314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Palvelut ja toiminnan kehittäminen Palvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen sekä avoimen varhaiskasvatuksen. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona, varhaiskasvatuksen kerhotoiminta sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Yksityistä varhaiskasvatusta kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja Espoon päättämillä kuntalisillä. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään myös kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä varhaiskasvatuspaikassa vanhempainrahan päättymisestä perusopetuksen alkamiseen asti. Varhaiskasvatusta on järjestettävä 20 tuntia laajempana tai kokoaikaisesti, kun lapsen vanhemmat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Varhaiskasvatus on järjestettävä 20 tuntia laajempana, kun se on tarpeen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, on oikeus järjestää lapsensa varhaiskasvatus yksityisessä varhaiskasvatuksessa tai kotihoidon tuella. Espoon kaupunki rahoittaa myös nämä palvelut suurimmaksi osaksi. Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Espoo ei ota käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta (15.2.2016 19). Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lasten huoltajien on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 1998/628, 26 a ). Esiopetuksen lisäksi lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa. Vaihtoehtona varhaiskasvatukselle alle 3-vuotiaiden lasten perheet voivat valita lasten kotihoidon tuen, johon sisältyy lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Avointa varhaiskasvatusta järjestetään varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan lisäksi asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Muutoksia varhaiskasvatusta ohjaavaan lainsäädäntöön Varhaiskasvatusoikeutta rajoittava laki tuli voimaan 1.8.2016. Samanaikaisesti tuli voimaan päivähoitoasetuksen (239/1973 6 ) muutos, jonka mukaan päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavan henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten välinen suhdeluku muutettiin 1:7:stä 1:8:aan. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä (2.12.2015 168), että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytetään ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen.
Opetushallitus päättää uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista varhaiskasvatuslain mukaisesti. Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet siten, että niiden mukaan laaditut paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat normi, jota kuntien tulee noudattaa. Toiminta ja sen kehittäminen vuonna 2017 Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten iän ja kehitystason mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja sen palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2017 väestöennusteen mukaan 166 lapsella. Koko kasvu johtuu vieraskielisten lasten määrän kasvusta. Espoon suomen- ja vieraskielisestä varhaiskasvatusikäisistä lapsista noin 94 % on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai lasten kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuksessa arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 74 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Määrään sisältyvät myös esiopetukseen osallistuvat lapset. TP 2015 TA Varhaiskasvatuksessa olevia lapsia 15 112 15 199 15 618 15 742 15 888 - kunnalliset päiväkodit 9 696 9 627 9 890 9 962 10 037 - perhepäivähoito 884 864 835 818 798 - kerhotoiminta 409 500 571 595 641 - ostopalvelut 2 013 1 998 1 997 1 988 1 999 - yksityisen hoidon tuki 2 110 2 210 2 325 2 379 2 413 Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia 4 436 5 050 4 501 4 524 4 549 Kerhotoiminnan lisäämisen ja kehittämisen projekti päättyy. Kerhotoiminta vakiintuu osaksi varhaiskasvatuspalveluja ja kerhotoimintaan osallistuvien lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä kasvaa. Asukaspuistojen ja avoimien päiväkotien palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Esiopetusta tai valmistavaa esiopetusta varaudutaan järjestämään noin 2 700 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen. Tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Myös yksityisen hoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää maksetaan 1.8.2017 alkaen varhaiskasvatuslain ja lain lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mukaisesti. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti: Varhaiskasvatus Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus 320 /kk 192 /kk Perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitaja 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus Kaikki varhaiskasvatusmuodot Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk Espoo-lisien maksamisen ja yksityisten palveluntuottajien hyväksymisen ehtona on, että palveluntuottaja järjestää sekä osa-aikaista että kokoaikaista varhaiskasvatusta. Perheen palkkaaman työsopimussuhteisen hoitajan työajan tulee olla yli 20 tuntia viikossa.
Yksityisen hoidon tuet haetaan pääosin Kelalta. Espoon kaupunki rahoittaa asukkaidensa lakisääteisen tuen ja kuntalisät. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 510 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna 2017 2018. Yksityisen varhaiskasvatuspaikkojen perustamista tuetaan maksamalla harkinnanvaraista starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin varhaiskasvatuspaikkaa kohden. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat vaihtoehtoisesti lyhentää työaikaansa palkattomasti ja saada ns. joustavaa hoitorahaa. Pienten koululaisten (1. - 2. lk) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 200,00 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2017 yhteensä vähintään 6 495,24 euroa, ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 686,92 euroa. Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200,00 euroa/kk toisesta lapsesta alkaen. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200,00 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Espoon varhaiskasvatussuunnitelma uudistetaan uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Uusi suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017. Jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia uudistetaan uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Varhaiskasvatuksen arviointikäytäntöjä parannetaan kehittämällä toiminnan havainnointiin, havainnointitiedon analysointiin ja reaaliaikaiseen palautteeseen liittyviä toimintatapoja käyttäen hyväksi digitaalisia mahdollisuuksia. Itsearviointikriteerit uudistetaan vastaamaan uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Jatketaan toiminnan kehittämistä ja johdon katselmuksia jatkuvan parantamisen toimintatapaa noudattaen. Kehityksen ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lasten tukemisen rakenteita uudistetaan siten, että yhä useampi lapsi saa tuen tavanomaisen varhaiskasvatuksen yhteydessä. Tuki toteutetaan vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti ja rakenteellinen tuki kohdistuu nykyistä useammalle lapselle.
Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta. Lapsen oman äidinkielen kehittymistä tuetaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus vastaa lastenhoidon järjestämisestä Työväenopiston maahanmuuttajille suunnatuissa kielikoulutuksissa. Varhaiskasvatuksen toimipisteet varustetaan vuosien 2017-2019 aikana lasten käyttöön tarkoitetuilla päätelaitteilla, joiden avulla lapset oppivat tvt- ja mediataitoja yhdessä aikuisten kanssa. Digitaalisia välineitä hyödynnetään osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä siten, että välineiden käyttö on lapsia aktivoivaa ja yksilölliset kiinnostuksen kohteet mahdollistavaa ja tukee yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen lapsia osallistavalla tavalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan osana henkilökunnan osaamisen kehittämistä. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa nostetaan edelleen kasvatushenkilöstön koulutustasoa lastentarhanopettajien osuutta lisäämällä. Digitaalisen oppimisen ja osaamisen kehittäminen edellyttää henkilöstön koulutusta sekä digiosaamisen asiantuntijuuden lisäämistä varhaiskasvatuksessa. Asiantuntijuutta lisätään tehtävien sisäisin uudelleenjärjestelyin. Digivälineistön määrän kasvaessa tekniseen tukeen tarvitaan osaamista joko sisäisin tai ulkoisin järjestelyin. Tarkalla henkilöstön työaikojen ja vuosilomien sekä vuokratyövoiman käytön suunnittelulla varmistetaan, että oma henkilöstö on työssä ajankohtina, jolloin lapsia on eniten varhaiskasvatuksessa ja että vuokratyövoiman käyttö on hallittua. Talous ja investoinnit TP 2015 Toimintatulot 23 747 24 120 24 520 25 010 25 498 Toimintamenot -202 769-207 497-211 107-214 910-217 834 Toimintakate -179 021-183 377-186 587-189 900-192 336 Suunnitelmapoistot -344-450 0 0 0 Tilikauden tulos -179 366-183 827-186 587-189 900-192 336 Menot euroa/asukas 752 757 758 760 760 Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Tarkalla henkilöstösuunnittelulla säädellään henkilöstömenojen käyttöä. Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista.
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menot ovat noin 211,1 miljoonaa euroa ja tulot 24,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Menot ja tulot kasvavat suunnitelmavuosien aikana uusien yksiköiden perustamisen ja lasten määrän kasvun myötä. Kasvu suuntautuu kunnalliseen ja yksityiseen päiväkotitoimintaan sekä kerhotoiminnan laajenemiseen. Perhepäivähoidon kysyntä vähenee ja verkostoa harvennetaan perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien määrän vähenemisen myötä. Yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki sisältävät sekä lakisääteisen tuen että kuntalisän kustannukset. Tulosyksikön yhteiset menot sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, avustajien, varahenkilöstön sekä henkilöstön osaamisen ja kehittämistoiminnan määrärahat. Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot 19 120 19 816 20 260 20 750 21 238 Toimintamenot 117 301 119 486 123 007 125 910 128 134 Toimintakate -98 181-99 670-102 747-105 160-106 896 Perhepäivähoito Toimintatulot 1 933 1 867 1 600 1 500 1 400 Toimintamenot 11 751 11 524 10 200 10 000 9 500 Toimintakate -9 819-9 657-8 600-8 500-8 100 Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot 193 212 300 400 500 Toimintamenot 3 027 3 834 4 000 4 500 4 700 Toimintakate -2 834-3 622-3 700-4 100-4 200 Ostopalvelut Toimintatulot 2 350 2 065 2 200 2 200 2 200 Toimintamenot 18 000 17 537 16 600 16 700 16 700 Toimintakate -15 650-15 472-14 400-14 500-14 500 Avustukset Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot 623 600 800 800 800 Toimintakate -623-600 -800-800 -800 Yksityisen hoidon tuki Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot 14 012 15 000 17 500 18 000 19 000 Toimintakate -14 012-15 000-17 500-18 000-19 000 Kotihoidon tuki Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot 24 931 23 780 23 400 23 400 23 400 Toimintakate -24 931-23 780-23 400-23 400-23 400
Yhteiset kustannukset Toimintatulot 152 160 160 160 160 Toimintamenot * 13 123 15 693 15 600 15 600 15 600 Toimintakate -12 971-15 533-15 440-15 440-15 440 * Avustajien kustannukset siirretty kunnallisista päiväkodeista yhteisiin kustannuksiin 1.1.2016 Investoinnit Vuoden 2017 aikana valmistuu Nuumäen päiväkoti Leppävaaran alueelle, Pohjois-Tapiolan päiväkoti Tapiolan alueelle, Paapuurin päiväkoti Espoonlahden alueelle ja Kirkkojärven päiväkoti Espoon keskuksen alueelle. Auroran päiväkodin vanhat tilat muutetaan Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Vuonna 2018 valmistuu Haukilahden päiväkoti Tapiolan alueelle. Vuonna 2019 valmistuu Karamäen päiväkodin korvaava uudisrakennus ja Vermon päiväkoti Leppävaaraan, Matinraitin päiväkoti ja asukaspuisto Matinkylään ja Suviniityn päiväkoti Espoon keskukseen. Soukankujan, Jupperin ja Mankkaan päiväkodit peruskorjataan. Valmistuvaksi esitetyissä kohteissa on tässä vaiheessa epätietoisuutta ja kohteiden valmistumisajankohta saattaa muuttua. Varhaiskasvatusta järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista varhaiskasvatuspaikoista on yksityisiä. Vuonna 2017 yksityisiä päiväkoteja valmistuu Tapiolan ja Espoonlahden alueille. Suomenkieliselle varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita, varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon.