoiminnan. Paras esimerkki tiiviistä yhteistyöstä on kaikkien viranomaisten yhteinen meritilannekuva. Merivoimat kerää kaikkien sensorien välittämät tiedot ja koostaa siitä yhteisen tilannekuvan kaikkien merellisten viranomaisten käyttöön. Näin saamme sekä kustannussäästöjä että tehokkuutta toimintaamme. Tässä asiassa olemme maa ilman ehdotonta kärkikaartia, Holmström kehuu yhteistyötä. Tulevaisuudessa merivoimien tilanne kuva integroidaan osaksi kaik kien puo lus tus haa rojen yh teistä tie dustelu-, valvonta- ja johtamis järjestelmää. Merivoimien Hamina-luokan neljä ohjusvenettä muodostavat laivueen, jonka tehtäviin kuuluu valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, merellisen uhkan ja hyökkäysten torjunta sekä meriyhteyksien suojaaminen. Alukset sijoitetaan Suomenlahden Meripuolustusalueelle Upinniemeen.

19 Nämä ovat merkityksellisiä ja isoja asioita, kertoo kaupallinen sihteeri Tero Tuomi niemi motiiveistaan siirtyä asianajotoiminnasta vuosi sitten Puolustusvoi mien Materiaalilaitoksen Esikuntaan Tampereelle. Oikeustieteestä ja kauppatietees tä valmistunut Tuominiemi kertoo työnkuvansa vastaavan lähinnä konserni lakimiehen tehtäviä. Pääasiassa neuvon hankintahenkilöstöä erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Lisäksi avustan sopimusten laatimisessa ja tulkinnassa. Tavoitteena on, että asiat valmistellaan niin hyvin etukäteen, ettei myöhemmin tarvitse lähteä riitelemään, Tuominiemi valaisee. Aina riidoilta ei kuitenkaan vältytä. Silloin selvittelen riitoja ja ääritapauksissa mennään käräjä- tai välimiesoikeuteen. Materiaalihankkeita valmistellaan huolella, ja varsinkin asejärjestelmien hankinnassa tarjousdokumentit ovat helposti usean sadan sivun laajuisia. Useisiin hankintoihin liittyy myös hyvin korkean tason tuotekehitystyötä, joten on tärkeää, että immateriaalioikeuksista sovitaan puolustusvoimien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tuominiemen työpäiviin mahtuu myös arkisempia asioita. Toisessa päässä ovat varusmiesten alushousut, toisessa tykit ja panssarivaunut. Kaikissa hankinnoissa tähdätään siihen, että rahoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, hän tiivistää. Työnsä haastavimpana puolena Tuominiemi pitää ajan her molla pysymistä. Puo lus tusmate ri aalihankintoja kos keva lain säädäntö on uu dis tumassa, ja asioiden ke hit tymistä pitää pyrkiä en na koi maan. Lainsäädäntö tulee monimutkaistumaan, joten hankintahenkilöstöltä vaaditaan en tistä enemmän tietoa. Hankin tahenkilöstön neuvominen tekee työstä myös palkitsevaa. Olen tavallaan talon sisäinen konsultti. Jos pys tyy esittämään käyttökelpoisen ratkaisuehdotuksen johonkin asiaan, niin ihmiset ovat tyytyväisiä. MATERIAALI Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitoa jatkettiin vuonna. Painopisteenä oli valmiusyhtymien operaatiokyky. Maavoimien materiaalipuutteita korjattiin, ja lisäksi valmisteltiin kuljetushelikoptereiden ja raskaan raketinheitinjärjestelmän hankintaa sekä jalkaväkimiinojen korvaamista. Merivoimat jatkoi Laivue 2000:n varustamista ja ilmavoimat valmisteli Hornet-torjuntahävittäjäkaluston suorituskyvyn ylläpitopäivitysten ja kahden kevyen kuljetuskoneen hankintaa. Puolustusvoimien materiaalinen valmius kehittyi suunnitelmien mukaisesti osana kehittämisohjelmien toteuttamista. Maavoimien materiaalista luopumisen suunnittelu ja toimeenpano eteni suunnitellulla tavalla. Luovuttavasta materiaalista laadittiin luettelot aselajeittain. Venäläisen panssarivaunukaluston hylkääminen aloitettiin. EU:n taisteluosastojen varustamisen suunnittelu ja hankinnat etenevät siten, että joukot ovat valmiit vuoden 2007 alussa. Lataamotoiminnan kehittämistä jatkettiin. Käyttöön hyväksyttiin muun muassa seuraavaa sotavarustusta ja harjoitusmateriaalia: 40 mm kranaattikonekivääri (KRKK) ja laukaukset, panssaroitu järjestelmäajoneuvo EPA / XA-202, komentopaikka-telakuorma-auto, panssarintorjunta-ohjus 2000 (Spike-LR), kaukotähystyslaitteisto, helleasujärjestelmä, kenttämuonitusjärjestelmä, raskas puhdistusajoneuvo, raskas pelastusperävaunu, suojanaamari m/05, joukkotuhoasesuodatin (CBRN-suodatin), lähtönopeustutka Weibel, läpivalaisulaitesarja, säteilyn annosnopeusmittari RDS-200, automaattinen kaasunilmaisin M-90, säteilyn annosmittari RDD-20, säteilyn annosmittarin lukija RDR-20. Mekanisoitujen joukkojen joukkotuotanto käynnistyi vuoden 2004 pilo tointi vaiheen jälkeen vuoden ensimmäisestä saapumiserästä CV9030FIN- Puolustusvoimien materiaalinen valmius 2003 838 940 2004 5 432 905 056 5 218 887 445 Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) kalustolla Karjalan Prikaatissa ja Leopard 2A4 -kalustolla Panssariprikaatissa. Viimeisetkin 155 K 98 -tykit toimitettiin joukoille koulutus- ja operatiiviseen käyttöön. Järjestelmätäydennykset ensimmäisenä toimitetuille tykeille käynnistyivät. Valmiusyhtymien suojaa lisättiin ottamalla koulutus- ja operatiiviseen käyttöön 23 ITK 95 -ilmatorjuntatykit. Valmiusyhtymien tulenkäytön johtamista kehitettiin ottamalla käyttöön tuliyksiköiden komentopaikka-ajoneuvoja. Kaupunkijääkäriyksiköiden varustusta kehitettiin jakamalla koulutus- ja operatiiviseen käyttöön lähiradioita, pimeänäkölaitteita, taistelijan varustusta ja joukkojen hallintamateriaalia. Perustamistehtäväluettelon supistumisen myötä luovutaan vanhasta jalkaväen materiaalista. Esitys muiden materiaaliryhmien hävittämisestä tehtiin vuoden aikana. Toimet materiaalin kokoamiseksi jälkikäsittelyyn suunnitellaan Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa osana valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteella käynnistynyttä maavoimien materiaalin varastointijärjestelyjen sekä Maavoimat 2008 -huoltojärjestelmän suunnittelua. Toimet ajoittuvat pääosin vuosille 2006 2008.

