Opas masentuneen nuoren vanhemmille

Opas masentuneen nuoren vanhemmille

Sisällysluettelo Alkusanat 4 Milloin on syytä huolestua nuoresta? 4 Miten ottaa masennus puheeksi ja mistä hakea apua? 6 Miten elää arkea masentuneen nuoren kanssa? 7 Mitä tehdä, jos nuori on itsetuhoinen? 9 Nuoren hoitopolku 10 Vanhemmalle 10 Vertaistuki 12 On edettävä pienin askelin. Mä en voi niitä askelia ottaa, mutta mä voin tukee. 2 3

Milloin on syytä huolestua nuoresta? Psyykkisesti terve nuori kykenee ilmaisemaan positiivisia tunteita, käymään koulussa, on toiveikas tulevaisuuden suhteen ja kykeneväinen kokemaan onnellisuuden tunteita. Lisäksi nuorella voi ilmetä seuraavia oireita: Unihäiriöt Painon nousu tai lasku ja ruokahalun merkit- Masennusoireilun tunnistamisessa yksittäisillä oireilla ei ole merkitystä, vaan tärkeää on oirei- tävät muutokset Fyysiset oireet esimerkiksi päänsärky, vatsa- den kasaantuminen, kesto ja vaikutus nuoren toimintakykyyn. Vanhemman on hyvä arvioida, miten nuori huolehtii itsestään, millaiset hänen suhteensa aikuisiin ja kavereihin ovat sekä miten arki koulussa sujuu ja miten nuori kykenee op- vaivat, pahoinvointi, hiustenlähtö, rintakivut, huimaus, öinen hikoilu ja lievä lämpöily Hidastuminen, kiihtymys, levottomuus ja aggressiivisuus Alkusanat pimaan. Oireilu saattaa alkaa vähitellen, jolloin vanhemman voi olla vaikea huomata eroa entiseen. Koulumenestymisen lasku ja poissaolot Vaikeudet selviytyä arkisista toimista Lisääntynyt päihteidenkäyttö Hyvä vanhempi, teita, jotka hankaloittavat entisestään masen- Oli vatsa sekaisin koko ajan. Sitten mä Negatiivinen ajattelu itsestä ja omasta tule- Elämä nuoren vanhempana voi olla joskus haastavaa. Lisähaasteita arkeen tulee, jos normaalien nuoruuden myllerryksien lisäksi nuori sairastuu masennukseen. nuksen tunnistamista. Tämä opas on tehty vanhempia varten. Se tarjoaa tukea vanhemmille arjesta selviytymiseen masentuneen nuoren kanssa. Oppaaseen on koot- luulin, että ne päänsäryt oli tekaistuja, mutta ei ne ollutkaan. Ajattelin, että ne vatsakivutkin oli tekaistuja, mutta jos toinen käy ripulilla koko ajan niin tajusin, ettei ne olekaan. vaisuudesta Syyllisyyden, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteet Sosiaalinen eristäytyminen ja epäsosiaalinen Oman lapsen masennuksen havaitseminen voi olla usein vaikeaa, sillä lapsen elämän toivotaan sujuvan ilman vastoinkäymisiä. Nuoren masen- tu merkkejä, mistä tunnistaa nuoren masennus, sekä keinoja, miten tukea nuorta. Vanhemman on tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan selviytyäkseen arjesta nuoren kanssa ja voidakseen Masennuksen tunnusmerkkejä ovat pysyvä mielialan lasku ja kyvyttömyys kokea mielihyvää ja/ käytös Muuttunut vuorokausirytmi Kuolemaan liittyvät ajatukset ja suora tai nus saattaa herättää syyllisyyden ja häpeän tun- olla tukena. tai kiinnostuksen ja keskittymiskyvyn puute. epäsuora itsetuhoisuus 4 5

Miten ottaa masennus puheeksi ja mistä hakea apua? Masennuksesta voi ja pitää kysyä nuorelta suoraan. Oireet voivat lieventyä, kun nuori huomaa, että hänen paha olonsa tulee huomatuksi, ja myös muilla voi olla samankaltaisia tuntemuksia. Myös itsetuhoisuudesta on tärkeä kysyä suoraan. Aito kiinnostus nuorta ja hänen asioitaan kohtaan auttaa synnyttämään luottamusta. Keskustelun tulisi olla avointa ja suoraa. Siinä tulisi välttää moralisointia. Nuoren toivottomuus ja itsetuhoisuus ovat viestejä keinottomuudesta ja umpikujan tunteesta. Näihin tulisi suhtautua myötätuntoisesti ja vaihtoehtoja etsien. Mä näin sen ainakin pitkältä. Se hiipi sillain hitaasti ja salakavalasti. Ei huvittanut mikään, ei halunnut mitään, ei lähtenyt mihinkään. Oli kauheen sellasta sulkeutunutta kaikki. Terveydenhuollon ammattilaiseen olisi hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Helpoin keino on ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, joka on luultavasti nuorelle jo tuttu ja luotettava. Kouluterveydenhoitaja kartoittaa tilanteen ja ohjaa tarvittaessa nuoren eteenpäin hoidon piiriin. 6 7

Miten elää arkea masentuneen nuoren kanssa? Masennuksesta kärsivän nuoren arjessa rutiinit tärkeää edetä pienin askelin. Nuoren kanssa voi ovat hyvin tärkeitä. Ne tuovat nuorelle turvaa ja keskustella asioista, joihin nuori kokee olevansa pysyvyyttä. Vanhemman tehtävänä on huolehtia kykeneväinen sillä hetkellä. Pienistä päivittäisistä askareista sovitaan yhdessä. nuoren unirytmistä, joka herkästi voi kääntyä täysin päälaelleen masennuksen myötä. Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailu Nuorta voi auttaa hahmottamaan stressaavia edistävät nuoren terveyttä. tilanteita etukäteen. On tärkeää ottaa nuoren stressin aiheet todesta eikä vähätellä niitä. Esimerkiksi kotiin tulevat vieraat voivat aiheuttaa Nuori taantuu ja vanhemmasta voi tuntua, että hänellä on taas pieni lapsi huolehdittavanaan. masentuneelle nuorelle suurta ahdistusta. Vanhemman olisi hyvä valmistella nuorta vieraiden Masentunut ei kuitenkaan kykene eikä jaksa huolehtia itsestään, joten esimerkiksi päivittäisestä hygieniasta huolehtimisesta muistuttamitemuksista. Vanhempi ei myöskään saa kuor- tuloon ja keskustella nuoren kanssa tämän tunnen kuuluu vanhemmalle. mittaa masentunutta nuorta omilla stressaavilla asioillaan. Pitkän aikaa mä tein kaiken niinkun vauvalle. Oon yrittänyt positiivisuutta tuoda, eikä sitä, että korostaisin niitä huonoja Vanhempi on nuorelle tärkeä toivon ylläpitäjä. Hän asioita, mitä siinä ympärillä näkyy. auttaa nuorta pitämään kiinni tulevaisuuden toiveistaan ja haaveistaan sekä auttaa nuorta luomaan niitä. Nuoren omatoimisuutta täytyy tukea ja antaa Meillä oli tärkeintä se, että olis hyvä hänelle vastuuta omasta elämästään. Tämä lisää olo ja haaveita tulevaisuudesta, yks lysti, vaikka mieli onkin vähän myller- nuoren toiveikkuutta. ryksessä. Nuorelta saa ja pitääkin vaatia asioita, mutta on Oon vaatinut vaan sen, että nousee joka aamu ylös sängystä jossain vaiheessa. On päiviä, että ei jaksa ja silloin mä sanon, että okei, tänään huilataan. Ahdistu kaikesta, missä oli vähänkin enemmän ihmisiä. Ei uskaltanut mennä bussiin, ei mihinkään, mun täytyi kuskata koko ajan. Kaaos saattoi tulla ihan pienistä asioista. Liikkuminen kohentaa nuoren mielialaa. Vähäinenkin ulkoilu ja raikas ilma virkistävät mieltä. Aluksi päivittäinen ulkoileminen voi tarkoittaa esimerkiksi postin hakemista tai roskien viemistä. Vanhemman on hyvä kannustaa nuorta pitämään kiinni harrastuksistaan tai etsimään uusia nuorta kiinnostavia asioita. Ettei vaan kukaan äiti sanoisi masentuneelle nuorelle, että syö ja hiihdä ja mene lenkille ja tee sitä ja tätä. 8 9

Mitä tehdä, jos nuori on itsetuhoinen? Nuori ei aina kerro oma-aloitteisesti itsetuhoajatuksistaan tai -aikeistaan aikuisille. Siksi onkin tärkeää ottaa vakavasti pienetkin viittaukset itsemurha-aikeista. Nuorelta voi aina kysyä suoraan, mitä hän tarkoittaa puheillaan. Suoraan kysyminen ei lisää riskiä itsemurhaan. Päinvastoin se helpottaa nuoren oloa ja luo toivoa. Itsetuhoinen ja itsemurha-aikeinen nuori on tärkeää saada hoitoon mahdollisimman pian. Itsetuhoiset aikeet helpottavat usein jo akuutin hoidon alkuvaiheessa. Itsensä viiltely on yleisimpiä itsetuhoisen käytöksen muotoja. Sillä yritetään lievittää psyykkistä pahaa oloa ja ahdistusta. Viiltelyyn tulisi suhtautua vakavasti ja myötätuntoisesti. Kun itsensä vahingoittamiseen puututaan heti, ehkäistään myös itsemurhia. Masennus saattaa lisätä nuorten itsemurhariskiä ja itsetuhoisuutta merkittävästi. Sitten se oli lopulta niin pahassa jamassa, että puhu terapeutille vaan itsemurhasta ja viilteli käsiänsä, kun sillä oli niin paha olo. Tee näin: Kysy nuorelta, millaisia ajatuksia hänellä on kuolemasta ja itsensä vahingoittamisesta Ole rauhallinen ja kuuntele, mitä nuorella on kerrottavaa Luo luottamuksellinen ja kiireetön ilmapiiri Säilytä aikuisen rooli äläkä käännä keskustelua omiin tunteisiisi Auta löytämään muita keinoja ahdistuksen helpottamiseksi Järjestä nuorelle hoitoa. Älä jätä nuorta yksin, vaan mene tarvittaessa mukaan vastaanotolle Tulee kyllä sellasia ajatuksia, että mitä jos mä en ookaan siinä tarvittaessa. 10 11

Nuoren hoitopolku Hoitomuodot määräytyvät ensisijaisesti oireiden ja masennuksen vaikeusasteen perusteella. Näitä vaikeusasteita ovat lievä, keskivaikea ja vaikea masennus. Hoidossa hyödynnetään monipuolisesti eri hoitotapoja. Ensisijaisena hoitomuotona ovat erilaiset psykoterapeuttiset menetelmät kuten psykoterapia. Lievässä masennuksessa hoidoksi saattaa riittää omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, stressin ja kuormittavien asioiden vähentäminen ja läheisten kanssa keskustelu. Keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa on kuiten- silöllinen ja sillä pyritään vastaamaan nuoren tarpeisiin. Nuoren sairastuessa vanhemmilla on suuri tarve saada tietoa lapsensa sairaudesta ja sen hoidosta. Sairauden alkuvaiheessa vanhemmat saavat hyvin tietoa hoitohenkilökunnalta, mutta vanhemmat kokevat usein tiedonsaannin heikentyvän hoidon edetessä. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa alaikäisen lapsen hoidosta. Sen saamiseksi vanhemman on hyvä olla itse aktiivinen. Se on niin hidas prosessi, ettei siinä Vanhemmalla on oikeus edelleen omaan aikaan ja omiin harrastuksiin nuoren sairaudesta huolimatta. Jaksava vanhempi on myös nuoren etu. Hei mun tarttee pitää huoli ittestäni, että voin auttaa tätä masentunutta lastani. Ettei sit käy niin, että se sairastunut vetääkin mut siihen mukaansa. Masennus perheessä lisää muiden perheenjäsenten riskiä sairastua. Siksi on tärkeää huomioida kaikki perheenjäsenet tasapuolisesti ja keskustella asioista avoimesti perheen kesken. Tee näin: Ota itsellesi omaa aikaa ja pidä kiinni rakkaista harrastuksista Liiku ja ulkoile Syö säännöllisesti ja monipuolisesti ja nuku riittävästi Ajattele myönteisesti Keskustele kumppanin ja ystävien kanssa Pyydä apua läheisiltä Hae tukea auttavilta tahoilta Hae tietoa sairaudesta ja sen hoidosta kin tarpeen lääkitys, psykoterapia tai niiden yhdistäminen. Masennuksen hoitopolku on yk- tapahdu mitään päivässä. Vanhemmalle Oman lapsen sairastuminen aiheuttaa vanhem- hemmuuteen ja arjen pyörittämiseen terapeutin mille usein syyllisyyden tunnetta. Miksi minun roolin sijaan. lapseni - ja mitä tein väärin -kysymykset vievät runsaasti voimavaroja. Omista tunteista pu- Vanhempana oleminen vaatii paljon voimava- huminen on tärkeää. Keskustella voi kumppanin roja ja energiaa. Vanhempi muuttaa usein oman tai ystävien kanssa ja tarvittaessa kääntyä am- arkensa nuoren tarpeiden mukaisesti. Hän jää mattihenkilön puoleen. Vanhempien tilannetta esimerkiksi töistä pois. Vanhempien on tärkeää helpottaa lisäksi lapsen hyvä sekä toimiva hoito- huolehtia omasta jaksamisestaan ja terveydes- suhde. Tällöin vanhemmat voivat keskittyä van- tään voidakseen olla tukena nuorelle. 12 13

Vertaistuki Vanhempi voi saada voimia ja keinoja jaksamiseen vertaistuesta. Se mahdollistaa ajatusten ja kokemusten jakamisen toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Vanhemman on tärkeää tunnistaa jaksamisensa rajat ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Vanhemmille on omia vertaistukiryhmiä. Ryhmissä vanhemmat voivat jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden saman kokeneiden vanhempien kanssa. Lisäksi vanhemmat voivat saada lisää tietoa masennuksesta sairautena. Kuinka hädässä mä olin silloin kun tulin siihen vertaistukiryhmään. Mä otin nenäliinojakin mukaan, kun aattelin, jos itken koko viikonlopun, mutta mehän naurettiin vaan koko aika. Ja sillon mulle valkeni, että mulla on kaikki asiat helkutin hyvin. Opas on tehty opinnäytetyönä Carita Murtola & Marie-Liina Hallinen Lisää tietoa aiheesta finfamipirkanmaa.fi 14 15

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. ja 6. krs 33200 Tampere finfamipirkanmaa.fi 16