Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi
Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain maailman ravinnontuotantoon 10% leikkauksen MTT:n pitkäaikaisissa kokeissa alttiilla lajikkeilla torjumatta ohralla keskimäärin 11% ja vehnällä 13% sadonmenetys Theophrastus (370-286 B.C): Ylängöillä, tuulelle alttiissa ympäristössä viljoissa vähemmän kasvitauteja kuin suojaisassa ympäristössä Pienilmastolla, alueellisella ilmastolla ja globaalilla ilmasto merkittävä vaikutus kasvitautien esiintymiseen
ILMASTO VAIKUTTAA KASVITAUTEIHIN 1) Lämpötilan, kuivuuden, sateiden SUORAT VAIKUTUKSET Kosteus lisää lehtilaikkutauteja Kuivuus ja lämpö lisäävät ruosteita, härmiä Leudot talvet: talvehtiminen helpottuu (esim. mustaruoste), Onnistunut talvehtiminen lisää populaatioiden kokoa 2) Muuntuneesta ympäristöstä johtuvat VAIKUTUKSET TAUDINAIHEUTTAJAN EVOLUUTIOON Taudinaiheuttajat selviytyvät muutoksesta evoluution avulla Evoluutio on nopeampaa kuin kasveilla sopeutujia Ilmaston ääriolot/vaihtelu valikoi superrodut Evoluution nopeus sidoksissa kasvukauden aikaisten sukupolvien määrään, ominaisuuksien periytymiskykyyn sekä suvulliseen lisääntymiseen mahdollisuuteen
PELTOALAN KÄYTTÖ, VILJAT 1910-2011 Viljoja (ohra, kaura, ruis, vehnä) viljelty Suomessa jo 1300-luvulla Viljat 50 % kokonaisviljelyalasta (ml kesannot) 2011-2012: 4 % nousu vilja-alassa Tike 2012
KASVITAUDIT JA RAVINTEIDEN KÄYTTÖ Käsittelemätön Kasvitautitorjuttu Verkkolaikkutartunta % 75 5 Sato kg/ha 5 769 7 972 Typpisato kg/ha 94 124 Fosforisato kg/ha 21 29 Huusela-Veistola & Jalli MTT
KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN KYLVÖSIEMEN MUOKKAUS VILJELYKIERTO PERUSRISKI TAUTIRISKI LAJIKEVALINTA
KYLVÖSIEMENEN siemenlevintäinen VERKKOLAIKKU kasvijätelevintäinen
KYLVÖSIEMENEN KASVITAUDIT 2013 verkkolaikku punahomeet Jalli MTT
VILJELYKIERTO & MUOKKAUS Viljelyn monipuolistaminen on pitkä prosessi, jossa osa hyödyistä näkyy välittömästi esikasvivaikutuksena ja osa vasta vuosien kuluttua viljelyvarmuutena. Viljelykierron vaikutus Esikasvin vaikutus. Monipuolinen viljelykierto vähentää erityisesti kasvitautien esiintymisen riskiä. Viljelykierron merkitys kasvintuhoojien hillitsijänä korostuu muokkaamattomassa viljelyssä. Hyödyt voimistuvat, kun kasvinsuojelusta huolehditaan kaikkien kierrossa olevien viljelykasvien osalta.
KASVIJÄTTEESSÄ KASVUKAUDELTA SÄILYVÄT viileästä, kosteasta, hitaasta kehitysrytmistä ja rehevästä kasvusta hyötyneet LEHTILAIKKUTAUDIT TYVITAUDIT PUNAHOMEET
FUSARIUM-LAJIT KAURASSA JOK SYKSY 2012 100 80 SÄNKI 60 40 20 0 Belinda Viviana Belinda Viviana F. tricinctum F. sporotrichioides F. graminearum F. culmorum F. avenaceum ei torj. torj. 100 80 OLKI 60 40 20 0 Belinda viviana Belinda viviana F. tricinctum F. sporotrichioides F. graminearum F. culmorum F. avenaceum ei torj torj MTT Parikka
OLJEN MAATUMISTA EDISTÄVÄT Laji ja lajike Oljen häirintä (esimerkiksi kevytmuokkaus) Kosteus, syksyn leuto sää Aktiivinen pieneliötoiminta maan pinta-osissa Kasvustojätteen asettuminen mahdollisimman lähelle maan pintaa. 30 Oljen maatuminen eri paikkakunnilla 2008-2009 25 20 15 10 Jokioinen Lieto Mikkeli Ylistaro 5 0 Kaura Ohra Vehnä
SIENEN ELINVOIMAN SÄILYMINEN TALVEN YLI Vaihtelee talven sääolojen mukaan. Muuttumattomin, kun lumipeite on aikainen ja pitkäikäinen. Voimakkaimmin elinvoimaa koettelee lumeton talvi, jossa lämpötila vaihtelee pakkas- ja lämpöasteiden välillä. Kevään sääolot vaikuttavat talvehtineiden taudinaiheuttajien keväiseen kasvuun lähtöön ja lisääntymiseen.
FUSARIUM KAURASSA 2011-2012 60 50 40 30 20 10 0 Belinda Julius Viviana Belinda Julius Viviana Belinda Julius Viviana F. culmorum F. avenaceum F. tricinctum MTT Parikka
KEINOJA KASVIJÄTTEESSÄ TALVEHTINEIDEN TAUDINAIHEUTTAJIEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI Viljelykierto!!! Lehtilaikkutauteja vastaan viljalajin vaihtaminen Fusarium- ja tyvitautisuojaa ei-heinämäisistä kasvilajeista Kevään glyfosaatin käyttö lisää Fusariumtyvitautiriskiä Kasvitautien tarkkailuun erityistä huomiota heti kasvukauden alussa.
LAJIKEKESTÄVYYS RENGASLAIKKU
VERKKOLAIKUN ETENEMINEN PESTICIDELIFE-TILOILLA 2010-2012 60 % 50 kestävä keskikestävä altis 40 30 20 10 0 Havainto 1 Havainto 2 Havainto 3 Jalli MTT
LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0 Toria Grace Elmeri Streif Alina Eerik Edvin Justina Conchita Tolkien Sunshine Cruiser JB Maltasia Einar Margret Tolar Jyvä Maaren Minttu Posada Propino Altti Kunnari Publican Beatrix Erkki Olavi Ingmar Artturi Amber Tocada Eliseta Quench Brage Rambler Rolfi Vilde Edel Wolmari Gaute Auriga Optima Pilvi Tiril Aukusti Voitto MTT Viralliset lajikekokeet 2004-2011
LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN RENGASLAIKKU http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti66.pdf MTT Viralliset lajikekokeet 2005-2012
TAUTITORJUNNAN VAIKUTUS Ohrakokeet 2005-2010 8000 6 37 17 22 0 0 11 8 51 23 10 39 64 2 30 19 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT
TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA 2 1 0 Ohran sato fungisidikokeissa 2005 2011. Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 349 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä 5 265 6 145kg /ha, käsittelemätön 5 135 kg/ha. Laine, Jalli MTT
Direktiivi 2009/128/EC Integroitujen kasvinsuojelumenetelmien (IPM) käytöstä Astuu voimaan 1.1.2014 Vähentää kasvinsuojeluaineista ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Edistää IPM-työkalun (integrated pest management) käyttöönottoa. IPM pyrkii tasapainoiseen peltoekosysteemiin ja kannustaa käyttämään luontaisia menetelmiä kasvintuhoojien hillitsemiseksi.
IPM-VILJELY 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)
KEVÄTTÄ KOHTI KIITOS