No YS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (21) Helsinki 14.12.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 383 131 No YS 1488 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Pentti Suokannas Sääksjärventie 121 07510 Vakkola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetta Sääksjärventie 121 Simola RN:o 5:3, Vahijärvi, Askola Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 18.8.2004. MAKSU 1 200 A11 131 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200

2 (21) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Kaavoitustilanne Toimintaan ei ole ympäristölupaa eikä toiminnasta ole tehty ilmoitusta toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Askolan rakennuslautakunta on myöntänyt seuraavat rakennusluvat: pihattonavetta, päätös 13.4.2000 säiliörehuvaraston ja laakasiilojen laajennus ja kattaminen sekä nuorkarja ja lihakarjanavetan peruskorjaus, päätös 18.5.2004. Navetan pidosta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen ilmoitus 27.12.1999. Sen mukaan navetassa pidetään 50 lypsylehmää, 39 hiehoa, 20 lihanautaa ja 13 kpl nuorkarjaa. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut asiasta lausunnon 22.2.2000. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2000 2005. Pentti Suokannas on tehnyt vuokrasopimukset seuraavista tiloista tai niiden osista: R. L:n kanssa Siltalan tilasta lohkot Kotokorpi 1,93 ha ja Latopelto 1,44 ha peltoa. Vuokra aika on 1.5.2000 30.4.2005 R. L:n kanssa Siltalan tilasta lohkot Sillanaro 2,27 ha ja Kaita alho 0,67 ha peltoa. Vuokra aika on 22.4.2000 30.4.2006 P. ja K. N:n kanssa Hovikallion tilan pelloista 8,12 ha. Vuokra aika on 1.4.2004 31.3.2009 L. N:n perikunnan kanssa Hyrylän tilan pelloista noin 14 ha. Vuokraaika on 25.4.2004 30.3.2009 E. M:n kanssa Ali Eerolan tilan pelloista noin 8 ha. Vuokra aika on 1.1.2002 31.12.2006 I., J. ja S. L:n kanssa Hassan tilan pellosta 6,32 ha. Vuokra aika on 1.5.2002 30.4.2007. Itä Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä talouskeskus sijaitsee alueella, jolla ei ole aluevarauksia. Talouskeskuksen etelä luoteispuolella on merkintä pohjavedet lähimmillään noin 700 800 metrin etäisyydellä. Talouskeskuksen eteläpuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä on aluevarauksena maa ja metsävaltainen alue M ja 700 metrin etäisyydellä on aluevarauksena taajamatoimintojen alue A. Talouskeskus sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Askolan kunnan Vahijärven kylässä tilalla Simola RN:o 5:3 (kiinteistörekisteritunnus 018 411 0005 0003). Eläinsuojan

3 (21) länsipuolella lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä on paikallistie Vahijärvi Sääksjärvi. Eläinsuoja sijaitsee peltoaukealla. Tilan ympärillä olevat pellot ovat maatalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet Tilakeskuksessa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähin ulkopuolinen asuinrakennus pihapiireineen on länsipuolella runsaan 150 metrin etäisyydellä navetasta, mutta asuinrakennus on ollut asumattomana pitkään (30 40 vuotta). Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus on länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskus sijaitsee savikkoalueella. Ympäröivät pellot ovat savipeitteisiä paitsi Leveäsuonojan varrella on turvemaita. Talouskeskuksen itäpuolella lähimmillään noin 250 metrin päässä virtaa etelään päin Leveäsuonoja, joka yhtyy noin 750 metrin etäisyydellä kaakossa Suonpäänojaan. Suonpäänoja laskee Paskasuonojaan ja edelleen Vähäjokeen ja Porvoonjokeen. Alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueen (18) Paskasuonojan osavaluma alueeseen (18.015). TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pentti Suokannas harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Vanha navetta on rakennettu vuonna 1968 ja pihattonavetta vuonna 2001. Nyt on tarkoitus tehdä pihattonavetassa muutoksia siten, että hiehojen paikkoja otetaan lypsylehmien käyttöön. Nuorkarjan navetta on tarkoitus peruskorjata. Uusia eläinsuojatiloja tai lannan varastointitiloja ei rakenneta lisää. Tilan käytössä olevat etälantala ja etälietelantasäiliö sijaitsevat tilakeskuksen pohjoispuolella noin 1 250 metrin etäisyydellä tilalla Metsola. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Toiminnan päätuotteet ovat noin 660 000 kg/a maitoa ja noin 40 kpl myytävää sonnia/a. Tilalla on nykyisin 65 lypsylehmää, 35 hiehoa, 30 lihanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Muutoksen jälkeisessä tilanteessa tilalla tulee olemaan 75 lypsylehmää, 43 hiehoa, 35 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk).

