KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ (60 )

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 1 (60 ) Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 AIKA 05.09.2016 klo 18:00-21:35 PAIKKA Kemin kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 86 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 87 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 6 88 Rakennemuutosohjelma 7 89 Maisemaraportti 1-6 / 2016 ja tilausmuutokset vuodelle 2016 12 90 Talousseuranta 1-6 / 2016 15 91 Talousseuranta 1-7 / 2016 16 92 Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2017 17 93 Keskustan kehittämisen jatkaminen ja organisointi 18 94 Perämeren Jätehuolto Oy/velkakirjaehtojen muutokset 22 95 Selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista ja palvelujen integrointi sairaanhoitopiirin palveluihin 96 Lapin liiton lausuntopyyntö koskien koko Lapin Sote -prosessia 32 97 Anneli Mikkasen eropyyntö teknisen lautakunnan jäsenyydestä 35 98 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry / seutuhallituksen jäsenten nimeäminen 99 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kemiläinen -kaupunkilehdestä 100 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Suomen merivoimien laivastovierailusta 101 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite kaupungintalon kellojen uusimisesta 102 Valtuutettu Aili Virtalan ja 25 muun valtuutetun aloite vanhusneuvolan jalkauttamisesta 103 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite valtuuston kokoukset seurattavaksi Internetin välityksellä iäksi 104 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kehitysnäkymiä ja ydinkysymyksiä strategiatyölle 105 Valtuutettu Pertti Henttisen ja 26 muun valtuutetun aloite sarjakuvapäivien tulevaisuuden turvaamisesta 106 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite torin palauttamisesta entiselle paikalleen 107 Valtuutettu Tuire Kourulan ja 21 muun valtuutetun aloite valtuustotyön avoimuuden lisäämisestä 24 36 38 41 43 45 48 51 52 54 55

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 2 (60 ) 108 Valtuutettu Tuire Kourulan aloite keskustan kehittämisestä Sauvosaaren kadun ja palvelutalojen alueelta 109 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite projektiluettelosta Kemin kaupungin net-sivuille 110 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite vierasvenepaikoista Paavonkarin venesatamaan 111 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Peurasaaren laiturin peruskorjauksesta Laitakarin yhteyksien parantamiseksi 56 57 58 59

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 3 (60 ) Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Aheinen Ritva 18:00-21:35 Jäsen Alamommo Jaakko 18:00-21:35 Jäsen Ekorre Mikko 18:00-21:35 Jäsen Ekorre-Nummikari Sari 18:00-21:35 Jäsen Halonen Hilkka 18:00-21:35 Jäsen Helske Kalle 18:00-21:35 Jäsen Henttinen Pertti 18:00-21:35 Jäsen Holopainen Raimo 18:00-21:35 Jäsen Hyötylä Pirita 18:00-21:35 Jäsen Härkönen Heikki 18:00-21:35 Jäsen Jestilä Teija 18:00-21:35 Jäsen Juntunen Jouko 18:00-21:35 Jäsen Keskikallio Raimo 18:00-21:35 Jäsen Kettunen Matti 18:00-21:35 Jäsen Korrensalo Sisko 18:00-21:35 Jäsen Kourula Tuire 18:00-21:35 Jäsen Kumpulainen Tytti 18:00-21:35 Jäsen Kurtti Mikko 18:00-21:35 Jäsen Mikkanen Anneli 18:00-21:35 Jäsen Moisanen Sari 18:00-20:29 Jäsen Muranen Matti 18:00-21:35 3. varapuheenjohtaja Mäki-Jokela Antero 18:00-21:35 Jäsen Nyberg Sven 18:00-21:35 Jäsen Niskala Sirpa 18:00-21:35 Jäsen Pasanen Aarne 18:00-21:35 Jäsen Pasoja Jouko 18:00-21:35 Jäsen Puro Juha 18:00-21:35 Jäsen Päkkilä Matti 18:00-21:35 Puheenjohtaja Rantala Anneli 18:00-21:35 Jäsen Sonntag Ritva 18:00-21:35 2. varapuheenjohtaja Särkelä Esko 18:00-20:35 Jäsen Taanila Juha 18:00-21:23 Jäsen Tauriainen Harri 18:00-21:35 Jäsen Tiilikainen Aaro 18:00-21:35 Jäsen Tiitinen Pekka 18:00-21:35 Jäsen Virtala Aili 18:00-21:35 Jäsen Alatalo Ritva-Liisa 18:00-21:35 Varajäsen Laitinen Marja-Leena 18:00-21:35 Varajäsen Lehojärvi Jaakko 18:00-21:35 Varajäsen Marttala Timo 18:00-21:35 Varajäsen Soppela Markku 18:00-21:35 Varajäsen Sykkö Tuula 18:00-21:35 Varajäsen MUU Grönvall Mika 18:00-21:35 tekninen johtaja Kosonen Anu-Liisa 18:00-21:35 koulutoimenjohtaja Lindholm Santeri 18:00-21:35 kaupunginlakimies Mikkola Allan 18:00-21:35 kehittämisjohtaja Niiranen Liisa 18:00-21:35 sos-terv. johtaja Nissinen Tero 18:00-21:35 kaupunginjohtaja Vilen Jukka 18:00-21:35 kansliajohtaja, sihteeri

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 4 (60 ) POISSA Hirvenmäki Kimmo Jäsen Ikäläinen Jukka Jäsen Kapraali Riitta Jäsen Kumpumäki Veikko 1. varapuheenjohtaja Leskio Marko Jäsen Määttä Pasi Jäsen Pasanen Antti Jäsen Heberg Katri vs. henkilöstöpäällikkö Karjalainen Atte sisäinen tarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Matti Päkkilä Puheenjohtaja Jukka Vilén Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 86-111 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kaupunginkansliassa Mikko Ekorre PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kaupunginkansliassa Todistaa Hilkka Halonen Jukka Vilén kansliajohtaja

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 5 (60 ) Kaupunginvaltuusto 86 05.09.2016 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 86 Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä Lounais-Lapissa 31.8.2016 eli neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista on toimitettu valtuutetuille ja kaupunginhalli tuksen jäsenille 31.8.2016 eli valtuuston työjärjestyksen mukaisesti. Seuraavat valtuutetut ovat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumasta valtuuston kokoukseen, minkä johdosta kokoukseen on kutsuttu varajä sen: Esteen ilmoittanut: Leskio Marko Kumpumäki Veikko Hirvenmäki Kimmo Ikäläinen Jukka Pasanen Antti Määttä Pasi Kutsuttu varajäsen: Laitinen Marja-Leena Marttala Timo Pimperi Jorma, estynyt Arstio Kimmo, estynyt Sykkö Tuula Lehojärvi Jaakko Jaakkola Kirsti, estynyt Korkiakoski Mikko, ei tavoitettu Tuokkola Heli, estynyt Alatalo Ritva Soppela Markku Lahnajärvi Maisa, ei tavoitettu Marttila Markku, ei tavoitettu Kaarre Matti, estynyt Posti Kyösti, ei tavoitettu Pehkonen Pirkko, estynyt Kallijärvi Tuomo, ei tavoitettu Ei ilmoittanut esteestä: Kapraali Riitta Ehdotus PJ Päkkilä: Todetaan valtuuston kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös KV 5.9.2016: Osallistuja lista on liitteenä. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Liitteet Liite 1 osallistujaluettelo

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 6 (60 ) Kaupunginvaltuusto 87 05.09.2016 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 87 Ehdotus PJ Päkkilä: Päätös KV 5.9.2016: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Mikko Ekorre ja Sari Ekorre-Nummikari, varalle Hilkka Halonen ja Kalle Helske. Julkisessa kokouskutsussa on ilmoitettu, että pöytäkirja on yleisön nähtävänä kaupunginkansliassa perjantaina 9.9.2016. Pöytäkirja tarkastetaan torstaina 8.9.2016 klo 15.00 kaupunginkansliassa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Ekorre ja Hilkka Halonen ja varalle Kalle Helske ja Pertti Henttinen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 7 (60 ) Yhteistyötoimikunta 14 01.06.2016 Kaupunginhallitus 212 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 75 13.06.2016 Kaupunginhallitus 279 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 88 05.09.2016 Rakennemuutosohjelma 71/00.01.03/2015 Yhteistyötoimikunta 01.06.2016 14 Valtuuston asettama rakennemuutostyöryhmä on valmistellut asiaa noin vuoden päivät. Työryhmä on käsitellyt rakennemuutosta seuraavista lähtökohdista: 1. Väestömuutos: nopea ikääntyminen (kestävyysvaje), alueellisen keskittymisen jatkuminen. 2. Kunta-alan rakennemuutos, muut rakennemuutokset, tehtävien ja resurssien tasapaino ja tuloksellisuuden vahvistaminen, henkilöstön eläköityminen sekä saatavuuden ja osaamisen varmistaminen. 3. Arvojen muutos: moninaisuus (ml. monikulttuurisuus), eri sukupolvien muuttuvat arvostukset. Rakennemuutostyöryhmän työn taustalla on myös maan hallituksen ohjelma: Ratkaisujen Suomi (27.5.2015). Ohjelma sisältää neljän miljoonan euron rakenteelliset uudistukset vuoteen 2019 mennessä Siihen liittyvät eläkeuudistus, sote uudistus ( noin 3 mrd ), kuntien kustannusten karsiminen (noin 1 mrd ). Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ainakin seuraavilla periaatteilla: Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä). Joustavoittamalla kelpoisuusehtoja mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen. Joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja.. Luomalla edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit. Kuntien kustannusten vähentäminen 1 miljardilla eurolla merkitsee Kemille noin 5 miljoonaa euroa. Muut säästötavoitteet ovat suuruudeltaan samantasoisia. Sopeutuminen edellyttää pitkän tähtäimen vaikuttavia toimia.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 8 (60 ) Yhteistyötoimikunta 14 01.06.2016 Kaupunginhallitus 212 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 75 13.06.2016 Kaupunginhallitus 279 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 88 05.09.2016 Ehdotus KJ Nissinen: Rakennemuutostyöryhmän mielestä tavoitteena on, että Kemissä palvelujärjestelmän uudelleen luomisen ja siilojen vapauttamisen kautta saataisiin säästöjä ilman leikkauksia. Rakennemuutosohjelmassa voidaan käsitellä leikkausten sijaan sopeuttamista, toimintamalleja ja sitä miten elinvoimaa ja lisäarvoa pystytään luomaan. Rakennemuutosohjelma sisältää tällä hetkellä seuraavat osiot: (liite) Uudesta lautakuntarakenteesta on tehty alustava luonnos ja valtuustoryhmät käsittelevä luonnosta toukokuun aikana. Valtuusto linjaa työtä 16.6.2016. Kemissä on käytössä tulosyksikköorganisaatio, joka perustuu funktionaaliseen organisaatiorakenteeseen. Resurssit ovat eri toiminnoista vastaavilla osastonjohtajilla, jotka päättävät suvereenisti niille annetuista resursseista eikä ydinprosesseilla ole minkäänlaista ohjausvaltaa niihin nähden. Pahimmillaan nykyinen malli mahdollistaa eri tulosyksiköiden välisen osaoptimoinnin. Malli on myös päätöksenteko mielessä hidas. Toimintaa rajoittavat esimiesten aika, kyky sekä halu toimia, hallita ja kehittää. Rakennemuutostyöryhmän mielestä kaupungin tulee aloittaa kehitystyö funktionaalisesta organisaatiosta kohti prosessiorganisaatiota. Prosessiorganisaatiossa kaikki resurssit on annettu prosessinomistajien käyttöön. Prosessinomistajat korvaavat yksikönjohtajat ja vastaavat organisaation toiminnasta kokonaisuudessaan. Yhteistyötoimikuntalle esitellään rakennemuutosohjelman valmisteluvaihe. Toiminkunta antaa tarvittaessa lausuntonsa asiasta jatkovalmistelua ajatellen. Päätös YHTMK 01.06.16: Yhteistyötoimikunta näkee muutoksen tavoiteltavana asiana ja korostaa sitä, että henkilöstöllä tulee olla aito vaikuttamismahdollisuus kaikissa malleissa. Kaupunginhallitus 06.06.2016 212 Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus keskustelee rakennemuutosohjelman valmistelusta ja sisällöstä sekä esittää valtuustolle, että se linjaa ohjelman jatkovalmistelun keskeiset periaatteet 13.6. kokouksessaan.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 9 (60 ) Yhteistyötoimikunta 14 01.06.2016 Kaupunginhallitus 212 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 75 13.06.2016 Kaupunginhallitus 279 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 88 05.09.2016 Päätös KH 6.6.2016: Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 13.06.2016 75 Ehdotus KH: Päätös KV 13.6.2016: Kaupunginvaltuusto linjaa rakennemuutosohjelman jatkovalmistelun keskeiset periaatteet. Valtuutettu Pertti Henttinen esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta, että asia jätetään pöydälle. Lisäksi hän esitti, että elokuussa järjestetään valtuutetuille iltakoulu, jossa kuullaan asian valtakunnallisia asiantuntijoita ja että asiaan palataan syyskuun valtuustossa. Valtuusto hyväksyi Pertti Henttisen ym. esityksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 21.6.2016 229 Ehdotus KEHJOHT Mikkola: Päätös KH 21.6.2016: Valtuuston päätös saatetaan kehittämis- ja talousosaston tietoon toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus 29.08.2016 279 Valmistelu: Kj Tero Nissinen Kaupunginvaltuustolle järjestettiin seminaari aiheesta 16.8.2016. Seminaarin yhteenvetona päättäjät linjasivat, että päätöksentekorakenteiden muutosten valmistelua jatketaan ns. lautakuntamallin pohjalta. Valtuusto käsittelee linjausasian kokouksessaan 5.9. ja lopullisesti lautakuntamallista päätetään valmisteltavien vaihtoehtojen pohjalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämän jälkeen uusitaan hallintosääntö alkuvuodesta 2017. Samassa valmistelurytmissä käsitellään viranhaltijaorganisaation uudistaminen, jotta uudistettu

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 10 (60 ) Yhteistyötoimikunta 14 01.06.2016 Kaupunginhallitus 212 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 75 13.06.2016 Kaupunginhallitus 279 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 88 05.09.2016 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 29.8.2016: päätöksenteko- ja toimialarakenne voi aloittaa työskentelyn uuden valtuustokauden käynnistyessä kesällä 2017. Liitteenä on valtuustoseminaarin 16.8. muistio. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valmistelua jatketaan ns. lautakuntamallin pohjalta ja lopullisesti asiasta päätetään tammikuussa 2017 valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Pirita Hyötylä esitti Jouko Juntusen kannattamana, että kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että asian valmistelua jatketaan rakennemuutostyöryhmän valmistelun pohjalta. KH piti neuvottelutauon klo 16:06-16:16. Jukka Vilen palasi pykälän käsittelyn aikana 16:10. Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava esitys, suoritettiin kättennostoäänestys. Hyötylän/Juntusen esitystä kannattivat: Juntunen, Hyötylä, Holopainen ja Jestilä. Kaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat: Latinen, Kourula, Pasoja, Mikkanen, Kettunen, Kumpulainen ja Rantala. Kaupunginjohtajan ehdotus tuli päätökseksi äänin 7-4. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 88 Ehdotus KH: Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto päättää, että valmistelua jatketaan ns. lautakuntamallin pohjalta ja lopullisesti asiasta päätetään tammikuussa 2017 valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta. Teija Jestilä esitti SDP:n valtuustoryhmän puolesta ja Ritva Sonntagin/Keskustan valtuustoryhmän kannattamana, että rakennemuutostyöryhmä jatkaa työskentelyään työryhmässä esillä olleen Kemin mallin selvittämiseksi.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 11 (60 ) Yhteistyötoimikunta 14 01.06.2016 Kaupunginhallitus 212 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 75 13.06.2016 Kaupunginhallitus 279 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 88 05.09.2016 Koska oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys: Äänestysluettelo on liitteenä. Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitystä kannatti 24 valtuutettua. Jestilän/SDP:n ja Sonntagin/keskustan ehdotusta kannatti 17 valtuutetua. Yksi valtuutettu pidättäytyi, yksi oli poissa. Kaupunginvaltuuston päätökseksi tuli kaupunginhallituksen ehdotus. Kaupunginvaltuusto piti tauon klo 20.00-20.10. Liitteet Liite 2 Rakennemuutosohjelma yhteistyötoimikunnalle 1.6.16 Liite 3 Rakennemuutosseminaarin muistio 16.8.2016 Liite 4 äänestysluettelo_ 88

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 12 (60 ) Kaupunginhallitus 277 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 89 05.09.2016 Maisemaraportti 1-6 / 2016 ja tilausmuutokset vuodelle 2016 254/02.02.00/2015 Kaupunginhallitus 29.08.2016 277 Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola 24.8.2016 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan (KH 21.12.2015) tilaukset tarkistetaan maisemaraportoinnin yhteydessä puolivuosittain. Kysynnän muutoksesta johtuva tilausmuutos esitetään tässä yhteydessä perusteluineen. Lisäksi on syytä esittää kaupunginvaltuustolle vielä syyskuun toteutuman perusteella tarvittavat suorite- ja määrärahamuutokset niistä tilauksista, jotka eivät pysy puolivuotistarkistuksen mukaisissa ennusteissa. Maisemaraportti liitteenä. Talousarviossa alijäämä oli 1,52 miljoonaa euroa. Tilausvastaavien ennuste päätyy kesäkuun maisemaraportissa 3,43 miljoonan eurona alijäämään. Tammikesäkuun laskennallinen tilinpäätösennuste päätyy 1,87 miljoonan euron alijäämään. Edelleen heinäkuun laskennallinen ennuste on 0,61 miljoonaa alijäämäinen. Toimintamenot ovat talousarviossa 172,6 miljoona euroa, maisemaraportin mukaan tilausvastaavat esittävät menoiksi 174 miljoonaa euroa eli 1,44 miljoona euroa (+0,8 %) enemmän kuin talousarviossa on varattu. Kesäkuun talousseurannan laskennallinen toimintamenoennuste ylittää talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla ja heinäkuun vastaava ennuste alittaa talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Toimintamenot milj. Talousarvio 2016 Tilausvast:n ennuste Kesäkuun lask.enn. Heinäkuun lask.enn. Kaupunginhallitus 17,623 17,546 17,408 17,125 Koulutus 33,440 34,248 33,823 33,868 Kulttuuri ja musiikki 11,326 11,392 11,156 11,225 Soster 93,479 94,276 94,966 93,660 Tekninen 16,714 16,564 15,945 15,859 YHTEENSÄ 172,582 174,025 173,299 171,736 Vastaavasti toimintatuloja on talousarviossa 41,538 miljoonaa euroa, tilausvastaavat ennakoivat tuloja kertyvän 40,827 miljoonaa euroa (-0,7 miljoonaa euroa, -1,7 %). Laskennallinen tp-ennuste on kesäkuussa 41,661 miljoonaa euroa ja heinäkuussa 41,363 miljoonaa euroa. Ero tilausvastaavien ennusteeseen selittyy lähinnä maanmyyntituloilla.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 13 (60 ) Kaupunginhallitus 277 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 89 05.09.2016 Toimintamenot milj. Talousarvio 2016 Tilausvast:n ennuste Kesäkuun lask.enn. Heinäkuun lask.enn. Kaupunginhallitus 3,957 3,719 3,650 3,654 Koulutus 3,572 4,046 3,788 3,712 Kulttuuri ja musiikki 2,093 2,147 2,099 2,169 Soster 12,599 12,715 12,915 12,601 Tekninen 19,317 18,199 19,209 19,228 YHTEENSÄ 41,538 40,827 41,661 41,363 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 29.8.2016: Tilaajatiimi on käsitellyt asiaa 23.8.2016 ja esittää yhteensä 1,35 miljoonan euron lisäystä talousarvion toimintamenoihin ja 0,1 miljoona euron lisäystä toimintatuloihin eli nettomenojen lisäys on 1,25 miljoonaa euroa. Esitetyt tilausmuutokset liitteenä. Verotilitykset olivat kesäkuussa noin yhden prosentin kasvussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna (+ 0,4 milj.euroa). Elokuun tilitystietojen mukaan kasvu oli pysynyt yhdessä prosentissa (0,55 milj.euroa). Toisaalta marraskuun maksuunpanotilitys on tämän hetken arvion mukaan noin 0,86 miljoonaa euroa huonompi kuin vuonna 2015. Tässä vaiheessa verotuloarviota ei ole muutettu. Valtionosuuksia kertynee 0,2 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä enemmän. Tilausmuutosten ja verorahoitusarvioiden jälkeen vuosikate on 1,67 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos -2,5 miljoonaa euroa. Liitteenä tuloslaskelma 2016. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan Maisemaraportin 1-6 / 2016 toimenpiteineen ja esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan liitteen mukaiset tilauskohtaiset määrärahojen muutosesitykset ja esittää ne valtuuston hyväksyttäväksi. Jukka Vilen poistui pykälän käsittelyn aikana klo 14:37. Santeri Lindholm toimi sihteerinä tämän pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 89

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 14 (60 ) Kaupunginhallitus 277 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 89 05.09.2016 Ehdotus KH: Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä osaltaan Maisemaraportin 1-6 / 2016 toimenpiteineen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaiset tilauskohtaiset määrärahojen muutosesitykset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 5 Maisemaraportti 1-6 / 2016 Liite 6 Esitetyt tilausmuutokset Liite 7 Tuloslaskelma 2016

