ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

7 6 8 3 2 4 1 5, 9 ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 28.9.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2016

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ...3 2. LÄHTÖKOHDAT...4 2.1. Suunnittelutilanne...4 2.2. Maanomistus...6 2.3. Luontoselvitys...6 2.4. Mitoitusperusteet...7 3. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...7 3.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen...7 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö...8 3.3. Yleiskaavan muutoksen tavoitteet...10 4. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...10 4.1 Kohteiden kuvaukset...10 4.1.1 457-3-232 Kaikarsuo (Pyhäjärvi)...11 4.1.2 460-2-220 (Keitele)...11 4.1.3 457-5-20 (Pudasjärvi)...12 4.1.4 453-1-180 Kaukonhaka (Kiimasjärvi)...12 4.1.5 402-5-125 Reporanta (Kuhnamo)...13 4.1.6 458-13-12 Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi)...13 4.1.7 Metsähallitus (Kohmujärvi)...14 4.1.8 460-6-92 Lampela (Keitele)...15 4.1.9 402-5-51 Kuusela (Kuhnamo)...16 4.1. Kaavamerkinnät ja määräykset...17 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...18 5.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen...18 5.2. Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen...18 5.3. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...18 5.4. Liikenteelliset vaikutukset...19 5.5. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...19 5.6. Vaikutukset luontoon ja maisemaan...19 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS...19 LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Luontoselvitykset 2015, täydennys 2016 LIITE 3 Tavoitteet ja mitoitusperusteet (Äänekosken rantayleiskaava) LIITE 4 Äänekosken rantatonttien rakentamisperiaate LIITE 5 Vastineet (Luonnosvaihe)

1. TIIVISTELMÄ Suunnittelukohteina on yhdeksän erillistä kohdetta Äänekosken rantayleiskaavaan (hyväksytty KV 4.3.2013, Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.5.2014) kuuluvalta alueelta. Kohteiden määrää on mahdollista lisätä suunnitteluprosessin kuluessa siten, että kaikkien kohteiden osalta on järjestettävissä kaavan nähtävilläolot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähintään kahdessa vaiheessa. Suunnittelualueiden sijainnit on esitetty kansilehdellä. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen myös yksi maanomistaja Kuhnamon rannalta on hakenut kaavamuutosta omistamansa tilan osalta. Kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti: 3 OMISTAJA / HAKIJA KOHDE MUUTOS 1 Ketola Pekka 457-3-232 Kaikarsuo (Pyhäjärvi) Rakennuspaikan laajentaminen omarantaiseksi (tieyhteys siirretty kulkemaan tontin takapuolelta). Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta (RA) ympärivuotiseksi asunnoksi (A). 2 Helmi ja Pentti Kauton kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakija: Kautto Timo 460-2-220 Ryytiä (Keitele) Rakennuspaikan siirto noin 40 m parempi rannan laatu 3 Eeva-Liisa Pasasen kuolinpesä / Kaavamuutoksen hakijat: Pasanen Antti-Jussi Pasanen Vesa-Pekka Pasanen Ulla-Riitta 457-5-20 Järvenlahti (Pudasjärvi) Kahden rakennuspaikan siirto. parempi rakennuspaikka 4 Palm Marja / Kaavamuutoksen hakijat: Ritanen Taneli Ritanen Annu 453-1-180 Kaukonhaka (Kiimasjärvi) Uusi rakennuspaikka noin 100 metrin etäisyydelle rannasta (M-alueelle). uusi rakennuspaikka paremmalle paikalle 5 Mäkinen Tuija Revonkorpi Arto 402-5-125 Reporanta (Kuhnamo) Rakennuspaikan siirto kauemmas junaradasta. 6 Äänekosken kaupunki 458-13-12 Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi) 7 Metsähallitus 893-1-5 Konginkankaan valtionmaa (Kohmujärvi) V merkinnän muutos lainvoimaisen rantaasemakaavan rakennusoikeudella matkailutoimintojen alueeksi (RM), vaihtoehtoinen käyttötarkoitus loma-asunnot (RA) SL-1:n käyttötarkoituksen muutos SL- ja MT-1 - alueeksi 8 Pulkkasen kuolinpesä/ Hannu Pulkkanen 460-6-92 Lampela (Keitele) Rakennuspaikan suurentaminen yli 100 m leveäksi kaavan mukaan mahdollisuus toteuttaa kaksi erillistä asuinrakennusta tontille 9 Erkki Salmelin 402-5-51 Kuusela (Kuhnamo) Kahden rakennuspaikan siirto. parempi rakennuspaikka Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta (RA) ympärivuotiseksi asunnoksi (A).

