JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009
RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS...3 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?...4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ...5 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...5 3.2 KAAVOITUSTILANNE...5 4 VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU -ERILLISSELVITYS...9 4.1 ERILLISSELVITYKSEN TYÖMENETELMÄT...9 4.2 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄ JA KESKI-SUOMEN LIITTO...10 4.3 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄN MLK...11 4.4 HAASTATTELUN TULOKSET: MUURAME...12 4.5 HAASTATTELUN TULOKSET: KORPILAHTI...13 4.6 HAASTATTELUN TULOKSET: TOIVAKKA...14 4.7 HAASTATTELUN TULOKSET: HANKASALMI...15 4.8 HAASTATTELUN TULOKSET: LAUKAA...16 4.9 HAASTATTELUN TULOKSET: PETÄJÄVESI...17 4.10 HAASTATTELUN TULOKSET: UURAINEN...18 5 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN...19 6 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT...19 6.1 ALUEVARAUKSET...19 6.2 KARTTAMERKINNÄT...20 6.3 KARTAN PIENENNÖS...21 6.4 HAASTATTELUJEN TULOKSET TAULUKOSSA...22 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Maakuntakaava, maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007 - Viistokuvat (Keski-Suomen liitto 2008) - Maastotietokanta - Kuntakohtaiset osoite-, virkistys- ja ulkoilukartat - Kuntakohtaiset haastattelut - Viherosayleiskaavaluonnos (Jyväskylän kaupunki 2008) Kannen kuva: Viistokuva Kortepohja-Laajavuori (Jyväskylä). Hannu Vallas 2006 2
1 PERUSTIEDOT RAKENNEMALLI 20X0 Erillisselvitys: Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Hankasalmi ja Laukaa) Selvitysalueen yleissijainti 1.1 Raportin tarkoitus Raportin tarkoitus on täsmentää rakennemalli 20X0:a varten laadittua erillisselvityskarttaa Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu. Raportissa selvitetään tarkastelussa olevat kuntakohtaiset haastattelujen tulokset sekä viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- karttojen sisältö. 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Mikä on rakennemallityö? Rakennemalli on tulevaisuusorientoitunut suunnitelma, joka perustuu Jyväskylän seudun nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kaupunkiseudun synnyttämiin mahdollisuuksiin. Rakennemallin laadinnan yhteydessä ennakoidaan mahdollisia yhteiskuntaan kohdistuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennemalli edesauttaa kuntakohtaisten maankäytön strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Rakennemalli on tavoitteellinen maankäytön strategioiden ja aluevarausten yhdistelmä, joka ajoitetaan hetkeen 20X0. Hetki 20X0 on ajankohta, jolloin Jyväskylän seudulla on n. 200 000 asukasta. Tämän lähtökohdan perusteella arvioidaan, millaisia strategisia mahdollisuuksia ja aluevarauksia seudun kasvaminen edellyttää eri maankäyttömuodoissa sekä selvitetään eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia mm. liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin kustannuksiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. 2.1.1 Lähtötietojen kerääminen ja täsmäselvitykset Rakennemallityötä varten kerätään olemassa olevia lähtötietoja sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut ylikunnalliset selvitykset toimivat lähtötietoina rakennemallityössä. Laadittujen selvitysten lisäksi tehdään täsmennettyjä teemaselvityksiä rajatuista aiheista, joista keskeisimpiä ovat: - Seudun keskustaajama-alueiden täydennysrakentamisselvitys - Työpaikkatoimintojen uudet sijaintimahdollisuudet selvitys 4