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 15 (60 ) Kaupunginhallitus 256 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 90 05.09.2016 Talousseuranta 1-6 / 2016 120/02.02.01/2016 Kaupunginhallitus 15.08.2016 256 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 15.8.2016: Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola Liitteenä olevan tammi-kesäkuun talousseurannan mukaan toimintamenot ylittävät odotusarvon 265 000. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että koko vuoden talousarvio ylittyisi menojen osalta noin 0,7 milj.. Tulojen laskennallinen ylitys koko vuodelle on n. 0,1 milj. eli nettoylitys 0,6 milj.. Vuoden takaisesta tilanteesta palvelutuotannon ulkoiset menot ovat laskeneet noin 0,2 % ja ulkoisiin menoihin on tammi kesäkuussa käytetty noin 120 000 vähemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Palkkasumma on alkuvuonna kasvanut viime vuoteen verrattuna noin 31 000 ja henkilötyövuodet lisääntyneet 7,0 htv:tä. Tammi-kesäkuun perusteella verotulot ja valtionosuudet näyttävät toteutuvan talousarvion mukaisesti. Korkojen tai inflaation muutos ei näytä tällä hetkellä niin suurelta, että sillä olisi vaikutusta talousarviolukuihin. Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi talousseurannan 1-6 / 2016 ja antaa sen tiedoksi valtuustolle. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 90 Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä talousseurannan 1-6 / 2016 tiedoksi. Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 8 Talousseuranta 1-6 / 2016

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 16 (60 ) Kaupunginhallitus 278 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 91 05.09.2016 Talousseuranta 1-7 / 2016 120/02.02.01/2016 Kaupunginhallitus 29.08.2016 278 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 29.8.2016: Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola Liitteenä olevan tammi-heinäkuun talousseurannan mukaan toimintamenot alittavat odotusarvon 804 000. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että koko vuoden talousarvio alittuisi menojen osalta noin 0,8 milj.. Tulojen laskennallinen alitus koko vuodelle on lähes 0,2 milj. eli nettoalitus 0,67 milj.. Vuoden takaisesta tilanteesta palvelutuotannon ulkoiset menot ovat lisääntyneet noin 0,5 % ja ulkoisiin menoihin on tammi heinäkuussa käytetty noin 425 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Palkkasumma on alkuvuonna kasvanut viime vuoteen verrattuna noin 54 000 ja henkilötyövuodet vähentyneet 4,3 htv:tä. Tammi-heinäkuun perusteella verotulot ja valtionosuudet näyttävät toteutuvan talousarvion mukaisesti. Korkojen tai inflaation muutos ei näytä tällä hetkellä niin suurelta, että sillä olisi vaikutusta talousarviolukuihin. Kaupunginhallitus merkitsee talousseurannan 1-7 / 2016 tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi valtuustolle. Santeri Lindholm toimi sihteerinä tämän pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 91 Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto merkitsee talousseurannan 1-7 / 2016 tiedoksi. Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 9 Talousseuranta 1-7 / 2016

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 17 (60 ) Kaupunginhallitus 280 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 92 05.09.2016 Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2017 287/00.01.02/2016 Kaupunginhallitus 29.08.2016 280 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 29.8.2016: Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola 22.8.2016 Valtuuston strategiatyöryhmät ovat valmistelleet liitteenä olevan strategian toimenpideohjelman vuodelle 2017. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy strategian toimenpideohjelman vuodelle 2017 ja lähettää sen edelleen lautakunnille tuottajien toimenpiteiden laatimiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 92 Ehdotus KH: Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä strategian toimenpideohjelman vuodelle 2017 ja lähettää sen edelleen lautakunnille tuottajien toimenpiteiden laatimiseksi. Harri Tauriainen saapui tauolta pykälän käsittelyn aikana klo 20.13. Pekka Tiitinen esitti Hilkka Halosen kannattamana, että toimenpideohjelman elinvoimaisuus tavoitteeseen lisätään kulttuuripalvelujen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu kohtaan Elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tuula Sykkö esitti Kuntalainen ja asiakas kohtaan Palveluiden saatavuuden turvaaminen viihtyisän ja turvallisen ympäristön takaamista. Valtuusto hyväksyi Pekka Tiitisen ja Tuula Sykön tekemät esitykset yksimielisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Sari Moisanen poistui pykälän käsittelyn jälkeen klo 20.29. Liitteet Liite 10 Kemin kaupunkistrategia 2025 Toimenpideohjelma 2017

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 18 (60 ) Kaupunginhallitus 281 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 93 05.09.2016 Keskustan kehittämisen jatkaminen ja organisointi 288/00.01.03/2016 Kaupunginhallitus 29.08.2016 281 Valmistelu: kaupunginjohtajan elinkeinoryhmä 15.07.2016 (Tero Nissinen, Allan Mikkola, Jukka Vilen, Mika Grönvall, Kimmo Heikka, Susanna Koutonen, Riitta Ahtiainen) Kaupunginjohtajan elinkeinoryhmä on paneutunut Kemin keskustan kehittämiseen kesästä 2015 alkaen. Tavoitteena on keskustan vetovoimaisuuden kasvattaminen ja elävöittäminen. Tavoitteeseen päästään aktivoimalla kaupallista toimintaa, houkuttelemalla uusia toimijoita, lisäämällä toiminnallisuutta sekä pitämällä huolta keskusta-alueen viihtyisyydestä ja siisteydestä. Kehitystyö on pitkäjänteistä toimintaa, joka vaatii jatkuvaa yhteistyötä kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien välillä. Asukkaita tullaan kuulemaan prosessin aikana, koska he lopulta ratkaisevat tavoitteeseen pääsemisen. Suunnitteluvaiheessa taustamateriaalia kerätessä on kuunneltu asukkaiden lisäksi keskustan yrittäjiä, kiinteistönomistajia, yrittäjäyhdistysten ja muiden yhdistysten edustajia, päättäjiä ja viranhaltijoita. Keskustan kehittämiseen erikoistuneen valtakunnallisen Elävä Kaupunkikeskusta ry:n (EKK) edustajat ovat toimineet elinkeinoryhmän neuvonantajina. EKK:n suosituksesta ryhmä on käyttänyt asiantuntijoina Martti Wilhelmsiä (elävyysmittaus) ja Mikko Virkamäkeä (kysely ja työpajat) Taustamateriaalia on kerätty seuraavasti: 1. elokuu 2015: keskustan elävyysmittaus 2. syyskuu 2015: Koettu kaupunkikeskusta - kysely (159 vastausta) 3. marraskuu 2015: työpaja (26 osallistujaa) 4. maaliskuu 2016: 2 työpajaa (osallistujia yht. 22) 5. toukokuu 2016: elinkeinoryhmän työpaja (osallistujia 7) 6. toukokuu 2016: valtuuston iltakoulu (osallistujia 40) 7. kesäkuu 2016: kuntalaisten aamukahvitilaisuus teemalla keskustan kehittäminen (30 osallistujaa) Työpajojen tuloksena syntynyt alueellinen ja toiminnallinen keskustavisio on kuvattu liitteessä. Sen mukaan Sauvosaaressa on kaikkiaan 4 eri toiminta-aluetta eli kaupan, asumisen, matkailun ja virkistyksen sekä kulttuurin ja tapahtumien alueet. Koettu kaupunkikeskusta - kyselyn tuloksena ja erityisesti elävyysmittauksessa käytettyjen määrittelyjen pohjalta elinkeinoryhmä on päätynyt esittämään kaupallisen keskustan rajaukseksi liitteeseen merkittyä aluetta.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 19 (60 ) Kaupunginhallitus 281 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 93 05.09.2016 Tilastokeskuksen mukaan 31.12.2013 kaupalliselle alueelle kirjautui 894 työpaikkaa, 147 yritystä, 40 kiinteistöä ja 525 asukasta. Koko Sauvosaaren alueelle kirjautui tuolloin yhteensä 4204 työpaikkaa, josta julkishallinnon osuus on 2104 työpaikkaa. Kyselyn perusteella kaupallisen keskustan keskipisteen muodostaa Täiköntori kioskeineen yhdessä esiintymislavan kanssa. Keskustan kehitystarinaksi muodostui liitteen mukainen esitys. Kehitystarina muodostuu neljästä toisiaan seuraavasta vaiheesta: 1) kehittämisasenteen vahvistaminen 2) aktiivinen ja näkyvä kehittäminen viestintää hyväksikäyttäen 3) kemiläinen menestystarina/kemiläiset menestystarinat 4) menestyksen vakiinnuttaminen. Kehitystarinan ideana on, että neljännen vaiheen jälkeen siihen mennessä saavutetut tulokset muodostavat pohjan uudelle, entistä haasteellisemmalle kehitystarinalle. Elinkeinoryhmä päätyi kokouksessaan 08.06.16 esittämään päättäjille seuraavaa prosessia kaupunkikeskustan kehittämisen jatkamiseksi ja organisoimiseksi: 1. hyväksytään keskustavisio, kaupallisen alueen rajaus ja kehitystarina. 1. perustetaan kehittämisprojekti, jonka nimestä päätetään myöhemmin syksyllä. Projektin ohjausryhmäksi valitaan kj:n elinkeinoryhmä. Ohjausryhmän pääasiallisena tehtävänä on laatia keskustan kehittämiselle toimenpideohjelma vv. 2017-2021 budjetteineen taustamateriaalin pohjalta, ohjata toimenpideohjelman toteuttamista, laatia viestintäsuunnitelma sekä toimia läheisessä yhteistyössä perustettavan neuvottelukunnan kanssa. Lisäksi ohjausryhmä laatii neuvottelukunnan kanssa kehityksen seurannalle mittarit. 1. perustetaan keskustan kehittämisen neuvottelukunta, jonka jäseniksi kutsutaan kj:n elinkeinoryhmästä 4 jäsentä, 4 luottamushenkilöä, Kemin yrittäjien puheenjohtaja, Kemin kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja sekä 2 kiinteistönomistajaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia ohjausryhmän asiantuntijana sekä julkisuudessa vaikuttajana ja kehittämisasenteen vahvistajana (=kehitystarinan vaihe 1). Toisin kuin varsinaisella kehittämisprojektilla neuvottelukunnalla ei ole omaa budjettia. Jokainen neuvottelukunnan jäsen 1) tekee omat päätöksensä keskustan kehittämiseksi omassa organisaatiossaan ja 2) vie tietoa eteenpäin omassa verkostossaan/jäsenistössään. Siten neuvottelukunnalla on merkittävä rooli viestinviejänä sekä palautteen kerääjänä. 1. elinkeinopalveluihin rekrytoidaan määräaikainen projektipäällikkö (kv 07.12.15 135), joka toimii toimenpideohjelman toteuttajana sekä ohjausryhmän ja neuvottelukunnan sihteerinä. 1. kehittäminen edellyttää hyvin organisoitua ja ammattitaitoista viestintää. Viestinnän resurssoinnista päätetään erikseen talousarvion yhteydessä. 1. keskustan kehittämisestä tulee yksi kaupungin strateginen painopiste, joka