21 Suomi osallistuu kahteen Euroopan unionin nopean toiminnan taisteluosastoon. Kansainvälisen vastuunkannon lisäksi joukkoihin osallistumisesta on hyötyä myös kotimaiselle puolustusjärjestelmälle. KANSAINVÄLISYYS Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen perustamisesta päätettiin syksyllä 2004. Jäsenmaat ilmoittivat jo ensimmäisessä vaiheessa järjestön käyttöön toista kymmentä noin 1500 sotilaan vahvuista taisteluosastoa, joista kaksi on kerrallaan päivystysvuorossa puolen vuoden ajan. Osallistuminen nopean toiminnan joukkoihin on luon nol - linen osa Suomen EU-jäsenyyttä, arvioi Pääesikunnan kansain välisen osaston päällikkö, prikaatikenraali Juha Kilpiä. Taisteluosastoyhteistyön ulkopuolelle ovat toistaiseksi jääneet Malta ja Tanska, joka ei osallistu mihinkään Unionin puolustus yhteistyöhön. Irlantikin on jo poliittisesti päättänyt osallistu mi sestaan. Tärkein syy joukkojen perustamiseen on halumme osallistua Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittämiseen, Kilpiä sanoo. Sen lisäksi osallistumisestamme on hyötyä myös kotimaan puolustamisessa. Kansainvälisten kontaktien ja paremman yhteistoimintavalmiuden lisäksi taisteluosastotoiminta parantaa suomalaisen reservin osaamistasoa ja puolustusjärjestelmän uskottavuutta. Tuskinpa maineemme olisi näin hyvä, jos emme olisi osallistuneet kansainvälisiin operaatioihin. Meillä on paljon osaamista ja kokemusta vietäväksi kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Niihin osallistumalla kannamme yhteisen kansainvälisen vastuumme maailman rauhan ylläpidossa ja yhteisten arvojen puolustamisessa, Kilpiä huomauttaa. Muutaman kuukauden operaatioita Nopean toiminnan joukot valmistautuvat esimerkiksi kon flik - tinesto- ja rauhanturvaamistehtäviin, humanitäärisiin ope raa- tioi hin sekä rauhanpalauttamistehtäviin. Maksimissaan neljä kuukautta kestäviin operaatioihin valmistautuvien joukkojen on kyettävä aloittamaan tehtävänsä operaatioalueella kymmenen päivän sisällä poliittisesta päätöksestä. Joukot perustettiin varsin nopealla aikataululla. Varsinkin viime syksy oli tiivistä asiantuntija- ja koordi naa tiokokousten sarjaa, kun osastojen kokoonpanoja vahvistettiin. Lisäksi Suomessa täytyi uudistaa lainsäädäntöä nopean toiminnan joukkojen vaatimalle tasolle, Kilpiä kuvaa. Korkea kiinnostus joukkoihin Myös ensimmäisten joukkojen rekrytointi käynnistyi juu ri jou - lun alla. Saksa-Hollanti-Suomi -taisteluosaston noin 160:een suo malaistehtävään oli yhteensä yli 750 hakijaa, vaikka uusi lainsäädäntö ja palvelussuhteen ehdot vahvistettiin vasta hakuajan päättymisen jälkeen. Hakijoista reilut sata oli puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa, loput reser vi läisiä. Rekrytointi sujui olosuhteisiin nähden hyvin. Haku jou dut tiin aloittamaan hieman kiireisellä aikataululla, millä varmasti oli oma vaikutuksensa prosessiin, Kilpiä analysoi. Olemme kui tenkin saaneet joukkoihin erinomaista ja kokenutta henkilöstöä. Ensimmäisen taisteluosaston koulutus alkoi loppukeväällä 2006 ja joukko on päivystysvuorossa vuoden 2007 alkupuoliskon. Toinen osasto, jonka Suomi muodostaa Ruotsin, Viron ja Norjan kanssa, on valmiusvuorossa vuotta myöhemmin. On mielenkiintoista nähdä, milloin Euroopan unioni käyttää hyväkseen suorituskykyisiä ja nopeasti toimeenpantavia taisteluosastojaan, prikaatikenraali Juha Kilpiä pohtii. Porin Prikaati Säkylässä testasi Euroopan unionin ensimmäiseen taisteluosastoon hakeneet suomalaiset. Heistä joka neljäs selvitti tiensä varsinaiseen koulutukseen. Saksa-Hollanti-Suomi -taisteluosasto aloittaa päivystyksensä vuoden 2007 alussa.

23 Olihan se hieno fiilis, kun tarjottiin paikkaa taisteluosastossa, mutta kyllä lopullista päätöstä tuli harkittua pari kolme päivää, kertoo matruusi Mika Kuivanen, 27. Suomi-Saksa-Hollanti -taisteluosaston talousryhmään kuuluva Kuivanen suoritti varusmiespalveluksensa Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä laivakokkina. Sen lisäksi takana on rauhanturvaamiskeikka Libanonissa. Sijoitus muonittajaksi on luonteva, sillä Kuivanen on ehtinyt tehdä myös siviilissä kokin hommia täysipäiväisesti parin vuoden ajan. Edelliseltä keikalta tuli niin hyvät kokemukset, että päätin hakea mukaan. Samalla saa lisää motivaatiota opiskeluihin, kun pääsee hetkeksi irti arjesta, Tampereella insinööriksi opiskeleva Kuivanen kertoo. Ja on tässä vähän seikkailun makuakin. Koulutus käynnistyi Kuivasen osalta toukokuun 2006 alussa. Ensimmäiset viikot ovat kuluneet ajoneuvokoulutuksessa tähtäimessä on yhdistelmärekan ajamiseen oikeuttava E-kortti, jonka saa siirrettyä myös siviiliajokorttiin, mikäli kilometrejä kertyy palveluksessa riittävästi. Porukka tuntuu asialliselta. Kun koko ajan tehdään yhdessä enemmän, niin yhteishenkikin parantuu, matruusi pohtii. Pientä alkukankeuttahan tässä on ollut, mikä on ihan ymmärrettävää, kun taisteluosastoa kootaan ensimmäistä kertaa, Kui vanen miettii viitaten palvelussuhteen ehtojen myöhäiseen varmistumiseen. Mutta nyt asiat ovat selvillä ja murheet poissa. KANSAINVÄLISYYS Yhteistoimintakyky- ja kriisinhallintavalmiuden tavoitteita ylläpidettiin ja kehitettiin tulostavoitteiden edellyttämällä tavalla. Suomen rauhankumppanuustavoitteiden täyttäminen eteni suunnitellulla tavalla. Vuoden 2004 kumppanuusneuvotteluissa Suomi hyväksyi 54 kumppanuustavoitetta. Vuonna Suomi hyväksyi lisäksi yhden uuden kumppanuustavoitteen (nopean toiminnan kykyjen kehittäminen). Kumppanuustavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti. Kumppanuusohjelman toteuttamista ohjaa vuonna 2004 Pääesikunnassa allekirjoitettu rauhankumppanuustavoitteiden 2004 2010 toteuttamiskäsky. Uuden neuvottelukierroksen valmistelut aloitettiin vuoden lopulla. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistuttiin suunnitellusti. Kuluvan vuoden saapumiserän koulutusta täydennetään vuonna 2007 kertausharjoituksena osallistumalla kansainväliseen harjoitukseen. Ilmavoimien ja merivoimien kansainvälinen harjoitustoiminta toteutui suunnitellusti. Kansainvälisten joukkojen materiaalista kehittämistä jatkettiin aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskykyä parantavien järjestelmien hankintoja jatkettiin. Eurooppalaiseen kriisinhallintakyvyn kehittämiseen osallistuttiin suunnitellulla tavalla. Suomi osallistui edelleen aktiivisesti EU:n sotilaallisten voimavarojen kehittämistyöhön (HTF) osana Yleistavoite 2010-työtä, ECAP-työhön (European Capabilities Action Plan), Puolustusviraston (EDA) lukuisten eri työryhmien työhön, EU:n pitkän aikavälin visiotyöhön ja EU:n taisteluosastokonseptin kehittämiseen. Osallistumisella lisätään kansallista tietämystä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP) kehityksestä, lisätään kykyämme osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan sekä voidaan vaikuttaa EU:n tuleviin kriisinhallintaratkaisuihin. Rauhanturvaamistoiminta toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana Suomi osallistui yhteentoista rauhanturvaamisoperaatioon. Toiminnan painopiste oli Länsi-Balkanilla. Merkittävimmät tapahtumat olivat Kosovon KFOR-operaatiossa (Kosovo Force), jossa Suomi luovutti kehysvaltiotehtävät Tshekin Tasavallalle elokuussa sekä Bosnia ja Hertsegovinan EUFOR Althea -operaatiossa, jossa Suomi luovutti kehysvaltiotehtävät Itävallalle joulukuussa. Molemmissa operaatioissa Suomi vastaa edelleen prikaatitason viesti- ja johtamisjärjestelmästä. Suomi vähensi vahvuuttaan KFOR-operaatiossa lähinnä huolto- ja tukiyksiköistä. Operatiivisten yksiköiden vahvuus ja toimintakyky säilytettiin, ottaen erityisesti huomioon presidentti Ahtisaaren johtamat neuvottelut Kosovossa. Bosnia ja Hertsegovinassa Suomi jatkoi osallistumistaan noin 200 rauhanturvaajalla. Afganistanin ISAF-operaatiossa (International Security Assistance Force) olevien suomalaisten vahvuutta lisättiin noin 90 rauhanturvaajaan. Suomi lisäsi toimintaansa Pohjois-Afganistanin PRT-toiminnassa (Provincial Reconstruction Team). Afrikan alueella Suomi osallistui neljään eri operaatioon: UNMEE-operaatiossa Etiopiassa ja Eritreassa (United Nations Mission in Ethiopia and Eritrea) oli seitsemän sotilastarkkailijaa, UNMIS-operaatiossa Sudanissa (United Nations Mission in Sudan) kolme esikuntaupseeria, UNMIL-operaatiossa Liberiassa (United Nations Mission in Liberia) kaksi esikuntaupseeria ja EU:n tukemassa Afrikan Unionin johtamassa AMIS II -operaatiossa yksi suomalainen upseeri. Suomi jatkoi osallistumistaan YK:n sotilastarkkailijaoperaatioihin noin 30 tarkkailijalla. Suurin sotilastarkkailijamäärä on UNTSO:ssa (United Nations Truce Supervision Organization), jossa on 14 tarkkailijaa. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta 2003 283 982 213 1 091 1 825 162 4 3 96 079 2004 288 981 130 732 717 268 4,5 5 1 107 85 773 277 822 284 686 n 800 265 4,2 7 976 83 942 Valmiusjoukkoon koulutetut Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kansainvälisillä kursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kansainvälisiin harjoituksiin Valmiusjoukkoon sitoutuneet Rauhanturvakoulutuksen laatu Pidetyt kansainväliset harjoitukset (vast) Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) Vuoden lopussa suomalaisten rauhanturvaajien kokonaisvahvuus eri operaatioissa laski noin 750 sotilaaseen. Suomi otti kehysvaltiovastuun suunnitellusti EU:n Althea -operaation Pohjoisessa taisteluosastossa vuoden 2004 joulukuussa. Osallistujavaltiot, operaation johto sekä EU hyväksyivät, että Suomi jatkaa taisteluosaston kehysvaltiona joulukuun alkuun. Suomi luovutti 1.12. kehysvaltiovastuun Itävallalle. Vaihdon valmistelu aloitettiin kesäkuussa. Suomen tärkein kontribuutio operaatiossa vaihdon jälkeen on ollut taisteluosaston johtamisjärjestelmä. Taisteluosastossa on kaikkiaan 13 osallistujavaltiota, mikä teki kehysvaltiovastuusta erittäin haastavan. KFOR-operaatiossa Suomi luovutti Keskisen Taisteluosaston kehysvaltiovastuun Tshekin Tasavallalle 1.8.. Suomi säilyttää toistaiseksi johtamisjärjestelmänsä taisteluosastossa. SRJK:n (Suomen Rauhanturvajoukko Kosovossa) joukkojenhallintakykyä kehitettiin merkittävästi vuoden 2004 mellakoiden seurauksena. Afganistanin operaatiota muutettiin siten, että toiminnan painopiste siirtyi Kabulin alueelta Pohjois-Afganistaniin vuoden lopussa. Suomi vahvisti osallistumistaan kahteen alueelliseen jälleenrakennusryhmään Maimanassa ja Mazir-e-Sharifissa. Suomen osaston vahvuus on noin 100 rauhanturvaajaa. Suomen monikansalliseen SHIRBRIG-esikuntaan (Standby High Readiness Brigade) sijoitetut kolme esikuntaupseeria aloittivat palveluksensa hutikuussa YK:n UNMIS-operaatiossa Sudanissa. Palveluksen kestoksi suunniteltiin kuusi kuukautta, jota jatkettiin 12 kuukaudeksi. Suomi lopetti osallistumisensa YK:n UNFICYP-operaatioon Kyproksella 17.9. viimeisen esikuntaupseerin kotiutuessa. Suomi osallistui operaatioon yhtäjaksoisesti vuodesta 1964. Muissa YK-johtoisissa operaatioissa Suomen osallistuminen säilyy ennallaan. Suomi asetti asiantuntijaupseerin Afrikan Unionin toteuttamaan AMIS II -operaatioon määräajaksi kesällä. Asiantuntijan tehtävänä oli tukea AMIS II:n esikunnan suunnittelu- ja toimeenpanoprosessia. Asevalvonnassa toteutettiin vuosisuunnitelmaa. Avoin Taivas -lento (Open Skies) toteutettiin Venäjällä elokuussa ja Saksassa syyskuussa. Venäjän Open Skies -lento Suomessa toteutui lokakuussa. Wienin asiakirjan mukaisia tarkastuksia vastaanotettiin kiintiöiden mukaisesti kolme ja toteutettiin kolme tarkastusta. Balkanin rauhansopimusta tuettiin osallistumalla kahteen Dayton-tarkastukseen. Arviointikäyntejä vastaanotettiin yksi ja toteutettiin Venäjälle yksi. Pienaseprojekti Sveitsin kanssa Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa keskeytyi vastaanottajavaltioiden luovuttua projektin kehittämisestä. Suomessa järjestettiin toukokuussa kansainvälinen ADEX-05 ilmapuolustusharjoitus. Harjoitukseen osallistuivat suomalaisten lisäksi Hollannin, Ranskan ja Ruotsin ilmavoimat.

25 Maakuntajoukot kiinnostivat mediaa TAHTO V Valtioneuvoston puolustuspoliittisessa selonteossa puolustusvoimille annettiin tehtäväksi perustaa vapaaehtoisista reserviläisistä koostuvat maakuntajoukot. Maakuntajoukkojen muodostamisen yhtenä lähtökohtana on maanpuolustusta tukevan vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisointi niin, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Uudet joukot kiinnostivat myös mediaa paljon. Olemme tietysti hyvin tyytyväisiä siihen, millaisen vastaanoton joukot ovat saaneet suomalaisten ja median piirissä. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon vapaaehtoisia reserviläisiä joukkoihin ilmoittautuu, mutta tavoite muutamasta yksiköstä maakuntaa kohden näyttäisi toteutuvan, arvioi puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervinen. Puolustusvoimat toi itse joukkoja esille aktii vises ti. Maakunta joukot nousivat sotilasläänien keskeisim mäksi tiedotusaiheeksi ja puolustusvoimien internet-sivuille luotiin kattava maakuntajoukko-sivusto. Paljon keskustelua herättäneiden maakuntajoukkojen rekrytointi alkoi viime vuonna. Uudet joukot nousivat laajasti esille myös mediassa ja puolustusvoimien omassa tiedotustoiminnassa. Virka-avusta tukea jo rauhan aikana Maakuntajoukkojen pilottien rekrytointi alkoi viime vuonna ja koulutus käynnistyi alkutalvesta 2006. Ensimmäiset joukot toimivat Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Kuopiossa ja Oulun seudulla. Kaikki maakuntajoukot ovat toimintavalmiudessa vuonna 2010. Maakuntajoukkojen sodan ajan tehtävä on yleensä kohteensuojaus. Lisäksi joukoille luodaan virka-apuvalmius, jotta ne voivat tukea viranomaisten pyytäessä näiden toimintaa jo rauhan aikana, kertoo Pääesikunnan asevelvollisuusosaston pääl likkö, eversti Jorma Jokisalo. Virka-apuvalmius ei kuitenkaan tarkoita muiden viranomaisten tai viranomaisten toimintaa tukevien vapaaehtoisorganisaatioiden tehtävien haltuunottoa. Maakuntajoukot eivät vie vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Suomen Punaisen Ristin tai vapaapalokuntien teh täviä tai heikennä heidän toimintaedellytyksiä. Päinvastoin tarvitsemme näiden tahojen osaamista ja yhteistoimintaa maakuntajoukon osaamisen kehittämisessä. Pilottiyksiköiden rekrytointiaste on yli 90 prosenttia, ja Jokisalo arvioi, että järjestelmän valmistuttua joukkoihin voisi kuulua noin 16 000 asevelvollista. Vaikka joukot kootaan vapaaehtoisista reserviläisistä, niin sitoutuminen koulutukseen, joukkoon ja sen toimintaan ovat äärimmäisen tärkeitä. Jokaisen on ansaittava paikkansa joukossa, Jokisalo painottaa. Sitoutumista voi olla tietysti eriasteista, osa osallistuu perustason toimintaan, toiset voivat sitoutua virka-apuun tai erikoistehtäviin. Jokaisen reserviläisen täytyy harkita itse, kuinka laajasti voi sitoutua mukaan. Joukkoon kuuluminen palkitsee Maakuntajoukoilla arvioidaan olevan myös positiivinen vaikutus maanpuolustustahtoon. Reservin osaamistason nousu sekä mielekäs koulutus ja toiminta kohottavat myös tahtoa maan puolustamiseen. Maakuntajoukoissa omaa maanpuolustustahtoaan voi osoittaa kotiseudun puolustamisessa, ja pilottien perusteella tilausta tällaiselle toiminnalle näyttäisi olevan. Viime vuosina puolustusvoimat on joutunut tinkimään kertausharjoitusten määristä ja kohdentamaan niitä, joten monet ovat tulleet maakuntajoukkoihin mukaan myös kertausharjoitusten toivossa, Ossi Kervinen analysoi. Lisäksi joukkoon kuuluminen palkitsee jo sinänsä. Maakunta joukoissa reserviläinen voi kokea olevansa hyödyksi puo lus tus järjestelmälle ja yhteiskunnalle, Jorma Jokisalo täydentää. Maakuntajoukot ovat kotiseudun puolustaja ja sen turvallisuuden vahvistaja. Ensimmäiset perustettiin vuonna viiteen sotilaslääniin. Aihe kirvoitti satoja kirjoituksia, niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin lehdissä.

27 Kurikkalainen ylikersantti Timo Tikka, 45, kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan, joka on yksi neljästä maakuntajoukkopilotista. Pitkään reserviläistoiminnassa mukana olleelle Tikalle hakemispäätös oli helppo. Joukot nousivat esille jo aiemmassa toiminnassa, joten mukaan lähteminen oli melkein itsestäänselvyys. Maakuntajoukot ovat hyvä asia, niitä voisi verrata vaikka autovakuutukseen. Vaikka en kolaria toivokaan, niin vakuutukset on hyvä olla kunnossa, Tikka pohtii. Ennen maakuntajoukkoa Tikka on ehtinyt toimia tarkka-ampujakouluttajana Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla Niinisalossa, Lohtajalla ja Vuosangassa useana vuotena. Kertausharjoituksissa hän on palvellut myös maaliosastossa tekemässä kiusaa muille. Komppanian koulutus on lähtenyt vauhdilla käyntiin: muutamaan kuukauteen on mahtunut ammuntoja, palavereita ja viikon mittainen kouluttajakurssi Haminassa. Mukana on todella motivoitunutta väkeä. Useat ovat olleet mukana reserviläistoiminnassa aiemminkin, joten perustietoa ja maanpuolustushenkisyyttä porukasta löytyy, joukkueen varajohtajana palveleva Tikka kuvailee. Nyt vielä odotellaan jännityksellä komppanian lopullisen tehtävän tarkentumista. Tikka arvioi joukoilla olevan positiivinen vaikutus yleiseen maanpuolustustahtoon. Kun ihmisten kanssa juttelee näistä asioista, niin huomaa, että kyllä maanpuolustustahtoa löytyy. Uskon, että maakuntakomppania kohottaa sitä henkeä paitsi sisällään, niin myös ulospäin. TAHTO Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuussa julkistettu tutkimusraportti arvioi, että kansalaisten maanpuolustustahto on säilynyt jokseenkin vakaana, ja lähes neljä viidesosaa (77 %, vrt. 80 % vuonna 2004) kansalaisista on sitä mieltä, että Suomea on puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Puolustusvoimien vuoden viestinnän teema oli selonteko selväksi. Puolustusvoimien merkittävimmät tapahtumat olivat Army Demo Day toukokuussa Rovajärvellä ja Maanpuolustus- ja Turvallisuus -messut syyskuussa Tampereen Pirkkahallissa, jossa puolustusvoimat esittäytyi ensimmäistä kertaa uuden visuaalisen ilmeen mukaisesti. Puolustusvoimien verkkopalvelun käyttäjämäärän kasvu jatkui. Päivittäinen keskimääräinen vierailujen määrä nousi vuodessa 7 600:sta noin 11 500 vierailuun. Vuoden aikana uusina sivustoina otettiin käyttöön ruotsinkieliset sivut, sotilasmusiikin teemasivut sekä maavoimien kalustoesittely ja kuvapankki. Ruotuväki-lehden ilmeen ja sisällön uudistaminen on edennyt suunnitellusti. Ensimmäinen uuden ilmeen mukainen lehti oli vuoden kolmas numero. Puolustusvoimien mediaseurannan ja suhdetoimintamateriaalien hankintamenettelyn kehittämistä jatkettiin. Merkittävin uusi haaste oli sähköisen viestinnän hankkeen käynnistyminen. Hanke parantaa toteutuessaan jokaisen puolustusvoimien työntekijän ja verkkokävijän palvelutasoa sekä luo kokonaan uuden viestinnän johtamisjärjestelmän. Viimeaikaiset yhteiskunnassa ja puolustusvoimissa tapahtuneet onnettomuustilanteet ovat osoittaneet selkeän tarpeen häiriötilanteiden viestintäsuunnitelmien tehostamiselle. Pääesikunta johtaa asian valtakunnallisen koordinoinnin vuoden 2006 aikana. Joukko-osastojen tehtävänä on omien riskianalyysien ja niihin perustuvien suunnitelmiensa tarkistaminen ja täydentäminen. Puolustusvoimien tuen määrässä vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle vuonna ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2004 tasoon verrattuna. Maanpuolustuskoulutus ry toteutti vuonna yhteensä 1 270 kurssia. Aiheina olivat turvallisuuskoulutus (19,3 %), varautumiskoulutus (12,9 %), sotilaallinen koulutus (50,0 %), johtamis- ja kouluttajakoulutus (14,7 %) sekä muu koulutus (3,1 %). Johtamis- ja kouluttajakoulutuksen pääosa on sotilaallista koulutusta, jolloin sotilaskoulutuksen osuus oli noin 60 prosenttia. Koulutukseen osallistui 28 053 henkilöä. Heistä 58 prosenttia oli reserviläisiä (reservin upseereita 15,7 %, reservin aliupseereita 23,0 % ja miehistöä 11,5 %). Naisia 23 prosenttia kurssilaisista ja nuoria joka kymmenes. Jäljelle jäävästä osuudesta pääosa on ikänsä takia nostoväkeen siirrettyjä reserviläisiä. Kouluttajia kursseilla oli 4 794 henkilöä, joista naisia 628. Reserviläiskouluttajien osuus oli noin 3 000. Oppilaskurssipäiviä toteutui 50 898 joista sotilaallisten kurssipäivien osuus oli 27 500. MPK ry:n ohjaus ja tuki toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen 2003 4,3 2 295 2 632 2 175 816 960 2 036 1 230 736 19 910 2004 4,4 4,1 3 290 2 117 3 032 999 967 2 019 1 213 304 357 20 105 4,4 4,1 3 275 2 337 1 563 300 955 2 314 1 387 324 368 21 777 Varusmiesten ja -naisten maanpuolustustahto Reserviläisten maanpuolustustahto Kansalaisten maanpuolustustahto Maanpuolustusjuhlat Sotilassoittotilaisuudet ja konsertit Soittotilaisuuksien yleisömäärä Joukko-osastojen (vast) tukemat Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry) kurssit Joukko-osaston (vast) tuki MPK ry:n kursseille henkilötyövuorokausina Puolustusvoimien tuki Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseille (euroa) Tulosalueen henkilötyövuodet Tulosalueen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa)

29 Puolustusvoimien rakennemuutos vaikuttaa tuhansien työntekijöiden arkeen. Kipeistä ratkaisuista huolimatta jokaisesta työntekijästä huolehditaan myös muutoksen vuosina. Puolustusvoimista poistuu vuoteen 2012 mennessä yli 7000 ihmistä, eläk keelle tai ulkoisen lähtövaihtuvuuden seurauksena. Uusia osaajia rekrytoidaan muun muassa lehtimainoksilla. Teknisen alan opiskelijat arvioivat puolustusvoimat viidentoista halutuimman työnantajan joukkoon. HENKILÖSTÖ V iime vuonna alkanut rakennemuutos koskettaa neljää kymmenestä puolustusvoimien työntekijästä. Kahden joukko-osaston lakkauttaminen sekä useiden joukkojen uudelleenorganisointi ovat isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat tuhansien työntekijöiden elämään. Vaikka rakennemuutoksessa joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja, puolustusvoimat pitää huolta henkilöstöstään, painot taa puolustusvoimien apulaishenkilöstöpäällikkö, lippueamiraali Hanno Strang. Rakennemuutoksessa yhteistyön merkitys korostuu. Alaisista ja työtovereista tulee huolehtia. Menojen kasvua saatiin hillittyä Rakennemuutoksen taustalla on tarve pienentää puolus tusvoimien henkilöstö- ja toimintamenoja. Kustannusleikkaukset käynnistettiin viime vuonna asettamalla virkojen täyttökielto sekä tarkalla henkilöstökulujen seurannalla. Vaikka henkilötyö vuosien määrän kasvua saatiin hillittyä viime vuonna, puolus tus voimien palkkakustannukset kasvoivat kuitenkin 22 miljoonaa euroa. Kasvu selittyy erityisesti uuden palkkausjärjestelmän asteittaiselle käyttöönotolla, Strang selvittää. Uudessa palkkausjärjestestelmässä puolustusvoimien työntekijöiden palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvan pohjaosan lisäksi henkilökohtaisesta palkanosasta, jonka suuruus määräytyy henkilökohtaisen arvioinnin perusteella. Sijoittumista tuetaan monin keinoin Rakennemuutoksen koskettamien joukkojen henkilöstön suju vaa sijoittumista uusiin tehtäviin tuetaan monin keinoin. Puolustusvoimien yt-neuvotteluja on aikaistettu ja henkilöstöllä on mahdollisuus opintovapaaseen ja -tukeen. Puolustushallinnossa avautuvia tehtäviä tarjottiin ensisijaisesti irtisanomisuhan alaisille henkilöille. Lisäksi puolustusvoimat voi maksaa toiselle työnantajalle Prosenttiosuus henkilöstöryhmästä 25 20 15 10 5 0 Henkilöstöryhmien prosentuaalinen ikäjakauma Upseerit Erikoispseerit Opistoupseerit Sotilasammattihenkilöt 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 Ikäluokka siirtyvän työntekijän palkkakulut ensimmäisen vuoden ajalta tietyin ehdoin. Eläkeikää lähestyvien henkilöiden osalta hyödynnetään ylivahvuutta. Pyrimme siihen, että muutoksen kohteena olevilla työntekijöillä olisi aito mahdollisuus hakea kaikkia avoimia tehtäviä, Strang tiivistää. Lisäksi hyödynnämme kasvavaa eläkepoistumaa laajamittaisesti. Suurista muutoksista huolimatta puolustusvoimien henkilöstön hyvinvoinnin taso säilyi lähes entisellään, vaikka vaihtuvuus luonnollisesti kasvoi. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Puolustusvoimat jatkoi myös edellisiltä vuosilta tuttua Tee työtä, jolla on tarkoitus -kampanjaa. Strang ei näe henkilöstövähennysten ja työnantajakampanjoinnin välillä ristiriitaa. Puolustusvoimien on varmistettava osaavan henkilöstön saaminen tulevaisuudessakin, sillä eläkepoistuman ja vaihtuvuuden kautta lähivuosina puolustusvoimissa avautuu useita tehtäviä. Siviilit

31 Rakennemuutos koskettaa erityisen voimakkaasti puolustusvoimien siviilihenkilöstöä. Irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä varten on useita tukitoimia, joita valmistelee muun muassa ylitarkastaja Marja-Terttu Paananen Pääesikunnan henkilöstöosastossa. Tukitoimien valmistelun lisäksi osallistun myös niiden toteuttamiseen, ihan yksilötasollakin. Uskallan sanoa, että tukipakettimme on hyvä, siviilihenkilöstön sektorijohtajana työskentelevä Paananen arvioi. Historian suurimman rakennemuutoksen toteuttaminen on työllistänyt henkilöstöosastoa paljon. Vähän joka puolella on jokin prosessi käynnissä, ja joitakin on saatu jo päätökseen. Esimerkiksi maavoimien tuleva henkilöstö tietää tehtävänsä jo melko tarkasti. Yhteistoimintaa on jouduttu harjoittelemaan oikein olan takaa. Tukitoimien lisäksi rakennemuutoksen on valmistauduttu kouluttamalla esimiehiä. Esimiehiä on valmennettu syväjohtamiseen ja siihen, että jokainen työntekijä pitää kohdata yksilönä. Myös mahdollisista tukitoimista päätetään tapauskohtaisesti. Myös yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa on Paanasen mukaan toiminut hyvin. Näemme monet asiat melko samalla tavalla. Vuosien varrella tapahtuneet rakennemuutokset ovat myös koulineet organisaatiota. Muuallakin valtionhallinnossa on käynnissä muutoksia, jotka tähtäävät tuottavuuden parantamiseen. Rakennemuutosten hoitamisessa puolustusvoimat on edelläkävijä, ja toimintatavoistamme ollaan kiinnostuneita muilla hallinnonaloilla. HENKILÖSTÖ Henkilöstömenojen arvioitua kasvua puolustusvoimissa onnistuttiin merkittävästi pienentämään mm. käsketyllä tehtävien täyttökiellolla sekä henkilöstötyövuosikertymän ja palkkausmenojen aktiivisella seurannalla. Tavoitteena oleva vuoden 2004 taso saavutetaan henkilöstö- ja tehtävärakenteen hallitulla kehittämisellä ja henkilöstökokoonpanomenettelyllä. Puolustusvoimien palkkabudjetoinnin seuranta osoittaa kuitenkin, että henkilöstökustannukset ovat tehdyistä toimenpiteistä huolimatta edelleen nousseet. Puolustusvoimien henkilöstökustannusten kääntäminen laskuun, ja kustannusten pitäminen halutulla tasolla, edellyttävät Pääesikunnalta aktiivista ohjausta henkilöstörakenteen muutoksen toteuttamisessa, sekä henkilöstökustannusten kokonaisvaltaista ja jatkuvaa seurantaa. Puolustusvoimien henkilöstöjohtamista toteutettiin ohjauksen mukaisesti. Kehittämisen keskeisimmät tavoitteet saavutettiin pääosin. Henkilöstörakenteen ja määrän tarkistaminen suunniteltiin selonteon ja puolustusministeriön ohjauskirjeen perusteiden mukaisesti. Henkisten voimavarojen tilaa kuvaavien mittarien valossa puolustusvoimien työnantajakuva ja henkilöstön toimintakyky olivat asetettujen tavoitteiden mukaisella tasolla. Hallinto ja muut yleiset tukitoiminnot 2003 516 40,2 16 538 509 2 102 2004 652 40,3 16 535 521 1 951 828 40,5 16 272 636 2 200 Varusmiestoimikuntien tilaisuudet Henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstön henkilötyövuodet (ml. sopimussotilaat ja työllisyysvaroin palkatut) Sosiaalitoimikuntien tilaisuudet Jumalanpalveluksia ja hartauksia

33 RAHOITUS Viime vuosi merkitsi puolustusvoimissa mittavaan säästökuuriin valmistautumista. Rakennemuutos tuottaa säästöjä vasta muutaman vuoden kuluttua, joten sitä ennen vyötä on kiristettävä toimintamenoista. Vuosi oli sekä toiminnallisesti että rahoituksen näkökulmasta puolustusvoimissa kohtuullisen hyvä, vaikka vuotta leimasikin lähivuosia koskeviin säästöihin valmistautuminen. Eduskunta sitoutui taloudellisestikin vielä viime vuonna selkeästi edellisen selonteon päätöksiin, joten puolustusvoimat kykeni täyttämään lakisääteiset tehtävänsä ja niiden mukaisesti asetetut tulostavoitteensa varsin hyvin, arvioi puolustusvoimien suunnittelupäällikkö, prikaati kenraali Raimo Jyväsjärvi. Vuoden 2004 selonteossa puolustusvoimille asetettiin suu - ria säästövaatimuksia. Tavoitteiden saavuttami seksi puo lus - tus voimissa laadittiin pitkäjänteinen toimin nan ja ta lou den tasa painottamisohjelma. Merkittävimmät sääs töt saa daan aikaan puolustusvoimien rauhanaikaisen histo rian mitta vimmalla rakennemuutoksella. Siihen liittyen joh tamis- ja hal linto järjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan, varik ko- ja varastointijärjestelmää kevennetään ja koulu tus järjes tel määkin tarkistetaan muun muassa tehtyjen joukko-osas tojen lak kau tuspäätösten mukaisesti. Palve lukeskus- ja kumppa nuus hank keilla katetaan loput puolus tusvoimien tarvitsemasta taloudellisesta liikkumavarasta. Rakennemuutoksen ja tuottavuuden parantamisen suunnit telutyö tehtiin vuo den aikana. Työtä oli ja on edel leen kin paljon, mutta luottamusta tule vai suu teen myös. Kokonaistavoitteena on saavuttaa tasapaino vuoteen 2012 men nessä. Myös harjoitustoimintaa on karsittava Rakennemuutos ja tuottavuuden parantamishankkeet alkavat tuottaa säästöjä vasta vuonna 2008. Niihin liittyvät investoinnit tulevat katetuksi keskimäärin vuoteen 2011 mennessä. Sitä ennen vyötä kiris tetään myös toimintamenoista. Niinpä vuosien 2006 ja 2007 aikana kertaushar joitukset suunnitellaan minimiin, lento- tun teja ja alusvuorokausia leikataan sekä valta kun nallisia ja kansainvälisiä harjoi tuk sia supis tetaan. Vuoden 2006 kesäkuulle suunniteltu pääsotaharjoitus peruutettiin kokonaan. Rahoitus tamme pienennettiin vuodelta 2006 20 miljoonaa euroa ja vuodelta 2007 55 miljoonaa euroa. Kun vielä henkilös tömenot, materiaalihankinnat ja kiinteistömenot kasvavat indeksitarkistusta nopeammin, näkyy rahoitusvaje auttamatta myös toiminnassa. Tilannetta pahentaa myös jatkuva polttoaineiden hinnan nousu. Tavoitteenamme on kuitenkin, että vuonna 2008 voim me palata toiminnassa vuoden tasolle, Jyväsjärvi analysoi. Sitä ennen parin vuoden aikana joudumme pakostakin tarkistamaan tulostavoitteitamme alaspäin. Kolmen tekijän tasapaino Tämän kevään kehysriihessä sovittiin osana puolustusvoimien kokonaisrahoitusta eräiden puolustusmateriaalihankintojen uudelleen aikauttamisesta ja siirtämisestä eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä materiaalihankintojen osuutta ei kuitenkaan voida supistaa tai työntää enää eteenpäin. Tasapainoinen suorituskyky saadaan silloin, kun mate riaalihankintoihin, toimintaan ja henkilöstöön voidaan osoittaa kuhun kin noin kolmasosa määrärahoista, Jyväsjärvi kertoo. Kokonaisuutena materiaalihankkeiden suunnittelu ja maksa - tus kohtasivat paremmin viime vuonna, vaikka siirtyvät maksu erät kasvoivatkin jonkin verran. Kasvu aiheutui muun muas sa helikopterihankkeen myöhästymisestä. Meille on tär kein tä saada sopimusten mukaista käyttökelpoista ja toimivaa materiaalia. Suunnittelun näkökulmasta toimitusten viivästyminen ja siirtyvien erien kasvu on kuitenkin ikävää, koska puolustusvoimien suorituskyky ei synny tarpeenmukai sella tavalla. Suorituskykyjen synergia ei synny ajallaan. Taloudellisesti viivästymistä kompensoivat sopimuksissa kirjatut ja toimittajien maksamat sopimussakot, Jyväsjärvi painottaa. Materiaalihankkeilla on myös positiivinen vaikutus suomalaiseen työllisyyteen. Viime vuonna materiaalihankintojen kotimaisuusaste oli lähes 60 prosenttia materiaalin koko elinkaari huomioon otettuna. Puolustusvoimat jakoi henkilöstölleen keväällä Selonteko selväksi -julkaisun, jossa kerrottiin selonteon keskeisimmät vaikutukset käytännön tasolla.

35 HENKILÖSTÖ Puolustusvoimien käytettävissä oli vuonna määrärahoja yhteensä 2 212 miljoonaa euroa. Varsinaista puolustusvoimille myönnettyä määrärahaa oli käytettävissä 2 206 miljoonaa euroa, josta 2 010 miljoonaa euroa oli myönnetty vuoden talousarviossa ja 196 miljoonaa euroa siirtynyt edellisiltä vuosilta. Puolustusvoimien määrärahoista 725 miljoonaa euroa oli puolustusmateriaalihankintamäärärahaa ja 1 368 miljoonaa euroa toimintamenomäärärahaa. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahoja oli lisäksi yhteensä 103 miljoonaa euroa, josta puolustusvoimien määrärahaa oli 56 miljoonaa euroa. Tämän ohella käytettävissä oli Hornet-korjaukseen 15,1 miljoonaa euroa sekä puolustusministeriön ja muille hallinnonaloille myönnettyjä muita määrärahoja yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Määrärahoista käytettiin tarkastelujaksolla 1 977 miljoonaa euroa, mistä 1 343 miljoonaa euroa (käyttöaste 98 %) toimintamenoja ja puolustusmateriaalimäärärahoja 541 miljoonaa euroa (käyttöaste 75 %). Käyttämättä on 235 miljoonaa euroa, josta 184 miljoonaa euroa puolustusmateriaalihankintamäärärahaa ja 25 miljoonaa euroa toimintamenoja. Rauhanturvaamisen määrärahoja käytettiin 91 miljoonaa euroa ja niitä on käyttämättä yhteensä 12 miljoonaa euroa. Työllistämistukia käytettiin 1,7 miljoonaa euroa. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenoja kirjattiin 207 miljoonaa euroa sekä muita alv-menoja ja -tuloja yhteensä -33 miljoonaa euroa. Puolustusvoimilla oli vuonna käytettävissä puolustusmateriaalihankintoihin määrärahaa 725,4 miljoonaa euroa ja vuosille 2006 2011 ajoittuvaa tilausvaltuutta 1173,0 miljoonaa euroa. Vuodelta 2003 siirtynyttä määrärahaa oli käytössä 3,1 miljoonaa euroa ja vuodelta 2004 siirtynyttä määrärahaa 151,4 miljoonaa euroa. Määrärahat 1992-: 2000 1500 1000 500 milj. euroa 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Menot vuoden hintatasossa Valtion menot vuonna mrd Sosiaali- ja terveysministeriö 26,2% Opetusministeriö Valtionvarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työministeriö Puolustusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sisäasiainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot Valtion velan korot 1 2 3 4 5 6 7 8 7,2% 5,8% 5,7% 4,7% 4,0 % 2,6 % 2,2% 1,8 % 1,8% 0,4% Toimintamenot 6,5% 14,8% Materiaalihankinnat 16,3% Menot yhteensä 37,6 miljardia euroa 9 Ilmavoimien talousjohtajalla Heikki Paanilalla on haastava tehtävä: lentokerosiinin hinta on noussut rajusti, mutta menot ja tulot pitää silti saada tasapainoon. Raakaöljyn hintavaihteluun vaikuttavat monet tekijät, ja usein vielä hyvin ennakoimattomalla tavalla, Paanila kertoo. Ilmavoimat tekee talousarvioesityksensä noin kymmenen kuu kautta ennen budjettivuoden alkua, joten väliin jää pitkä jakso, jonka aikana tapahtuvia muutoksia ei voida ennakoida. Budjetin hyväksymisen jälkeen se on nollasummapeliä. Jos jokin menoerä kasvaa, niin muaalta täytyy karsia, talousjohtaja muistuttaa. Vaikka ilmavoimat on saanut lisärahaa polttoainekuluihinsa valtion lisätalousarviossa, ennen eduskunnan lopullista päätöstä mitään ei voida laskea lisäbudjetin varaan. Sopeuttamisketju on todella pitkä. Ensin vähennetään lentotunteja, mikä vaikuttaa puolestaan yksittäisten koneiden lennätys- ja huoltosuunnitelmiin ja ketjun päässä vielä kotimaisen teollisuuden kapasiteettivarauksiin, Paanila kuvaa. Ja mikäli varattua kapasiteettia ei voida hyödyntää tehokkaasti, se näkyy väistämättä kustannuksissa. Paanilan mukaan paras ratkaisu ongelmaan olisi poltto ainemenojen tuominen indeksitarkistusten piiriin, jolloin hinnanmuutoksiin sisältyvä epävarmuus voitaisiin poistaa. Säästöpaineet näkyvät joka päivä toiminnassamme. Resurssien käytön tehokkuuteen panostetaan kaikilla toiminnan osa-alueilla.