- Suurten järvien hyödyntämismahdollisuudet asumisessa, tutkielma potentiaalisimmista alueista. - Autoriippuvuustarkastelu, kaupunkiseudullinen analyysi nykyisistä kaupunkivyöhykkeistä - Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. - 20X0 -tarinat 2.2 Erillisselvityksen Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu keskeinen tavoite ja sisältö Erillisselvityksen tarkastelualueeksi päätettiin Jyväskylän seudun kaavoittajien ryhmässä yhdeksän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Hankasalmi ja Laukaa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli osoittaa em. kuntien alueilta seudullisesti tärkeät viherpalvelualueet, säilytettävät ekologiset viheryhteydet ja alueet ja viher- sekä virkistysyhteystarpeet. Lisäksi tavoitteena oli osoittaa seudullisesti tärkeimmät rakennetut viherkeskittymät, joilla on ympärivuotisia palveluja sekä luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Erillisselvitys perustuu maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntakaavaan, kuntakohtaisiin haastatteluihin, maastotietokanta-aineistoon sekä perus-, osoite- ja ulkoilukarttoihin. Selvitys sisältää kuntakohtaiset haastattelujen tulokset, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartan sekä lyhyen raportin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2 000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mukaan linjataan maamme alueiden käyttöä tulevaisuudessa. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin, joita mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus asettavat alueidenkäytölle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu niiden ohjausvaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 3.2 Kaavoitustilanne 3.2.1 Seutukaava Keski-Suomen Seutukaavan 5. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava tulee vahvistuttuaan kumoamaan seutukaavan. 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Maakuntakaavan tavoitteet ovat virkistyksen osalta seuraavat: - Maakuntakaavalla edistetään väestön hyvinvointia ja luonnon virkistyskäyttöä. - Maakuntakaavalla edistetään luonnon moninaiskäytön edellytyksiä siten, että luonnonarvoihin perustuva virkistyskäyttö ja matkailu sovitetaan yhteen suojelu- ja muiden tavoitteiden kanssa. 5
- Maakuntakaavalla osoitetaan väestön ja eri käyttäjä- ja harrastajaryhmien sekä matkailijoiden tarvitsemat seudulliset virkistysalueet sekä niitä yhdistävät maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät reitit. - Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esitetään matkailu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita. Väestön keskittyminen Jyväskylän seudulle ja väestön ikääntyminen lisäävät ulkoiluun tarvittavien alueiden ja reittien tarvetta nimenomaan maakunnan keskustan tuntumassa. Vapaaajan virkistyskäyttöön voidaan aktiivisen ulkoilun ja liikunnan ohella lukea mm. loma-asutus, matkailu, veneily, vesiretkeily, huomattava osa kalastusta, marjastus ja sienestys, metsästys, retkeily, pyöräily ja kävely sekä muitakin toimintoja, jotka osalle väestöä saattavat olla elinkeino, mutta valtaosalle vapaa-ajan toimintaa ja kokemuksia, tuntoja, mielikuvia ja sosiaalista kanssakäymistä. Maakuntakeskuksen, seutukuntakeskusten ja kuntakeskusten sisään tai ympärille voidaan suunnitella ulkoilualueita ja yhteysreittejä, jotka kytkeytyvät laajempiin reittikokonaisuuksiin. Tähän suuntaan on jo pitkään edetty muun muassa Jyväskylän kaupungissa ja Jyväskylän seudulla. Maakunnan käyntikorttina voidaan pitää 1970-luvulla luotua maakuntauraa. Reitit yhdistävät matkailukeskuksia ja niitä tarvitaan erityisesti kehittyvien matkailukeskusten lähettyville. Keski-Suomen luonto soveltuu hyvin luontomatkailuun. Maakunnassa on muun muassa neljä kansallispuistoa ja yksi luonnonpuisto. Tulevaisuuden trendejä matkailussa on hyvinvointimatkailun merkityksen korostuminen. Taustatekijänä on väestörakenteen muutos, suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle sekä perherakenteessa tapahtuvat muutokset. Keski-Suomessa on mahdollista kehittää ja