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 20 (60 ) Kaupunginhallitus 281 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 93 05.09.2016 huomioidaan talousarviovalmistelussa ja talousarvion hyväksynnässä. 1. Jatketaan keskustan vetovoimaisuuden kehittämistä kaupunkikuvallisen investointiohjelman sekä kaupunkiympäristön kehittämisohjelman toteuttamisen puitteissa (KH 19.10.2015 375). Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 29.8.2016: Yritysvaikutusarviointi/elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen Suunnitteilla oleva hanke tukee elinkeinostrategiaa ja matkailun kasvuohjelmaa. Tavoitteiden saavuttaminen lisää asukkaiden ja matkailijoiden viipymää keskusta-alueella parantaen siten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa käytettävä toimintatapa takaa aiempaa paremmin sen, että kaupallisia toimijoita käytetään asiantuntijoina laajalla rintamalla prosessin jokaisessa vaiheessa. Vaikka kaupallisen alueen eli varsinaisen kehittämisalueen ulkopuolelle jää vielä merkittävä määrä yrityksiä erityisesti Sauvosaaren eteläiseen osaan, niin heidän tilannettaan kompensoi Mansikkanokan alueen investoinnit ja matkailubulevardin yleinen kehittyminen. Kaiken kaikkiaan positiiviset vaikutukset ylittävät moninkertaisesti negatiiviset vaikutukset. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan keskustan kehittämisen yllä mainituilla toimenpiteillä ja esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto valitsee neljä luottamushenkilöä neuvottelukuntaan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 93 Ehdotus KH: Päätös KV 5.9.2016: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä keskustan kehittämisen yllä mainituilla toimenpiteillä. Valtuusto valitsee neljä luottamushenkilöä neuvottelukuntaan. Esko Särkelä poistui asian käsittelyn aikana klo 20.35.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 21 (60 ) Kaupunginhallitus 281 29.08.2016 Kaupunginvaltuusto 93 05.09.2016 Valtuusto valitsi yksimielisesti neuvottelukuntaan Ritva Sonntagin esityksestä Raimo Keskikallion, Teija Jestilän esityksestä Pekka Tiitisen, Matti Murasen esityksestä Sven Nybergin, Antero Mäki-Jokelan esityksestä Tytti Kumpulaisen ja Pertti Henttisen sekä Harri Tauriaisen esityksestä Anneli Rantalan. Valtuusto täydensi neuvottelukuntaa Kemin kauppiaiden edustajalla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 11 Alueellinen ja toiminnallinen keskustavisio Liite 12 Kaupallisen keskustan rajaus, kartta Liite 13 Keskustan kehitystarina

