20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 279 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja. Valtuus Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. S e l v i t y s o s a : Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017 2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 38,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 11,0 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,2 milj. euroa rataveroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 304 milj. euroa, joka sisältää 100 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoituksen lisäystä ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Lisäksi käynnistetään Helsinki Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu, jonka kokonaiskustannukset ovat 40 milj. euroa. Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Päivittäisellä kunnossapidolla (406 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 66 milj. euroa. Ylläpitoon käytetään 357 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (288 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (35 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) ja raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (52 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2017. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2017. Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä. Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2015 2017 (milj. euroa) 2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys Tienpito 586 8 578 610-610 736-736 Radanpito 380 56 324 405 50 355 484 49 435 Vesiväylänpito 75 6 69 97 1 96 109 1 108 Yhteensä 1 041 70 971 1 112 51 1 061 1 329 50 1 279 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Helsinki-Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 10 000 Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen 104 000 Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) 100 000 Siltojen korjaukseen tehdyn kertaluonteisen lisäyksen vähennys -1 400 Tasomuutos 5 000 Yhteensä 217 600 2017 talousarvio 1 279 000 000 2016 I lisätalousarvio 2016 talousarvio 1 061 400 000 2015 tilinpäätös 940 702 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 266 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys 13 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 279 000 000 euroon nähden aiheutuu Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen -kärkihankkeen rahoituksen jaksotusmuutoksesta. 2017 talousarvio 1 266 000 000 2016 I lisätalousarvio 2016 talousarvio 1 061 400 000 2015 tilinpäätös 940 702 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016) Perusväylänpitoon osoitetaan ensi vuonna 1,3 mrd. euroa, johon sisältyy 304 milj. euron lisäpanostus ns. korjausvelan vähentämiseen. Lisäresurssien taustalla on viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, jonka ehdotusten pohjalta hallitus on päättänyt lisätä perusväylänpidon resursseja. Korjausvelan vähentämiseen osoitetaan 600 milj. euron lisärahoitus vuosina 2016 2018, minkä lisäksi kehittämishankerahoituksesta siirretään perusväylänpitoon 364 milj. euroa vuosina 2017 2019. Kyseessä on näin ollen lähes miljardin euron lisäpanostus, joka kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Valiokunta on tyytyväinen rahoitustasoon, joskin rahoituksen painopisteen siirtäminen tapahtuu osin kehittämishankkeista tinkimällä. Määrärahalisäys merkitsee ensi vuonna perusväylänpidon volyymin kasvua noin 20 prosentilla (204,6 milj. euroa) kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä on tosin 113 milj. euroa vähemmän kuin viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 3/2016 vp) todettiin, mutta vastaavasti vuoden 2018 rahoitus on 113 milj. euroa aiemmin päätettyä enemmän. Lisärahoitus antaa joka tapauksessa mahdollisuuden käynnistää suuren määrän väyläverkon kunnostushankkeita, joilla vähennetään korjausvelkaa ja edistetään myös elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä. Valiokunta on tyytyväinen, että korjausvelkaohjelmaan sisältyy lähes 70 milj. euron panostukset rautateiden sähköja turvalaitteiden uusimiseen. Myös raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen uusimiseen ja kunnostamiseen osoitetaan lisärahoitusta (11,3 milj. euroa), millä parannetaan biotalouden raakapuukuljetuksia ja puuhuollon toimintavarmuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Valiokunta katsoo, että korjausvelkarahoituksesta huolimatta eri puolilla maata on kuitenkin runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä tms., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt mm. tien huonon kunnon, liittymärjestelyjen toimimattomuuden tai kevyen liikenteen väylien tai riista-aitojen puuttumisen vuoksi. Näiden kohteiden kunnostukseen ei ole kuitenkaan ollut mahdollisuutta budjettirahoituksen, korjausvelkaohjelman eikä myöskään kuntien oman rahoituksen turvin, vaikka ELY-keskukset ovat niitä priorisoineet. Valiokunta lisää momentille 5 950 000 euroa ja osoittaa sen yhdeksään liikenneturvallisuutta parantavaan perusväylänpidon hankkeeseen, joiden kustannusarviot vaihtelevat 200 000 eurosta 1 500 000 euroon. Nämä kohteet ovat: Eura, Savikontien parantaminen (yhdystie 12677); kunnostus parantaa liikenneturvallisuutta, helpottaa ylläpitoa ja edistää elinkeinoelämän kuljetuksia; kustannusarvio 250 000 euroa Haapavesi, maanteiden 800 ja 7980 kiertoliittymä; uusi liittymä alentaa ajonopeuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta; kustannusarvio 350 000 euroa Kihniö, Nerkoontien parantaminen (maantie 13359); kunnostus ja päällystys parantavat liikenneturvallisuutta tieosuudella, joka merkittävä elinkeinoelämän, maatalouden, puun, soran ja turpeen kuljetusten väylänä; kustannusarvio 800 000 euroa Kontiolahti, Vt 6 kevyen liikenteen järjestelyt Asemakylän kohdalla Kontiolahdella; kyseessä on pitkäaikainen kevyen liikenteen ja sen myötä liikenneturvallisuuden kärkihanke Pohjois-Karjalassa; kustannusarvio 750 000 euroa Loimaa, Loimaan Metsämaan riista-aita, Vt 9 (E63); parannetaan liikenneturvallisuutta, sillä tieosuudella on poikkeuksellisen paljon peuraonnettomuuksia; kustannusarvio 1 000 000 euroa Raahe, kantatie 88 Palonkylän risteys ja Jokelantien risteys; parannetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta vilkasliikenteisissä risteyksissä; kustannusarvio 200 000 euroa Siilinjärvi, Pyylampi Aappola Hoikki-risteys (Vt 5); parannetaan liikenneturvallisuutta mm. liittymäjärjestelyillä; kustannusarvio 1 500 000 euroa Uurainen, maantiet 627 ja 630 kevyen liikenteen väylät; parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta alueella, jossa poikkeuksellisen paljon varhaiskasvatuksessa ja koulussa kulkevia lapsia; kustannusarvio 600 000 euroa Vimpeli, maantie 68 Vetelin tien risteys ja Lapuan tien risteys kiertoliittymät; parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta risteysalueella; kustannusarvio 500 000 euroa. Kuten edellä on todettu, ensi vuonna korjausvelan vähentämiseen osoitetaan 304 milj. euron lisärahoitus, mikä nousee 435 milj. euroon vuonna 2018. Sen jälkeen, vuonna 2019, vastaava rahoitus putoaa 90 milj. euroon. Maanrakennusyritysten näkökulmasta ensi vuosi ja etenkin vuosi 2018 merkitsevät voimakasta kysynnän kasvua, mutta nykyisten kehyslinjausten mukaisesti rahoitus vähenee tuntuvasti vuonna 2019. Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä huolehditaan myös pidemmällä aikavälillä, sillä väyläverkkoa ei saada optimitasolle vielä kolmen vuoden aikana. Korjausvelan määräksi on arvioitu yhteensä noin 2,5 mrd. euroa, jolla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. On myös arvioitu, että korjausvelan määrä kasvaa noin 100 milj. eurolla vuodessa. Jotta korjausvelka ei käänny myöhemmin uudelleen kasvuun, on välttämätöntä huolehtia siitä, että rahoitus on mahdollisimman tasaista ja pitkäjänteistä. Vakaa rahoitustaso tukee osaltaan myös maanrakennusalan toimintaa ja pitkäjänteisiä investointeja. Valiokunta pitää hyvänä ja tärkeänä, että momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nopean ratayhteyden Helsinki Turku suunnittelurahoitus. Kevään 2016 kehyspäätöksen mukaan ns. tunnin junan jatkosuunnitteluun on varattu vuosille 2017 2020 yhteensä 40 milj. euroa, josta ensi vuodelle osoitetaan 10 milj. euroa. Nopea junayhteys Helsinki Turku on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Se lisää työpaikkaliikkuvuutta ja vaikuttaa mm. yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn, maankäyttöön sekä asuntotuotantoon. Nopea junayhteys edesauttaa myös Tukholmasta Pietariin kulkevan kasvuvyöhykkeen kehitysmahdollisuuksia. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 271 950 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja. Valtuus Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5