CST-elementti hum

Samankaltaiset tiedostot
Nelisolmuinen levyelementti

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Kahdeksansolmuinen levyelementti

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Valtion eläkemaksun laskuperusteet

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 10: Avaruusristikon sauvaelementti.

Sauvaelementti hum


S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

S uay uvaxy uv 2 Ax 2 y... uv i Ax i y uv i wx i y.

1. välikoe

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 11. harjoituksen ratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Ruuturitilät. Ritilän mitoitus: L-suunta max.3000 jos H 1400 muutoin H-suunta max 1400 jos L 2400 muutoin Ruutujako H-suunta

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Palkkielementti hum

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ

Σ on numeroituvasti ääretön. Todistus. Muodostetaan bijektio f : N Σ seuraavasti. Olkoon

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Talousmatematiikan perusteet

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 46/2017

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa Perusteita

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

MP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen.

SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEN VUODET KESKI-SUOMESSA

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

Exam III 10 Mar 2014 Solutions

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

S Piirianalyysi 2 Tentti

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

S Piirianalyysi 2 Tentti

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

PARTIKKELIN KINETIIKKA

2 Keminmaa Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu , sovelletaan alkaen.

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAISEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSUN KORJAUS VUODELTA 2007

Eläkelaitoksessa vakuutettujen työnansioiden summa S

Kon Hydraulijärjestelmät

SUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Vakioilmavirtasäädin

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

S SÄHKÖTEKNIIKKA

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Shakkilinna

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2016 1/9. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Asikkala

Rakennus- ja ympäristölautakunta / /2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

HARJAVALLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2017

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013

2. Tasasivuinen kolmio

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

Luento 4: 3D Transformaatiot

Transkriptio:

CS-lmntti hm 4..3 CS-lmntti arkatllaan kan kolmiolmita kolmiolmnttiä, jota kttaan akionmän kolmiolmntiki (Contant Strain riangl). q 6 3 q 5 ( 3, 3 ) (, ) q 4 q 3 P q (, ) q O Pitn P koordinaatit oidaan laa mokoordinaattin, ja,,,,, 3 3 alla,,,, 3 3 () miä fnktiot, ja 3 oat kolmiolmntin linaarit motofnktiot (, ) (, ) 3(, ) 3 () Hlpoti homaat, ttä dllä olilla fnktioilla on ominai, ttä niidn aro omalla olmlla on ja milla olmilla (Dlta fnction proprt). Liäki kaikkin motofnktioidn mma lmntin allla on (Partition of nit). Molmmat ominaidt oat motofnktioidn aatimkia, jotn jo halat khitllä omia motofnktioita, niin kannattaa rittää aada fnktiot totttamaan nämä aatimkt. ataaati lmntin allla iirtmäknttä lataan olmiirtmin alla,,,, q q q 3 3 5,,,, q q q 4 3 6 (3)

CS-lmntti hm 4..3 Lähdtään ittn timään nmän laktta lmntin allla. ätä artn drioidaan iirtmän lak mokoordinaattin htn,, (4) joka oidaan laa matriiimodoa,,,,, J,,,,, (5) miä matriii J on kakn Jacobin matriii. Kolmiolmntin tapaka 3, 3 3, 3 3 3, 3 3, 3 3 jotn Jacobin matriii linaarill kolmiolmntill on J 3 3 3 3 Ratkaitaan ittn iirtmän driaatat koordinaattin ja htn, 3 3, 3, 3,, 3 3, 3, J J 3, koka, q q q q q, 5 q q, 3 5 niin 3 5, 3 q q5 3 q3 q5 3 3, 3 q q5 3 q3 q 5 3 3 q J J ataaati (6) (7) (8) (9) ()

CS-lmntti hm 4..3, q q q q q, 6 q q, 4 6 jotn 4 6, 3 q q6 3 q4 q6 3 3, 3 q q6 3 q4 q 6 3 3 q J J () () nmäkomponntit lmntin allla aadaan dllä ittn prtlla motoon, 3 3, 3 3 q Bq J,, 3 3 3 3 (3) miä lmntin allla akiona äilää matriiia B kttaan lmntin kinmaattiki matriiiki, jonka alla aadaan pitn P nmäkomponntit kn lmntin olmiirtmät tnntaan. Jäkkmatriii Linaariti kimmoin kappaln, joa on linn jännittila, kimmonrgia aadaan lakkta U U d d jo pitn P jännitkomponntit oidaan laa (taojännittila) E DBq Bq niin aadaan lmntin kimmonrgia latta modoa (4) (5) q B DBq q B DB q q B DBq (6) U d d t da ta A jotn lmntin jäkkmatriii on k ta B DB miä A on lmntin pinta-ala ja t lmntin akioki olttt pak. (7)

CS-lmntti hm 4..3 Ekialnttitolmkormitkt ilakormitknaihttamakialnttinnolmkormit Laktaan nin tilakormitkn f aihttama kialnttinn olmkormit. ätä artn lataan tilakormitkn potntiaali WP fdt fda A (8) miä t on lmntin akiopak. Siirtmä lmntin allla oidaan laa q q, q 3 3, 3q4 jotn tilakormitkn potntiaali q 5 q6 q f f f f WP q t f da q t da t da f q A A A f 3 3f 3 3f Homataan, ttä A da i 3 A (9) () () li intgraali dtaa kkön korkin ttradrin tilatta. Kaa on ittt olmn motofnktion kaaja. Mt olmt tottaan ataaan intgraalin. ( 3, 3 ) (, ) (, )

CS-lmntti hm 4..3 WP f f f f taf taf 3 f 3 f f f f f q f Eimrkki: Olkoon tilakormit motoa jolloin g t A mg f 3 3 f g (). Sijoittaan dllä olaan lakkn, (3) miä m on lmntin maa. aainrnapainnaihttamakialnttinnolmkormit arkatllaan lmntin rnaa olmlta olmll. Mt rnat (-3 ja 3-) mnät ataaalla taalla. (, ) q q q 6 q 5 ( 3, 3 ) p q 4 q 3 (, ) O p p p. Elmntill kohdit rnapain, jonka komponntit globaalia koordinaatitoa oat Pain oidaan mttaa iiakormitkki krtomalla lmntin pakdlla t. Kormitkn potntiaali on

CS-lmntti hm 4..3 WP pt d rd q rd (4) miä intgrointi lottaan rnaiian - li. Koka riittää kn intrpolointi kok ain rnaiiaa, niin oittaan iiall kilottinn intrpolointi. q q3 q4 q q (5) miä rnaiian intrpolaatiofnktiot oat, Rnaiian pit on l, jotn d l d ja potntiaali (6) WPq r r r l l d r q r r (7) jotn taain rnapainn aihttama kialnttinn olmkormitktori aadaan f p r r l r r Kormitkn oimakomponntit ijoittlmmataan lmntin apaatita q q 4 ataaill globaaliapaatill. (8) Lämpötilanmtoknaikt Mikäli lmntin lämpötila mtt niin anottn rfrnilämpötilaan rrattna määrän, niin iitä aiht taojännittilan lmnttiin nmä. Koka kiinnittämättömään lmnttiin i aihd lämpötilan mtokta jännitkiä, niin jännitkn lak on

CS-lmntti hm 4..3 (9) Elmntin kimmonrgian lak on nt U d d d t da d A q kqq t AB D U (3) Homataan, ttä iiminn trmi on akio, jolloin häiää drioitaa. Kkimmäinn trmi oidaan laa modoa qtabd (3) miä ktoria tab D 3 4 5 6 (3) kttaan lämpötilan mtokn aihttamaki kialnttiki olmkormitktoriki. Kaaaa on pitdn lämpölaajnmikrroin [/K] tai [/ C] ja [K] tai [ C] on lämpötilan mto rfrnilämpötilaan rrattna. Lakntamallin globaali olmkormitktori F ijoittlmmataan ataaati kin aimmin on ittt F P f f " " p (33) Annttolmkormit Kakilottiilla lmntillä anntta olmkormitta P tlii lnä älttää, koka lmnttijakoa tihnnttää kormitaln jännitkt noat riki. Kormit tlii korata äärllill matkall attlla painkormitklla.