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 22 (60 ) Kaupunginhallitus 258 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 94 05.09.2016 Perämeren Jätehuolto Oy/velkakirjaehtojen muutokset 261/02.05.06/2016 Kaupunginhallitus 15.08.2016 258 Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto/kehittämisjohtaja A. Mikkola 5.8.2016: OP Yrityspankki Oyj:n 16.5.2016 ilmoitus Perämeren Jätehuolto Oy:n velkakirjaehtojen muutoksista. Perämeren Jätehuolto Oy kuuluu Kemin kaupunkikonserniin. Kaupungin omistusosuus Perämeren Jätehuolto Oy:stä on 36,61 %. Liitteenä: - OP Yritypankki Oyj:n kirje - Liite velkakirjaan no 598001-80536065 Kemin kaupunki on takaajana (KV 12.12.2005 267) 36,61 %:n osuudella Perämeren Jätehuolto Oy:n lainalle no 598001-80536065, pääoma (16.5.2016) 1 418 928,00, lainan eräpäivä 18.5.2026. Aiempi velan korko: Vuotuinen korko on kiinteä 10 vuoden ajan luoton ensimmäisestä nostosta lukien. Luoton korko muodostuu kaksi (2) pankkipäivää ennen nostopäivää vallitsevaan markkinakorkotasoon perustuvasta pankin jälleenrahoituksen hankintakorosta lisättynä 0,028 %-yksikön marginaalilla. Tämän jälkeen velan korkosidonnaisuus määritellään uudelleen, jolloin asiakkaalla on oikeus vaihtaa viitekorko johonkin toiseen yleisesti käytettyyn ja OKOn hyväksymään viitekorkoon tai maksaa laina ennenaikaisesti takaisin ilman jälleenrahoituskuluja. Aiempi velan erityisehto: Pankilla on oikeus tarkistaa velan marginaalia 10 vuoden kuluttua velan nostosta. Muutokset velan ehtoihin 18.5.2016 alkaen: Velan korko: Velan korko on kiinteä ja se muodostuu 0,75 %-yksikön marginaalista ja OP Yrityspankki Oyj:n vallitsevaan markkinatasoon perustuvasta kiinteästä jälleenrahoituksen hankintakorosta ajalle 19.5.2016-18.5.2019. Kiinteä korko määräytyy 2 pankkipäivää ennen korontarkistuspäivää (16.5.2016 kiinteä korko -0,26 %). Selvyyden vuoksi todettakoon, että jälleenrahoituksen hankintakorko on kuitenkin aina vähintään nolla.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 23 (60 ) Kaupunginhallitus 258 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 94 05.09.2016 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 15.8.2016: Erityisehto: Pankilla on oikeus tarkistaa velan marginaalia kolmen (3) vuoden välein. Muilta osin velan ehdot pysyvät ennallaan. Tällä hetkellä: - kaupungin takaukset Perämeren Jätehuolto Oy:lle ovat 1 929 086,85 - kaupungin takaukset yhteensä ovat n. 28,6 M Kehittämis- ja talousosaston esitys 5.8.2016: OP Yrityspankki Oyj:n ilmoittama Perämeren Jätehuolto Oy:n lainan no 598001-80536065 velkakirjan korko- ja erityisehtomuutos 18.5.2016 alkaen merkitään tiedoksi kaupunginhallitukselle ja saatetaan edelleen kaupunginvaltuuston tietoon. Ilmoituskirjeen palautus on toimeenpantu kanslian kirjaamon toimesta 18.7.2016. OP Yrityspankki Oyj:n ilmoittama Perämeren Jätehuolto Oy:n lainan no 598001-80536065 velkakirjan korko- ja erityisehtomuutos 18.5.2016 alkaen merkitään tiedoksi ja saatetaan edelleen kaupunginvaltuuston tietoon. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 05.09.2016 94 Ehdotus KH: Päätös KV 5.9.2016: OP Yrityspankki Oyj:n ilmoittama Perämeren Jätehuolto Oy:n lainan no 598001-80536065 velkakirjan korko- ja erityisehtomuutos 18.5.2016 alkaen päätetään merkitä tiedoksi. Mikko Ekorren esityksestä kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä velkakirjan korko- ja erityisehtojen muutoksen. Liitteet Liite 14 Perämeren Jätehuolto Oy/velkakirjamuutokset

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 24 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 Selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista ja palvelujen integrointi sairaanhoitopiirin palveluihin 151/00.01.05/2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.04.2016 50 Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi 21.10.2015 kokouksessaan muiden asioiden yh tey des sä keskustelua mielenterveys- ja päihdetyön nykytilanteesta ja päätti että maaliskuun loppuun mennessä tehdään selvitys mielenterveys- ja päihdetyön yh dis tä mi ses tä yhteen organisaatioon. Sosiaali- ja terveystoimen ja sairaanhoitopiirin johto on tavannut lautakunnan pää tök sen joh dos ta ja todennut, että asiaa tulisi selvitellä seudullisesti. Asia pää tet tiin viedä palvelutiimiin kannanoton saamiseksi alueellisen valmistelun käyn nis ty mi ses tä. Myös palvelutiimissä todettiin, että mielenterveys- ja päih depal ve lu jen yhdistämistä olisi syytä valmistella alueellisesti ja että mielenterveysja päihdepalvelut olisivat integraation etulinjassa. NHG teki syksyllä 2015 selvityksen Länsi-Pohjan paljon palveluita tarvitsevista pal ve lun käyt tä jis tä. Selvityksen mukaan 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiak kais ta muodostaa 74 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tähän ryh mään kuuluvat mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaat. Selvityksessä to de taan, että paljon palveluita käyttävät hyötyvät moniammatillisista hoito- ja pal ve lu suun ni tel mis ta. Lisäksi parempi huolehtiminen mielenterveys- ja päih depal ve lui den asiakkaiden palvelukokonaisuuksista vähentää psykiatrisen vuo deosas to hoi don tarvetta. Edellä mainitun raportin tietojen pohjalta NHG on tehnyt Sote-Savotta- hankkeen ra hoi tuk sel la tarkempaa kustannusselvitystä mielenterveys- ja riippuvuuksien hoi to pal ve lu jen ke hit tä mi sen tueksi sekä esitystä alueellisesta mallista. Selvitys ei ole vielä julkinen ja jaetaan kokoukseen osallistuville. Länsi-Pohjan aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon kustannukset v. 2014 olivat 15,5 milj. eli 314 / 20 vuotta täyttänyt asukas. Kuntamaiseman vertai lun keskiarvo on 13 % alhaisempi kuin Länsi-Pohjan asukaskohtainen kus tannus ja Eksoten 35 % alhaisempi kuin Län si-poh jas sa. Korkeampien kus tan nusten taustalla on raskaampi palvelurakenne. Kemin kustannukset ovat alueen mui ta kuntia korkeammat. Eroa aiheuttaa eri tyi ses ti päihdehuollon muita korkeam mat kustannukset. Länsi-Pohjan alueella oli vuonna 2014 274 yli 18-vuotiaiden psykiatrisen lai toshoi don päivää/1000 asukasta ja 1.2 kuntoutuskodissa asuvaa/ 1000 asukasta. Vas taa vas ti avo hoi don käyntejä oli yht. 542/1000 18 vuotta täyttänyttä kohti.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 25 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 Ke mis sä psykiatrisen lai tos hoi don päiviä oli 326/1000 yli 18 vuotta täyttänyttä kohti, kun tou tus ko tien asiak kai ta 2,1 ja avohuollon käyntejä yhteensä 562/1000 yli 18 vuot ta täyttänyttä koh ti. Selvityksen mukaan alueella on huomattavan paljon päihdehuollon hoitojaksoja sai raa las sa. Myös A-klinikoiden asiakasmäärä 1000 asukasta kohden on kor kea. Ke mis sä on muita kuntia enemmän päihdehuollon asumispäiviä lai tos hoi dos sa ja asumispalveluissa sekä muita enemmän hoitojaksoja sairaaloissa. Selvityksen perusteella etenkin psykiatrista laitoshoitoa on varaa purkaa. Avohuol lon mielenterveyskäynnit ovat hyvällä tasolla. Päihdesairauksien hoitoa toteu te taan melko runsaasti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. NHG:n toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella ovat alueellinen or ga nisaa tio, joka mahdollistaa mm. päällekkäisen työn poistamisen, palvelurakenteen ke ven tä mi nen ja kehittäminen ja toiminnalliset muu tok set mm. matalan kyn nyksen palvelujen kehittäminen. Mikäli alueella panostettaisiin entistä enemmän avohoitoon ja madallettuun hoitoon hakeutumisen kynnystä, etenkin psykiatrisen laitoshoidon ja päihdehuollon asu mis pal ve lui den hoitopäivissä on saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Kemissä asumispalveluiden keventäminen on vuoden 2016 alussa käynnistynyt In ka-ko din ja Kiveliönkodin yhdistämisen, ostopalveluiden vähentämisen, Pihlan toi min nan muutoksen ja kotikuntoutuksen resurssoinnin myötä. Ehdotus STJ Niiranen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä mielenterveys- ja päihdepalveluita kos ke vat selvitykset tiedoksi. Päätös STLTK 28.4.2016: Hyväksyi päätösehdotuksen ja lisäksi lautakunta päätti 1. perustaa työryhmän selvittämään mielenterveys- ja päihdepalvelujen in teg roi tu mis ta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa. Työrymän tule teh dä suunnitelma ja aikataulutus toukokuun loppuun mennessä ja tuo da se kesäkuun lautakuntaan. Työryhmän sel vi tys tuodaan ke säkuun lautakuntaan. 2. valita työryhmän puheenjohtajaksi terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäi sen, viranhaltijajäseneksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja Liisa Nii ra sen sekä päihde- ja mielenterveyspuolelta kutsutaan työryhmään 2-3 henkilöä. 3. valita lautakunnan edustajiksi Aaro Tiilikaisen ja Sven Nybergin.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 26 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 4. pyytää kaupunginhallitusta ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä ni meämään työryhmään omat edustajansa. Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.06.2016 85 Valmistelu: Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 28.4.2016 perustaa työ ryhmän selvittämään mielenterveys- ja päihdepalvelujen integroimista Länsi-Pohjan sai raan hoi to pii rin kanssa. Työryhmän toimintasuunnitelma ja aikataulutus piti tuo da kesäkuun lautakuntaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraation ta voit tee na on katkeamaton hoito- ja palveluketju. Työryhmä, johon kuuluvat Aaro Tiilikainen (STLTK pj.), Sven Nyberg (STLTK jäsen), Piritta Hyötylä (KPH jäsen), Tytti Kumpulainen (KPH jäsen), Juha Kursu (LPSHP), Mervi Tikkanen (LPSHP), Soili Vesterinen (LPSHP), Päivi Kön gäs-savi aro (LPSHP, psykiatrian ta), Tiina Puotiniemi (LPSHP, psykiatrian ta), Pertti Sa ka ran aho (PTH yksikkö), Liisa Niiranen (Kemi, sosiaali- ja terveyspalvelut), Ma ri Kärkkäinen (Kemin terveyspalvelut), Tuula Tervaharju (Kemi, mta), Mari Sipo la (Kemi, A-klinikka) ja Outi Kääriäinen (Kemi, terveyspalvelut) kokoontui 20.5.2016. Kokousmuistio on oheismateriaalina. Työryhmä päätti kokouksessa nimetä keskuudestaan pienryhmän laatimaan esityksen Kemin mielenterveys- ja päihdepalveluiden integroimisesta erikoissairaanhoidon psykiatrisen hoidon palveluihin vuoden 2017 aikana. Työryhmä sai toimeksi määritellä tulevassa yhdistymisprojektissa keskeiset huomioitavat asiat. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja esityksen ovat laatineet Outi Kääriäinen, terveydenhuollon joht. (pj), Kemi; Mari Sipola, päihdetyön johtaja, A-klinikka (siht), Kemi; Tuula Tervaharju, psykologi, MTA, Kemi; Päivi Köngäs-Saviaro, tulosalueen ylilääkäri, Keropudas, LPSHP ja Tiina Puotiniemi, tulosalueen ylihoitaja, Keropudas, LPSHP. Jatkossa on selvitettävä vielä toimitilat, palvelun tarve, yhteinen toimintamalli, henkilöstö- sekä tietojärjestelmäkysymykset. 1. Tilakysymys ja palvelun tarve Länsi-Pohjan psykiatrinen sairaalahoito (mielenterveyden hoitoa) toteutetaan toistaiseksi Keroputaan sairaalassa, jonka olemassaolosta on käyty keskustelua koska rakennus on vanha ja rakennuksen ylläpitäminen ja korjauskustannukset ovat kalliit. Keroputaan korjauskustannukset ovat tulleet LPSHPn teknisen johdon mukaan maksamaan noin 2,5 milj. euroa. Teknisen johdon mukaan Miraplan on arvioinut laskennallisten kustannusten nousevan jopa 5,8 milj. euroon kun uudisrakennuksen kustannukset olisivat noin 6,7 milj. euroa. Sisäilmaongelmien vuoksi sairaala vaatisi lähes välitöntä lattiaremonttia sekä muuta remontointia, jonka kustannusarvio on noin 300.000. Psykiatrisen

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 27 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 tulosalueen yksiköissä myös poliklinikoilla ja kuntoutusyksikön työntekijöillä on tilaongelmia. Kemin mielenterveys ja A-klinikkapalvelut järjestetään erillisissä vuokratiloissa, joiden vuokrakustannukset vuonna 2015 olivat yhteensä 315.444 euroa. A-klinikan tilat ovat ahtaat ja nuorten päihdetyöntekijä joutuu työskentelemään yhteisessä taukotilassa. Lisäksi erilliset pienet toimintayksiköt mta ja A-klinikka ovat toiminnallisesti haastavia työntekijöiden ja potilaiden turvallisuuden takaamiseksi, mm. vartijapalveluiden järjestäminen aiheuttaa lisäkustannusta A-klinikalla (2 h päivystysaikana, yhteensä 21.600 / vuosi) kun suuremmassa kompleksissa tällaiseen ei olisi niin suurta tarvetta. Psykiatrisen hoidon osalta tilaratkaisu on tärkeä ratkaistava asia, koska tällä linjataan tulevaisuuden palveluita. On ratkaistava, miten järjestetään psykiatrinen sairaalahoito tulevaisuudessa. Psykiatrian tulosalue esittää rakennettavaksi uudistilat psykiatrian osastolle ja avohoidolle keskussairaalan yhteyteen. Huolena on erityisesti se, että tilakysymys ratkaistaisiin poistamalla seudulta laitoshoito kokonaisuudessaan. Seudun laitoshoidon tarve on vähentynyt korkeasta sairastavuudesta huolimatta ja tämä johtuu suurelta osin avo0hoidon kehittämisestä. Vaativia hoitoja voidaan hoitaa myös avohoidossa kun henkilöstöresurssia on riittävästi. Mielenterveys ja riippuvuuksien palveluissa painopistettä tulee myös jatkossa suunnata avohoitoon. Kriisihoidon valmius tulisi säilyttää, koska seudun ja erityisesti Kemin mielenterveyssairastavuus on korkea verrattuna muihin vertailukuntiin. Seuraavat THL:n indeksiluvut kertovat kuntien mielenterveyssairastavuuden eroista. Indeksi muodostuu THL:n eri tilastolähteistä kokoamista tiedoista koskien ryhmiä itsemurhien märät tai sairaalahoitoon johtaneet itsensä vahingoittamiset, psykoosisairastavuus sekä eläköitymiset johtuen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. 2000-2002 2001-2003 2002-2004 2003-2005 2004-2006 2005-2007 2006-2009 2007-2009 2008-2010 2009-2011 2010-2010 koko maa 95.2 95.4 95.5 95.9 96.9 98.2 100 102.4 102.7 102.1 100 Roi 98.4 101.2 101 97 93.3 93.6 96.3 101.7 104.1 109.3 107.2 Kemi 113 110.6 111.5 125.7 133.9 150.2 161.5 167.8 167.8 165.2 163.3 Ylitornio 103.4 97 96.2 109.5 117.5 123 122.7 106.5 120 106.7 156.1 Tornio 79.1 75.2 77.2 81.7 89.7 99.6 104.2 102.5 98.3 96 97.2 Keminmaa 76.1 66.8 61.1 63.6 72.7 81.4 84 87.6 94 93.2 90.9 Tervola 75.1 68.1 70.4 89.2 116 125 113 94.9 89.5 82.4 93.9 Simo 61.9 61.1 66.4 72.3 74.4 73 74.5 92.5 100.7 109 104 lähde: THL 2. Toiminnot - avopainotteinen toiminta tulevaisuuden palveluissa Työryhmä esittää ensisijaisena vaihtoehtona alueellisen palvelujärjestelmän toteutusta. Työpaperissa esitetty tavoiteaikataulu koskee työpaperin mukaista Kemin mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden integrointiaikataulua, mutta

