ASEMAKAAVAN MUUTOS ESKOLAN TILAN ALUEELLA

KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 10.4.2017 KONTIOLAHDEN KUNTA LEHMO ASEMAKAAVAN MUUTOS ESKOLAN TILAN ALUEELLA KAAVASELOSTUS Ehdotus 10.4.2017

Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Tekninen huolto... 5 3.1.5 Ympäristöhäiriöt... 5 3.1.6 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 11 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.4.5 Muut vaikutukset... 11 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset... 11 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 11 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.8 Nimistö... 11 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 11 5.10 Valokuvia kaava-alueelta... 12

Kaavaselostus II Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake Poistuva kaava Kaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavaselostus 1 KONTIOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS ESKOLAN TILAN ALUEELLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Lehmon kylän tiloilla Taavettila RN:o 2:81, Eskola RN:o 2:82, Torikulma RN:o 2:110, Pihapaavo RN:o 2:116 ja Liikekulma RN:o 2:129. Asemakaavan muutoksella muodostuvat YSA-1- ja AK-kortteli 66, AR-kortteli 67 ja AO-kortteli 68, sekä lähivirkistys- ja katualueet. Kontiolahti 10.4.2017 Matti Moisala kaavoitusjohtaja KÄSITTELYVAIHEET Ymp.ltk 16.11.2016 Nähtävillä 30.11.-.30.12.2016 (Luonnos) (Ehdotus) Khall Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kontiolahden Lehmossa. Kaava-alue rajoittuu lännessä Ruottisenahonkatuun, pohjoisessa Sammalkatuun, idässä ja etelässä asuinalueeseen. Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Alue sijaitsee noin 13 km:n päässä kirkonkylästä ja noin 8 km:n päässä Joensuusta.

Kaavaselostus 2 Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ Lehmon asemakaavan muutos Eskolan tilan alueella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitalorakentamista sekä luoda mahdollisuus yleiselle palvelutuotannon rakentamiselle. Asemakaavan muutos luo edellytyksiä myös alueen kevyenliikenteen verkoston kehittämiselle ja sen toteuttamiselle. Suunnittelualue sijaitsee voimassa olevan Lehmon asemakaava-alueen keskellä. Nykyisessä voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Asemakaavan muutoksella luodaan edellytyksiä esimerkiksi vanhusten palveluasumiselle ja vanhusten palvelukeskukselle ja rivitaloasumiselle ja kahdelle omakotitalolle. Vaihtoehtoisesti kaavamuutos mahdollistaa kerrostalojen ja yleisen palvelurakennuksen rakentamisen sekä pientalorakentamisen.

Kaavaselostus 3 Ympäristölautakunta hyväksyi aluetta koskevan maankäyttösopimuksen 21.9.2016. Päätös alueen asemakaavan muuttamisesta ja kaavaluonnoksen nähtävilläpidosta tehtiin ympäristölautakunnassa 16.11.2016. Kaava-alue sijoittuu liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan. Alueen kunnallistekniikan toteuttaminen on edullista. Kaavoitettava alue kytkeytyy hyvin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Lähes kaikki Lehmon palvelut ovat aivan lähituntumassa. Kaava-alueen länsieteläreunassa on jo olemassa Ruottisenahonkatu kokoojatienä. Kauppa ja päiväkoti sijaitsevat kaava-alueen pohjoisreunassa. Alueen liikenne saadaan ohjattua hyvin kokoojatienä toimivalle Ruottisenahonkadulle. Asuntoalue sijaitsee yhdyskuntataloudellisesti erinomaisessa paikassa nykyisen taajaman keskellä. Asemakaavassa alueelle on muodostettu YL-, YSA-, KL- ja AK-korttelinosat ja yksi AR- ja yksi AO-kortteli. Kaava-alueelle muodostuu yhteensä 3 rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) sekä erillispientalojen tonttia (AO), kaksi asuinkerrostalojen tonttia (AK), yksi julkisten lähipalvelurakennusten tontti (YL), yksi sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten tontti (YSA) ja yksi liikerakennusten tontti (KL). Alueen käyttöönottamiseksi tarvitaan kaksi uutta kaavatietä. Korttelien tonttiliittymät sijoittuvat uusille teille. Uutta kevyenliikenteen verkostoa rakennetaan noin 400 metriä. Uusien rakennusten rakentaminen on mahdollista heti asemakaavan laillistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 4,5 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Lehmon keskiosassa. Asemakaavan muutosalue on metsäaluetta, jossa vallitseva puulaji on mänty. Maaperältään alue on soraharjua. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä muodostuu sorasta. Alue on metsäaluetta. Alueella ei ole erityisiä luontokohteita, mutta alue toimii ympäristön lähivirkistysalueena.

