Ajankohtaista kasvinsuojelusta Marja Poteri ja Arja Lilja
Uusittu laboratorio ja uusi tutkija Anne Uimari aloittanut 1.12.2012 Metlan Suonenjoen toimipaikassa Metsäpatologian laboratoriota varustetaan keväällä 2013 vastaamaan paremmin molekyylibiologisen tutkimuksen tarpeita Tutkimuskohteena: tulokaslajit ja muut vaaralliset patogeenilajit, jotka potentiaalinen uhka taimikasvatukselle ja metsiemme terveydelle taimitarhapatogeeneihin liittyvä tutkimus, kuten tuhonaiheuttajien selvittäminen DNA-tunnistustekniikkaa apuna käyttäen tapauksissa, joissa taimissa ei ole havaittavissa selkeitä taudinaiheuttajan tunnusmerkkejä
Integroitu kasvinsuojelu metsätaimitarhoilla - hanke Kasvinsuojeluaineisiin liittyvä säädös ja velvoite tarjota integroidun torjunnan koulutusta ks-aineita ammattimaisesti käyttäville Metsätaimitarhoja varten tehdään koulutuspaketti, jossa esitellään 10-15 taimien tautia ja niiden integroidun torjunnan keinoja Tiedot kootaan opasvihkoseksi ja aineistosta kootaan lisäksi opetusdiasarja, joka tulee Metlan www-sivuille kaikkien saataville Pilottikurssi taimien tautien integroidusta torjunnasta kesäkuun alussa Suonenjoella Lisäksi laaditaan sidosryhmien kanssa strategia metsätaimitarhojen kasvinsuojelun tutkimus- ja kehittämistyöstä varten
IPM-opas: malli havupuunlumihome Tauti HAVUPUUNLUMIHOME Isäntäkasvit Männyt (Pinus spp.), pihdat (Abies spp.), kuuset (Picea spp.), kataja (Juniperus communis) ja douglaskuusi (Psudotsuga menziesii). Oireet Keväällä neulasten pinnalla voi nähdä harmahtavaa rihmastoa (kuva 1) heti lumen sulamisen jälkeen tai kun lunta on vielä jäljellä. Rihmasto häviää nopeasti ja koko taimi yleensä ruskettuu vähitellen muuttuen aikaa myöten harmaaksi. Ruskettuneiden taimien ryhmät erottuvat taimikentällä selvärajaisina laikkuina (kuva 2). Tyypillistä taudille on, että latvasilmu säilyy elävänä. Neulaset eivät yleensä karise, vaan pysyvät taimissa syksyyn asti. Tautia voi esiintyä myös pakkasvarastoiduilla taimilla. Silloin oireita ovat taimien harmaa yleissävy ja neulasten täplikkyys. Esiintymisaika Taimet saavat tartunnan syksyllä ja tauti leviää lumen alla. Tuhot paljastuvat keväällä. Lajit Havupuunlumihomeen aiheuttaja on kotelosieni Phacidium infestans. Tartunta Kesän aikana edellisenä syksynä tartunnan saaneisiin neulasiin muodostuvat sienen koteloitiöpesäkkeet (kuva 3). Kuusella ei meillä ole löydetty koteloitiöpesäkkeitä eli mahdollinen tartuntalähde on ympäristön mäntyjen osat, jotka jäävät talvisin lumen alle. Elokuusta lähtien koteloitiöt tartuttavat uusia neulasia siihen asti, kun maahan tulee pysyvä lumipeite. Lumen alla sieni kasvaa neulasesta ja taimesta toiseen. Yhdestä pisteestä alkanut tartunta voi levitä noin 30 cm. Sieni kasvaa alhaisissa lämpötiloissa, minimin ollessa - C ja optimin +15 C, kun ilmansuhteellinen kosteus on 98-100%.
IPM-opas: malli havupuunlumihome Altistavat tekijät Sateinen loppukesä ja pakkasten puuttuminen ennen pysyvää lumentuloa, niin että lumi sataa routaantumattomaan maahan parantaa sienen kasvuedellytyksiä. Ensi lumien sulaminen jatkaa usein itiötuotantoa. Pitkään viipyvä ja paksu lumikerros pitää lämpötilan sopivana patogeenin kasvulle. Taimien märkyys varastoitaessa mahdollistaa itiöiden itämisen ja rihmaston kasvun. Taimien alhainen fosforitaso lisää tartuntariskiä. Myöhään kylvetyillä taimilla karaistuminen voi viivästyä lisäten alttiutta. Kuvat Kuva 1. Havupuunlumihomeen rihmasto on näkyvissä heti lumen sulamisen jälkeen ennen kuin se kuivuu ja huuhtoutuu pois. Kuvassa rihmastoa kuusen koetaimilla. (R.-L. Petäistö)
IPM-opas: malli havupuunlumihome Tuhot Taimilla yleensä kaikki neulaset ruskettuvat. Vahingot metsätaloudessa Tartunnan saaneet taimet eivät kestä istutusta, vaikka päätesilmu lähtisikin kasvuun. Kuva 2. Laikuissa havupuunlumihometartunnan saaneita männyn taimia keväällä. (S. Lilja) Samankaltaiset tuhot Mustalumihomeessa neulaset ovat usein takertuneet toisiinsa kimpuiksi. Tartunnan saanet taimet eivät myöskään esiinny yhtä selvärajaisina laikkuina kuin havupuidenlumihomeessa. Torjunnan tarve ja mahdoliisuudet Havupuunlumihome on tauti, jota on torjuttava vuosittain sekä kasvatuksellisin että kemiallisin menetelmin. Kuva 3. Havupuunlumihomeen koteloitiöpesäkkeitä männyn neulasilla (T. Kurkela) Tuhoriskin arviointi Taimitarhan ympäristössä olevien mäntyjen lumen alle jäävissä osissa on usein lumihometartunta, josta tauti leviää tarhalle. Sateinen syyskesä ja syksy sekä pakkasten viipyminen lisäävät tautia.