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 28 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 seudullisten palveluiden tavoitteen mukaisesti työryhmä toivoo, että alueen kunnat ovat mukana aikataulun mukaisessa suunnittelussa. Kehittämistyötä tehdään jo nyt monella taholla esim. PATU-hankkeessa. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat mielenterveyden ja riippuvuuksien palvelut toteutuessaan edellyttävät, että hoito alusta alkaen on järjestetty saman organisaation sisällä, mukaan lukien sujuvasti toimivat päivystyspalvelut, johon on integroituna lisäksi sosiaalipäivystys. Jotta hoidossa tarvittavat riittävät ja tehokkaat tukipalvelut voidaan taata hoidossa, tulee osastohoidon ja päivystystoiminnan sijaita lähellä keskussairaalaa. Tällä hetkellä tiiviimpää yhteistyön tarvetta nähdään erityisesti päivystyspalvelussa, koska päivystyspisteitä on useita, mikä kuormittaa palveluita ja aiheuttaa päällekkäisyyksiä. Uutena kokonaisuutena tulisivat nyt mukaan riippuvuuksien palvelut, mitä erikoissairaanhoidossa ei aiemmin ole ollut tarjolla. Toiminnan perustana olisi Länsi-Pohjan alueella kehitetty perhe- ja verkostokeskeinen hoitomalli. Tehokkaasti ja vaikuttavasti toimivien avopalveluiden menestyksellinen toteuttaminen edellyttää, että henkilökuntaa ja osaamista on riittävästi. Mikäli laitospaikkoja seudulta puretaan, yhtäaikaisesti on panostettava avohoitoon, jotta laitoshoidon tarve vältetään, koska kriisityön, erityisesti akuuttien kriisien kuten psykoottisten kriisien ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden hoitaminen avohoidossa vaatii riittävästi henkilökuntaa. Tämä toteutuu nykyisellä henkilöstöllä. Avotoimintaan panostettiin myös Eksotessa. Toiminnan pääperiaatteena on avohoidon, psykiatrisen laitoshoidon sekä päihdelaitoshoidon saumaton yhteistyö asiakkaiden ja heidän lähiverkostojensa kanssa sekä korkean sairastavuuden edellyttämä valmius kriisihoitoihin. Palvelukokonaisuuteen suositellaan integroitavaksi lisäksi kuntouttavat hoitoyksiköt: Risteys, Päihdekuntoutumisyksikkö Pihlan lyhytaikaiset katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspaikat sekä korvaushoito ja näihin liittyvät ostopalvelut siirtyisivät erikoissairaanhoidon yhteyteen, mutta ns. pitkäaikaisasuminen (hoitoa ja hoivaa vastaavat hoidot) jäisivät kaupungin toiminnaksi. 3. Henkilöstöresurssi ja osaamisen varmentaminen Mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden integroituminen samaan palvelukokonaisuuteen ei ratkaise lääkärikysymystä tai rekrytointiongelmaa, koska psykiatripula on jo todellisuutta. Merkittävä osa lääkäreistä on eläköityneitä asiantuntijoita ja jo lähitulevaisuudessa joudutaan ehkä turvautumaan ostopalveluun, mikäli asiantuntemusta ei saada rekrytoitua pysyvämpään virkasuhteeseen. Myös päihdelääketieteen osaamista tarvitaan jatkossakin (resurssitarve arvioitava). Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitoa on tarkoitus toteuttaa jatkossakin Länsi-Pohjassa kehitetyllä perhe- ja verkostokeskeisellä toimintamallilla ja painopisteen siirtäminen avopainotteiseen suuntaan edellyttää, että asiakkaita on palvelemassa riittävä määrä erilaista asiantuntemusta omaava asiantuntijajoukko, koska asiakasmäärä ei tule vähenemään toimintaa

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 29 (60 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 28.04.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 14.06.2016 Kaupunginhallitus 261 15.08.2016 Kaupunginvaltuusto 95 05.09.2016 keskittämällä, vaan toiminnan keskittämisellä pyritään saavuttamaan parempi hoidon peittävyys sekä tarjoamaan matalan kynnyksen hoito. Tällä hetkellä palveluissa on kohtalaisen hyvin välttämättömän terapiaosaamisen hallitsevia ammattilaisia (LPSHP:n palveluissa noin 50 %, MTA:lla 70 % ja päihdepalveluissa A-klinikalla 60 % henkilöstöstä hallitsee jonkin terapiasuuntauksen), joskin eläköitymisen seurauksena terapiaosaaminen katoaa ja uusille työntekijöille on myös jatkossa tarjottava terapiaosaamiseen lisäkoulutusta. 4. Työkalut Potilastietojärjestelmä on hoidon keskeisin työkalu. Tietojärjestelmäselvitys olisi hyvä tehdä ennakoidusti, koska henkilöstön kouluttaminen vie työaikaa ja tämä aika on poissa potilaiden hoidosta. Mikäli mahdollista, palveluissa tulisi tavoitella yhden potilastietojärjestelmän mallia. Myös käyttökustannukset on arvioitava, koska ohjelmien lisäosat sekä lisenssimaksut ovat huomattava kustannuserä (Kemissä potilastietojärjestelmä Pegasoksen kustannus vuositasolla on kokonaisuutena noin 94.000 euroa, josta mielenterveys- ja päihdepalveluiden osuus on 9.750 euroa). Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin tietohallinto esittää yhteisten palveluiden tietojärjestelmäksi Esko-potilastietojärjestelmää, koska sairaanhoitopiiri on keskittänyt tilastoinnin sekä laskutuksen Oberon-Esko -ympäristöihin. Kemin peruspalveluiden käyttämään Pegasokseen siirtyminen vaatisi integraatioiden rakentamisen ja tämä kustannus ennakkoarvion mukaan olisi noin 20.000-30.000 euroa. Peruspalveluissa on jo nyt mahdollisuus päästä riittävillä oikeuksilla Esko-järjestelmään. Esko soveltuu huonosti sähköisten reseptien sekä laboratoriotutkimusten ym. käsittelyyn, koska ohjelmassa ei ole ns. herätepalautejärjestelmää kuten Pegasoksessa. Tämä aiheuttaa huomattavan potilasturvallisuusriskin. LPSHP:n tietohallinnon mukaan herätepalautejärjestemä pyritään saamaan ohjelmaan vuoden 2017 aikana. Myös sosiaalihuollon dokumentteja on mahdollista tallentaa omalle lehdelleen, samoin kuin nykyään kuntoutusyksikön osalta toteutetaan. 5. Aikatauluehdotus Työryhmä esittää integraation toteutettavaksi seuraavasti: - syksyllä 2016 jatketaan suunnitelman mukaista selvitystyötä. Alueen muiden kuntien toivotaan osallistuvan aikataulutettuun suunnitteluun. Jatkotyöskentelyyn huomioitavaksi ja selvitettäväksi: - projektin perustaminen ja työryhmän asettaminen, - toimintasuunnitelma, sisältäen riskien ja kustannusten arvioinnin, - työajan varaaminen valmistelulle, - tilaratkaisut koskien mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluketjun