Miten suunnittelen sydänpotilaan voimaharjoittelun? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto
Levine SA and Lown B et al. JAMA 1952 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehitys seuraa tieteellisiä läpimurtoja ja hoidon kehitystä Nabel EG and Braunwald E NEJM 2012
Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: historiaa 1937 Lewis T. Disease of the Heart: 1945 White PD. Heart Disease: 1960 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 1966 Friedberg CK. Disease of the Heart: 1968 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 8 viikon vuodelepo 4 viikon vuodelepo 3-6 viikon vuodelepo 2-3 viikon vuodelepo 2 viikon vuodelepo Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: tänään - Sairaalavaihe on lyhyt: vain muutamia päiviä. - Esim. jos potilas on tullut ei-kiireellisenä pallolaajennukseen, voidaan rasituskoe tehdä turvallisesti jo 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä: Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011
Exercise was recently described as A MIRACLE DRUG that can benefit every part of the body and substantially extend lifespan. Boden et al. JAMA 2013 Sydänkuntoutuksen Core 1. Potilaan terveydentila 2. Fyysinen aktiivisuus 3. Liikuntaharjoittelu 4. Ravinto 5. Painon hallinta 6. Veren rasvojen hoito 7. Verenpaineen hoito 8. Tupakoinnin lopettaminen 9. Psykososiaaliset tekijät Corra et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010
Many of the risk factor improvements occurring in CR can be mediated through exercise training programmes. This call-foraction paper presents the key components of a CR programme: physical activity counselling and exercise training. Corra et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010 Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto
Tarpeiden analysoinnilla tavoite - Asettaako terveydentila rajoitteita harjoitukselle tai sen teholle? - Minkälaisia laitteita/välineitä on käytettävissä (esim. vapaat painot, laitteet, kuminauhat)? - Montako kertaa viikossa harjoitellaan ja mikä on yksittäisen harjoituksen kesto? Onko ajankäytölle rajoituksia? - Mitä lihaksia/lihasryhmiä harjoitetaan (yleensä kaikki isot lihasryhmät, mutta onko tarvetta keskittyä esim. puolieroon)? - Harjoitellaanko aerobisesti vai anaerobisesti? - Käytettävä lihastoimintatapa (konsentrinen, eksentrinen, isometrinen)? - Jos tavoitellaan lajispesifistä harjoittelua, mitkä ovat lajille tyypilliset vammat? Kraemer WJ and Ratamess NA. Med Sci Sporst Exerc 2004 Harjoittelun tavoitteen määrittely Lihaksen koon, voiman, tehon, nopeuden, paikallisen lihaskestävyyden, tasapainon, koordinaation vai lihasvenyvyyden kasvu? Painon pudotus? Terveydentilan paraneminen (esim. verenpaineen lasku, stressin hallinta tai sidekudosrakenteiden vahvistaminen)?
Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto Voimaharjoittelun ohjelmoinnin perusperiaatteet 1. Lihastoimintatapa 2. Vastus 3. Määrä (montako sarjaa ja toistoa) 4. Mitä harjoitteita ja harjoituksen rakenne 5. Sarjojen väliset tauot 6. Yksittäisen liikkeen suoritusnopeus 7. Montako kertaa viikossa
Balady et al. Circulation 2007 Sydänpotilaan liikuntaresepti Fyysinen aktiivisuus Hyötyliikuntaa Arkiliikuntaa 30 60 min kerrallaan Mielellään päivittäin, vähintään 3 4 kertaa viikossa Kestävyysliikunta Kohtuukuormitteista (RPE 10/20 14/20) 20 60 min kerrallaan Mielellään päivittäin, vähintään 3 5 kertaa viikossa Lihasvoimaharjoittelu Kohtuukuormitteista (RPE 10/20 14/20) 8 10 suurimpia lihasryhmiä kuormittavaa liikettä 2 3 kertaa viikossa Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus 2011
Sydänpotilaan liikuntasuositus vs. terveysliikuntasuositus Kuntosaliharjoittelu Kestävyysharjoittelu Sarjaa/Toistoa Harjoitusta Teho Krt/viikko Kesto Teho Krt/viikko Terveet 1-3 / 8-15 8-10 50-80% 2-3 aikuiset RPE 12-16 30-60 min 55-90% HRmax 5 RPE 12-16 Sydän- 1-3 / 10-15 8-10 RPE 10-14 2-3 potilaat 20-60 min 50-80% HRmax 3-5 RPE 10-14 Haskell et al. Circulation 2007 Williams et al. Circulation 2007 Balady et al. Circulation 2007 Aikuisten terveysliikuntasuositus 2014 40% 60% of 1-RM or RPE 12 16 1 3 sets of 10 15 reps Fletcher FG et al. Circulation 2013
Ykkös-är-ämmä: vastuksen määrittäminen Williams et al. Circulation 2007 RPE, tuntemus ja syke Budts W et al. Eur Heart J 2013
Esimerkki progressiivisesta voimaharjoitteluohjelmasta (6kk): 2-3 krt/viikko, 8-10 harjoitetta (isot lihasryhmät) Weeks 1-8 Weeks 1-2 3-4 5-6 7-8 Series 1 1 1 1 or 2 Reps 10-12 10-12 10-15 10-15 RPE Borg (6-20) 10 10-11 10-12 10-12 Stage Familiarization Familiarization Training Training Rest between series (s) Free choice Free choice 90-120 90-120 Weeks 9-16 Weeks 9-10 11-12 13-14 15-16 Series 1 or 2 2 2 2 Reps 12 12 10 10 RPE Borg (6-20) 12 12-13 12-14 12-14 Stage Training Training Training Training Rest between series (s) 90 90 90 90-120 Weeks 17-24 Weeks 17-18 19-20 21-22 23-24 Series 2 or 3 2 or 3 2 or 3 2 or 3 Reps 10 10 10 10 RPE Borg (6-20) 14 14-16 14-16 14-16 Stage Training Training Maintenance Maintenance Rest between series (s) 90-120 90-120 60-120 60-120 Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto
Varovaisuutta on noudatettava silloin kun Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus 2011 Huomioitavaa Lääkkeet vaikuttavat vasta otettuina (1-2 h ennen liikuntaa) Riittävän pitkä alkuverryttely (5-10 min) tavoitteena nostaa sykettä 10-20 bpm. Äkilliset ponnistelut, joihin liittyy hengityksen pidättäminen (esim. isometrinen lihastyö yläraajat koholla) Hengitystekniikka (verenpaineen nousu Valsalva) Lämpötila: kylmä kuormittaa elimistöä samalla tavalla kuin raskas fyysinen työ. Rintakipu yllättää: puoli-istuva asento, nitro kielen alle (voi toistaa 2-3 min välein), jos kipu ei helpota 15 min tai alkaa uudelleen 112
EKG Verenpaine Syke Valsalvan koe Barorefleksiherkkyys 15 s puhallus (40 mmhg) Ylä- vs. alaraajatyö ja vertailu kestävyyskuormitukseen (15 RM ja 15 Reps) Hautala et al. LLP 2007 Hautala et al. ECSS 2009
Liikunnan tehon laskemista sykkeen avulla KARVOSEN KAAVA: jos henkilön oireeton maksimisyke on esim. 150 bpm ja leposyke 55 bpm, 85%:n teho lasketaan: 0.85 X (150-55) + 55 = 136 bpm. Potilaalle havainnollistetaan rasituskokeessa löytynyt iskemiakynnys eli se kuormituksen taso, jolloin sydän alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Perussääntö on, että liikunnan ja työtehtävien kuormitus rajoitetaan noin 10 lyöntiä alle iskemiakynnyksen. Käytännössä myös seuraavaa tapaa on käytetty tehon määrittämiseen: syke seisten + 20-30 bpm Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto
Yksittäinen voimaharjoitus kiihdyttää proteiinisynteesiä Lemon et al. J Am Coll Nutr. 2000
Electromyography (EMG) Sykkeen mittaaminen voimaharjoittelun aikana Pulldown Pushup Legextension Legcurl Abdomen Abd. Lat. Abd. Lat. Chestpress Legpress Backextension Opt. rhomboideus Twist R Twist L Abduktio Adduktio Body extension Peckdeck Biceps Triceps 132 152 147 153 142 144 145 158 149 150 144 165 156 155 151 169 171 162 156 Indicates the start of exercise - duration 30 min - exercises 19-1 set / exercise (15 RM) - average heart rate 140 b/min Indicates the maximal heart rate at the end of each exercise Voiman ja EMG:n mittaaminen Trained Untrained Strength
Harjoituspäiväkirja toteuman dokumentointiin on hyvä työkalu Moderni teknologia apuna: Verve Oulun HUR Sydänsali 15 toistoa, RPE 13 liikkeen lopussa 2. Rintalihakset 3. Selkä 4. Vatsa 5. Ylöstyöntö 6. Alasveto 7. Vartalon kierto 8. Biceps 9. Triceps 1. Jalkaprässi 10. Polven ojennus 11. Polven koukistus Alku- (7 min) ja loppuverryttely (5 min)
Sydänpotilaan terveysindeksit *Kestävyyskunto - testataan alkuverryttelyn aikana - ikä, sukupuoli, BMI, syke istuen, tupakointi, beeta-salpaaja, RPE (6 20) *Sydänkunto - testataan alkuverryttelyn aikana - sykkeen palautuminen Lihaskunto - testataan jalkaprässissä - vastus suhteessa kehon painoon Fyysinen aktiivisuus - Polar Active koko ajan ranteessa - päivittäinen reipas FA * VERVE - testi
Viikottainen palaute Kestävyyskunto (METs) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Reipas päivittäinen fyysinen aktiivisuus(min/day) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Viikottainen palaute Sydänterveys (au) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Lihaskunto (au) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos!
Physical activity > 3.5 METs min/day Reipas päivittäinen liikunta > 3.5 METs (min/pv) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 Kuukausi Hautala et al. ECSS 2013 Barcelona, Spain Hautala et al. HEPA Europe 2013 Helsinki, Finland Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto
Yhteenveto Säännöllinen liikuntaharjoittelu ja arjen fyysinen aktiivisuus on sydänkuntoutuksen perusta. Aiempi liikuntatausta ja sydänsairauden tila määrittää voimaharjoittelun yksilöllistä ohjelmointia. Liikuntaharjoittelun toteumisen seuranta on tärkeää motivoinnin kannalta. Turvallisuus, rohkeus, toiminta! Kiitos