laajentaa useita loma- ja liikuntakeskuksia hyvinvointi- ja terveysmatkailun suuntaan. Jo nyt tunnettuja keskuksia ovat mm. Keuruun Keurusselkä, Laukaan Peurunka ja Saarijärven Summassaari. Vaikka Keski-Suomen väkiluku hieman laskisikin pitkällä aikavälillä, on todennäköistä, että luontoon suuntautuvat virkistystoiminnat kasvavat ja monipuolistuvat nykyisestään suurestikin. Toiminta kohdistuu nykyistä enemmän erilaisiin virkistyskeskuksiin ja helppokulkuisille reiteille. Matkailuun liittyvät ulkoilutoiminnat suuntautuvat entistä enemmän vetovoimaisiin keskuksiin, joita edustavat Keski- Suomessa Jämsän Himos ja Jyväskylän Laajavuoren alue. Monilla muillakin keskuksilla on hyvät kehittymisen mahdollisuudet. Yksi vaikeasti ratkaistava kysymys koskee lähes kaikkia keskuksia: kuinka kehittää sekä talvilajeja että kesäliikunnan muotoja (Keski-Suomen maakuntakaavaselostus, s. 34). Sivuilla 7 ja 8 on esitetty otteet maakuntakaavan virkistys- teemakartoista. 6
Ote Keski-Suomen maakuntakaavan virkistys-teemakartasta 7
Ote Keski-Suomen maakuntakaavan virkistys-teemakartasta 8
4 VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU -ERILLISSELVITYS 4.1 Erillisselvityksen työmenetelmät Tavoitteena oli selvittää rakennemallityössä mukana olevien kuntien osalta olevat rakennetut viher- ja virkistyskeskittymät sekä yhteydet sekä tulevaisuuden yhteystarpeet ja painopistealueet. Työ tehtiin haastattelemalla kuntien kaavoitus- ja liikuntavastaavia käyttäen valmiin haastattelulomakkeen kysymyksiä. Haastatteluihin osallistuneilla oli myös mahdollisuus esittää olevia alueita ja yhteyksiä sekä tulevaisuuden tarpeita karttapohjalle luonnostelemalla. Haastattelulomakkeessa käytiin läpi kunnittain seuraavat asiat: 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät ehdottomasti säilytettävät yhteydet ja alueet 3. Seudullisesti tärkeimmät rakennetut viherkeskittymät/ -alueet 4. Yhteystarpeet ja tärkeät alueet tulevaisuudessa 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Selvitystä varten myös analysoitiin voimassa olemassa olevaa kartta-aineistoa (seutu- ja maakuntakaavat sekä maastotietokanta ja perus-, osoite- ja ulkoilukartat). Haastattelulomakkeet ja muistiinpanot kerättiin yhteenvedoksi, jossa on taulukoitu kuntakohtaisesti keskeisimmät haastattelussa esille tulleet asiat. Haastattelujen ja yhteenvedon pohjalta on laadittu viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartta, jossa on esitetty pääverkosto seudun nykyisistä ja tulevaisuuden tärkeimmistä viheryhteyksistä sekä tärkeimmistä säilytettävistä alueista. Viher ja virkistysrakennekartalla on esitetty paikkatieto-ohjelmalla (MapInfo) maastotietopohjaista pohjakarttaa käyttäen vesistöt, tiestö, yhteydet ja alueet rasterointeina ja erilaisin viivatyypein ja symbolein. 9
4.2 Haastattelun tulokset: Jyväskylä ja Keski-Suomen liitto Jyväskylästä haastatteluun osallistuivat Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja aluearkkitehti Julia Virtanen, sekä Keski-Suomen liitosta suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Maakuntaura, Metsoreitti, Wanhan vitosen reitti, Konnevesi-Kuusvesi-Saravesi Maakuntaura, Metsoreitti (Ampujien maja- Peurunka), Laajavuori, Peurunka, Himos, Häkärinteet Laajavuori, Himos, Riihivuori, Kuusaa, Peurunka, Häkärinteet, Revontuli, Jääskelä, Mämminiemi 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois-Päijänteen kierros (suunnitteilla, K-S liikunta), Seppälänkankaan logistiikka-alueen yhteys- ampujien maja- Kolmisoppinen, Sippulanniemi- Keljonkangas -Himos-suunta 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Logistiikkakeskuksen alue, Laukaa Vaajakoski Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 10