4 (21) Vanha navetta ja pihattonavetta Vanhan navetan alapohja on betonirakenteinen. Perusparannuksen yhteydessä uusitaan lietekuiluja. Pihattonavetan alapohja on betonirakenteinen. Ruokinta Lannanlevitysalat Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu, kuivaheinä, rehuvilja ja tuoreleike. Vedenhankinta Tila on liittynyt yleiseen vesijohtoon. Lisäksi tilalla on oma lähde/kaivo, joka sijaitsee pihaton kaakkoispuolella. Veden käytön määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta vedenkäyttö ei muodostu ongelmaksi, koska tila on liittynyt vesijohtoon. Vesijohtoverkostosta on otettu noin 1 000 m 3 /a. Lannanlevitysalat ovat melko tasaisia, mutta joissakin paikoin lohkot ovat selkeästi viettäviä. Lannanlevitysalat ovat pääosin savipeitteisiä, mutta Leveäsuonojan ja Paskasuonojan varsilla on turvemaita. Vahijärven vedenottamon lähistöllä on osin myös karkearakeisia maita. Lannanlevitysaloista osa sijaitsee I luokan pohjavesialueilla, Monninkylä 0101803 ja Hänninmäki 0101804. Pornaisten Halkiassa sijaitseva lannanlevitysala rajoittuu Mustijokeen. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Tilakeskuksessa on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 7 700 litraa (5 000 l ja 2 700 l). Säiliöt ovat melko uusia, alle 10 vuotta vanhoja. Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Säiliöissä ei ole suoja altaita eikä ylitäytönestintä. Säiliöt ovat betonilaatan päällä. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Kevyttä polttoöljyä käytetään arviolta 10 000 12 000 l/a. Sitä käytetään työkoneisiin ja lämminvesipesuriin. Jäteöljyjä muodostuu muutamia kymmeniä litroja vuodessa ja ne säilytetään tynnyreissä konehallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnasta ei päästetä lantaa, virtsaa tai jätevesiä vesiin, viemäriin tai maaperään. Lannan, puristenesteen, pesu sekä muiden jätevesien käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmällä ovat kaikki eläimet eli 75 lypsylehmää, 43 hiehoa, 35 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Sairaskarsinoissa ja pikkuvasikoiden osastoissa syntyy myös kuivikelantaa. Poikivilla on kuivik

5 (21) keena turvetta ja pikkuvasikoilla olkea. Pikkuvasikoilla makuualue on kuivitettu. Virtsaa ei imeytetä kuivikkeisiin. Kuivalanta varastoidaan kuivalantaloissa. Lietelantaa syntyy laskennallisesti noin 2 615 m 3 /a. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuonejätevedet 150 m 3 /a, muut pesuvedet ja eläinsuojan WC jätevedet. Yhteensä tarvitaan 2 765 m 3 lietesäiliötilavuutta, jossa ei ole vielä mukana säiliöihin satavaa sadevettä 83 m 3 /a ja säilörehun puristenesteelle tarvittavaa varastointitilavuutta 45 m 3 /a. Lietelantasäiliöitä on yhteensä neljä, joista yksi on etäsäiliö. Säiliöiden tilavuudet ovat 1 200 m 3, 616 m 3, 400 m 3 ja 150 m 3 sekä lietekuilujen tilavuus 80,2 m 3. Lisäksi on pumppukaivo, jonka tilavuus on 130 m 3. Lietelannalle on täten varastointitilavuutta yhteensä noin 2 576 m 3. Tarvittaessa osa lietelannasta imeytetään turpeeseen ja varastoidaan kuivalantaloissa. Lietelantasäiliöt täytetään päältä päin. Lietekuilut toimivat valutuksella. Säiliöt tyhjennetään yläkautta sekoittajan ja / tai pumpun avulla. Tyhjennyspaikkojen vieressä ei ole varsinaista kuormausalustaa eikä reunakorokkeita. Tyhjennyspaikat ovat sora / savipintaisia. Säiliöt on perustettu maanvaraisesti saven päälle. Sen päälle on tehty tiivistetty soratäyttö vähintään 150 mm. Säiliöiden ympärillä perustamistasossa on salaojat. Lietelantasäiliöt 1 200 m 3 ja 616 m 3 : Ne on rakennettu vuonna 2001. Niiden pohjien alat ovat 300 m 2 ja 154 m 2. Säiliöiden korkeus on 4 m. Niiden pohjina on maanvarainen betonilaatta 120 mm (betoni K 35, rakenneluokka 2). Säiliöiden seinät ovat kiilapontattua, kreosootilla kyllästettyä ja kuivattua lankkua noin 60 mm. Seinä on alareunastaan upotettu betonivaluun, keskivälille on asennettu 5 6 erikoisteräsvaijeria ja yläreunassa on lautakaari. Säiliöiden seinät ovat maanpinnan alapuolella 2,5 metrin syvyydeltä. Säiliöt ovat kattamattomat. Säiliötä ei ole varustettu erillisillä suoja aidoilla. Lietelantasäiliö 150 m 3 : Säiliö on niin sanottu etäsäiliö, joka sijaitsee tilakeskuksesta pohjoiseen päin noin 1 200 metriä. Säiliö on rakennettu 1980 luvun alussa. Säiliön pohjan ala on 50 m 2 ja säiliön korkeus on 3 m. Säiliön seinät ovat pontattua, kreosootilla kyllästettyä lankkua. Säiliön seinät ovat lähes kokonaan maanpinnan alapuolella. Säiliö on katettu CCA kyllästetystä lankusta tehdyllä kannella. Lietelantasäiliö 400 m 3 : Säiliö on rakennettu vuonna 1968. Säiliön pohjan ala on 100 m 2 ja säiliön korkeus 4 m. Säiliön pohja, seinät ja kansi ovat kokonaan betonirakenteisia. Säiliön pohjan paksuus on 120 mm, seinien 200 mm ja kannen 160 mm. Pumppukaivo 130 m 3 : Kaivo on rakennettu vuonna 2001. Kaivon pohjan ala on noin 43 m 2 ja säiliön korkeus 3 m. Kaivon pohja, seinät ja kansi ovat kokonaan betonirakenteisia. Kaivon pohjan paksuus on 120 mm ja seinien 200 mm. Kansi on tehty päältä kuljettavaksi.

6 (21) Kuivalantalat: Kuivalantaloita on kaksi, joista pienempi on etälantala. Lantaloiden pinta alat ovat 100 m 2 ja 60m 2 sekä hyötytilavuudet ovat 250 m 3 ja 150 m 3. Reunojen korkeus on 1,5 metriä ja ajoluiskien korkeus 0,5 m. Lantalan rakenteiden materiaaleina on pohjassa betoni, seinissä betoni/puu ja katteena pelti. Lantaloiden kuormauslaattojen pohjamateriaali on betoni. Laidunnus ja jaloittelutarhat Kaikki lypsylehmät laiduntavat 4 kk/a. Lehmät ovat laidunkaudella öisin sisällä. Hiehot 43 laiduntavat 4 kk/a yötä päivää. Tilakeskuksen vieressä oleva laidunala on 13,8 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty siirrettävistä juomakupeista tai altaista. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa eikä sellaista ole suunniteltu lähivuosina toteutettavan. Talvella eläimet käyvät joskus lyhytaikaisesti jaloittelemassa hangella. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 900 t/a laakasiiloihin, jotka ovat rehuvarastossa. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Heinä varastoidaan sisätiloissa. Rehut varastoidaan rehuvarastossa ja rehusiiloissa. Kuivikkeina käytettävät olki ja kuivike /imeytysturve varastoidaan katon alla. Lannan, puristenesteiden ja jätevesien levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä 109,81 ha peltoalaa, josta omaa on 67,36 ha ja vuokrapeltoa 42,45 ha. Levitysajankohdat ovat keväällä, kesällä ja syksyllä. Lietelanta, jätevedet ja puristeneste levitetään letkulevityskalustolla ja kuivalanta kuivalannan levitysvaunulla. Valtaojien varteen jätetään 1 metrin suojakaista. Samoin on jätetty Leveäsuonojan ja Paskasuonojan varteen. Mustijoen rantaan on jätetty vähintään 5 metrin suojakaista, mutta käytännössä se on ollut 10 metriä. Lantaa ei levitetä viittä metriä lähempänä vesistöä. Nitraattiasetuksessa tarkoitettua lannan pintalevitystä ei tehdä, koska lanta levitetään joko letkulevityskalustolla kasvustoon tai lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Tilakeskuksessa lietelannan sekoituksesta voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle. Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähimmille naapureille. Lietelantavarastoista osa on kiinteästi katettuja, mikä osaltaan ehkäisee hajuhaitan syntymistä. Kuivalanta varastoidaan katetussa, seinin varustetussa lantalassa. Osa lannasta levitetään eläinsuojan välittömään läheisyyteen, mistä aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa.

