Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva
Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan, millaisen työnantajan palveluksessa hän on ollut (esim. yksityinen, kunta, valtio, yrittäjä) Eri työeläkelakien mukaiset etuudet vaihtelevat jonkin verran Mikäli työntekijän työeläkkeiden määrä jää pieneksi tai jos työeläkettä ei ole karttunut lainkaan, on oikeus kansaneläkkeeseen 27.1.2015 2
Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 5,0 mrd KuEL maksettavat eläkkeet 4,1 mrd VaEL maksettavat eläkkeet mrd 3,8 mrd Henkilöasiakkaita n. 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) 520 000 Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 180 000 Eläkkeensaajia (KuEL) 355 000 Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 280 000 Kunta-alan jäsenyhteisöt 956 - kunnat ja kuntayhtymät 473 - kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt 483 -Valtion ja kirkon työnantajat 1 370 Eläke- ja etuuspäätökset 67 000 kpl Toimintakulut 89,8 milj. euroa Kevan vakinainen henkilöstö noin 550 Sijoitusten arvo (31.12.2013) 37,8 mrd Sijoitusten tuotto (2013) 7,5 % Reaalituotto v. 1988-2013 - pääomapainotettu 3,8 % - pääomapainottamaton 5,3 % 27.1.2015 3
Työssä jatkamisen mittarit Vähintään 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle työntekijälle Omaan eläkeikäänsä tai sen yli jatkaneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä (tätä ei ole päivitetä vuosien 2012-2013 osalta) 27.1.2015 Tilastopalvelut 2
Kevan Kaari-palvelut
Miksi Kaari-palvelut? Kevan Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia ja johtamista edistäviä palveluita työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja koko organisaatiolle käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta. Hyvinvointi työssä edistää organisaation tuloksellisuutta myös palvelun laatu, asiakastyytyväisyys ja organisaation maine työpaikkana paranevat samalla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat kustannukset pienenevät Työnantaja voi pienentää varhaiseläkemaksujaan tukemalla työntekijöidensä työkykyä ja työhyvinvointia 27.1.2015 6
Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat työssä jatkamisen tukemiseen Kunta-,palveluja organisaatiorakenteen muuttuminen Yksilön muutokset työuran aikana Talouden kehitys Asiakkaissa tapahtuvat muutokset Demografiset muutokset Työelämän muutos
TYÖKYKY Tukea työkyvyn eri vaiheisiin Varhainen tuki Työkykyä edistävät toimenpiteet Tehostettu tuki Työssä jatkamista mahdollistavat toimenpiteet, kuten ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke Paluun tuki Työhön paluuta helpottavat toimenpiteet 8
Tutustu Kevan Kaari-palveluihin www.keva.fi/kaari 27.1.2015 9
Kevan Kaari-palvelut Työnantajille tukea työntekijöiden työkyvyn edistämiseksi Aktiivisen tuen kehittäminen Työterveysyhteistyön kehittäminen Työhyvinvointijohtamisen tuki Muutoksen tuki Työkyvyttömyyskustannusten hallinnan tuki (Kaari-laskuri) Kuntasi työhyvinvointisyke Työhyvinvointia strategisesti valmennus Työntekijöille ratkaisuja työkyvyn heikentyessä Ammatillinen kuntoutus Osatyökyvyttömyyseläke Tuki hylkäävän päätöksen saaneille Osa-aikaeläke Työvälineet Tilastopalvelut ja avaintiedot Oma työsyke Varhaiseläkkeiden kustannuslaskuri Multimediat Tietoa Tutkimukset Oppaat Tietoiskut Asiantuntijaluennot Foorumit Kaari-työpajat Seminaarit 27.1.2015 10
Työkykyjohtaminen
Mitä työkykyjohtamisella tarkoitetaan? Googlettamalla löytyi seuraavia vastauksia: Työkykyjohtaminen on keskeinen työntekijöiden hyvinvointia ja työssä pysymistä tukeva johtamisen osa-alue Yritys voi parantaa kilpailukykyään ja säästää runsaasti rahaa ehkäisemällä työntekijöidensä työkyvyttömyyttä Esimiehillä on mahdollisuus toiminnallaan pienentää todennäköisyyttä sille, että työntekijä siirtyy työelämän ulkopuolelle työkykyongelmien vuoksi Jos työntekijällä on vaikeuksia selviytyä työssä, esimiehen kuuluu ottaa asia puheeksi 27.1.2015 12
27.1.2015 13
27.1.2015 14
27.1.2015 15
Aktiivinen tuki on kaikkien etu! 22.10.2013 16
27.1.2015 17
Esimiehen opas muutokseen Ammattilaisen työkalut verkossa www.esimiehenopasmuutokseen.fi
Verkkosivusto muutoksen tukena KENELLE? Tehty julkisen sektorin johtamis- ja esimiestyötä tekeville Sopii myös kehittäjille, työsuojeluvaltuutetuille ja työyhteisöille MITÄ SISÄLTÄÄ? Runsaasti neuvoja, tukea ja apua käytännön esimiestyöhön Työkalupakki, jossa yli 20 helppokäyttöistä työkalua www.esimiehenopasmuutokseen.fi Keva 2014 www.esimiehenopasmuutokseen.fi 19