37 KUMPPANUUDET Puolustusvoimien lääkintähuollossa tapahtui merkit täviä muutoksia vuonna. Selkein esimerkki lääkintähuollon uudesta toimintatavasta oli vuoden lopussa tapahtunut Keskussotilassairaalan, Tilkan, lakkauttaminen, jonka myötä puolustusvoimat luopui itse tuottamastaan varusmiesten eri kois sairaanhoidosta. Nykyään palvelut hankitaan kump pa nuus periaatteella sairaanhoitopiireiltä. Puolustusvoimat panostaa lähivuosina merkittävästi kenttälääkinnän kehittämiseen. Varusmiesten erikoissairaanhoito on järjestetty kumppanuussopimuksin, ja painotus on lääkintähuollon ydintehtävissä. Samal la Tilkan tilalle perustettiin pääosiltaan Lahteen Sotilaslääke tieteen Keskus, joka on kenttälääkinnän tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatio tuottaen palveluita kaikille puolustus haaroille. Ilmailua ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä B- ja C- suojelulääketiedettä tukevat toiminnot jäivät Helsinkiin ja laivastolääketiedettä tukevat palvelut puolestaan sijoitettiin Upinniemeen. Puolustusvoimat keskittyy lääkintähuollossakin ydin tehtä viin sä: palveluskelpoisuuteen ja -turvallisuuteen, kenttälääkin tään sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lisäksi kumppanuusohjelmalla haetaan kustannustehokkuutta, kertoo puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Pentti Kuronen. Muutosprosessi sujui henkilöstön kannalta hyvin. Irtisanomisuhan alla oli 200 työntekijää, mutta lopulta työttömäksi jäi vain muutama henkilö. Ei pelkästään palveluiden ostamista Erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirien vastuulla on myös lääke- ja kulutustarvikekkeiden huolto. Ensimmäiset kokemukset uudesta järjestelmästä ovat positiivisia. Kumppanuudet ovat lähteneet liikkeelle todella hyvin. Lisäk si teemme laajaa yhteistyötä yliopistojen ja tutkimus laitosten kanssa tutkimuspuolella. Lääkintähuollon kump panuusohjelman on arvioitu tuottavan vuosittain säästöjä. On tärkeää painottaa, että kumppanuus on laajempaa kuin pelkästään erikoissairaanhoidon palveluiden ostamista ulkopuolelta. Esimerkiksi Kainuun keskussairaalan kanssa on käynnissä koulutusyhteistyö kenttälääkinnän kehittämiseksi, joka toivottavasti auttaa myös Kainuun Prikaatin lääkäripulaan, Kuronen painottaa. Varusmiesten päivittäinen sairaanhoito säilyy edelleen varuskuntien terveysasemien vastuulla. Sel vityksissä on todettu, että mikään muu järjes telmä ei pysty sopeutumaan suuriin kausittaisiin vaihteluihin. Varuskuntien terveysasemat siir tyvät tulevaisuudessa vuonna 2006 päivitetyn lain mukaan Sotilas lääketieteen keskuksen alaisuuteen. Koulutusta ja materiaalia kehitetään Puolustusvoimat kehittää kenttälääkintää lähivuosina sekä uusimalla materiaalia että kehittämällä koulutusta. Ydinsanat ovat joustavuus, keveys ja liikkuvuus kuitenkin samalla suorituskykyä tehostaen. Koulutuksen arviointi ja uudistaminen on jo aloitettu Lääkintä-RUK:sta ja se etenee kaikille koulutustasoille niin asevelvollisten kuin henkilökunnan koulutukseen. Materiaalipuolella painopisteinä ovat koulutusmateriaali sekä huoltorykmenttien ja valmiusyhtymien lääkintähuolto. Tavoitteena on viedä lääkintähuolto mahdollisimman lähelle etulinjaa. Tärkeintä tässä on koulutuksen ja johtamisen kehittä minen, Kuronen sanoo. Tavoitteen taustalla ovat viimeisistä sodista saadut kokemukset, joiden mukaan suurin osa taistelukentällä vakavasti haavoit tuneis ta menehtyy verenvuotoon. Taistelukuolleisuus on sitä pienempi, mitä lähempänä haavoittumispaikkaa henkeäpelastava hoito alkaa. Koulutuksen painopistettä suunnataan todellisten sotakokemusten mukaan. Teemme harjoituksissa säännöllistä tutkimustoimintaa mittaamalla esimerkiksi evakuointiaikoja. Tulosten perusteella voimme kehittää sekä koulutusta että toimintatapoja. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansainväliset tehtävät Puolustusvoimien päätehtävien mukaisesti kansallisen puolus tuksen ohella myös yhteiskunnalle elintärkeiden toimin tojen turvaamisen tehtävät sopivat lääkintähuoltoon erinomaisesti ja toimintaa on mahdollista luontevasti kehittää kumppanuuspohjalta, joka antaa perusteet virka-apuun niin rauhan kuin poikkeusolojen tehtäviin valmistauduttaessa. Kansainväliset tehtävät ovat kolmas puolustusvoimien päätehtävistä ja niissä lääkintähuollon osuus kasvaa merkittäväksi vaikeissa olosuhteissa toimittaessa. Biologisiin ja kemiallisiin uhkiin on varauduttava etenkin kriisinhallintatehtävissä. Näil lä yhteiskunnallekin tärkeillä alueilla puolustusvoimien lääkintähuollon toimintakyky on kehittynyt huomattavan nopeasti. Kenttälääkintää harjoitellaan tietokoneohjatulla lääkintä nukella, joka puhuu, voihkii ja vuotaa verta. Nukke voi sairas taa tauteja sydänifarktista isorokkoon. Sotilaslääketieteen Keskukseen rakennetussa simulaattorissa toimintaympäristöä voidaan jäljitellä esimerkiksi räjähteiden äänillä, savukoneella ja valoilla.