4 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Suunnittelutilanne Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. 6 7 8 3 4 2 1 5,9 KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueiden 1-9 likimääräinen sijainti osoitettu mustilla ympyröillä.

5 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.2008) Äänekosken kaupungin omistuksessa oleva Iisjärven kohde (nro 6) ja yksityisen omistama Järvenlahden tila (nro 3) on osoitettu ekologisesti ja luontomatkailun kannalta merkittävään vyöhykkeeseen kuuluviksi (vihreä viivarasteri). Kaukonhaan tila (nro 4) sijaitsee kylien kehittämisalueella (ohut sininen viiva aluerajaus) ja Reporannan tila (nro 5) kehitettävän kaupunkimaisen alueen rajalla (paksumpi sininen viiva aluerajaus). 6 7 8 3 1 4 5,9 KUVA 3 Äänekoski 2016 rakenneyleiskaava. 2

6 Äänekosken rantayleiskaava Äänekosken kaupunginvaltuustossa 4.3.2013 hyväksytyn rantayleiskaavan aluevaraukset on esitelty kunkin kaavamuutoskohteen osalta kohdissa 4.1.1. 4.1.9. Asemakaava Kohteessa 6 on voimassa Konginkankaan kunnanvaltuuston 27.10.1989 hyväksymä Valkaman leirikeskuksen rantakaava. Rantakaava koskee Äänekosken kaupungin omistamaa Metsä-Kalaniemi- nimistä tilaa. Rantakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (VP), uimaranta-aluetta (VV-I), matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM), telttailu ja leirintäaluetta (RT) sekä venevalkama-aluetta (LV) ja yleistä pysäköintialuetta (LP). Rantakaavalla on osoitettu rakennusoikeutta seuraavasti: RM korttelialueelle 400 k-m 2 RT alueelle 150 k-m 2 LV-1 alueelle 150 k-m 2 VV-1 alueelle 200 k-m 2 Yhteensä 900 k-m 2 KUVA 4 Ote Valkaman leirikeskuksen rantakaavasta. 2.2. Maanomistus Suunnittelualueiden rannat ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Äänekosken kaupungin omistamaa kohdetta 6 ja Metsähallituksen omistamaa kohdetta 7. Maanomistus suunnittelukohteittain on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 1 Tiivistelmä. 2.3. Luontoselvitys Luontoselvitys suunnittelukohteisiin on tehty kesällä 2015 ja keväällä 2016 (TMI Pohjanmaan luontotieto). Suunnittelukohteiden 1 (Kaikarsuo), 3 (Järvenlahti), 4 (Kaukonhaka) ja 8 (Lampela) osalta luontoselvityksessä ei ole erityistä huomioitavaa. Yksityisen omistuksessa olevalla Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla kohteella ei olisi estettä luontotekijöiden puolesta rakennuspaikan osoittamiseen (ks. liite 2, kohta Kanta-Karppala). Tilalla ei ole kuitenkaan rakennusoikeutta jäljellä vuonna 1992 laaditun Länsiosan rantojen osayleiskaavan mitoitustaulukon perusteella. Näin ollen kohdetta ei ole otettu mukaan rantayleiskaavan muutokseen. Suunnittelukohteen 2 (Ryytiä) alueelle sijoittuu uhanalaisia luontotyyppejä sekä uhanalaisia ja rauhoitettuja kasvilajeja. Luontoselvityksessä on esitetty aluerajaus, joka ei sovellu rakentamiseen tai tientekoon.

Suunnittelukohteen 5 (Reporanta) osalta luontoselvityksessä todetaan vanhojen järeiden haapojen ja raitojen olevan tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ne kannattaisi säilyttää. Kaavan kannalta alueella ei ole esteitä kaavamuutoksen toteuttamiselle. Suunnittelukohteessa 6 (Metsä-Kalaniemi) on havaittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Luontoselvityksessä on esitetty kuvioissa 1 ja 3 säilytettäväksi vanhan torpan ympäristön koivuja, haapoja ja mäntyjä. Tarkempi liito-oravaesiintymän rajaus on tehtävä mahdollisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Suunnittelukohteen 7, Metsähallituksen omistuksessa olevan Kohmujärven ranta-alueen osalta luontoselvityksen (ks. liite 3) johtopäätöksenä todetaan, ettei Kohmujärven alueen länsi- ja keskiosien luonnonsuojelualue - merkinnän (SL) muuttaminen ole perusteltua eikä järven itäosankaan kankaitten (yht. 8 metsätalouskuviota) säilyttämistä edelleen SL -alueeseen kuuluvina voi pitää kohtuuttomana. Kohmujärven ranta-aluetta ei otettu alkuvaiheessa mukaan rantayleiskaavan muutokseen, mutta kohde on lisätty kaavaan maanomistajan jätettyä mielipiteen Metsähallituksen maiden käsittelystä valmisteluvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. Suunnittelukohde 9 on tullut valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen yhdeksi uudeksi kaavamuutoskohteeksi. Alueelle on tehty 23.5.2016 luontoselvitys. Uusipellon tilaan rajoittuvat rinteet ovat potentiaalista elinympäristöä liito-oravalle, mutta jälkiä liito-oravasta ei havaittu. Luontoselvityksessä ei ole erityistä huomioitavaa, mutta jyrkänteen alusmetsä tulisi säästää: kaksi rakennuspaikkaa tulisi siirtää ojan suistoalueelta paremmin rakentamiseen soveltuvaan kohtaan. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat - Äänekosken rantayleiskaava (KV 4.3.2013) aineisto 2.4. Mitoitusperusteet Kaavaselostuksen liitteessä 3 on esitetty voimassaolevan Äänekosken rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet, joita käytetään myös ko. rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Mitoitusta ei muuteta. 3. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 3.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta. Maanomistajien rakentamistoiveet ovat sijaintinsa osalta poikenneet voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä ja eräissä tapauksissa ELY-keskukseen tehtyihin poikkeamishakemuksiin on saatu kielteinen päätös. Kaupunki on näissä yhteydenottotapauksissa kehottanut hakijaa jättämään kaupungille hakemuksen rantayleiskaavan muuttamisesta. Kaavoituspalvelut on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan kaavan muutostyön, kunhan muutoskohteita on mukana vähintään 5-10 kpl ja hakijat ilmoittavat osallistuvansa kaavamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin. Hakemukset on toimitettu Äänekosken kaupungille talven 2013 kevään 2016 aikana. Äänekosken kaupunki on mukana kaavan laadinnassa Iisjärven rannalle sijoittuvan alueen osalta (kohde 6). Suunnittelukohteet sijaitsevat oikeusvaikutteisen ja lainvoimaisen Äänekosken rantayleiskaavan alueella. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.3.2013. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2014 hylännyt hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on lainvoimainen. Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 13.4.2015 ja siitä on kuulutettu 21.4.2015 Sisä-Suomen lehdessä sekä 29.4.2015 ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa. Uusien alueiden vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa

20.6.2016 ja siitä on kuulutettu 1.7.2016 Sisä-Suomen lehdessä sekä 14.7.2016 Äänekosken kaupunkisanomissa ÄKS. Luontoselvitys on laadittu kesällä 2015 ja 2016 niiden kohteiden osalta, joissa rakentamista on tarkoitus sijoittaa voimassa olevassa rantayleiskaavassa rakentamiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta, vapaaaikalautakunta sekä perusturvalautakunta - Keski-Suomen ELY- keskus - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen Pelastuslaitos - Keski-Suomen museo Osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) ja sen jälkeen ehdotuksena (MRA 19 ). Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS- Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollista esittää Keski-Suomen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 25.3.2015 ja sitä on tarkistettu 20.4.2015, 16.12.2015, 21.1.2016, 13.6.2016 ja 28.9.2016. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY- keskuksessa 16.4.2015. Valmisteluvaihe Kaavaluonnos I Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla 4.3 4.4.2016 välisen ajan (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja ympäristölautakunnalta. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi saatiin yksi mielipide sekä Metsähallituksen esitys. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan Ala- ja Ylä-Kivetyn kaavaluonnoksen osalta, että kaavaan tulee liittää Natura - arvioinnin tarpeellisuutta arvioiva Natura - arvioinnin tarveharkintatasoinen tarkastelu. Lausunnossaan ympäristölautakunta pitää oikeana tehtyä ratkaisua jättää Kohmujärven alue rakentamisen ja metsätalouden ulkopuolelle SL-kohteena. Kaupungin omistamassa Iisjärven kohteessa on merkittäviä luontoarvoja ja ympäristölautakunta esittää sen osoittamista SL-alueeksi tai osin SL-alueeksi ja osin M-alueeksi. Perusteluna on luontoarvojen lisäksi Iisjärven erämaisuus ja haasteet jätevesihuollon ja jätehuollon toteuttamisessa matkailukäyttöä ja loma-asuntokäyttöä ajatellen. Suojelua puoltavana tekijänä on myös Natura-alueen läheisyys. Vähimmäisvaatimus kohteen osalta olisi luo-merkintä arvokkaimmille alueille sekä maisematyöluvan hakemisvelvoite. Muutos olisi kuitenkin ristiriidassa nykyisen ranta-asemakaavan kanssa, joten lautakunta esittää sen kumoamista tältä osin. 8