4.3 Haastattelun tulokset: Jyväskylän mlk Jyväskylän maalaiskunnasta haastatteluun osallistuivat: kaavoituspäällikkö Tuija Solin, kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi ja ratamestari Kaapro Häkkinen Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Sippulanniemi, Keljonkangas, Ladunmaja, Laajavuori, Touruvuori, Halssila-Vaajakoski, Tikkakoski Savonmäki Kivilampi, Touruvuori, Metsoreitti, Kangaslampi ampujien maja, Tiituspohja Vihtavuori Peurunka Naissaari, Jääskelä 3. Tärkeimmät rakennetut viher-/ virkistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Tikkakoski-Keski-Palokka, Tyyppälä- Tyyppälänjärvi, Tikkakoski-Vehniä, Laajavuori- Vesanka, Sippulanniemi-Keljonkangas 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Yhteyksien säilyminen kaavoitettavilla alueilla uuden Jyväskylän alueella ( Kivilampi-Ampujien maja Ekologinen yhteys) Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 11
4.4 Haastattelun tulokset: Muurame Muuramen kunnasta haastatteluun osallistuivat tekninen johtaja Tapio Jauhiainen ja kaavoitusarkkitehti Marja Jukkala Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Kolmisoppinen-Saunakylä (Heikko talviyhteys, ei kesäkäyttöä) Keljonkangas- Kinkomaa- latu Riihivuori, Golf-kenttä, Kinkomaan viheralue, josta yhteys Paasivuoren alueelle Muuramenharju, Muuramenjoki Riihivuori, golfkenttä, Muuratharju, Saunakylä 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Kolmisoppinen Riihivuori (radan, 9-tien ja paikallistien ylitys) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Radan, 9-tien ja paikallistien ylitys Kolmisoppinen- Riihivuori yhteydessä. Yhteydet heikot Korpilahden suuntaan Nuotiopaikkojen puute Sataman sijainti syrjässä keskustasta ja venereiteistä Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 12
4.5 Haastattelun tulokset: Korpilahti Korpilahden kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Julia Virtanen Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Metsoreitti Korpilahden satama, Maakuntaura, Oravivuoren kolmiomittaustorni, Vaarunvuoren alue ja luontopolku,haukan-kierros,surkeenjärven alue, Kärkisten silta Korpilahden satama, Surkeenjärven matkailutila 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois- Päijänteen virkistysreitti, Korpilahden satama, Kärkisten salmi, Surkeenjärven alue, yhteydet Himokselle ja Jyväskylän keskustaan + Leivonmäen suuntaan, Vanha 4-tie (Saakoski - Korpilahti) Korpilahden keskusta-iloniemi- Kärkinen-Oittila, ratsastusreitistö etelä-korpilahdella, yhteys Kolmiomittaustornille, Villa Cavén 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Rahoitus, satamien ja yhteyksien kehittäminen (Jämsä, Himos, Muurame, Jyväskylä), maanomistussuhteet, kootun opastus ja tiedotusmateriaalin puute Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 13
4.6 Haastattelun tulokset: Toivakka Toivakan kunnasta haastatteluun osallistuivat aluearkkitehti Jukka Lehtonen ja rakennustarkastaja Reijo Kautto Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Valtatie 4 Mämminiemi, Huikon alue, Humalalahti, Rappukallio, Rummakon reitti, Toivakan satama, Piililän tila, Taulun kartano, Heiskan matkailutila 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät Mämminiemi Piililän tila, Taulun kartano, Heiskan matkailutila, 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois-Päijänteen reitti, Perinnepolun ylläpito, yhteys kirkonkylään Leppäveden ja Viisarimäen suunnasta, uuden 4-tien valmistuttua vanha 4- tie, 4-tien alitukset (poikittaisyhteydet) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Rahoitus, Yksityinen maanomistus Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 14