Kaavaselostus 4 Kuva 2. ilmakuva alueesta. Kuva 3. Näkymä kaava-alueelle.

Kaavaselostus 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus Kaava-alueen ympäristö on kokonaisuudessaan rakennettua pientalovaltaista aluetta. Lehmon liikekeskus ja päiväkoti sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa. Kaava-alue on teknisen huollon piirissä, mutta se vaatii lisäinvestointeja. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Suurimman osan suunnittelualueesta omistaa yksityinen maanomistaja. omistaa alueelta kaksi pientä maa-aluetta. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Huomattava osa tavoitteista koskee vain maakuntakaavoitusta. Tällöin tavoitteet otetaan kuntakaavoituksessa huomioon maakuntakaavojen välityksellä. Asemakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan yhteen maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi. Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.

Kaavaselostus 6 Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1.-4. vaihekaavoissa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A ja alakeskuksen kohdemerkinnällä ca. Merkinnällä A osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittamis- ja laajentamisalueet. Merkinnällä ca osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu- hallinto ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Maakuntakaavan tavoitteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Maakuntahallitus on 21.12.2015 käynnistänyt Pohjois-Karjalan maakuntakaava 20140 laadinnan. Kuva 4. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (CA) sekä asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa kaupallisia ja julkisia palveluja, muita alueen luonteeseen soveltuvia työpaikkoja, kerros- ja pientaloasumista, puistoja ja lähivirkistysalueita sekä toreja, aukioita, katuja ja muita liikenne ja pysäköintialueita.

Kaavaselostus 7 Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Luontoselvitys Alue on käsitelty Lehmon osayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä, joka on valmistunut vuonna 2016 FCG:n toimesta. Selvityksissä ei ole todettu alueella olevan erityisiä luontoarvoja. Asemakaava Kaava-alueella on voimassa kaksi asemakaavaa, jotka on hyväksytty 6.1.1989 ja 26.5.2003. Poistuva kaava on liitteenä asiakirjassa. Rakennusjärjestys Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015. Alue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Kontiolahden mittaustoimen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Kartassa on käytetty koordinaattijärjestelmää ETRS- GK30 ja korkeusjärjestelmää N60. Asemakaavan pohjakartan 1:2000 on hyväksynyt kaavoitusjohtaja Matti Moisala Kontiolahden kunnassa 1.12.2016. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella on voimassa asemakaava, jossa alue on suunniteltu pientaloalueeksi. Nyt on tullut tarvetta tehostaa alueen maankäyttöä. Alueen asemakaavoitus turvaa omalta osaltaan Lehmon asunto- ja palvelurakentamista.

Kaavaselostus 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt kunta. Ympäristölautakunta hyväksyi 21.9.2016 aluetta koskevan maankäyttösopimuksen ja päätti asemakaavan laatimisesta 16.11.2016 asetti samalla kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Keskeisimmät osalliset ovat lähialueen maanomistajat, rajanaapurit sekä lähiseudun asukkaat, Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 16.11.2016. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan kunnan kotisivuilla www.kontiolahti.fi > Palvelut > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava esitellään Pohjois-Karjalan ELY:n kanssa käytävässä viranomaisneuvottelussa tai lausuntomenettelyssä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kunnan hallintokunnilta, Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähköltä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää ja tehostaa alueen maankäyttöä nykyisellä asemakaava-alueella. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ratkaisu sijoittaa alueelle palvelutuotantoa ja asutusta on Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukainen. Kunnan antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää Lehmon kylän rakennetta ja lisätä kerrostalo- ja pientalotonttien tarjontaa alueella. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Rakennetut liikennejärjestelyt ovat riittävät ja liikenneturvallisuus säilyy. Kunnan osalta rakentaminen tapahtuu vain välttämättömiin tarpeisiin. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Tavoitteena on minimoida syntyvät ympäristöhaitat ja edistää ympäristönsuojelutavoitteita sekä parantaa taajamakuvaa.