Muutoksen muistilista Mikä muutos? Mitä työlainsäädäntö- ja sopimusasioita on Mikä on muutoksen tarkoitus ja tavoitteet? huomioitava? Miksi tämä muutos tehdään? Muutosviestinnän suunnittelu ja toteutus Keitä/mitä muutos koskee? Miten muutoksesta puhutaan ja kerrotaan Mitä on päätetty/ei ole vielä päätetty? organisaation sisällä ja ulospäin? Mikä muuttuu/ei muutu? Minkälaista tukea muutostyöhön saa? Mihin voin/voimme vaikuttaa? Miten työhyvinvoinnista huolehditaan muutoksen aikana ja sen jälkeen? Mihin en voi/emme voi vaikuttaa? Minkälaisia seurauksia muutoksella on Mikä on selvää/epäselvää? organisaation toimivuuteen? Miten ymmärrän/ymmärrämme Minkälainen on oma ja muiden suhde muutoksen? muutokseen? Minkälaisia ovat muutosta edistävät, Miten perustehtävästä ja työn sujuvuudesta estävät tai hidastavat voimat? huolehditaan muutoksen aikana? Miten muutosprosessi toteutetaan? Mistä muutoksen etenemisen tunnistaa? Mistä meidän on sovittava? Keiden kanssa? Miten muutoksen korjausliikkeet tehdään? Mikä on muutoksen aikataulu? Millaista on uusi arki, muutoksen jälkeen? Miten muutosta ohjataan? Ketkä muutosta ohjaavat? Millä foorumeilla muutosta tehdään? Ketkä muutosta tekevät? Miten? Miten muutostyöt ja vastuut on jaettu? (Keva 2014; Valtiokonttori/Kaikupalvelut 2014) Keva 2014 www.esimiehenopasmuutokseen.fi 20
Perehdytys Perehdyttäminen ei koske vain uusia työntekijöitä. Kun työtehtävät muuttuvat, tarvitaan uutta perehdyttämistä. Monilla organisaatioilla on oma perehdyttämisohjelma tai muu vastaava. Mikäli sellaista ei ole, niin muun muassa Työturvallisuuskeskuksen julkaisu opastaa aiheeseen. Käytännöllinen perehdyttämisen työkalu osana arkista työtä toimii seuraavalla tavalla: Sopikaa kuka tai ketkä perehdyttävät työntekijää uusiin/muuttuneisiin tehtäviin. Seuraavan viiden viikon aikana perehtyjän tehtävänä on kirjata itselleen ylös 2 miksi -kysymystä/päivä, yhteensä siis 50 kysymystä viiden viikon aikana. Sopikaa, kuinka usein ja millä kokoonpanolla perehdyttäjä(t) ja muu työyhteisö vastaavat kysymyksiin, viimeistään kuitenkin kuluneen viiden viikon päästä. Osaan kysymyksistä löytyy helposti vastaus, osaan ei. Jos vastausta ei löydy, kuka voisi opettaa? Osaan kysymyksistä ei välttämättä vastauksia. Ne voivat kuitenkin olla tärkeitä kysymyksiä! (Keva 2014) Perehdytys www.esimiehenopasmuutokseen.fi
Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja kannattaa miettiä, kun varhaisen tuen toimintatavat eivät riitä
Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan Julkisen sektorin työntekijöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa Keva 27.1.2015 23
Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ennenaikainen eläköityminen maksaa Yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena Työnantajalle varhe-maksuina ja vaihtuvuuskustannuksina Työntekijälle heikompana toimeentulona Ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu työnantajalle erillisiä kustannuksia Neljä viidestä Kevan kuntoutuksen asiakkaasta palaa työelämään, kaikilla ammatillisen kuntoutuksen asiakkailla on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen uhka 27.1.2015 24
27.1.2015 25
Ammatillinen kuntoutus onnistuu, kun Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon rattaat pyörivät samaan suuntaan Työnantajalla on aktiivisen tuen toimintatapa käytössä ja juurtunut Työntekijä on motivoitunut jatkamaan työelämässä sekä pitää huolta työkyvystään ja osaamisestaan Työterveysyhteistyö toimii 7.3.2013 26
Kevan yhteystiedot Postiosoite: PL 425, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Unioninkatu 43 Aukioloaika: 8.00-16.00 Vaihde: 020 614 21 Kotisivu: www.keva.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@keva.fi tai info@keva.fi Neuvontanumerot: - suomenkielinen puh. 020 614 2837 - ruotsinkielinen puh. 020 614 2868 27.1.2015 27
Keva Eläkeneuvoja Facebookissa Asiantuntevaa eläkeneuvontaa, ajankohtaisia eläkeasioita, uutisia ja vinkkejä Asiakasneuvojat vastaavat arkisin klo 8-16 Lähetä yksityisviesti tai kirjoita seinälle Palvelu on julkinen: Ethän kirjoita henkilötunnustasi tai muita henkilökohtaisia tietojasi www.facebook.com/kevaelakeneuvoja 27.1.2015 28