7 (21) Vanhan navetan ilmanvaihto toimii alipaineella ja pihattonavetan painovoimaisesti. Poistoilmaa ei käsitellä, vaan se ohjataan suoraan katolle noin 6 10 metrin korkeuteen maanpinnasta. Eläinsuoja sijaitsee ympäröivien peltojen kanssa samalla tasolla. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja. Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista ja liikenteestä aiheutuvaa melua. Maitoa noudetaan joka toinen päivä. Ostorehuja tuodaan noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Kuivikkeina käytettävä olki kuljetetaan yhtenä jaksona kerran vuodessa. Kuiviketurvetta kuljetetaan 1 2 kertaa vuodessa. Säilörehun teon ja lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Säilörehu tehdään 3 eri jaksossa yhteensä noin 3 viikon ajan vuodessa. Tällöin kuljetuksia on noin 20 30 kuormaa päivässä. Lannan kuljetuksia eläinsuojakiinteistöltä levitysaloille on noin 3 viikon ajan vuodessa ja se jakautuu 3 jaksoon. Kuljetuspäivinä lantaa kuljetetaan alle 20 kuormaa päivässä. Talous ja muita jätteitä kuljetetaan 2 kertaa kuussa. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 3 5 kertaa vuodessa. Kuljetusreitti on tilakeskuksesta Sääksjärventielle. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan ja kuivikelannan (jätteen numerotunnus 02 01 06) ja pesuvesien (02 01 06) lisäksi toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: Pilaantuneet rehut (02 01 03) sijoitetaan kuivalantalaan. Metalliromua (02 01 10) syntyy jonkin verran ja se toimitetaan kerran vuodessa keräykseen ja edelleen Kuusakoski Oy:lle. Muovijäte (15 01 02) kerätään ja toimitetaan yleisen jätteenkuljetuksen kautta. Paperi ja pahvijäte (20 01 01) kerätään ja toimitetaan hyötyjätekeräykseen. Sekalainen talousjäte (20 03 01) toimitetaan yleisen jätteenkuljetuksen kautta. Lasitavara (20 01 02) toimitetaan kerran vuodessa hyötyjätekeräykseen. Loisteputket (20 01 21*), jäteöljyt (13 02 03*), akut (20 01 020 01*) ja torjunta aineet (02 01 05) viedään yleiseen keräykseen ja edelleen Ekokem Oy:lle toimitettaviksi. Kuolleita eläimiä (02 01 02) arvioidaan syntyvän noin 1 2 t/a. Raadot toimitetaan käsiteltäviksi Honkajoki Oy:lle. Raatoja ei välivarastoida, vaan raatokuljetus tilataan heti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Luvan hakija ei ole esittänyt mitään erityisiä poikkeuksellisia tilanteita, joita toiminnassa syntyisi. Vahinkona tai onnettomuutena saattaisi olla putkirikko, jolloin lietelantaa saattaisi joutua maastoon. Merkittävät vahingot estetään suorittamalla säiliöiden tyhjennykset ja täytöt valvonnan alaisena.

8 (21) VALVONTA JA TARKKAILU Oman kaivoveden laatua tarkkaillaan kolmen vuoden välein. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta ei ole täydennetty. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Askolan kunnan ilmoitustaululla 31.8. 30.9.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 31.8. 29.9.2004 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Askola kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 8.10.2004. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 1185/11.10.2004 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Askolan kunnanhallitukselta, Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteiseltä ympäristönsuojelulautakunnalta. Lisäksi Porvoon terveydensuojelujaostolle on annettu mahdollisuus lausunnon antoon. Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto on antanut 11.10.2004 päivätyn lausunnon ja Porvoon terveydensuojelujaosto 16.11.2004 päivätyn lausunnon. Lausunnoissa on esitetty muun muassa seuraava: Eläintiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon eläinsuojelulain (247/1996 & muutokset) ja eläinsuojeluasetuksen (396/1996 & muutokset) määräykset sekä maa ja metsätalousministeriön päätös nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (14/EEO/1997 & muutokset). Säädöksissä annetaan vähimmäisvaatimukset eläintenpitoolosuhteille sekä hoidolle. Maidontuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää vähintään laatuvaatimukset, joista säädetään sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). Kaivoveden laatua tulee tutkia vähintään kolmen vuoden välein. Itsestään kuolleet eläimet tulee Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä

9 (21) saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY N:o 1774/2002) mukaisesti toimittaa hävitettäviksi hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Eläintautien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi suositellaan niin kutsuttua hygieniasulkua, jossa työntekijät sekä ulkopuoliset vierailijat voivat pukeutua talon tarjoamiin suojavaatteisiin ennen eläintiloihin tai aputiloihin siirtymistä. Lintujen ja jyrsijöiden pääsy eläinten rehuvarastoihin ja eläinsuojiin tulee estää. Toiminnasta ei saa aiheutua hajusta tai kärpäsistä johtuvaa terveyshaittaa naapureille. Lantasäiliöt tulee varustaa kelluvalla katteella. Kärpästen lisääntyminen esimerkiksi lantapattereissa tulee estää. Lannanlevityspäivistä on hyvä tiedottaa etukäteen naapureille. Lannanlevityksestä aiheutuvaa hajua voidaan vähentää multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen. Lannan multaaminen levityksen jälkeen sekä niin kutsuttu sijoituslannoitus ehkäisevät tuotantoeläinten taudinaiheuttajien kiertoa rehujen kautta uusiin eläimiin. Karjanlannan kautta leviävien eläintautien riskiä voidaan pienentää myös hygienisoimalla lanta esimerkiksi kompostoimalla tai ilmastamalla. Lantaa ei tule levittää kasvavalle nurmelle (rehu tai laidunkäyttö). WC vesiä tai jätevesilietettä ei tule levittää elintarviketuotantoon tai rehutuotantoon käytettäville pelloille mahdollisten tautia aiheuttavien mikrobien ja loisten leviämisriskin vuoksi. Tästä johtuen myöskään navetan WC vesiä ei tule johtaa lietelantalaan, vaan ne tulee käsitellä erillään johtamalla vedet saostuskaivon kautta maasuodatukseen tai suoraan umpisäiliöön. Selvitys WC vesien johtamisesta tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnasta ei saa aiheutua riskiä talousveden tuotantoon käytettävälle raakavedelle. Lantapatteri tulee olla vettä läpäisemättömällä alustalla huuhtoumien ehkäisemiseksi. Vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella ei tule käyttää torjunta aineita eikä levittää lietelantaa. Lannan käsittely ja varastointi ei saa aiheuttaa vaaraa talousveden, eläinten juomaveden tai uimaveden laadulle. Suunnitellun lantalan läheisyydessä kulkeva valtaoja virtaa vedenottamoalueen läpi. Torjunta ainejäämien, ravinteiden ja bakteerien pääsyä valtaojaan ja muihin vesistöihin voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joille ei levitetä kotieläinten lantaa. Suojavyöhykkeen leveys on harkittava tapauskohtaisesti. Suositusleveys on vähintään 10 metriä. Lantaa ei tule levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan, koska tällöin ravinteiden ja bakteerien huuhtoutuminen on suurinta. Syksyllä tapahtuvaa lannanlevitystä tulee välttää. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä on varmistettava myös lannan varastoinnin riittävyys. Polttoainesäiliö, työkoneiden tankkauspaikka ja muiden nestemäisten kemikaalien varastointi on syytä sijoittaa tiiviille alustalle, jossa on suojakynnykset tai kourut, jotta maaperän ja pohjaveden saastuminen voidaan estää vuototilanteissakin. Kemikaalien pääsy viemäriin tulee myös estää. Polttoainesäiliöiden kunto tulisi tarkastuttaa säännöllisesti. Vuoto

10 (21) tilanteiden varalta on tarpeellista pitää riittävästi imeytysainetta saatavilla. Polttoainesäiliön läheisyydessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että riski ajoneuvojen tai työkoneiden törmäämisestä säiliöön on minimoitu. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 11.10.2004 ja 1.12.2004 päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus vastineiden jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastineita. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Pentti Suokannakselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 75 lypsylehmälle, 43 hieholle, 35 lihanaudalle ja 40 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Luvan hakija on esittänyt, että eläinsuojan wc jätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Sitä vastoin Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunnossa esitetään, että wc vesiä ei tule johtaa lietelantalaan, vaan ne tulee käsitellä erillään johtamalla vedet saostuskaivon kautta maasuodatukseen tai suoraan umpisäiliöön. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toistaiseksi eläinsuojan wc jätevedet voidaan johtaa lietelantasäiliöön. Askolan kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat antaa tarvittaessa lannan levityksestä määräyksiä terveys ja ympäristöhaittojen torjumiseksi. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota lannan levitykseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Uudenmaan ympäristökeskus painottaa, että eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi sekä rehunvalmistus ja varastointi tuotantorakennuksen yhteydessä. Sen sijaan rehun valmistus etäällä tuotantorakennuksesta sekä lannan levitys pellolle ei kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Lupaharkinnassa on kuitenkin otettu huomioon toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei ole antanut lupamääräyksiä lannan levityksestä paitsi eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Vaikka lannan levityksestä ei ole annettu lupamääräyksiä, se ei poista toiminnanharjoittajan velvollisuutta noudattaa lannan levityksessä ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja valtioneuvoston asetusta

11 (21) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että nitraattiasetuksen (931/2000) 5 :n mukaan typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Nitraattiasetuksen (931/2000) 7 :n mukaan typpilannoitus tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Ympäristöministeriö on määritellyt 6.3.2001 pintalevityskäsitteen. Lannan levittämistä ei katsota pintalevitykseksi, jos lannan levityksen jälkeen lanta välittömästi (vuorokauden kuluessa) kynnetään tai mullataan lanta levitetään sijoituslaitteella tai injektoimalla tai lanta levitetään letkulevittimellä viljan oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon; nurmille letkulevitys on tehtävä viimeistään toista rehusatoa varten tai heti kuivaheinän teon jälkeen, jos odelmasato on tarkoitus hyödyntää. Nitraattiasetuksen 3 :ssä esitetään hyvän maatalouskäytännön ohjeet ja todetaan, että liitteessä 3 annetaan lisäksi suositukset karjanlannan käyttöön liittyvistä menettelytavoista. Liitteen 3 mukaan kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Ympäristönsuojelulain 51 :n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi muun muassa luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai vesien suojelemiseksi. Vesien suojelemiseksi tarkoitettu maatalouden vesiensuojelua koskevassa, 11 :n 6 kohdan nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ankarampi lupamääräys voidaan antaa vain ympäristön erityisen pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi.

12 (21) Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristö ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) mukaan maatalouden vesiensuojelua koskeva määräys voisi olla ankarampi kuin 11 :n 6 kohdan nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa olevat vaatimukset vain ympäristön erityisen pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi muun muassa pohjavesialueella ja erityisen herkän vesistön läheisyydessä. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella eikä erityisen herkän vesistön läheisyydessä. Lisäksi eläinsuojan välittömässä läheisyydessä olevat pellot ovat melko tasaiset, joten peltojen kaltevuudesta johtuvaa erityistä vesistön pilaantumisvaaraa ei ole. Edellä esitetyn perusteella Uudenmaan ympäristökeskus on harkinnut, että tässä tapauksessa eläinsuojalle ei ole tarpeellista asettaa nitraattiasetuksen liitteessä 3 annettuja suosituksia lupamääräyksiksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) määräysten noudattamisella saavutetaan eläinten pidossa riittävä vesiensuojelun taso. Luvan hakijan esittämistä lannanlevitysaloista osa, noin 13 ha, sijaitsee I luokan pohjavesialueilla Monninkylä (0101803) ja Hänninmäki (0101804). Lausunnoissa todetaan, että vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella ei tule levittää lantaa. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Hänninmäen pohjavesialue on kunnan vedenhankinnan kannalta erittäin merkittävä alue. Edellä mainitusta 13 hehtaarista osa sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Nyt kyseessä olevat lohkot ovat osaksi savi tai turvepeitteisiä, mutta kerroksen paksuudesta tai vedenläpäisevyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Joissakin kohdin lohkoilla on myös vettäläpäiseviä maalajeja. Näin ollen ei voida varmuudella tietää savikerroksen pohjavettä suojaavaa vaikutusta. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää sellaiseen paikkaan, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevat I luokan pohjavesialueilla sijaitsevat lohkot eivät soveltune lannan levitykseen ainakaan niiltä osin, jotka ovat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella tai joiden maalaji on muutoin vettäläpäisevää. Ympäristökeskus ei kuitenkaan tämän ympäristölupapäätöksen määräyksellä kiellä lannan levitystä pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla, koska kyseessä olevat lohkot eivät ole tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi luvan hakijalla on käytettävissään riittävästi asianmukaisia lannanlevitysaloja pohjavesialueiden ulkopuolella siten, että ei ole pakottavaa tarvetta levittää lantaa pohjavesialueille. Toiminnassa on huolehdittava tulevaisuudessakin riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää lannan levittämisen pohjavesialueella, mikäli siitä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

13 (21) Muutoin Etelä Suomen lääninhallituksen ja Porvoon terveydensuojelujaoston lausunnot on huomioitu lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Navetan ja pihattonavetan pohjarakenteiden, lantavarasto, kouruja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta, maitohuonejätevedet ja muut eläinsuojassa syntyvät pesuvedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. Säilörehun puristeneste on koottava ja johdettava tiiviiseen säiliöön. 2. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, 45, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä torjuntatoimia. Tarvittaessa kattamattomat lietelantasäiliöt on katettava. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. 3. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden keräyspaikkoihin. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava

14 (21) Askolan kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 5.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet tai kuolleina syntyneet naudat tai niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. (YSL 43, JL 6 ) Varastointi 6.1. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta on sen poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. 6.2. Lietelannalle ja maitohuonejätevesille on oltava yhteensä vähintään 2 770 m 3 varastointitilavuutta. Tarvittaessa osa lietelannasta voidaan imeyttää kuivikkeisiin ja sijoittaa kuivalantalaan. Kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa. Säilörehun puristenesteelle on oltava vähintään 45 m 3 varastotilavuutta. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000)

15 (21) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 12. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 13. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on luvan saajalla oltava käytettävissään vähintään 74,5 ha asianmukaista lannanlevitysalaa. Mahdollisista uusista vuokra ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset 14. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) 14.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 14.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esi

16 (21) tetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on sijoittunut maa ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Kiinteistöllä on eläinsuojan toimintaa varten jo kaikki tarvittavat rakennukset ja rakenteet. Navetoiden toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin lietelantasäiliöihin, joista osa on katettu kiinteästi. Kuivikelanta varastoidaan katettuihin lantaloihin, joissa on tiivis pohja ja seinät. Maitohuonevedet ja säiliörehun puristeneste johdetaan lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään säännöllisesti. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, säilörehun puristeneste, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä puristenesteistä ja pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.)

17 (21) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6., 8., 9. ja 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yhdisteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Hajuhaittoja torjutaan jo nykyisin siten, että lantalat on seinin varustettuja ja katettuja ja osa lietelantasäiliöistä on jo katettuja. Mikäli toiminnassa ilmenee myöhemmin kohtuuttomia hajuhaittoja, myös vielä kattamattomat lietelantasäiliöt on katettava. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.(määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita nautoja arviolta 1 2 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti.

18 (21) Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräys 6.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lannan ja jätevesien varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristömi

19 (21) nisteriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaisesti. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 14.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2012 mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toimintaa ei saa muuttaa tai aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 )

20 (21) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 1 200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Pentti Suokannas Sääksjärventie 121 07510 Vakkola Askolan kunnanhallitus Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteinen ympäristönsuojelulautakunta Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Suomen ympäristökeskus Etelä Suomen lääninhallitus Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille.

21 (21) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Askolan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Uusimaa nimisessä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 3.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Sijaintikartta (Liite 2.) Valitusosoitus (Liite 3.)