IPM-opas: malli havupuunlumihome INTEGROITU TORJUNTA Kasvatukselliset menetelmät Varastoitavien taimien tulisi olla kuivia varastoon pantaessa. Hävittäminen Sairaiden taimien kompostointi niin, että riittävä yli 45 C lämpötila takaa sienen tuhoutumisen. Seuranta Tartuntaa on mahdoton havaita syksyllä. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen Tartunnan estämiseksi tehty kemiallinen torjunta on tehtävä juuri ennen pysyvän lumipeitteen tuloa tai lumetusta. Aina, kun lumi sulaa syksyllä torjunta on uusittava. Välitön kemiallinen torjunta Käsittely kasvinsuojeluaineilla usein välttämätöntä ainakin männyllä ennen pysyvän lumipeitteen tuloa tai lumetusta. Aina, kun lumi sulaa syksyllä torjunta on uusittava. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu (Dokumentointi) Elo-marraskuun sää: Sateisuus Lämpötila Ensi lumen ajankohta Pysyvän lumen ajankohta Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät Sairaiden luonnontaimien poisto ympäristöstä vähentää tartuntaa. Meillä koteloitiöitä havaittu vain männyllä. Pakkasvarasdtoissa kosteuden pysyminen alle 90% estääsienen kasvun.
Integroitu kasvinsuojelu metsätaimitarhoilla Integroidun torjunnan yleiset periaatteet, MMa 7/2012 (EU direktiivi 2009/128/EY): 1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot 2. Kasvintuhoojien seuranta 3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen 4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät 5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen 6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu Integroitu torjunta kuvataan usein myös: 1. Ennaltaehkäisy 2. Tarkkailu 3. Torjuntatarpeen määrittely 4. Varsinainen torjunta tilanteeseen sopivalla menetelmällä Vuonna 2013 valmistuu opinnäytetyö (AMK puutarha), jossa kuvataan tuhohyönteisten integroidun torjunnan keinoja metsätaimitarhoilla. - työn aineistona lisäksi marras-joulukuussa 2012 metsätaimitarhoille suunnattu kysely, joka laadittu Marja-Liisa Juntusen vuonna 1996 tekemän kyselyn pohjalta
Kasvinsuojeluaineiden tarkastus Männyn talvituhosienikoe 2011-2012 Credo-valmisteella (pikoksistrobiini 100 g/l, klorotalonili 500 g/l); OK, mutta klorotaloniililla pohjavesirajoitus Tukkimiehentäikokeet imidaklopridillä (mm. Merit Forestin tehoaine) maastokoe 2011-2012 rakeilla maastokoe 2011-2012 erilaisilla neste-käsittelyillä taimikenttäkoe + syöttökoe 2011-2012 rakeilla paakku-paakkukoulinta + syöttökoe 2012-2013 rakeilla Herbisidikokeet - Kevät ja syksykäsittelyt 2011 ja 2012 - Vuonna 2011 valmisteet: - Keväällä: Boxer, Butisan, Mogeton, Lentagran, Primus, Titus; huuhtelu/ ei huuhtelu - Syksyllä: Boxer, Butisan, Logo, Mogeton, Lentagran, Primus, Starane XL ja 180, Titus - Vuonna 2012 valmisteet: - Keväällä ja syksyllä: Logo, Lentagran ja Mogeton
Kasvinsuojeluaineiden tarkastus Kasvukausi 2013 Aloitetut tukkimiehentäikokeet; inventoinnit ja syöttökokeet Peltoluteen torjunta yhteistyössä MTT, ISY Rikkakasvien torjunta; herbisidit Mogeton WP Poistuu rekisteristä 31.12.2013 Käyttö sallittu 31.12.2014 asti Rekisteröinnin haltijaan Cheminova Deutschland GmbH & Co. KG ja saksalaiseen valmistajaan oltu yhteydessä (Asmo Saarinen, Berner)
MOGETON WP Ruotsissa rekisteröinti 31.12.2012 asti, mutta ilmoituksen mukaan sivun tietoja ei ole päivitetty jouluk. 2012 jälkeen
Kiitos