Luento 5: Käyräviivainen liike

Samankaltaiset tiedostot
Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Luento 10: Työ, energia ja teho

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

kertausta Esimerkki I

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Luento 11: Periodinen liike

Luvun 10 laskuesimerkit

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Mekaniikkan jatkokurssi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Liikemäärä ja voima 1

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Liike pyörivällä maapallolla

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

DYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Luento 13: Periodinen liike

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Luento 9: Potentiaalienergia

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Matematiikan tukikurssi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

761111P PERUSMEKANIIKKA

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

1.4 Suhteellinen liike

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Varatun hiukkasen liike

Matematiikan tukikurssi

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Luento 11: Potentiaalienergia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Transkriptio:

Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Ajankohtaista

Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvassa leppäkerttu istuu karusellissa, joka pyörii hiljentyvällä vauhdilla. Mihin suuntaan leppäkertun kulmanopeutta kuvaava vektori osoittaa? z y x 1. +x-suuntaan 2. x-suuntaan 3. +y-suuntaan 4. y-suuntaan 5. +z-suuntaan 6. z-suuntaan

Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvassa leppäkerttu istuu karusellissa, joka pyörii hiljentyvällä vauhdilla. Mihin suuntaan leppäkertun kulmanopeutta kuvaava vektori osoittaa? z y x 1. +x-suuntaan 2. x-suuntaan 3. +y-suuntaan 4. y-suuntaan 5. +z-suuntaan 6. z-suuntaan

Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Paikkavektori Hiukkanen pisteessä P Sen paikkavektori ~r tarkastelukoordinaatiston origosta on z ~r = xî + yĵ + z ˆk x ~r P ~z ~y ~x y

Nopeus Kappaleella paikkavektorit ~r 1 ja ~r 2 ajanhetkillä t 1 ja t 2 Keskimääräinen nopeusvektori z ~v ave = ~r 2 ~r 1 t 2 t 1 = ~r t ~r 2 x ~r 1 ~r y Hetkellinen nopeusvektori raja-arvo, kun t! 0 ~v = lim t!0 ~r t = d~r dt

Nopeus komponenttimuodossa Hiukkasen paikkavektorin komponenteista saadaan d~r dt = d dt ~v = v x î + v y ĵ + v z ˆk = x(t)î + y(t)ĵ + z(t)ˆk = dx dt î + dy dt ĵ + dz dt ˆk z Nopeuden itseisarvo eli vauhti edelleen q v = ~v = vx 2 + vy 2 + vz 2 x ~v ~v z ~v y ~v x y

Kiihtyvyys Kiihtyvyys vaikuttaa vauhtiin ja nopeusvektorin suuntaan Keskimääräinen ja hetkellinen kiihtyvyysvektori: ~a ave = ~v 2 ~v 1 t 2 t 1 = v t Komponenttimuodossaan =) ~a = lim t!0 ~v t = dv dt a x = dv x dt, ja kiihtyvyyden itseisarvo a = ~a = a y = dv y dt, a z = dv z dt q a 2 x + a 2 y + a 2 z

Kiihtyvyys paikkavektorista Nopeus paikkavektorin derivaatta, joten Vastaavasti komponenttimuodossa ~a = d~v dt = d 2 ~r dt 2 a x = d 2 x dt 2, a y = d 2 y dt 2, a z = d 2 z dt 2

Tangentti- ja normaalikomponentit Kiihtyvyysvektori ~a voidaan jakaa nopeusvektorin ~v suuntaiseen (~a T ) ja kohtisuoraan komponenttiin (~a N ) Tangentiaalikomponentti ~a T vaikuttaa ainoastaan hiukkasen vauhtiin (nopeuden itseisarvoon) Normaalikomponentti ~a N vaikuttaa ainoastaan hiukkasen nopeusvektorin suuntaan Normaalikomponentin suunta on aina ratakäyrän koveralle ("sisä-") puolelle

Harjoitus Tehtävänanto Olkoon tasossa liikkuvan hiukkasen koordinaatit ajan funktiona x = A Bt 2 ja y = Ct + Dt 3. Laske hiukkasen a) nopeus, b) kiihtyvyys ja c) kiihtyvyyden tangentiaali- ja normaalikomponentit hetkellä t = 0

Ratkaisu

Ratkaisu

Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Heittoliike Kertausta lukiosta Tärkeä erikoistapaus tasaisesti kiihtyvästä liikkeestä on heittoliike (projectile motion) lähellä maan pintaa Kun vastusvoimat jätetään huomiotta, hiukkaseen vaikuttaa ainoastaan maan vetovoiman kiihtyvyys ~g Sekä pysty- (y) että vaakasuuntaiseen (x) liikkeeseen voidaan erikseen soveltaa tasaisen kiihtyvyyden yhtälöitä a x = 0 a y = g Mikäli alkunopeusvektori ~v tunnetaan, liike on täysin määrätty

Heittoliikkeen yhtälöt Heitetään hiukkanen maan pinnalta Alkunopeus ~v 0 Lähtökulma 0 maan pintaan nähden Vakiokiihtyvyyden yhtälöistä saadaan nopeuden ja paikan komponentit ajan hetkellä t ( ( v x = v 0x x = x 0 + v 0x t =) 1 v y = v 0y gt y = y 0 + v 0y t 2 gt2 missä alkunopeuden komponentit ovat v 0x = v 0 cos 0 ja v 0y = v 0 sin 0

Ratakäyrä heittoliikkeessä Valitaan koordinaatisto siten, että x 0 = y 0 = 0. Eliminoimalla aika t saadaan ratkaistua hiukkasen ratakäyrä x = v 0x t =) t = y = v 0y h x v 0x i y = x tan 0 x v 0x 1 h x i 2 2 g =) v 0x g 2v0 2 x 2 cos2 0

Harjoitus Tehtävänanto Laske lentoradan a) maksimikorkeus ja b) kappaleen lentämä matka (maan suhteen) heittoliikkeessä kun ilmanvastusta ei huomioida

Ratkaisu

Konseptitesti 2 Kysymys Kivi heitetään ilmaan. Ilma kohdistaa kiveen kitkavoiman ilmanvastuksen muodossa. Aika, joka kivellä menee lakipisteensä saavuttamiseen on 1. Suurempi kuin 2. Yhtäsuuri kuin 3. Pienempi kuin aika, joka siltä menee laskeutumiseen lakipisteestä lähtökorkeudelle.

Konseptitesti 2 Kysymys Kivi heitetään ilmaan. Ilma kohdistaa kiveen kitkavoiman ilmanvastuksen muodossa. Aika, joka kivellä menee lakipisteensä saavuttamiseen on 1. Suurempi kuin 2. Yhtäsuuri kuin 3. Pienempi kuin aika, joka siltä menee laskeutumiseen lakipisteestä lähtökorkeudelle.

Kuva

Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Ympyräliike Kertausta lukiosta Tärkeä erikoistapaus heittoliikkeestä on ympyräliike Tarkastellaan ensin tasaista ympyräliikettä (uniform circular motion) Hiukkasella vakiovauhti v Liikerata ympyränmuotoinen Nopeusvektori ympyrän tangentin suuntainen Kiihtyvyys kohti ympyrän keskipistettä Kiihtyvyydellä ei tangentiaalista komponenttia

Kiihtyvyys tasaisessa ympyräliikkeessä Yhdenmuotoisista kolmioista ~v v 1 = s R =) ~v = v 1 R s. Keskimääräinen kiihtyvyys a av = Hetkellinen kiihtyvyys v t a = lim t!0 v 1 R = v 1 R s t s t = v 2 1 R R ~v 1 P 1 s P 2 ' ' R ~v 1 ~v 2 ~v ~v 2

Keskihakukiihtyvyys ja jaksonaika P 1 voi olla mikä piste tahansa =) a = a N = a rad = v 2 R, jota kutsutaan keskihakukiihtyvyydeksi (centripetal acceleration) Jaksonaika (period) T (tai P) tarkoittaa yhteen kierrokseen tarvittavaa aikaa. Keskihakukiihtyvyys jaksonajan avulla esitettynä on a rad = v 2 2 R R = T 2 1 R = 4 2 R T

Yleinen ympyräliike Yleisessä ympyräliikkeessä (non-uniform circular motion) hiukkasen vauhti v = ~v ei vakio Jaetaan kiihtyvyysvektori tangentiaaliseen ja normaalikomponenttiin (radan suhteen... ) Tangentiaalikomponentti muuttaa hiukkasen vauhtia ja normaalikomponentti nopeuden suuntaan a rad = v 2 R ja a T = a tan = dv dt

Yleinen käyräviivainen liike Hiukkasen vauhti ~v ja radan kaarevuussäde R eivät vakioita Jaetaan kiihtyvyysvektori voidaan jakaa silti tangentiaali- ja normaalikomponentteihin Tangentiaalikomponentti muuttaa hiukkasen vauhtia ja normaalikomponentti suuntaa Normaalikiihtyvyyden yhtälössä radan kaarevuussäde R korvataan :lla, joka riippuu sijainnista ratakäyrällä, eikä siis ole vakio a rad = v 2 ja a T = a tan = dv dt Seuraus: jos hiukkasen radan paikallinen kaarevuussäde ja paikallinen vauhti tunnetaan, päästään sen kokemaan kiihtyvyyteen ja päinvastoin: kiihtyvyyden perusteella voidaan määrittää hiukkasen radan paikallinen kaarevuussäde =) ratatehtävät

Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Kulmamuuttujat,! ja Jäykkä kappale (rigid body) = kappale, jolla tietty muuttumaton koko ja muoto Jäykkä kappale pyörii kiinteän akselin ympäri y r P s Akseli on levossa (jossakin) inertiaalikoordinaatistossa Kulma (janan OP ja x-akselin välinen kulma) mitataan radiaaneissa O x = Ympyräradan kaaren pituus jaettuna ympyrän säteellä Kulman yksikkö 1 rad = 360 /2

Kulmanopeus ja -kiihtyvyys Keskimääräinen ja hetkellinen kulmanopeus! ave = 2 1 t 2 t 1 = t ;! = lim t!0 t = d dt Keskimääräinen ja hetkellinen kulmakiihtyvyys ave =! 2! 1 t 2 t 1 =! t ; = lim t!0! t = d! dt

Harjoitus Tehtävänanto Renkaan säde olkoon r = 0.36 m ja erään pisteen kulmakoordinaatti ajan funktiona = t 3, missä = 2.0 rad s 3. Laske pisteen a) kulmanopeus, b) kulmakiihtyvyys ja c) kuljettu matka, kun t = 2 s.

Ratkaisu

Konseptitesti 3 z Kysymys Viereisessä kuvassa istuu kaksi leppäkerttua pyörivässä karusellissa. Karuselli pyörii vakionopeudella. Miten sisäkehällä istuvan leppäkertun kulmanopeus suhteutuu ulkokehällä istuvan leppäkertun kulmanopeuteen, jos se istuu pyörimisakselin ja ulkokehällä istuvan leppäkertun puolivälissä? y x 1. Se on puolikas ulomman leppäkertun kulmanopeudesta 2. Se on yhtä suuri kuin ulomman leppäkertun kulmanopeus 3. Se on kaksinkertainen ulomman leppäkertun kulmanopeuteen nähden 4. Annetun tiedon perusteella ei voi päätellä

Konseptitesti 3 z Kysymys Viereisessä kuvassa istuu kaksi leppäkerttua pyörivässä karusellissa. Karuselli pyörii vakionopeudella. Miten sisäkehällä istuvan leppäkertun kulmanopeus suhteutuu ulkokehällä istuvan leppäkertun kulmanopeuteen, jos se istuu pyörimisakselin ja ulkokehällä istuvan leppäkertun puolivälissä? y x 1. Se on puolikas ulomman leppäkertun kulmanopeudesta 2. Se on yhtä suuri kuin ulomman leppäkertun kulmanopeus 3. Se on kaksinkertainen ulomman leppäkertun kulmanopeuteen nähden 4. Annetun tiedon perusteella ei voi päätellä

Pyörimisliikkeen vektorisuureet Kulmanopeusvektori ~! Kohtisuorassa pyörimisliikkeen tasoa vastaan Suunta määrätään oikean käden säännöllä!, > 0 Kulmakiihtyvyysvektori ~! Samansuuntainen kuin ~! jos >0 Vastakkaissuuntainen jos <0

Tasainen kulmakiihtyvyys Vakio- Kulmakiihtyvyyden määritelmästä Toisaalta = d! dt! =! 0 + t = vakio =) Z! Z t! 0 d! = 0 dt =)! = d dt =) Z Z t 0 d = 0 Z t!dt = (! 0 + t)dt =) 0 = 0 +! 0 t + 1 2 t2

Tasainen kulmakiihtyvyys - jatkoa Eliminoidaan aika: t =(!! 0 )/, jolloin!! 0 = 0 +! 0 + 1 h! 2!0!! 0 2 = 0 +! 0 + 1! 2 2 = 0 + 1! 2 1! 0 2 2 2 i 2! 0! + 1 2 Samanlainen ajasta eksplisiittisesti riippumaton yhtälö kuin mikä saatiin translaatioliikkeellekin! 2 0

Translaatio- ja rotaatioliikkeen yhteys Pisteen paikka ympyrän kaarella s = r Pisteen nopeus v = ds = r d = r! dt dt Pisteen tangentiaalinen kiihtyvyys a T = dv = r d! dt dt Kiihtyvyyden normaalikomponentti ja itseisarvo a N = v 2 r = r! 2, a = q a 2 T + a2 N = r y r O v, a T a N P s x

Analogiat Pyörimisliikkeen yhtälöt tasaisella kulmakiihtyvyydellä samanmuotoiset kuin tasaisella kiihtyvyydellä translaatioliikkeessä Esimerkki fysiikassa esiintyvistä analogioista: sama matemaattinen malli pätee erilaisiin fysikaalisiin ongelmiin

Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike

Yhdistetty translaatio- ja pyörimisliike = Massakeskipisteen etenemisliikkeenä + massakeskipisteen kautta kulkevan akselin ympäri tapahtuva pyörimisliike Liikeyhtälöt vastaavat kuin erikseen etenemis- ja pyörimisliikkeessä Edellyttää Pyörimisakseli on symmetria-akseli Akseli ei muuta suuntaansa liikkeen aikana

Vieriminen liukumatta Esimerkki yhdistetystä etenemis- ja pyörimisliikkeestä Kappaleen tukipintaa koskettava piste ei liiku suhteessa pintaan Toisaalta hetkellisesti kappale pyörii aina kosketuspisteensä ympäri Kappaleen kulmanopeuden ja etenemisnopeuden välillä yhteys v CM = R! Palataan yhdistetyn liikkeen analyysiin hitausmomentin yhteydessä + =