4.7 Haastattelun tulokset: Hankasalmi Hankasalmen kunnasta haastatteluun osallistui ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peitsenheimo- Aarnio Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet Vastaus Valtatie 9, Virkistysyhteys Häkärinteet-Revontuli, yhteys Häkärinteiltä ja Revontulosta kirkonkylään Häkärinteet, Revontuli, Hangan lava, Melontareitti, Latuyhteys Häkärinteet-Revontuli, virkistysyhteys Häkärinteiltä ja Revontulesta kirkonkylään, Keskisenlammen luontopolku, Kirkonkylän satama Häkärinteet, Revontuli (golf), Hangan lava 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Häkärinteiden ja Revontulen kehittyvät virkistysalueet, Latuyhteys Revontulesta aseman kylälle, Moottorikelkkareitit 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Virkistysyhteys (latu) aseman kylältä Revontulen alueelle puuttuu Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 15
4.8 Haastattelun tulokset: Laukaa Laukaan kunnasta haastatteluun osallistuivat Kaavoituspäällikkö Heikki Ala-Tauriala ja kenttämestari Pentti Hirvonen. Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät Vastaus Metsoreitti, Kevyen liikenteen yhteys kirkonkylä Jkl mlk Metsoreitti, Peurunka, Kuusaa, Hitonhauta, Sarakallio, Hyyppään alue, Mustavuoren alue, moottoriurheilu- keskus, tien alitus Vihtavuoren kohdalla Peurunka, Peurunka-golf, Laukaan ratsastustallit, Multamäen leirikeskus, Laukaan satama ja satamapuisto, Leppäveden ampumarata (ampujien maja) 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Kevyen liikenteen yhteyden jatkuminen Laukaa kaupunki, ulkoilureitti Tikkakosken suuntaan, yhteydet reiteiltä kirkonkylään, Vihtavuorilievestuore yhteys ( hankesuunnitelma olemassa) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Mörkökorpi (mahd. jätteenkäsittelylaitos) ampumaradan siirto Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 16
4.9 Haastattelun tulokset: Petäjävesi Petäjäveden kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Aulikki Graf Kysymys 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät Vastaus Valtatiet, virkistysyhteyksistä Wanhan witosen melontareitti, Tampinkierros, Karhunahas Kirkon miljöö, valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde ja Unescon maailmanperintökohde 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Wanhan Witosen reitin lähtöpiste? Valtateiden varsille kevytväylät 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Teiden ylitykset ja alitukset, radan ylitykset, Rahoitus, Bensan hinta-liikkuminen Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 17
4.10 Haastattelun tulokset: Uurainen Uuraisten kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Aulikki Graf Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Petäjävesi-Kintaus-tie (630) yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät yhteydet ja alueet niemi, Caravan-alue (Kyynämöinen) Luonetjärvi- jokihaara, Esapetäjän polku, Huuto- 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkistyskeskittymät Caravan-alue (Kyynämöinen) 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Yhteys Hirvaskankaalle, Marjoniemi (leirintä+juhlapaikka) Kiertomahdollisuus keskustan ympäri. Hirvaskangas- moottoritie; viher- ja kevyenliikenteen yhteys 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Hirvaskankaan kohta (tien alitus) Koulujen yhteydessä teiden ylitykset ja alitukset, Hirvasen koulu Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007) Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta 18