39 Kenttäsairaanhoitaja Janne Kalliomäki, 38, on varsin tuore ilmestys Utin Jääkärirykmentissä. Hän aloitti työt erikoisjoukkoja kouluttavan rykmentin terveysasemalla kesällä. Uudenlaiset haasteet kiinnostivat, ja työt maistuvat tässä yksikössä todella hyvälle. Varusmiehiä on vähän ja he ovat hirveän motivoituneita, joten heidän kanssaan on mukava tehdä töitä, Kalliomäki kehuu. Ennen Uttiin tulemista Kalliomäki on työskennellyt muun muassa sairaalan tehoosastolla. Nykyisessä työssä potilaita on vähemmän ja vammat ovat useimmiten lieviä, mutta vastuu on aivan yhtä suuri. Puolustusvoimat vastaa varusmiesten terveydestä kokonaisuudessaan. Koska taisteluharjoituksissa rasitus pysyy korkeana pitkän aikaa, niin pienetkin vaivat täytyy ottaa vakavasti. Flunssa voi hoitamattomana johtaa vaikka sydänlihaksen tulehdukseen, hän huomauttaa. Kenttäsairaanhoitajan työnkuva on monipuolinen. Kallio mäki vastaa leirien lääkintähuollosta, antaa koulutusta varusmiehille, osallistuu materiaalihankintoihin ja pitää vastaanottoa terveysasemalla. Meitä on täällä vain kolme sairaanhoitajaa, joten jokainen tekee vähän kaikkea. Tekemistä on paljon, joten tylsistymään ei ainakaan pääse, Kalliomäki naurahtaa. Erikoisjoukkojen sotilaiden on taistelutaitojen lisäksi hallittava myös ensiapu ja hengenpelastus paremmin kuin tavallisissa joukoissa, sillä joukkojen mukana ei kulje erillisiä lääkintämiehiä. Laskuvarjojääkärikomppaniassa osa varusmiehistä koulutetaankin lääkintälinjalla, jonka koulutus vastaa laajuudeltaan normaalia lääkintämieskoulutusta. Kenttälääkinnän kehittäminen ei ole sanahelinää, vaan koulutusta ja välineistöä kehitetään tosissaan, Kalliomäki summaa. KUMPPANUUDET Puolustushallinnon kumppanuusohjelmaan sisältyviä kumppanuushankkeita kehitettiin puolustusvoimien johdon linjausten sekä puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Puolustusvoimien kumppanuusohjelmassa pilottihankkeilla on hankittu kokemusperäistä tietoa kumppanuuden eduista ja haitoista sekä selvitetty oman toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Tietohallinnon rationalisoinnin hanke eteni kokonaisuudessaan suunnitellusti. Hallnet-projektissa alkuperäistä aikataulua on muutettu siten, että pilotoinnit, hankinnat ja testit ovat siirtyneet noin yhdeksällä kuukaudella. Varsinaisia pitkäaikaisia kumppanuussopimuksia ei ole vielä solmittu, mutta rakentaminen on tehty yhdessä ulkopuolisen toimittajan kanssa. Hallnetprojekti saanee aikataulua kiinni vuoden 2006 aikana ja ensimmäinen uuteen puolustusvoimien ylläpitämään palveluympäristöön liittyvä käyttöönotto aloitetaan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Valtakunnallinen kunnossapidon kumppanuushanke AKKU tuotti loppuraportin 1.6. mennessä. Kunnossapidon kumppanuuden selvitystyötä jatketaan KUJA-hankkeena, jossa on tuotettu perusteet kotimaiselle teollisuudelle tarjouksen laatimiseksi kunnossapidosta. Samalla on edelleen tarkennettu oman toiminnan kehittämisen vaihtoehtoa vuoden 2006 alussa tehtävän vertailun mahdollistamiseksi. Vaatetushuollon kehittämishanke (VAATKE) tuotti esityksen vaatetushuollon kumppanuudesta. Hanke tunnisti useita kehittämiskohteita vaatetushuollon eri prosesseissa. Kehityskohteita havaittiin erityisesti varastopalvelun prosesseissa. Kehittämiskohteet voidaan ottaa käyttöön riippumatta valittavasta vaatetushuollon vaihtoehdoista. Jatkoselvityksissä kehittämiskohteet tarkastellaan ja otetaan soveltuvin osin käyttöön. Karjalan Prikaatissa on jatkettu kuljetuspalveluiden kehittämisen pilottihankkeen (KULPAKE) jälkeen kuljettajakoulutuksen ja ajotutkintojen hankintaa laadittujen sopimusten mukaisesti. Muissa kuljettajaopetusta antavissa joukko-osastoissa laaditaan joukko-osastokohtaiset selvitykset kumppanuusmallin mukaisen kuljettajakoulutuksen ja ajotutkintojen toteutustavan soveltuvuudesta. Selvityksen tulosten perusteella on joissakin joukko-osastoissa laajennettu kuljettajakoulutuksen palveluhankintaa puolustusvoimien ulkopuolelta. Optroniikan toimintojen kehittämisen selvitystyötä (LIISA-hanke) jatkettiin alkuvuonna Pääesikunnan johdolla, jolloin tarkasteltiin osaamiskeskusvaihtoehdon lisäksi oman toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Tästä laadittiin 15.7. päivätty loppuraportti. Palkanmaksuhallinnon kehittämishankkeen (PALMA) toiminta keskittyi palvelukeskuksen perustamisen käytännön valmisteluihin sekä toiminnan aloittamiseen perustamissuunnitelman mukaisesti. Puolustusministeri päätti palvelukeskuksen perustamisesta ja sijoittumisesta Hämeenlinnaan 18.2.. Erikoissairaanhoidon ja lääkehuollon kumppanuussopimukset allekirjoitettiin keväällä 15 sairaanhoitopiirin kanssa. Keskussotilassairaalan leikkaustoiminta päättyi 30.9. ja osassa sen poliklinikoista toiminta jatkui vuoden loppuun. Keskussotilassairaala ja Sotilasapteekki lakkautettiin joukko-osastoina arvokkaasti. Sotilaslääketieteen Keskuksen toiminta valmisteltiin siten, että se saattoi aloittaa toimintansa 1.1.2006. Reserviupseerikoulun ja Kotkan Rannikkoalueen ruokahuoltopalvelujen siirryttyä Fazer Amica Oy:lle on Amica kokenut, että sopimus on ollut laajempi ja haastavampi sekä työmäärältään odotettua suurempi. Käynnistämistä edisti se, että puolustusvoimien henkilöstö siirtyi toimittajalle ja toi mukanaan erityisosaamisen. Varuskuntamuonituksen asiakastyytyväisyys laski lähes 11,6 %, kun taas kenttämuonituksen asiakastyytyväisyys puolestaan nousi 9,7 %. Fazer Amican tekemän kyselyn mukaan Reserviupseerikoulun asiakastyytyväisyys ylitti 9 % ja Kotkan Rannikkoalueen asiakastyytyväisyys alitti 5 % valtakunnallisen keskiarvon. Kumppanuussopimukseen sisältyvä kriisiajan suunnittelu on käynnistynyt suunnitellusti. Varsinaiset johtopäätökset kustannussäästöistä voidaan tehdä vuoden 2006 toiminnan perusteella. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen (PURU) perustaminen eteni suunnitelmien mukaisesti siten, että toiminta voitiin käynnistää 1.1.2006. Vuosi 2006 on PURU:lle vakiinnuttamis- ja siirtymäkausi. Ruokahuollon kehittämishankkeen kokonaiskustannuksiksi (sisältäen Kotka- Hamina-alueen kilpailutuksen sekä konsulttipalkkiot) muodostui noin 1,6 miljoonaa euroa. Ilmasotakoulussa käynnistynyt Vinka-lentokoulutus aloitettiin yhteistyössä Patrian kanssa, ja jatkossa sopimusta tarkennetaan ilmavoimien vaatimusten mukaan. Lennonopettajakurssi toteutettiin pilottikurssina, jolloin saatiin ennakoidusti esille mahdolliset ongelmat. Lentokoulutuksen lentoreserviupseerikurssi on aloittanut lentopalveluksen vuoden 2006 alussa.