ERF-ohjelman arviointi

ERF-ohjelman arviointi 7 vuoden ohjelma Net Effect Oy Petri Uusikylä Anna Kantola Nina von Hertzen-Oosi Liisa Mäkinen Euroopan pakolaisrahasto

Sisältö 1. Johdanto.... Arvioinnin kohde... 4.1. Tavoitteet toimilinjoittain... 6. Arvioinnin toteutus... 8.1. Haastattelut ja asiakirja-analyysi... 9 4. Arvioinnin keskeiset tulokset... 11 4.1. Hankkeiden kohdistuminen asetettuihin tavoitteisiin... 11 4.. Hankkeiden toteutuksen onnistuneisuus... 1 4.. Kumppanuudet ja verkostot... 14 4.4. Hankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset... 15 5. Yhteenvetoa vuoden 7 hankkeista... 19 5.1. Näkemyksiä tulevaisuuteen, vuoden 8-1 ohjelma... 19 Liitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1. Johdanto Euroopan pakolaisrahasto (ERF) perustettiin vuonna. Euroopan pakolaisrahaston ohjelma osarahoittaa jäsenmaissa turvapaikan hakijoiden vastaanottoa, pakolaisten kotouttamista ja pakolaisten vapaaehtoista paluumuuttoa. Euroopan pakolaisrahaston perustaminen vuonna oli yksi ensimmäisistä askeleista kohti Euroopan Unionin yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Ohjelmassa pyritään vähentämään jäsenvaltioissa sovellettavien turvapaikkamenettelyjen eroja, joiden takia turvapaikanhakijoista ja pakolaisista aiheutuvat taloudelliset rasitukset eivät jakaudu tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken: pakolaisasemaa hakevat henkilöt hakeutuvat yleensä sellaiseen jäsenvaltioon, joka näyttää heistä tarjoavan parhaat olosuhteet, tai vaihtavat jäsenvaltiosta toiseen, mikä kasvattaa entisestään kustannuksia. Yhteisön tuella halutaan myös kannustaa jäsenvaltioita parantamaan vastaanottojärjestelyjään ja perustamaan tehokkaat ja tasapuoliset turvapaikkamenettelyt. Lisäksi sillä pyritään helpottamaan nykyisten järjestelyjen mukauttamista jäsenvaltioissa, joiden kohdalla esiintyy suuria vaihteluja sekä pakolaisten määrän että luonteen osalta. Euroopan pakolaisrahaston toinen ohjelmakausi alkoi vuonna 5 ja kesti kolme vuotta. Tämä arviointi keskittyy tuon ohjelmakauden 5-7 viimeisenä vuonna eli vuonna 7 rahoitettuihin hankkeisiin. Turvapaikanhakijoiden määrä laski Suomessa merkittävästi vuosina 5-7. Vuonna 7 turvapaikkaa haki Suomesta ainoastaan 1 44 henkilöä, mikä on 8 % vähemmän kuin vuonna 6 (turvapaikan hakijoiden määrä 4). Vuoteen 5 verrattuna luku on pudonnut alle puoleen (turvapaikan hakijoiden määrä 574). Vuonna 9 näyttää kuitenkin siltä, että turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt taas voimakkaaseen kasvuun. Ohjelmakauden 5-7 osalta on toteutettu jo kaksi aiempaa arviointia: arviointi vuoden 5 hankkeista (sisäasiainministeriö) ja arviointi vuoden 6 hankkeista (Net Effect Oy). Jälkimmäisessä, vuoden 6 hankkeiden arvioinnissa on hankkeiden lisäksi tarkasteltu koko ohjelmakauden 5-7 ohjelman asemoitumista ja toimeenpanoa Suomessa. Tämän lisäksi komissiolle on palautettu erillinen loppuraportti koko ohjelmakaudesta 5-7 kesäkuussa 9. Tässä arviointiraportissa tarkastellaan Suomen ERF ohjelman vuoden 7 hankkeiden tavoiteasetantaa, toimeenpanon onnistuneisuutta ja syntyneitä tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia. Vuoden 7 hankkeiden arviointiraportti on suppein näistä kolmesta erillisestä ohjelmavuosiraportista, sillä suurin osa hankkeista on ollut monivuotisia ja vuoden 5 ja vuoden 6 arvioinneissa monivuotisiin hankkeisiin on paneuduttu huolellisesti.

. Arvioinnin kohde Euroopan pakolaisrahaston strateginen painopiste vuosina 5-7 on ollut kotouttamiseen liittyvissä toimissa. Lisäksi ohjelmassa on pyritty myös kannustamaan ja kehittämään hankkeita vastaanoton ja turvapaikkamenettelyn alalla sekä vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä hankkeita. Vuosina 5-7 hankkeita on rahoitettu kolmen toimilinjan alla: Toimilinja A: Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja turvapaikkamenettelyt Toimilinja B: Pakolaisten kotoutuminen Toimilinja C: Vapaaehtoinen paluumuutto ja vapaaehtoinen paluu. Näiden lisäksi on rahoitettu hankkeita, jotka ovat olleet yhdistelmä toimilinjoista A ja B. Vuonna 5 hakemuksia saapui, joista rahoitus myönnettiin1:lle. Vuonna 6 hakemuksia saapui 19, joista rahoitus myönnettiin 1:lle Vuonna 7 hakemuksia saapui 9, joista rahoitus myönnettiin 18:lle. Vuonna 7 rahoitetuista kahdeksastatoista hankkeesta kymmenen oli jatkohankkeita ja kahdeksan oli uusia hankkeita. Osa uusista hankkeista oli suunniteltu yksivuotisiksi ja osassa oli suunniteltu jatkorahoituksen hakemista seuraavalta ohjelmakaudelta. Tämän arvioinnin painopiste on uusissa, vuonna 7 alkaneissa hankkeissa. Rahoitus hankkeille myönnetään toimilinjoittain. Vuonna 7 toimilinjasta A (Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja turvapaikkamenettelyt) on rahoitettu kaiken kaikkiaan kaksi () hanketta ja toimilinjasta B (Pakolaisten kotoutuminen) kymmenen (1) hanketta. Loput kuusi (6) hanketta on ollut yhdistelmähankkeita (AB), joissa on yhdistynyt sekä kotoutuminen että turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Vuonna 7 aloitetuista uusista hankkeista yksi (1) on rahoitettu toimilinjasta A, viisi (5) on rahoitettu toimilinjasta B ja kaksi () on ollut ns. yhdistelmähankkeita A + B. ERF- hankkeiden toteuttajina ovat olleet leimallisesti julkiset toimijat. Vuoden 7 kaikista hankkeista puolessa päähakijana ja toteuttajana on ollut kunta (Raisio, Kotka, Espoo, Savonlinna, Kajaani, Rovaniemi, Vaasa ja Helsinki). Viisi hanketta on ollut järjestöjen toteuttamia. Järjestökenttää toteuttajatahoissa edustavat Pakolaisneuvonta ry, Vantaan 4

järjestörinki ry, Suomen pakolaisapu ry, Suomen Punainen Risti ja Mosaiikki ry. Hankkeita ovat toteuttaneet myös Oravaisten vastaanottokeskus, Viittakiven opisto ja Pohjois- Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. Vuoden 7 ohjelmassa käytettävissä hankkeille oli n. 971 7 euroa. (Kokonaisrahoituksesta n. 15 7 budjetoitiin rahaston tekniseen tukeen.) Euroopan pakolaisrahaston vuoden 6 ohjelmassa oli käytettävissä n. 765 446 euroa, josta hankkeille myönnettiin n. 681 866 euroa. Loput rahoituksesta budjetoitiin tekniseen tukeen. Vuonna 5 hankkeille myönnettiin n. 56 61 euroa. Tekniseen tukeen budjetoitiin n. 7 71. Oheisessa taulukossa on kirjattuna hankkeet, toteuttajat, toimintalinja ja vuodelle 7 myönnetty rahoitus. Vihreällä merkityt ensimmäiset kymmenen hanketta ovat jatkohankkeita eli niille on myönnetty rahoitusta myös aikaisemmin kuin vuonna 7. Loput kahdeksan hanketta alkoivat vuonna 7. Taulukko 1. Ohjelmavuoden 7 hankkeet ja vuonna 7 myönnetty rahoitus (Vihreällä merkityt ovat vanhoja, jo ennen vuotta 7 toiminnassa olleita hankkeita). Hankkeen nimi Toteuttaja Toimilinja Myönnetty/ LATU- Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyön laadun kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen () Perhetyön hanke () NUTUKKA- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa () Oravaisten vastaanottokeskus Viittakivi Oy, Suomen setlementtiliitto ry A = Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja turvapaikkamenettely A+B = Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen A+B = Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen 59 848,56 47 694,84 54 9,75 PAVAKE Raision kaupunki A+B = 47 6,79 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen Monirinki-hanke () Vantaan järjestörinki ry A+B = 9 8,6 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen SISA- Silkkitietä Savonlinnan kaupunki, B = Kotoutuminen Savonlinnaan () sosiaalivirasto kotopolulle- Kaveriksi hanke () Kotkan kaupunki, sosiaalija terveystoimi, maahanmuuttajapalvelut Pakolaisten Mosaiikki + lehti () Rovaniemen kaupunki, sosiaaliturvan palvelukeskus, maahanmuuttajatoimisto B= Kotoutuminen 19 7 Mosaiikki ry B = Kotoutuminen 58,7 5

MUKANA Punaisen Ristin pakolaisten kotoutumishanke V Voimavarat, Vaikuttaminen, Vuorovaikutus Turvapaikkapuhuttelun kehittäminen ja suositusten laatiminen Turvapaikanhakijalasten kotimajoitusperheiden koulutus/ Vertaistukea kotimajoitukseen Nuorten maahanmuuttajien ryhmän opetusmenetelmien kehittäminen Suomen Punainen Risti B= Kotoutuminen 4 Pohjois-Pohjanmaan B = Kotoutuminen 14 719 työvoima- ja elinkeinokeskus Pakolaisneuvonta ry A= 56 87 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja turvapaikkamenettely Espoon sosiaali- ja terveystoimi, maahanmuuttajapalvelut, Ryhmäkoti Ingas Espoon kaupunki, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Omaan kotiin Suomen pakolaisapu ry Finlands Flyktninghjälp rf Mamu nuoren HEKS Kajaanin kaupunki, nuorisotyö Ny i Finland -att skapa sig ett nytt hem, när dörren till det första hemmet has stängts. Enheten för stödboende för ungdomar Oravais Flyktningförläggning KotoVaasa Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimisto Varhaista tukea maahanmuuttajaperheille Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, perhekeskustoiminta A+B = 711,4 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen B= Kotoutuminen 11 896 A+B = 8 686 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto + kotoutuminen B= Kotoutuminen 6 85 B= Kotoutuminen 5 5, 7 B= Kotoutuminen 5 B= Kotoutuminen 5.1. Tavoitteet toimilinjoittain Tavoiteasetantansa puolesta ERF-ohjelma on kohtalaisen laaja. Se pitää sisällään toimenpiteitä, jotka kattavat sekä yleisesti kotoutumiseen liittyvät toimenpiteet (toimilinja B) että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja turvapaikkamenettelyyn liittyvät toimenpiteet (toimilinja A sekä yhdistelmä AB). Ohjelman asettamat raamit kotouttamiseen liittyville toimenpiteille ovat kohtalaisen löyhät ja mahdollistavat erilaisten innovatiivisten kumppanuuksien kokeilemisen kotouttamistoimenpiteissä. Vuonna 7 kotouttamiseen liittyviä hankkeita olikin selvästi enemmän kuin muita ja näissä hankkeissa luodut toimintamallit kohdistuivat monipuolisesti sekä pakolaisperheisiin, että organisaatioiden 6

kehittämiseen. Puhtaasti toimilinjan A osalta ohjelma asettaa kohtalaisen tiukat vaatimukset rahoitettaville hankkeille, sillä toimilinjassa tavoitteena on turvapaikan hakijoiden vastaanoton ja turvapaikkamenettelyn kehittäminen kokonaisuudessaan, mutta hankkeissa, joissa yhdistetään toimilinjat A ja B on mahdollista kohdentaa toimenpiteitä laajempialaisesti myös pakolaisten ensivaiheen kotoutumiseen. Tärkeää kautta linjan ohjelmassa on ollut, että ohjelmasta ei rahoiteta hankkeita, jotka voidaan mahdollisesti rahoittaa myös muista EU-ohjelmista, kuten ESR-ohjelmasta tai Equalyhteisöaloiteohjelmasta. Vuoden 7 näkökulmasta ERF-ohjelma ei ainakaan tavoiteasetantansa näkökulmasta aseta merkittäviä haasteita päällekkäisyyksille edellä mainittujen ohjelmien kanssa. 7

. Arvioinnin toteutus Tämän arvioinnin tavoitteena on tuottaa hyödynnettävää tietoa arvioinnin tilaajalle ja välillisesti kaikille Euroopan pakolaisrahaston toimintaan osallistuville hankkeita hallinnoiville tausta-organisaatioille, projektien henkilöstölle, rahoitusviranomaisille, sidosryhmä ja yhteistyökumppaniverkostolle ja muille potentiaalisesti asiasta kiinnostuneille tahoille. Tässä arvioinnissa käytetyssä viitekehyksessä yhdistyy toiminnan, tulosten ja vaikutusten arviointi. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeiden interventiologiikkaa, eli tutkittu sitä, minkälaisin toimenpitein saadaan haluttuja vaikutuksia aikaiseksi kohderyhmälle ja millaisissa olosuhteissa. Interventio-logiikan hahmottaminen on hyödyllistä ERF-ohjelman kaltaisessa kehittämistyössä, kun tärkeää on tulosten ja vaikutusten lisäksi tarkastella mitkä toimintaprosessit ovat erityisen vaikuttavia ja mitkä taas eivät. Olemme havainnollistaneet viitekehyksen seuraavan kuvion muodossa. Kuvio 1. ERF-ohjelman interventiologiikka ERF-ohjelman toimeenpano Toteutustavan toimivuus (työnjako, vastuut, jne.) Ohjelman sisäinen Panokset Strategiset tavoitteet Hyödyntäjiä sekä koko toimintaympäristö koskettava Tarpeet Euroopan pakolaisrahaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaaminen, asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus Operatiiviset muutokset ERF-ohjelman tuotokset ERF-ohjelman tulokset (palvelumallit yms.) Euroopan pakolaisrahaston asiakashyödyt Vaikutukset (aiotut ja ei-aiotut) Taloudellinen tehokkuus Strategiset muutokset Vuoden 7 ohjelman arvioinnissa on kiinnitetty huomiota hankkeiden tarkoituksenmukaisuuteen, tehokkuuteen, hyödyllisyyteen, sovellettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Hankkeita arvioitaessa on huomioitu kohderyhmän osallisuus ja voimavaraistaminen; hankkeen innovatiivisuus; ja uusien kumppanuuksien ja verkostojen luominen hankkeissa. Vastaavia indikaattoreita hyödynnettiin vuoden 6 ohjelman 8

arvioinnissa, eli saatu tieto on vertailukelpoista. Arviointikriteerit ja indikaattorit noudattelevat aiempien vuosien arviointiraportteja sekä ohjelma-asiakirjoja, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella ja vertailla ohjelmaa pidemmällä aikaperspektiivillä. Toimeksiannon mukaisesti raportin analyysi on kokoavaa ja painottuu hankkeiden yksityiskohtaisen arvioinnin ja kuvailun sijaan hankkeiden arviointiin kokonaisuutena. Laajempaa ohjelmatason arviointia on toteutettu vuoden 6 arvioinnissa.1. Haastattelut ja asiakirja-analyysi Tätä vuoden 7 ohjelmien arviointia varten on haastateltu hankkeiden projektipäälliköitä ja koordinaattoreita (7) siltä osin kuin heitä ei haastateltu vuoden 6 ohjelman arvioinnissa. Yhtä vuoden 7 uusista hankkeista (Varhaista tukea maahanmuuttajaperheille) ei tavoitettu henkilökohtaisesti arvioinnin aikataulun tiukoissa puitteissa. Näin ollen kaiken kaikkiaan ohjelmavuosien 6 ja 7 hankkeista jäi haastattelematta kaksi hanketta. Hanketason haastattelut on siis tehty projektipäälliköille tai koordinaattoreille. Haastattelut on toteutettu henkilökohtaisissa tapaamisissa tehtyinä haastatteluina tai puhelinhaastatteluina. Haastatteluissa on käytetty teemahaastattelurunkoa, mikä on työstetty yhteistyössä arvioinnin tilaajan kanssa. Kyseinen runko on hankkeiden osalta toiminut myös hankekorttien pohjana. Haastateltavat ovat olleet arvioinnissa mukana kiitettävän aktiivisesti, mikä tuo arviointiin luotettavuutta ja varmistaa erilaisten näkökulmien huomioimisen johtopäätöksiä tehtäessä. Vuoden 7 hankkeista neljä valittiin erityisen tarkastelun kohteeksi. Nämä neljä hanketta olivat: Nutukka - Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa -hanke, Latu - turvapaikanhakijoiden vastaanottotyön laadun kehittäminen ja palveluiden tuotteistaminen -hanke, KotoVaasa-hanke ja V - Voimavarat, Vaikuttaminen, Vuorovaikutus -hanke. Näihin neljään hankkeeseen liittyen haastattelimme kustakin projektipäällikön tai hankekoordinaattorin lisäksi myös yhtä yhteistyökumppania. Lisäksi V-hankkeeseen liittyen olemme toteuttaneet myös ulkoisen arvioinnin. Näistä neljästä hankkeesta kolme oli käynnissä jo ennen vuotta 7. Nutukka hankkeen ja V-hankkeen toteutukset alkoivat vuonna 5 ja Latu-hanke alkoi loppuvuonna 6. KotoVaasa-hanke alkoi vuonna 7. Syventävät haastattelut ja yhteistyökumppanihaastattelut nostivat esille erityisen onnistuneen hankkeen tekijät. Leimallista näille neljälle hankkeelle oli aito tarvelähtöisyys ja hyvä projektihallinta. Lisäksi hankkeen avainhenkilöt olivat sitoutuneesti mukana hankkeen toteutuksessa tai ohjausryhmässä alusta asti. Yhtenä merkillepantavana tekijänä oli lisäksi aktiivinen ja itse asiasta innostunut projektihenkilöstö. Vuonna 7 alkaneen KotoVaasa-hankkeen tavoitteena oli edistää ja edesauttaa pakolaisten kotoutumista, työllistymistä ja oman elämän hallintaa. Hankkeessa huomioitiin onnistuneesti erityisesti heikommassa asemassa olevat pakolaiset; hanketoiminnot kohdistuivat esimerkiksi naisiin ja nuoriin. Hanke herätti paljon kiinnostusta Vaasan alueella, 9

jopa niin paljon, että kaikki halukkaat kohderyhmäläiset eivät mahtuneet mukaan toimintaan. Toiminta oli osallistujille mielekästä ja merkityksellistä, siihen haluttiin osallistua. Haastattelujen lisäksi vuosien 6-7 hankkeisiin liittyen on toteutettu sähköinen kysely hanketoimijoille (18 kpl), yhteistyökumppaneille (14) ja vapaaehtoisille (19 kpl). Tuon kyselyn tulokset esiteltiin seminaarissa, joka pidettiin kaikille hanketoimijoille maaliskuussa 9. Sähköinen kysely keskittyi siihen, miten koko ERF-ohjelman tavoitteet näkyivät hankkeiden tavoitteissa, miten tavoitteet toteutuivat ja minkälaisia tuloksia hankkeissa saavutettiin. Lisäksi keskityttiin hankkeissa kehitettyjen toimintamallien tulevaisuuteen Osa sähköisen kyselyn tuloksista on tämän arvioinnin liitteenä. Arvioinnin liitteenä ovat myös hankekortit haastatelluista vuonna 7 aloitetuista hankkeista. KotoVaasa-hankkeen osalta liitteenä on lisäksi hankekortti yhteistyökumppanin haastattelusta. Hankekorteissa kuvataan tiiviisti hankkeiden tavoitteet hankesuunnitelman perusteella ja toteuttajien näkemykset hankkeiden onnistuneisuudesta. Osassa hankekorteista on lisäksi arviointitiimin kommenttina lyhyt keskeinen havainto hankkeesta. Hankekortit on toteutettu siten, että hankevastuuhenkilöt on haastateltu ja haastattelujen jälkeen haastattelumuistio on palautettu lähetetty tarvittaessa haastateltaville täydennyksiä ja kommentteja varten. Tämän jälkeen arviointitiimi on tiivistänyt ja selkeyttänyt aineiston pohjalta hankkeen kuvauksen. Edellä mainitun aineiston lisäksi arviointi perustuu ERF-ohjelman asiakirjoihin, hankesuunnitelmiin ja loppuraportteihin. 1

4. Arvioinnin keskeiset tulokset 4.1. Hankkeiden kohdistuminen asetettuihin tavoitteisiin Vuonna 7 aloitetuista uusista hankkeista suurin osa (5/8) keskittyi kotouttamisen toimenpiteisiin, mikä on koko ohjelmakauden kannalta relevanttia, koska kaudella 5-7 ohjelman strateginen painopiste on ollut nimenomaan kotouttamisessa. Lisäksi vuonna 7 aloitettiin kaksi yhdistelmähanketta, joissa on sekä kotouttamiseen että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviä tavoitteita. Selkeästi A-toimilinjaan eli turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja turvapaikkamenettelyn kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu vain yksi (Turvapaikkapuhuttelun kehittäminen ja suositusten laatiminen). Kyseisen hankkeen tavoitteena oli selvittää Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelun tilaa ja laatia suosituksia puhuttelukäytäntöjen kehittämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Hankehaastattelun perusteella hanke pystyi vastaamaan olemassa oleviin tarpeisiin melko hyvin. Vaikeuksia hankkeessa tuotti kuitenkin esimerkiksi se, että joitakin suunniteltuja kohderyhmiä, kuten tulkkeja ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajia, oli vaikea tavoittaa eikä heitä saatu kuultua riittävästi. Ongelmalliseksi hankkeessa koettiin lisäksi hankehallinnon määrä ja aikataulun tiukkuus. Ongelmista huolimatta hankkeen tuotoksena julkaistiin suositukset turvapaikkapuhutteluun. Voisi siis todeta, että vaikka vastaanoton ja turvapaikkamenettelyn kehittämisen painopisteen osalta on ollut vain yksi hanke, on ERF-ohjelman tavoitteisiin myös A- toimintalinjan osalta pystytty joiltakin osin vastaamaan. Arviointiaineiston perusteella ohjelman kohderyhmien näkökulmasta hankkeilla on olemassa selkeä tarve. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kohderyhmien jäseniä, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on yksilötasolla ollut suhteellisen helppo saada mukaan hankkeiden toteutukseen. Vaikka pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittumisesta Suomeen saapumisen jälkeen ei ole kokonaisvaltaista koordinoitua tietoa, on kohderyhmät kyetty saavuttamaan hankkeissa hyvin. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivien organisaatioiden ja henkilöstön resurssit niin palvelujen tuottamisessa kuin kehittämistyössä ovat niukat. Tämä on tehnyt pakolaisrahaston hankkeet hyvin tarpeellisiksi näiden toimijoiden näkökulmasta. Ohjelman hankkeissa on vastattu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välittömiin tarpeisiin täydentäen kuntien palveluita. Toisaalta hankkeissa kehitettiin ja kokeiltiin useita erilaisia toimintamalleja liittyen pakolaisten kotouttamiseen, ensivaiheen vastaanottoon ja tukihenkilötoimintaan sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen. 11

Vuoden 7 ohjelman hankkeiden toteutuksessa erityisesti monivuotisissa hankkeissa on näkynyt ohjelmakauden päättäminen. Esimerkiksi Monirinki-hankkeessa, jossa tavoitteena oli vahvistaa pakolaistaustaisia maahanmuuttajajärjestöjä, viimeisenä vuonna keskityttiin entistä enemmän toiminnan jatkuvuuteen eli siihen, että järjestöt kykenisivät jatkamaan hankkeen aikana vahvistunutta ja laajentunutta toimintaansa myös hankeen loppumisen jälkeen. Toisaalta monivuotisissa hankkeissa toiminnalla on myös ollut enemmän mahdollisuuksia kehittyä ja laajentua. Esimerkiksi Kaveriksi Kotopolulle hankkeessa koulutettiin vielä uusia kotokavereita viimeisenä toimintavuotena. Myös tässä hankkeessa suunniteltiin toiminnan jatkuvuutta viimeisenä toimintavuonna. Kuitenkin arvioitsijan näkökulmasta monissa monivuotisissa hankkeissa toimintamallien juurruttamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen olisi voinut panostaa vielä enemmänkin hankkeen viimeisenä vuonna. 4.. Hankkeiden toteutuksen onnistuneisuus Kokonaisuudessaan voidaan todeta hankkeiden toimeenpanon olleen onnistunutta. Hankkeet saavuttivat hyvin tavoitteitaan toimenpiteiden ja tulosten osalta. Hankkeissa saatiin luotua ja kokeiltua uusia toimintamalleja, kuten erilaisia tapoja tukea kotoutumisessa tukihenkilöiden tai vertaistuen avulla. Esimerkkinä voidaan mainita arjen tukemisen tukihenkilötoiminta, ja asumisen, koulunkäynnin sekä vanhemmuuden tukeminen. Osallisuuden ja voimavaraistamisen näkökulmasta tärkeätä hankkeissa olivat yritykset lisätä pakolaistaustaisten järjestöjen perustamisedellytyksiä ja järjestöosaamista. Yhteiskuntaan sopeutumista edisti pakolaisille järjestetty monenlainen toiminta kantaväestön kanssa. Tästä esimerkkinä voi käyttää Rovaniemen Kaveriksi Kotopolulle hanketta, jossa järjestettiin vapaamuotoista toimintaa pakolaisten ja koulutettujen kotokavereiden kesken. Vuoden 7 alkaneiden hankkeiden osalta hankkeiden vastuuhenkilöiden mukaan taloudelliset resurssit olivat suurimmilta osin riittävät suunnitellun toiminnan toteutukseen. Useissa haastatteluissa kuitenkin mainittiin haasteeksi henkilöstöresurssien riittämättömyys, koska hanke oli osoittautunut odotettua työllistävämmäksi. Vuonna 7 alkaneiden hankkeiden vastuuhenkilöitä haastateltaessa kartoitettiin toimeenpanoa edistäneitä ja heikentäneitä tekijöitä. Toimeenpanoa edistivät ja heikensivät mm. seuraavat taulukossa esitetyt asiat: 1

Taulukko. Hankevastuuhenkilöiden mielestä toimeenpanoa edistäviä ja heikentäviä tekijöitä EDISTÄVINÄ TEKIJÖINÄ HEIKENTÄVINÄ, HAASTAVINA TEKIJÖINÄ Aiempi kokemus samasta teemasta on helpottanut työskentelyä Yhteistyö toisen hankkeen kanssa toi julkisuutta ja näkyvyyttä myös tälle hankkeelle. Selkeä suunnittelu, modulointi ja työnjako Projektitoimijoiden vahva tietotaito ERF-koordinaattorilta saatu hyvä ohjaus Työntekijöillä oli osaaminen ja tieto jo hallussa, mistä syystä sisällöntuottaminen oli helpompaa Asiakkaita oli jo olemassa, kaikkea ei tarvinnut aloittaa alusta Työntekijöiden sitoutuminen Projektinvetäjä joka toi hankkeeseen projektiosaamista Väliraportin tarkastus ja kommentointi oli hidasta Paperisota, systeemin vaikeus Se, että monivuotiseenkin hankkeeseen pitää hakea rahoitusta vuosittain Tilijärjestelmä ja raportointi haastavia Aikataulun haasteellisuus, aikataulumuutokset Työntekijöiden vaihtuvuus. Haastattelujen kohderyhmä oli vaikea vakuuttaa siitä, että haastattelu ei vaikuta turvapaikkahakemuksen käsittelyyn Hankkeen lyhyt kesto, näkyi erityisesti vertaistuessa Työntekijän rekrytoiminen ja perehdyttäminen vei liikaa aikaa muutenkin lyhyeltä hankkeelta Asiakasmäärät olivat suurempia mihin oli varauduttu Hankkeen toimeenpanoa edistävänä tekijänä on nähty toimijoiden aiempi kokemus aiheesta sekä tietämys ja osaaminen projektimuotoisesta toiminnasta. Tietämys helpotti sekä sisällöntuottamista että työskentelyä hankkeen aihepiirin parissa. Samaan teemaan liittyen tietämyksen puute näkyy toimeenpanoa heikentävänä tekijänä: työntekijöiden vaihtuvuus mainittiin muutaman hankkeen kohdalla toimeenpanoa heikentäväksi tekijäksi. Toimeenpanoa edistäväksi tekijäksi mainittiin myös se, että asiakaskunnalle oli järjestetty jotain toimintaa jo aikaisemmin, eli asiakaskunta ikään kuin oli jo olemassa. Tämä nopeutti hankkeen aloittamista, varsinkin lyhyelle hankkeelle oli eduksi se, ettei kaikkea tarvinnut aloittaa aivan alusta. Toimeenpanoa heikentävinä tekijöinä nähtiin hankkeeseen liittyneen hankehallintotyön määrä ja byrokratian hitaus. Byrokratia tuntui raskaalta erityisesti lyhyissä hankkeissa: ns. paperisotaan ei ollut vielä totuttu ja se vei kohtuuttoman suuren osan projektiajasta. Näin arvioitiin erityisesti uusissa hankkeissa, joiden hanketoimijat olivat vielä kokemattomampia EU-hanketyöntekijöitä. Monivuotisissa hankkeissa kritisoitiin sitä, että rahoitus pitää hakea aina vuodeksi kerrallaan. Tämä tuntui raskaalta ja heikensi tehokasta työskentelyä. 1

Aikataululliset haasteet mainittiinkin useiden hankkeiden yhteydessä heikentävinä tekijöinä. Lyhyissä hankkeissa liikaa aikaa vei hankehallinnon lisäksi työntekijän rekrytointi ja perehdyttäminen. Aikatauluhaasteisiin liittyi myös väliraportin kommentoinnin hitaus. Yhteistyötä sisäasiainministeriön kanssa kiiteltiin toimivaksi, samoin kiiteltiin ERFkoordinaattoria, jolta sai tietoa aina tarvittaessa. 4.. Kumppanuudet ja verkostot Vuonna 7 alkaneet ERF-hankkeet eivät tehneet juurikaan yhteistyötä keskenään tai yhteistyö alkoi vasta aivan hankkeen lopussa. Yhteistyö hankkeiden välillä ei sinänsä ole ohjelman tavoite tai edellytys, mutta hankehaastatteluista kävi ilmi, että hanketoimijat toivoisivat yhteistyötä ja sen koordinointia nykyistä enemmän. Haastatteluissa todettiin, että yhteistyössä saisi hyödyllistä kokemustenvaihtoa ja sen kautta voisi vaihtaa hyviä käytäntöjä; tästä voisi olla hyötyä erityisesti hankkeen alkuvaiheessa, niin ettei kaikkien tarvitsisi keksiä samaa asiaa uudestaan. Monissa hankkeissa toteutettiin lähellä toisiaan olevia ideoita ja näin mahdollisuus synergiaetuihin olisi ollut olemassa. Toisaalta paljon riippuu myös hanketoimijoiden omasta aktiivisuudesta. Hankkeiden tuntemus toisista käynnissä olevista ERF - hankkeista on ollut melko vähäistä, vaikkakin tietoa olisi ollut saatavilla esimerkiksi sisäasiainministeriön Internet-sivuilta. Sidosryhmien välistä yhteistyötä kiiteltiin monissa vuoden 7 uusissa hankkeissa. Yhteistyökumppaneiden koettiin olevan sitoutuneita toimintaan ja yhteistyön katsottiin tuovan hyötyä molemmin puolin. Toisaalta hankaluuksiakin oli: joissakin hankkeissa yhteistyön kehittäminen oli koettu haastavaksi esimerkiksi koulujen ja viranomaisten suuntaan. Hankkeista tiedottaminen vaihteli hankekohtaisesti. Yleisin käytäntö oli tuottaa hankkeesta materiaalia, jota välitettiin eteenpäin. Joissain hankkeista luotettiin siihen, että sana leviää työntekijöiden ja seminaarien kautta. Osassa hankkeista luotiin erilliset Internet-sivut hankkeelle. Yhdessä hankkeessa (Ny i Finland) hanketoimijoilla oli erityisen myönteisiä kokemuksia verkkosivuista ja niiden toimivuudesta. Koska tiedotuskäytännöt olivat näin vaihtelevia, ja toisaalta koska monet hanketoimijat toivoivat enemmän tietoa muista käynnissä olevista hankkeista, voisi arviointitiimin mukaan jatkossa hankkeista tiedottamista painottaa enemmän. Tiedonsaantia parantamalla voisi myös parantaa hankkeista saatavia synergiaetuja niin, että hankkeet voisivat saada innostusta ja uusia toimintamalleja myös toisiltaan. Hankkeissa viestinnällisiä ja hyvien käytänteiden levittämistavoitteita silmällä pitäen tuotettujen erilaisten oppaiden ja toimintamallien dokumenttien käytännön näkyvyys ja vaikuttavuus on vaikeasti vielä arvioitavissa. Oppaiden ja muun materiaalin, esimerkiksi opetusmateriaalin tai verkkosivustojen levittämisessä olisi tärkeä kiinnittää huomiota hyvin 14

kohdennetun viestin loppuun asti viemiseen ja tiedottamiseen. Pelkkä oppaan lähettäminen tai Internet -sivuston olemassa olo tiedollisen runsauden aikana ei vielä takaa sitä, että esitelty malli tai käytössä oleva palvelu saavuttaisi käytännössä toimijoita ja toimintaa tuloksellisesti ja vaikuttavasti. 4.4. Hankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset Hankkeet ovat suurimmaksi osaksi pystyneet luomaan hankesuunnitelmassa aiotut uudet toimintamallit. Toimintamalleja ja hyviä käytänteitä on onnistuttu luomaan kohderyhmän mukaan jaoteltuna eniten organisaatioiden toimintakäytänteiden ja kapasiteetin kehittämiseksi sekä pakolaisperheiden ja erityisesti nuorten tukemiseksi. Vähemmän toimintamalleja on syntynyt esimerkiksi yksin tulleiden nuorten vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyen sekä kantaväestön ja pakolaisten välisiin kohtaamispaikkoihin. Yksin tulleiden nuorten osalta syy uusien toimintamallien vähyydelle johtunee kuitenkin pitkälle siitä, että yksin tulleiden pakolaislasten määrät vaihtelevat vuosittain merkittävästi mikä vuorostaan on vaikuttanut kuntien tarpeisiin kohdentaa toimenpiteitä juuri tälle ikäryhmälle. Alla olevaan taulukkoon on merkitty arvioinnin kohteena olleista kaikista vuoden 7 hankkeista syntyneitä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kohderyhmien mukaan. Taulukko. Hankkeiden luomia toimintamalleja kohderyhmän mukaan jaoteltuna: Pakolaisperheet Pakolaiset + alueen asukkaat Tukihenkilötoiminta (Silkkitietä Savonlinnaan) Monikulttuurinen lehti (Mosaiikki +) Asumisapu ja vertaistuki (MUKANA) Monikulttuurinen olohuone (Silkkitietä Savonlinnaan) Neuvontapiste (Pavake-hanke) Kaveriksi kotopolulle - hankkeen toimintamalli, Nuoret pakolaiset (yksin Suomeen tulleet 15-17-vuotiaat) Koulutusmalli pakolaisten yleissivistävään koulutukseen (Nutukka) Uudenlainen oppimateriaali nuorille pakolaisille (Nuorten maahanmuuttajien opetusmateriaalin kehittäminen) Internet-sivut, joista pakolaisnuoret saavat tietoa Organisaatioiden kehittäminen Pakolaisyhteisöjen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää kolmannen sektorin roolia ja osallisuutta pakolaisten kuntavastaanoton ensivaiheen toteutuksessa. (V) Opas vapaaehtoistoiminnasta (MUKANA) Seutukunnallinen yhteistyöverkosto/ osaamisrekisteri. (Pavake) 15

Vertaistukiverkosto ja tukihenkilötoiminta (Perhetyön hanke) Säännölliset koulutustilaisuudet, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja asumista (Omaan kotiin) KotoMaja-toiminta, jossa tuetaan pakolaisnaisten kotoutumista (Kotovaasa) jossa vapaaehtoiset viettävät aikaa pakolaisten kanssa auttaen heitä näin kotoutumaan esim. työpaikoista. (Ny i Finland) Vastaanoton alkuvaiheen opas pakolaistyötä tekeville (Pavake-hanke) Ostopalvelumalli, jossa hyödynnetään maahanmuuttajajärjestöjen kotouttamispalveluja. (Monirinki) Vastaanottokeskusten toimintamalli (Latu-hanke) Nuorisotyön kehittäminen kokonaisvaltaisesti (Mamunuoren HEKS) Yhtenäisemmät turvapaikkapuhuttelukäytännöt. (Turvapaikkapuhuttelun kehittäminen ja suositusten laatiminen) Koulutusmalli yksityismajoitusperheiden valmennukseen sekä tietopaketti viranomaisille yksityismajoituksesta. (Vertaistukea kotimajoitukseen) Vastaanottokeskuksen, yritysten ja pakolaisnuorten yhteistyömalli (Ny i Finland) Ensivaiheen vastaanottomalli, jossa esimerkiksi pakolaisyhteisöjen roolia on lisätty ja yhteistyötä viranomaistahojen kanssa on parannettu. (V hanke ja Kaveriksi Kotopolulle hanke) Yllä olevasta taulukosta huomaa, että samankaltaisia toimintamalleja on kehitetty eri paikkakunnilla, kuten esimerkiksi tukihenkilötoiminta Perhetyön hankkeessa (Kotka) ja Silkkitietä Savonlinnaan hankkeessa (Savonlinna). Näissä ja muissa hankkeissa syntyneiden 16

toimintamallien ja palvelukonseptien ansiosta pakolaisperheet ovat saaneet tukihenkilö- ja vertaistukipalveluiden lisäksi muita erilaisia kotoutumista tukevia palveluita, kuten asumiseen liittyvää neuvontaa ja tietoa. Lisäksi toimintamallien avulla on pystytty luomaan kohtaamispaikkoja pakolaistaustaisille sekä kantaväestölle ja yksin tulleille alaikäisille on onnistuttu tarjoamaan palveluita, joiden avulla on pystytty luomaan kotoutumispolkuja. Vuonna 7 aloitettujen hankkeiden toimintamalleista suurin osa on keskittynyt organisaatioiden kehittämiseen ja pakolaisperheiden kotouttamiseen sekä erityisesti pakolaisnuorten kotouttamiseen ja voimavaraistamiseen. Nuorisotyötä on kehitetty kokonaisvaltaisella tavalla esimerkiksi Mamunuoren HEKS-hankkeessa, jossa pakolaisnuorille järjestettiin monenlaista kotouttavaa toimintaa. Vuonna 7 aloitettujen hankkeiden vaikutukset näyttäisivät siis painottuvan tasaisesti organisaatioiden kehittämiseen sekä yksilötason vaikutuksiin, eli esimerkiksi pakolaisperheet ja nuoret sekä eri organisaatioiden henkilöstö ovat saaneet myönteisiä kokemuksia hankkeissa tuotetuista palveluista. Yksilötason vaikutukset ovat osaltaan parantaneet näiden perheiden ja nuorten omaa kotoutumisprosessia, mikä puolestaan on merkittävä vaikutus sekä kansallisesta että alueellisesta näkökulmasta. Aluetason vaikutuksista voidaan erityisesti mainita ohjelman tuoma myönteinen julkisuus pakolaisteemalle. Haastatellut hanketoteuttajat mainitsivatkin julkisuuden hanketta edistävänä tekijänä. Hankkeiden saaman julkisuuden avulla pakolaisuutta on pystytty tuomaan lähemmäksi kuntalaisten arkea sekä toivottavasti on pystytty ainakin pitkällä aikavälillä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin. Lisäksi aluetason vaikutuksista merkittävimpiä ovat olleet hankkeet, joissa on onnistuttu luomaan pysyviä toimintamalleja. Esimerkkejä tällaisista hankkeista ovat esimerkiksi Nutukka-hanke, jossa nuorten elämänhallintaa ja itsenäistymistä on tuettu kansanopistojen ja vastaanottokeskusten yhteistyönä. Hankkeen luomaa toimintamallia on monistettu jo tällä hetkellä useisiin kansanopistoihin, mikä antaa erinomaiset edellytykset mallin edelleen kehittämiselle sekä pidempiaikaisten vaikutusten syntymiselle. Hankkeen toimintamallia on jopa kaavailtu osaksi pysyvää vastaanottojärjestelmää. Kaveriksi Kotopolulle hankkeen toimintamalli, jossa paikallisen väestön edustaja toimii ikään kuin mentorina pakolaiselle, on suunniteltu siirrettäväksi hankkeen loppumisen jälkeen osaksi maahanmuuttajatoimiston vakituista toimintaa. Samoin Omaan kotiin hankkeessa aloitetut asumisen arkeen liittyvät asumispakkikurssit suunniteltiin jatkuviksi myös hankkeen loppumisen jälkeen pienimuotoisempina ja osana vastaanottokeskusten toimintaa. Kokonaisuudessaan synnytettyjen toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen näyttäisi kuitenkin olevan haasteellista. Mikäli toimintamallit taas eivät jää elämään hankkeen päätyttyä, jäävät hankkeiden synnyttämät vaikutukset lähinnä yksilötason vaikutuksiksi eivätkä synnytä pidempiaikaista järjestelmätason vaikuttavuutta. Hankkeiden tavoitteet ovat usein olleet kohtalaisen moniulotteiset ja kunnianhimoiset. Haasteena pienimuotoisille 17

hankkeille on hanketoteutuksen aikana ollut sekä konkreettisiin asiakastarpeisiin vastaaminen että varsinaisen kehittämistyön edistäminen. Varsinkin monissa lyhyissä hankkeissa on koettu, että aika ei yksinkertaisesti riitä näihin molempiin. Toisaalta juurruttamiseen liittyvät ongelmat ja haasteet saattavat aiheutua osittain siitä, että toimintamallien levittämistä ja juurruttamista ei ole riittävän hyvin ja tarkasti suunniteltu ja resursoitu hankesuunnitelmassa, eikä toisaalta resursseja toimintamallien juurruttamiseen usein ole. Toisaalta ainakin osassa vuonna 7 alkaneista hankkeista oli suunniteltu jatkorahoituksen hakemista seuraavalta ohjelmakaudelta, ja on mahdollista, että toimintamallien juurruttamiseen keskitytään enemmän hankkeiden viimeisinä vuosina. 18

5. Yhteenvetoa vuoden 7 hankkeista Vuoden 7 hankehaastatteluista selvisi, että suurin osa hanketoimijoista piti hankettaan enimmäkseen onnistuneena. Erityiskiitosta sai yhteistyö ministeriön kanssa sekä ERFkoordinaattorin kanssa. Ongelmallisena nähtiin hankehallinnon laajuus sekä aikataululliset ongelmat. Arvioitsijan mukaan nämä ongelmat tosin saattoivat osittain johtua siitä, että hanketoimijat olivat uusia eikä heillä ollut vielä laajaa kokemusta vastaavien hakkeiden vetämisestä. Myös henkilöstöresurssien vähyys mainittiin useassa haastattelussa. Hankkeiden toteutus oli onnistunutta ja asetetut tavoitteet saavutettiin useimmissa hankkeissa. Hankkeissa myös luotiin monia uudenlaisia toimintamalleja, joiden haluttiin säilyvän hankkeen loppumisen jälkeen. Osa hankkeista aikoi myös hakea jatkorahoitusta seuraavalta Euroopan pakolaisrahaston ohjelmakaudelta. Kehitetyt toimintamallit olivat monipuolisia ja keskittyivät esimerkiksi pakolaisten kotouttamiseen, voimavaraistamiseen ja tuomiseen täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Pakolaisten tietoja arkielämästä ja asumisesta lisättiin (Omaan kotiin hanke) pakolaisia voimavaraistettiin (KotoVaasa, Mamunuoren HEKS), pakolaisnuoria aktivoitiin (Ny i Finland, Mamunuoren HEKS) ja organisaatioiden käytäntöjä parannettiin (Vertaistukea kotimajoitukseen, Nuorten maahanmuuttajien ryhmän opetusmenetelmien kehittäminen, Turvapaikkapuhuttelun kehittäminen ja suositusten laatiminen). Hanketoimijat myös tahtoivat jatkaa hyväksi havaitsemiensa toimintojen parissa ja viedä niistä tietoa eteenpäin, niin että muuallakin Suomessa voitaisiin hyödyntää vastaavia toimintamalleja. 5.1. Näkemyksiä tulevaisuuteen, vuoden 8-1 ohjelma Keväällä 9 järjestetyssä ERF- ohjelmakauden 5-7 seminaarissa oli mukana runsas joukko ERF- hanketoimijoita eri puolilta Suomea. Seminaarissa tuotiin esille, että uudella ohjelmakaudella ERF:ssä on yhtenä painopisteenä haavoittuviin ryhmiin kuuluvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten erityistarpeiden määrittely. Muita painopistealueita ovat esimerkiksi turvapaikkamenettelyn kehittäminen ja yhdenmukaistaminen jäsenmaiden välillä sekä kiintiöpakolaisohjelmien kehittäminen. Uudella ohjelmakaudella erityistä on myös se, että pakolaisrahasto on osa yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa johon kuuluu kolme muuta rahastoa. Vastaperustetun kotouttamisrahaston kautta toteutuvat jatkossa yleisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät hankkeet ja ERF- ohjelmasta rahoitetaan edelleen juuri pakolaisten kotouttamiseen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja turvapaikkamenettelyyn liittyviä hankkeita. Oikean kohderyhmän määrittely ja toimintojen kohdentaminen on siis erityisen tärkeää nyt kun ERF-rahaston rinnalla on myös kotouttamisrahasto. 19

Uudella ohjelmakaudella on tarkoitus kehittää ja yhdenmukaistaa turvapaikkaprosessia EUmaissa; rahastosta rahoitettavilla hankkeilla on tarkoitus osaltaan tukea EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan toteutumista. Rahaston avulla voidaan täydentää maiden omia rahoitusohjelmia, parantaa laatua sekä yhtenäistää käytäntöjä. Kansallisesti ajateltuna toiveena voisi olla, että kansainvälistä verkostoa hyödynnettäisiin vuorovaikutteisesti jatkossa paremmin.

Sähköisen kyselyn vastaajajakauma Hanketoimijat: aloitusvuosi Yhteistyökumppanit: aloitusvuosi ei osaa sanoa 7 44 7 51 6 6 5 5 9 Euroopan pakolaisrahaston ohjelman tavoitteet HANKETOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN NÄKEMYKSET Oman hankkeeni tavoitteet vastasivat hyvin ERF-ohjelman tavoitteita 44 56 Oman hankkeeni tavoitteet vastasivat hyvin ERF-ohjelman tavoitteita 9 49 ERF-ohjelma vastaa hyvin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja kotoutumiseen liittyviin 8 9 ERF-ohjelma vastaa hyvin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja kotoutumiseen liittyviin 1 6 6 ERF-ohjelman tavoitteet on selkeästi määritelty 6 6 5 5 ERF-ohjelman tavoitteet on selkeästi määritelty 8 5 41 Tunnen ERF-ohjelman tavoitteet hyvin 67 Tunnen ERF-ohjelman tavoitteet hyvin 15 1 9 8 6 4 6 8 1 1=täysin eri mieltä 4 5=täysin samaa mieltä 4 6 8 1 1=täysin eri mieltä 4 5=täysin samaa mieltä 1

Hanketoimijoiden näkemykset toteutuksesta Hankkeessa luotu uusi toimintamalli / hyvä käytäntö osoittautui käytännössä hyvin toimivaksi Hankkeessa luotu uusi toimintamalli / hyvä käytäntö tavoitti kohderyhmän hyvin 8 8 Hankkeen toteutus onnistui hyvin 77 Hankkeen yhteistyökumppanit olivat hyvin sitoutuneita 59 Hankkeella oli osaava ja asiantunteva vetäjä 59 Hankkeessa luoduista hyvistä toimintamalleista / käytänteistä tiedotettiin hyvin 5 Hankkeella oli riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit 47 Hankkeessa oli hyvin suunniteltu ja resursoitu uusien toimintatapojen / hyvien käytänteiden juurruttaminen 5 1 4 5 6 7 8 9 Yhteistyökumppaneiden näkemykset toteutuksesta Hankkeella oli osaava ja asiantunteva vetäjä 91 Hankkeen toteutus onnistui hyvin 89 Hankkeessa luotu uusi toimintamalli / hyvä käytäntö tavoitti kohderyhmän hyvin 8 Hankkeessa luotu uusi toimintamalli / hyvä käytäntö osoittautui käytännöss hyvin toimivaksi Hankkeessa luoduista hyvistä toimintamalleista / käytänteistä tiedotettiin hyvin 77 77 Hankkeen yhteistyökumppanit olivat hyvin sitoutuneita 69 Hankkeessa oli hyvin suunniteltu ja resursoitu uusien toimintatapojen / hyvien käytänteiden juurruttaminen 54 Hankkeella oli riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit 46 1 4 5 6 7 8 9 1

1.Hanketoimijoiden näkemyksiä tavoitteiden saavuttamisesta Vapaaehtoistoimijoiden osaamisen kehittäminen 1 5 Viranomaistoimijoiden osaamisen kehittäminen 4 7 Maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaistoimijoiden yhteistyön vahvistaminen 6 1 6 1 Maahanmuuttajajärjestöjen voimaannuttaminen ja kapasiteetin vahvistaminen 1 4 6 8 1 1 14 16 18 1=Ei toteutunut lainkaan 4 5=toteutui erittäin hyvin.hanketoimijoiden näkemyksiä tavoitteiden saavuttamisesta Viranomaisyhteistyön kehittäminen 6 Vastaanottokeskuksen toimintakäytänteiden kehittäminen 1 1 Turvapaikkamenettelystä vastaavien viranomaisten työskentelytapojen kehittäminen 1 1 Turvapaikkamenettelyn kehittäminen 1 1 4 6 8 1 1 14 16 18 1=Ei toteutunut lainkaan 4 5=toteutui erittäin hyvin

.Hanketoimijoiden näkemyksiä tavoitteiden saavuttamisesta Syrjäytymisen ehkäisy 4 6 4 Suomen kielen oppiminen 1 1 Vertaistukiverkostojen vahvistaminen ja tai rakentaminen 4 1 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sosiaalisten verkostojen vahvistaminen 6 Perheiden yhdistäminen 1 1 Perheiden kotouttaminen 5 Yksin tulleiden lasten ja nuorten kotouttaminen 4 6 8 1 1 14 16 18 1=Ei toteutunut lainkaan 4 5=toteutui erittäin hyvin 4

4.Hanketoimijoiden näkemyksiä tavoitteiden saavuttamisesta Valtaväestön asenteisiin vaikuttaminen 4 Nuorten koulutuspolun selkeyttäminen 4 6 8 1 1 14 16 18 1=Ei toteutunut lainkaan 4 5=toteutui erittäin hyvin Muita hankkeiden tavoitteita: Monikulttuurinen lastensuojelu Rasisimin ehkäisy Nuorten rikoskierteen katkaiseminen Tiedottaminen pakolaisten äidinkielillä 5

Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien tulevaisuus: hanketoimijoiden näkemykset Jokin taho hyödyntää osia toimintamallista omassa toiminnassaan hankkeen päätyttyä 5 Hyvää käytäntöä / toimintamallia levitettiin kirjallisen materiaalin avulla muille toimijoille 5 Jokin taho käyttää toimintamallia hankkeen päätyttyä 41 Jokin taho suunnittelee toiminnan jatkamista / toimintamallin hyödyntämisestä 41 Toimintamalli on valtakunnallisesti todettu hyödylliseksi ja sitä juurrutetaan osaksi toimintaa usealla taholla 9 Hankkeen päätyttyä toiminta ei jatku 1 4 5 6 Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien tulevaisuus: Yhteistyökumppaneiden näkemykset Jokin taho käyttää toimintamallia hankkeen päätyttyä 51 Toimintamalli on valtakunnallisesti todettu hyödylliseksi ja sitä juurrutetaan osaksi toimintaa usealla taholla 4 Jokin taho hyödyntää osia toimintamallista omassa toiminnassaan hankkeen päätyttyä 4 Hyvää käytäntöä / toimintamallia levitettiin kirjallisen materiaalin avulla muille toimijoille 6 Jokin taho suunnittelee toiminnan jatkamista / toimintamallin hyödyntämisestä 6 Hankkeen päätyttyä toiminta ei jatku 6 1 4 5 6 6