5 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN Selvityksen tavoitteena on toimia lähtötietoaineistona tulevaa rakennemalli 20X0:a sekä muita laadittavia seudullisia suunnitelmia varten. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli taustaselvityksineen toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. 6 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT 6.1 Aluevaraukset Alueellisesti tärkeimmät rakennetut viherkeskittymät ja viheralueet on numeroitu kartalle seuraavan taulukon mukaisesti: Numerointi Kunta Paikka Toiminta 1 Jyväskylä Harju ulkoilureitti, urheilukenttä, lähivirkistysmetsä 2 Jyväskylä Laajavuori ulkoilureitit, laskettelurinteet, hiihtoladut, moottorikelkkareitit, ravintola, retkeilymaja, caravan-alue 3 Muurame Riihivuori ulkoilureitit, laskettelurinteet, hiihtoladut, moottorikelkkareitit, ravintola, retkeilymaja, caravan-alue 4 Jyväskylä Sippulanniemi golfkenttä, hiihtolatu, ravintola (kesäisin) 5 Muurame Muurame golf, golfkenttä, ravintola (kesäisin) 6 Jyväskylä Jääskelä ulkkoilureitit, luontopolku, ratsastustalli, lähivirkistysmetsä 7 Laukaa Ampujien maja ulkoilureitit, hiihtoladut, kahvila (talvisin ja tilauksessa) 8 Jyväskylä Naissaari ulkoilureitit, kahvila 9 Laukaa golf, ratsastus golfkenttä, ravintola (kesäisin) virkistys- ja ratsastusreitit, ratsutalli, maneesi 10 Laukaa Peurunka virkistysreitit, hiihtoladut, moottorikelkkareitti, jäähalli, liikuntahalli ja kylpylä, ravintola, hotelli, kuntoutuskesku 11 Laukaa Kuusaa virkistysreitit, koskireitti, kahvila, ravintola 12 Laukaa Satama virkistysreitit ja hiihtoladut, koti- ja vierasvenesatamapalvelut, kahvila 13 Hankasalmi Häkärinteet laskettelurinteet, hiihtoladut, virkistysreitit, ravintola, majoituspalveluja 14 Korpilahti Satama virkistysreitit, koti- ja vierasvenesatamapalvelut, ravintola ja kahvila 15 Korpilahti Surkeenjärvi maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 16 Toivakka Heiskan matkailutila maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 17 Toivakka Ruuhipirtti maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 18 Hankasalmi Revontuli golfkenttä, hiihtolatu, ravintola, majoituspalveluja 19 Jyväskylä Viitaniemi virkistysreitit, uimaranta, palloilukentät, lähivirkistysmetsä 20 Jyväskylä Touruvuori virkistysreitit, palloilukentät, lähivirkistysmetsä 21 Jyväskylä Aittovuori virkistysreitit, hiihtoladut 22 Jyväskylä Takakeljo virkistysreitit, hiihtoladut 23 Jyväskylä Etelä-Keljo Ladunmaja, virkistysreitit, hiihtoladut, kahvila (talvisin) 24 Jyväskylä Sippulanniemi virkistysreitit, hiihtoladut 25 Jyväskylä Keljonkangas virkistysreitit, hiihtoladut 26 Jyväskylä Sarvivuori virkistysreitit, hiihtoladut 27 Muurame Kinkovuori -Sääksvuori virkistysreitit, hiihtoladut 28 Muurame Kinkovuori -Sääksvuori virkistysreitit, hiihtoladut 29 Muurame Muuratharju virkistysreitit, hiihtoladut 30 Jyväskylä Haapaniemi hiihtoladut, luontopolku 31 Jyväskylä Kanavuori virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 32 Jyväskylä Luonetjärvi virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 33 Laukaa Hitonhauta virkistysreitit, luontopolku, leirikeskus 34 Laukaa Multamäki virkistysreitit, luontopolku 35 Laukaa Sarakallio virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut 36 Laukaa Mustavuori virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut 37 Jyväskylä Nyrölä virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut, kallioplanetaario, kahvila 38 Toivakka Mämminiemi virkistysmetsä, virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 39 Korpilahti Vaarunvuori virkistysmetsä, virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 40 Korpilahti Oravivuori kolmiomittaustorni, virkistysmetsä, virkistysreitit 41 Petäjävesi Karhunahas virkistysmetsä, virkistysreitit 42 Petäjävesi Tampin kierros virkistysmetsä, virkistysreitit, luontopolku 43 Uurainen Huutoniemi virkistysmetsä, virkistysreitit, leirikeskus 44 Uurainen Marjoniemi maatilamatkailu, virkistysmetsä, virkistysreitit 45 Toivakka Humalalahti virkistysmetsä, virkistysreitit 46 Toivakka Kiikarvuori virkistysmetsä, virkistysreitit 47 Jyväskylä Muuratsalo virkistysmetsä, virkistysreitit, luontopolku 48 Hankasalmi Hangan lava virkistysmetsä, virkistysreitit, tanssilava, kahvila (kesäisin) 19
6.2 Karttamerkinnät 20
6.3 Kartan pienennös 21
6.4 Haastattelujen tulokset taulukossa 22