Lisäksi lautakunta esittää Kytänsalon kohteen M-alueen luontoarvojen ottamista huomioon luo-merkinnällä. Metsähallitus esittää palautteessaan, että kaavaprosessiin ja kaavamuutoksen alaiseen alueeseen otettaisiin mukaan myös Kohmujärven ranta-alueet. Metsähallitus ei esitä rakennuspaikkojen osoittamista Kohmujärven kaava-alueen valtion maille, mutta osa voimassa olevan rantayleiskaavan luonnonsuojelualueista esitetään muutettaviksi MT-1 - alueiksi. Lisäksi Metsähallitus esittää, että Ala- ja Ylä-Kivetyn kaavamerkintä säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena RM - alueena eikä alueelle osoitettaisi kaavaluonnoksen mukaisesti omarantaisten loma-asuntojen (RA) rakentamismahdollisuutta. Ala-Keiteleen luonnonystävät ry esittää, että Äänekosken rantayleiskaavan muutoksessa luovutaan loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijoittamisesta Ylä- ja Ala-Kivetyn rannoille sekä Iisjärven rannalle Metsä-Kalaniemen tilalle. Iisjärven osalta yhdistys esittää luontoselvityksessä Metsä-Kalaniemen tilalla havaittujen merkittävien luontokohteiden merkitsemistä rantayleiskaavaan SL- tai luo-merkinnällä tai vaihtoehtoisesti olemassa olevan kaavamerkinnän säilyttämistä. Ylä- ja Ala-Kivetyn olemassa olevalle kaavamerkintäalueelle tulee määritellä rakennusoikeus siten, että se mahdollistaa tulipalossa tuhoutunutta Kivetyn kämppää vastaavan rakennuksen sekä lisäksi mahdollisesti muutamia pienien, yleistä virkistyskäyttöä edistävien rakennelmien rakentamisen. Kaavaluonnos II Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaupunginhallituksen 20.6.2016 tekemän päätöksen perusteella on kohteeseen nro 7 lisätty Metsähallituksen Kohmujärven ranta-alueet ja poistettu kaavamuutoksesta vastaavasti Metsähallituksen Ala- ja Ylä-Kivetyn alue. Lisäksi on tullut uusi kohde Kuhnamon rannalle nro 9 Kuusela 992-402-5-51. Uusien alueiden osalta järjestettiin valmisteluvaiheen kuuleminen 13.6.2016 päivätyn kartan perusteella 4.7. - 5.8.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski- Suomen ELY-keskukselta ja ympäristölautakunnalta. Ensimmäisestä valmisteluvaiheen kuulemisesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin otetaan kantaa Kohmujärven ja Kuuselan kohteiden nähtävilläolon järjestämisen jälkeen, kun kaavaa valmistellaan ehdotusvaiheeseen. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetun suojelualuekaavamerkinnän (SL-1) muuttamiselle osin MT kaavamerkintäpohjaiseksi ei ole katsottava olevan perusteita. Lausunnossaan ympäristölautakunta ei pidä perusteltuna muuttaa kaavan SL merkintää. Kuhnamon uudessa kohteessa tulisi kaavamääräyksellä varmistaa kalliojyrkänteen alusmetsän säästyminen. A-2 varaukseen ei sisälly ohjetta rantapuuston säilyttämiseen. Luonnoksista saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä (Liite 5). Ehdotusvaihe Kaavaehdotus valmisteltiin kaavaluonnoksista tulleet lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ehdotuksessa huomioitiin luontokohteita tuomalla luo merkintä kaavakartalla kohteiden 2 ja 6 alueille erityisenä kohteena. Muutoskohteen 7 osalta muutettiin MT-1 merkintä MT-4 merkinnäksi, jonka alueella avohakkuiden suorittaminen on kiellettyä. Kohteen 6 kohdalla pienennettiin rakentamiseen osoitettua aluevarausta ja rakentamisen sallittu määrä pienennettiin yhteen rantarakentamisen yksikköön. Ehdotusvaiheen kuulemista varten kaavaehdotus oli nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla....2016 välisen ajan (MRA 19 ). 9

10 3.3. Yleiskaavan muutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa voidaan tapauskohtaisesti tehdä rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa poiketa keskeisistä rantayleiskaavoituksessa noudatetuista suunnitteluperiaatteista. Äänekosken osayleiskaavojen pohjaksi on laadittu yhteinen kaavasuunnittelun tavoitteita ja mitoitusperusteita käsittävä osa. Kaavamuutoksessa noudatetaan samoja tavoitteita ja mitoitusperusteita kuin voimassaolevan rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Omarantaisten rakennuspaikkojen mitoitus on määritelty aiempien rantayleiskaavojen laadinnan yhteydessä, eikä siihen puututa tässä kaavatyössä. Ei- omarantaisten rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. rakennuspaikka omarantaiseksi rantaviivalta siirretyn yksityistien johdosta) on mahdollista tehdä ja kaavatyössä korjataan myös voimassa olevassa kaavassa mahdollisesti havaittuja virheitä. Kaavamuutoksessa voidaan osoittaa tapauskohtaisesti myös käyttötarkoituksen muutoksia, mikäli ne ovat kylärakenteen tukemisen sekä palvelujen ja infrastruktuurin järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. 4. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavatyö on luonteeltaan lähinnä tekninen tarkistus. Kaavamuutoksessa on päivitetty Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa on tehty mm. rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia. Yhdessä kohteessa kaavamuutos perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden osoittamiseen myös rantayleiskaavassa. kahdella osa-alueella kaavaan esitetään lisättäväksi vaihtoehtoinen käyttötarkoitus. Kaava toteuttaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteita. Kaavamuutoskohteita on yhteensä yhdeksän ja ne sijaitsevan ympäriinsä voimassaolevan Äänekosken rantayleiskaavan alueella. Suunnittelualueiden sijainnit voimassa olevan rantayleiskaavan alueella on osoitettu kansilehdellä. Kaavamuutosten sisällöistä kuusi koskee rakennuspaikan siirtoa ja/tai levittämistä (kohteet 1, 2, 3, 5, 8 ja 9) ja kaksi uuden rakennuspaikan osoittamista (kohteet 4 ja 6). Kohteeseen 6 on lisäksi osoitettu vaihtoehtoinen maankäyttömerkintä, joka saattaa helpottaa alueiden maankäyttöratkaisuja kysynnän ollessa heikko voimassa olevan kaavan mukaiseen toteuttamiseen. Kiimasjärven rannalla sijaitsevan kohteen 4 osalta kaavamuutoksessa on kyse uuden rakennuspaikan osoittamisesta M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue), jolle voidaan sijoittaa maaseutumaista rakentamista. Iisjärven rannalle sijoittuvassa kohteessa 6 osoitetaan nykyisen rantayleiskaavan virkistysalueelle ranta-asemakaavan mukainen rakennusoikeus. 4.1 Kohteiden kuvaukset Kaavamuutoksen suunnittelukohteet on esitetty seuraavassa kohteittain. Muutoksia on havainnollistettu ennen ja jälkeen karttojen avulla. Punaisella rinkulalla on kuvattu muutoskohteen sijoittuminen nykyisessä rantayleiskaavassa osoitettuun maankäyttöön nähden.

11 4.1.1 457-3-232 Kaikarsuo (Pyhäjärvi) Rakennuspaikan siirto rantaan ja käyttötarkoituksen muutos. Tilan läpi kulkeva tie on siirretty maanomistajan toimesta pois rannasta vuonna 2012. Tie kulkee nykyisin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta kiertäen ranta-alueen. Tilan rantaviivan pituus on reilut 100 m. Rakennuspaikan leveyttä on laajennettu 25 m länteen päin. Rakennuspaikan eteläraja on säilytetty samassa paikassa, mutta rakennuspaikkaa on laajennettu rantaan asti. Rakennuspaikan koko on 1,3 ha. RA- merkintä on muutettu ympärivuotisen asumisen sallivaksi A- merkinnäksi. Kaavamerkinnän yhteydessä oleva luku (1) osoittaa sallittujen rakennuspaikkojen määrän alueella. Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaava ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016 4.1.2 460-2-220 (Keitele) Maanomistajan toiveena on siirtää rakennuspaikka sijansa verran pohjoiseen päin kiinni Veikonlahden tilan rajaan. Rakennuspaikkaa on siirretty noin 40 luoteeseen päin siten, että rakennuspaikan pohjoisraja sijoittuu noin 40 metrin päähän Veikonlahden tilan rajasta: luontoselvityksessä esiintuotujen suojeluperusteiden ja rakennussuositusten johdosta Veikonlahden tilan rajan läheisyyteen ei suositella rakentamista tai tien tekoa. Luontoarvot voidaan turvata alueiden väliin jäävällä M- alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Lisäksi kaavassa osoitetaan luo -merkintä erityisenä kohteena. Myös siirretyn rakennuspaikan kaakkoisosa merkitään M- alueeksi. Rakennuspaikan leveys (runsaat 100 m) sekä pinta-ala (noin 1 ha) ja käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen säilyvät ennallaan. Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016.

4.1.3 457-5-20 (Pudasjärvi) Tilalle on osoitettu voimassa olevassa rantayleiskaavassa kolme rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksessa esitetään kahden rakennuspaikan siirtoa lähemmäs niemen kärkeä siten, että voimassa olevan rantayleiskaavan itäisin tontti jää kaavassa osoitetulle paikalleen. Rakennuspaikat sijoittuvat kaavamuutoksen jälkeen paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikkojen yhteinen leveys (noin 180 m) sekä pinta-ala ja käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen säilyvät ennallaan. Alueen länsipuolelle sijoittuvan rakennetun lomaasunnon ja uusien rakennuspaikkojen väliin osoitetaan noin 115 m levyinen M- alue. Niemessä sijaitsevaan loma-asuntoon on matkaa noin 80 m. Rakennuspaikkojen lukumäärä säilyy niemessä ennallaan. 12 Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016 4.1.4 453-1-180 Kaukonhaka (Kiimasjärvi) Uuden ei-omarantaisen rakennuspaikan osoittaminen tilan alueelle 100 m??? etäisyydelle rantaviivasta paikkaan, joka on voimassaolevassa rantayleiskaavassa M-aluetta. M-alueella rakentaminen tulisi sijoittaa vähintään 150 m etäisyydelle rannasta. Kyseisessä paikassa maaperä on etäisyydellä yli 115 m rannasta märkää (pintavesien laskukohta) ja esitetty rakennuspaikka sijoittuu paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle.. Uuden rakennuspaikan etäisyys länsipuolella sijaitsevaan loma-asuntotonttiin on 80 m. Rakennuspaikka sijoittuu likimain samaan linjaan viereisellä MT-2 -alueella sijaitsevan rakennuksen ja sen pihapiirin kanssa. Rakennuspaikan koko on noin yksi hehtaari ja se on kaavoitettu ympärivuotisen asumisen mahdollistavalla kaavamerkinnällä A. Rakennuspaikkojen lukumäärä on yksi. Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016.

4.1.5 402-5-125 Reporanta (Kuhnamo) Rakennuspaikan siirtäminen pohjoisemmaksi pois rautatien vierestä. Rautatiestä aiheutuu melu- ja tärinähaittaa, minkä lisäksi uusi rakennuspaikka sijoittuu paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Voimassaolevassa kaavassa rakennuspaikan rantaviivan pituus on hieman yli 100 m, kaavan tarkistuksessa tonttia esitetään levitettäväksi n. 50 m. Kaavamuutos mahdollistaa lomaasunnon rakentamisen tilan keskiosaan sijoittuvan ojan pohjoispuolelle ja saunarakennuksen sijoittamisen ojan eteläpuolelle. Rakennuspaikan käyttötarkoitus (RA) kaavamääräyksineen sekä rakennuspaikkojen lukumäärä säilyvät ennallaan. Rautateitä ympäröivät maa-alueet on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueena (M) ja rautatie omalla viivamerkinnällään. Esitystapa on huomioitu nyt muutoksen kohteena olevan tilan kohdalla. 13 Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016. 4.1.6 458-13-12 Metsä-Kalaniemi (Iisjärvi) Rantayleiskaavassa virkistysalueeksi (V) kaavoitetun kohteen muuttaminen yhden rantarakennuspaikan kohteeksi sekä maa- ja metsätalouskohteeksi. Alueella on voimassa Valkaman leirikeskuksen rantakaava (Konginkankaan kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.10.1989), jossa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k-m 2. Kiinteistöllä on rantaviivaa noin 440 m, mikä vastaa Iisjärven mitoitusluvun (4 loma-asuntoa / muunnettu rantaviivakilometri) perusteella kahden loma-asunnon rakennusoikeutta. Alueelle esitetään kaavamuutoksessa kaavamerkintää: yhden loma-asunnon alue (RA), jolloin alueen rakennusoikeus olisi 250 k-m 2. Rakentamisalue on sijoitettu alueen pohjoisosaan. Muu alue osoitetaan MT-4 merkinnällä (maa- ja metsätalousalue). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue on osoitettu omalla merkinnällään kaava-alueen eteläosaan luontoselvitykseen perustuen. Vasemmalla ote voimassa olevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, Rantayleiskaavan muutos 28.9.2016.