Kaavaselostus 9 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alueella oleva nykyinen sähkölinja maakaapeloidaan. Uudet tarvittavat sähkölinjat maakaapeloidaan uusille katualueille. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on vetovoimaisen ja liikenteellisesti hyvin toimivan asuntoalueen suunnittelu. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelualueelle laadittiin kaksi erilaista vaihtoehtoista maankäytön suunnitelmaa. Lisäksi alueella on jo olemassa voimassa oleva asemakaavaratkaisu. Nyt esitetty vaihtoehto osoittautui parhaaksi toteutuksen kannalta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 6. Havainnekuva alueelta.

Kaavaselostus 10 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Alueen kaavoittaminen luo mahdollisuuksia vaihtoehtoiselle asuntorakentamiselle ja mahdollistaa myös uusien palvelujen syntymisen Lehmon alueelle. Lähtökohtana ovat Lehmon lähipalvelut. Kauppa, koulu, päiväkoti, terveyskeskus sekä kirjasto ovat aivan kaava-alueen vieressä. Kaava-alue kytkeytyy liikenteellisesti Ruottisenahonkatuun. Asemakaavalla alueelle muodostuu YL-tontti, KL-tontti, YSA-1-tontti, 2 AK-tonttia, 1 AR-tontti ja 2 AO-tonttia. Toteutuessaan asemakaava tuo alueelle 100 asukasta. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 13 848 k-m² tonttitehokkuuden ollessa YL-tontilla e = 0.30, KL-tontilla e = 0.50, YSA-1-tontilla e = 0.70, AK-tonteilla e = 0.60, ARtontilla e = 0.25 ja AO-tonteilla e = 0.25. Alueen läheisyydessä sijaitsevat kaikki Lehmon palvelut. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan toteuttaminen muuttaa ympäristöä poistamalla ison osan nykyisestä metsäalueesta. 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Asemakaavalla muodostuu 4 korttelia, joissa yhteensä 8 tonttia. Korttelissa 19 kaavamerkintä YL mahdollistaa julkisten lähipalvelurakennusten rakentamisen ja KL-kaavamerkintä liikerakennusten rakentamisen. Korttelissa 66 kaavamerkintä on YSA-1. Merkintä mahdollistaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten rakentamisen. Lisäksi korttelissa on kaksi AK-tonttia, jotka mahdollistavat asuinkerrostalojen rakentamisen. Korttelissa 67 kaavamerkintä on AR, joka mahdollistaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakentamisen. Korttelissa 68 kaavamerkintä on AO, joka mahdollistaa erillispientalojen rakentamisen. Katualue Ajo asuntoalueelle tapahtuu Ruottisenahonkadulta, josta erkanee kaksi tonttikatua, Pihatie ja Essinkuja. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Uusien tonttien, katualueiden ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen muuttaa olemassa olevaa tilannetta.

Kaavaselostus 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla on vaikutuksia luonnonympäristöön. Rakennettavilta alueilta puusto poistetaan aluetta rakennettaessa. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin. 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset 5.4.5 Muut vaikutukset Alueen käyttöönotto on Kontiolahden kunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa, koska alueen kunnallistekniset kustannukset ovat maltilliset. Alueella on jo olemassa kunnallistekniikka ja uudet rakennukset ovat liitettävissä rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon. Kunta saa tuloja liittymismaksuista. Lisäksi syntyy välillistä verotuloa uusien tonttien rakentamisen myötä. Alueen rakentaminen muuttaa ympäristöä, kun metsäalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset Alueen täydennysrakentamisen yhteydessä syntyy työaikaista liikennettä sekä mahdollisia meluhaittoja. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.8 Nimistö Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Asemakaavalla muodostuu uusia kaavateitä ja kevyenliikenteen väyliä. Tavoitteena on, että alueelle pääsee rakentamaan jo vuonna 2017. Tarkempi toteuttamisaikataulu määräytyy asemakaavan saatua lainvoiman. 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat alueelle laaditut kunnallistekniset suunnitelmat sekä myöhemmin rakennuslupamenettely.

Kaavaselostus 12 5.10 Valokuvia kaava-alueelta Kuva 7. Kuva 8.

Kaavaselostus 13 Kuva 9. Kuva 10.

Kaavaselostus 14 Kuva 11.