4.1.7 Metsähallitus (Kohmujärvi) Voimassaolevassa kaavassa Kohmujärven ympäristö on osoitettu SL-1 - alueeksi. Maanomistaja esittää hakemuksessaan alueen kaavamääräyksen muuttamista MT- pohjaiseksi. Alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan alueen kaavamääräyksenä tulisi kuitenkin säilyttää mm. alueella sijaitsevien luontoarvojen johdosta SL- kaavamääräys. Samaan johtopäätökseen on päätynyt Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksyessään Äänekosken rantayleiskaavan 4.3.2013. Keski-Suomen ELY-keskuksen kannanotot ovat aikaisemmin voimakkaasti puoltaneet suojelumerkinnän säilyttämistä. Näin ollen kaavamerkinnän muuttamiseen ryhtymistä kaavamuutoksen kautta ei suunnittelun alkuvaiheessa pidetty tarkoituksenmukaisena. Kaava on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 4.3. - 4.4.2016 sekä 4.7. 5.8.2016. Metsähallitus esitti palautteessaan, että kaavaprosessiin ja kaavamuutoksen alaiseen alueeseen otettaisiin mukaan myös Kohmujärven ranta-alueet. Metsähallitus ei esitä rakennuspaikkojen osoittamista Kohmujärven kaava-alueen valtion maille, mutta osa voimassa olevan rantayleiskaavan luonnonsuojelualueista esitetään muutettaviksi MT pohjaisiksi alueiksi. Lisäksi Metsähallitus esittää, että Ala- ja Ylä-Kivetyn kaavamerkintä säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena RM - alueena eikä alueelle osoitettaisi kaavaluonnoksen mukaisesti omarantaisten loma-asuntojen (RA) rakentamismahdollisuutta. Ottaen huomioon edellä todettu ja ELY-keskuksen edustajien kanssa käyty keskustelu Kohmujärven ranta-alueen osalta, on tarkoituksenmukaista laajentaa kaava-alue käsittämään myös Kohmujärven ranta-alueet Metsähallituksen maanomistuksen osalta. Ala- ja Ylä-Kivetyn rantojen maankäyttö tulisi Metsähallituksen näkemyksen mukaan säilyttää voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisesti RM alueena. On tarkoituksenmukaista jättää nuo alueet pois vireillä olevasta rantayleiskaavan muutoksesta etenkin kun Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan Ala- ja Ylä-Kivetyn kaavaluonnoksen osalta, että kaavaan tulee liittää Natura - arvioinnin tarpeellisuutta arvioiva Natura - arvioinnin tarveharkintatasoinen tarkastelu. Osa Kohmujärven ranta-alueesta osoitetaan edelleen luonnonsuojelualueena (SL). Muu alue osoitetaan MT-4 merkinnällä, jonka määräys mm. kieltää avohakkuiden suorittamisen. 14 Ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta.

15 EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016 4.1.8 460-6-92 Lampela (Keitele) Rakennuspaikan leventämisen tarkoituksena on osoittaa rakennuspaikalle rantaviivaa vähintään 100 m. Näin mahdollistetaan kaavan yleismääräysten mukainen mahdollisuus toteuttaa rakennuspaikalle kaksi erillistä asuinrakennusta. Rakennuspaikkaa on laajennettu 10 m itään päin ja vajaat 40 m länteen päin. Uudelle rakennuspaikalle muodostuu näin ollen rantaviivaa vähintään 100 m. Etäisyydet kohteen itä- ja länsipuolilla sijaitseviin rakennettuihin rakennuspaikkoihin ovat noin 60-70 m. Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016.

4.1.9 402-5-51 Kuusela (Kuhnamo) Rakennuspaikkojen siirto ja käyttötarkoituksen muutos. Tilalle on osoitettu voimassa olevassa rantayleiskaavassa kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksessa esitetään rakennuspaikkojen siirtoa niemen pohjoisreunalle Jyrkänlahden puoleiselle rannalle. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa rakennuspaikat on osoitettu metsäalueelta tulevan ojan suistoon. Rakennuspaikat sijoittuvat kaavamuutoksen jälkeen paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja liittyvät suunnittelualueen länsireunalla olemassa olevaan ympärivuotisen asumisen tonttiin. Rakennuspaikkojen yhteinen leveys on n. 200 m ja pinta-ala runsaat 2 ha. RA- merkintä on muutettu ympärivuotisen asumisen sallivaksi A- merkinnäksi viereisen toteutetun rakennuspaikan tapaan. Rakennuspaikkojen lukumäärä säilyy tilan alueella ennallaan (kaksi). 16 Vasemmalla ote voimassaolevasta Äänekosken rantayleiskaavasta ja oikealla EHDOTUS, rantayleiskaavan muutos 28.9.2016.

17 4.1. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat voimassa olevan Äänekosken rantayleiskaavan mukaiset. Luonnonsuojelualue (SL) on uusi merkintä.

Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää ranta-alueen RA- ja A- alueilla sekä s- kohteissa yleiskaavan mukaisten rakennuslupien myöntämisen perusteena. 18 YLEISMÄÄRÄYKSET, JOITA NOUDATETAAN ELLEI KÄYTTÖTARKOITUSMERKINNÄN YHTEYDESSÄ TOISIN MÄÄRÄTÄ: 1. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m 2. Vesihuollon toiminta-alueella rakennuspaikka on liitettävä keskitettyyn vesijohto- ja viemäriverkkoon. Ellei liittäminen ole mahdollista, tulee ympärisvuotiseen asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 5000 m 2. Kaavassa osoitettujen rakennuslain aikana muodostettujen rakennuspaikkojen tulee olla kooltaan vähintään 2000 m 2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 2. Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m. 3. Rakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuen mukaisesta rantaviivasta määräytyy kerrosalan mukaisesti siten, että: - kerrosalaltaan enintään 80 m2:n suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä - Kerrosalaltaan yli 80 m2:n suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 60 metriä. 4. Yhden kerrosalaltaan enintään 25 m 2 :n saunarakennuksen ja pohjapinta-alaltaan enintään 10 m 2 :n huvimajan, katoksen tai kesäkeittiön saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. 5. Rakennettaessa vähintään 100 m muunnettua rantaviivaa käsittävälle rakennuspaikalle, saa rakennuspaikalle rakentaa kaksi yksiasuntoista kerrosalaltaan enintään 80 m 2 :n asuinrakennusta ja talousrakennuksia. Tällaista rakennuspaikkaa ei saa lohkomalla muodostaa useammaksi tilaksi. 6. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää rakennuksen sijoittamista koskevasta määräyksestä poikkeuksen, ellei rakennusta voida rakennuspaikan maasto-olosuhteista tai muodosta johtuen sijoittaa kaavamääräyksen mukaiselle etäisyydelle rantaviivasta. 7. Rakentaminen tulee sovittaa mahdollisimman hyvin olemassa oleviin maaston muotoihin. Rakenuspaikan rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja puuston osalta vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. 8. Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden läheisyyteen rakennettaessa meluosoluhteet on tarkemmin selvitetty ja ettei sallitun melutason ohjearvot ylity. 9. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksella ei ole merkitystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta: kohteet ovat pienialaisia eikä kaavamuutoksella ole suurta yleistä merkitystä. 5.2. Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten ja laadintaperiaatteiden kanssa (ks. myös kohta 5.1). 5.3. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksessa esitetty maankäyttö ei taloudellisten vaikutusten kannalta muutu merkittävästi verrattuna nykyiseen voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rakennuspaikoille esitetyt aikaisempaa paremmat sijainnit luovat edellytyksiä rakentamishankkeiden toteuttamiselle, millä osaltaan voi olla positiivista yksityistaloudellista ja yhdyskuntataloudellista merkitystä.

Kaavamuutos ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja, jotka olisivat merkittävästi irrallaan olevasta rakenteesta. Kaavassa on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin huomioimalla kaavaratkaisussa mahdollisuuksien mukaan yksityisten maanomistajien etu ja maankäyttötoiveet. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti käyttäen rakennusoikeuden mitoituksessa yhtenäisiä mitoitusperusteita ja kantatilatarkastelua. Suunnittelun aikana maanomistajia on kuultu eri tavoin. 5.4. Liikenteelliset vaikutukset Kaava ei ole aiheuttamassa merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavaratkaisussa hyödynnetään olemassa olevaa tieverkostoa eikä maankäyttöratkaisu luo tarvetta merkittäviin teiden rakentamishankkeisiin. Rannoille johtavat tiet tukeutuvat pääsääntöisesti jo olemassa olevaan tieverkostoon eikä uuden ranta-asutuksen vähäisellä lisääntymisellä ole asiallista merkitystä liikenteen kasvuun. 5.5. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen yhteydessä osoitettu uusi rakentaminen ja rakennuspaikkojen siirrot sijoittuvat olemassa olevan tai kaavassa suunnitellun rakentamisen yhteyteen. Kaavalla ei katsota olevan haitallista vaikutusta rakennettuun ympäristöön. 5.6. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Yleiskaavamuutoksessa säilytetään suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot. Suunnittelutyötä varten laaditun luontoselvityksen sisältö ja suositukset on otettu kaavassa huomioon. 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaava on tavoitteena saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2016 lopulla. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. 19 Äänekoskella 28.9.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Suunnitteluavustaja Paula Junikka