Mitä tekee tekninen kirjoittaja? Tervetuloa syyskokoukseen Blablab

Mitä tekee tekninen kirjoittaja? Tervetuloa syyskokoukseen Blablab

Puheenjohtajalta Syystervehdys hyvä KAJ:n jäsen, puiden lehdet ja palkankorotusprosentit ovat pudonneet viime viikkojen aikana. Kunnan ja valtion sektorin jäsenet saivat kohtuullisen hyvän neuvottelutuloksen. Yksityisen sektorin jäseniä on jäänyt kuitenkin työehtosopimusten ulkopuolelle. Työnantajan hyvästä tahdosta ja edistyksellisyydestä riippuu, maksetaanko sopimuksettomilla aloilla yleiskorotus vai ei. Toivotaan, että lisäeurot näkyvät kaikkien palkkakuitissa. KAJ:n toiminta on pyörähtänyt tämän vuoden aikana hienosti eteenpäin toiminnanjohtajan palkkauksen myötä. Toimistossamme työskentelee kokoaikainen toiminnanjohtaja. Hän kiertää myös kentällä; varsinkin kääntäjäkoulutuslaitoksissa. Tämä näkyy meillä opiskelijajäsenten lisääntyvänä määränä - ja lisää otetaan, tervetuloa meille! Meitä on jo melkein 2000! Kevään aikana aloitimme järjestön oman koulutuspoliittisen ohjelman laatimisen; sen pitäisi olla viimeistään ensi keväänä valmis. Keskitymme meille tärkeisiin tavoitteisiin kuten mm. koulutuksen rakenteeseen ja tasoon, opetuksen laatuun, opiskelijavalintojen kehittämiseen, työelämäntaitoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Panostamme www-sivujen uudistamiseen; työ alkaa lähiviikkojen aikana. Tulemme uudistamaan ulkoasua, sisältöä ja rakennetta. Mikäli Sinulla on hyviä kehitysehdotuksia, laita postia tulemaan. Otamme mielellämme vastaan ideoita samoin kuin tulevaan 30-vuotisjuhlaamme (2009). Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro on lupautunut tulemaan syyskokoukseemme. Hän luennoi meille työn, elämän ja ilon tasapainosta. Hänen innostava tyylinsä tuo hyvää mieltä ja iloisuutta syksyn synkkään arkeen. Syksyn pimeiden iltojen aikana on tärkeää lisätä valoa sytytä kynttilät ja kutsu ystävät kylään! Valon voimaa pimeneviin iltoihin! Marraskuun lopussa tapaamme taas. tervehtien Anita Tuohino, puheenjohtaja Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja 2 KAJAWA 4 07

Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ryn toimisto Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (6.krs) Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 0201 235 380 Sähköposti kaj@ry.inet.fi Lisätietoja www.kaj.fi Akavan Erityisalat ry:n toimisto sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi www.akavanerityisalat.fi Jäsensihteerit Jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370 Mary Luokkamäki Katja Kosonen Jaana Honni Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Seppo Rautiainen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 353 Tuomas Oksanen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 369 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 Opiskelijatoiminta Anu Tilander 0201 235 342 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinaika ma to klo 12 15 Telefax (09) 272 1212 Sähköposti erityiskoulutettujen.tk@erko.fi Lisätietoja www.erko.fi KAJ:n hallitus Anita Tuohino (pj) Liisa Nemitz Eva Orava Helena Pystynen Ritva Siikamäki Liisa Vahtera Maria Brunberg Varajäsenet: Leila Leskinen, Virpi Peltola Julkaisija Kääntäjien ammattijärjestö Translatorernas fackorganisation ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Taitto: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Paino: Auranen Oy, Forssa Painos: 2300 kpl Seuraava numero jäsenillä viikolla 11, aineistopvä 26.2.2008 Sisältö Puheenjohtajalta... 2 Kääntäjien päivää vietettiin lokakuussa... 4 Käännösalan ammatteja: kieli on teknisen kirjoittajan työväline... 6 Pikku-uutisia... 8 Tervetuloa syyskokoukseen... 10 KAJ:ssa ensi vuonna... 11 KAJAWA 4 07 3

Puheen vaikutelma pienin keinoin Kansainvälisen kääntäjienpäivän tilaisuus kokosi jälleen runsaasti väkeä käännösalan perinteiseen syystapaamiseen. Teemalla Oma kieli, oma mieli käsiteltiin suomen kielen merkitystä kääntäjän ja kirjailijan työssä. Tilaisuus pidettiin 1.10.2007 Valkoisessa Salissa Helsingissä. Tapahtuman järjesti tuttu kolmikko alan järjestöjä: Kääntäjien ammattijärjestö (KAJ), Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liitto (SKTOL). Päivän esitelmä ja paneelikeskustelu pohtivat puhutun kielen kääntämistä ja puheen vaikutelman luomista käännösteksteihin. Painotus oli kirjallisuuden teksteissä, romaaneissa ja näytelmissä sekä av-kääntämisessä. Puhetta ja puheenomaisuutta monin keinoin Professori Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta ja professori Liisa Tiittula Tampereen yliopistosta käsittelivät puhutun kielen kääntämistä kaunokirjallisuudessa. Puhekieli, puhuttu kieli ja puheenomaisuus ovat yksilöllistä, tilanteittain vaihtelevaa kielenkäyttöä, jonka usein ajatellaan poikkeavan ns. normikielestä tai kirjakielestä. Puhekieleen voi kuitenkin kuulua myös normikieltä, kieliopillisesti puhdasta kieltä. Esimerkiksi lastenkirjallisuudessa esiintyy kirjakielistä muotoa, koska lapset usein ilmaisevat mielikuvitusmaailmaansa kirjakielisesti. Puheenomaisuutta voi luoda pienin keinoin, jotka ilmaisevat yksilöllistä vaihtelua ja yksilön pu- hetavan ominaispiirteitä. Alueellista variaatiota edustavat puhtaimmillaan erilaiset murteet, jotka voivat heijastella sosiaalista variaatiota, sillä yksilö usein ilmaisee puheellaan yhteenkuuluvuutta tiettyyn ryhmään. Kaunokirjallisuudessa limittyy useita kerronnan tasoja, joita myös erotetaan luomalla puhekielen vaikutelmaa. Romaanihenkilön puhe on usein suoran esityksen muodossa, kertojan ääni on epäsuoran esityksen muodossa. Nämä ovat usein kielisidonnaisia keinoja ja haasteellisia käännettäviä. Kirjallisuus on ajankuvaa Liisa Tiittula toi esiin, miten suhtautuminen puhekieleen suomenkielisessä kirjallisuudessa on vaihdellut eri aikoina heijastellen. Kulloiset kirjallisuuden normit heijastuvat käännöskirjallisuuteen. Puhutun kielen käyttö on vähitellen lisääntynyt kirjallisuudessa. Suomen kirjakieli syntyi 1800-luvulla ja haki muotoaan melko pitkään, mm. sanomalehdissä esiintyi kirja- ja puhekielen sekamuotoa. Raja kirja- ja puhutun kielen käytön välillä oli häilyvä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa aina 1900-luvun alkupuolelle, jolloin Juhani Ahon tuotannossa näkyi vahva itämurteiden vaikutus. Suomalaisessa kirjallisuudessa ei esiintynyt runsaasti puhetta tai dialogia ennen sotia. Toivo Pekkasen työläiskuvaukset aloittivat puheen esiinmarssin, mutta Väino Linna teki puhekielestä tuotannossaan keskeisen ja toi Suomen murrekartan vivahteineen kirjallisuuteen. Tätä perinnettä jatkoi Veijo Meri, joka käytti erityisesti eteläsuomalaista puhekieltä tuotannossaan. Rikasta puhekielen kirjoa on Rosa Liksomin teoksissa, joissa peräpohjanmaan murteet limittyvät yleiskieleen ja helsinkiläiseen puhetapaan. Puhekielen valinta heijastelee Tiittulan mukaan usein henkilöiden asenteen kuvausta. Nuorten kirjoissa puhutun kie- 4 KAJAWA 4 07

len käyttö on ollut usein runsaampaa: hyvä esimerkki tästä on Heikki Soinisen nuorten kirja Ulkopuolella leirin (1962), jossa koko kertojan ääni on puhuttua kieltä. Sen sijaan ns. viihdekirjat ovat tyypillisesti olleet erittäin kirjakielisiä. Puhekieli käännöskirjallisuudessa on kääntäjälle hyvin haasteellista ja herättää monia mielipiteitä. Sen voisi rinnastaa vaativuudessaan runouden kääntämiseen. Eri kielissä ilmaistaan eri tavoin puhekielen piirteitä ja kirjallisuuden perinteet ovat kulttuurisidonnaisia. Myös puhekielen asema kirjallisuudessa vaihtelee, samoin puheen ilmaisemisen konventiot eri kulttuureissa. Käännös on aina itsenäinen teksti, jonka on toimittava kohdekulttuurissa. Vaihtelevia vapauden asteita Kääntäjän vapausasteeseen ja luovuuteen on eri aikoina suhtauduttu eri tavoin sen mukaan, mikä on ollut kyseisen ajan suomenkielisen kirjallisuuden käytäntönä. Saarikosken kuuluisa Salingersuomennos Sieppari ruispellossa oli tärkeä avaus, joka vapautti slangin kirjallisuuden käyttöön. Kotouttamisen ja vieraannuttamisen aste on jatkumo. Sen sisällä tehdään yksilöllisiä ratkaisuja kirjallisuuden suomentamisessa. Klassikkoteosten uudelleenkäännökset kertovat usein normien muuttumisesta ajan kuluessa. Esimerkiksi Tom Sawyerin suomennokset ovat kehittyneet hyvin kirjakielisestä puheen esitystavasta runsaampaan puhekielisyyteen ja jopa murteen käyttöön. Variaation kääntämisessä on oma vaikeutensa, mm. sosiaalinen variaatio ilmenee eri yhteiskunnissa ja kielissä eriasteisena. Brittiläinen luokkayhteiskunta näkyy puhetavassa, mutta suomen kielessä ei ole vastaavia selkeitä rajoja. Vuorovaikutuksen tavat eroavat toisistaan ja sosiaaliset erot näkyvät erityisesti muototasolla, mikä ei kuitenkaan aina näy käännöksessä. Jos teos suomennetaan pitkän ajan kuluttua alkutekstin ilmestymisestä, käännöksessä voi olla vaikea välittää kyseisen ajan puhekielen piirteitä. Joskus leimaton puhekieli hävittää alueellisen variaation, joka leimaa alkutekstiä. Helsinkiläinen puhekieli mielletään usein leimattomaksi. Slangivaikutelma voi joskus syntyä vähäisillä slangisanoilla. Intertekstuaaliset viittaukset, vaihteleva kieli ja kerronnan eri tasot sekä murteen kääntäminen ovat kääntäjälle oma haasteensa. Tavallisia tapoja puheen vaikutelman synnyttämiseksi ovat pronominien muoto, possessiivisuffiksien poisjättäminen, inkongruenssi, partikkeleiden runsas käyttö, sanastolliset keinot ja lauserakenteet, kuten elliptiset rakenteet ja lohkorakenteet sekä kieltosanan poisjättäminen. Näitä hyödynnetään erityisesti tv-tekstityksissä. Kääntäjä joutuu joskus tekemään valinnan lähtötekstin ajankohdalle ominaisen puhekielen esim. slangin ja käännöksen tekoajalle tyypillisen muodon välillä, toisaalta vapaasti kääntämisen tai alkutekstin ilmaisua ja henkeä lähellä pysyttelemisen välillä. Johdonmukaisuus tärkeää Nuolijärvi ja Tiittula painottivat, että joka tapauksessa kirjailijan ja kääntäjän valinnat ovat kokonaisuus. Johdonmukaisuus on keskeistä, päätyipä mihin linjauksiin tahansa. Joskus voi olla hyvä pohtia, kirjoitetaanko silmille vai korville, ts. kirjoitetaanko luettavaksi vai puhuttavaksi. Jokainen lukija ja kuulija on yksilö, joten lopullinen tulkinta on aina kirjailijan ja kääntäjän ulottumattomissa. Teksti: Ritva Siikamäki KAJAWA 4 07 5

Kieli on teknisen kirjoittajan työväline Salla Koivisto kirjoittaa teknisen selostuksen ymmärrettäväksi Suomessa tekniset kirjoittajat ovat usein kieliä lukeneita naisia, mutta alan kotimaassa Yhdysvalloissa, he ovat teknisesti suuntautuneita miehiä. Mitä enemmän opin työstäni, sitä hauskemmaksi se muuttuu. Rutiini on kaukana, Salla Koivisto sanoo. Kirjoitan suunnittelijoiden tuottamasta äärimmäisen teknisestä ja spesifistä selostuksesta tai kuvasta ymmärrettävää tekstiä loppukäyttäjälle, luonnehtii työtään Sigma Kudoksella teknisenä kirjoittajan työskentelevä Salla Koivisto. Käännösalan ns. uudet ammatit tekninen kirjoittaminen, dokumentointi, lokalisointi, information design lähtivät nousuun kymmenisen vuotta sitten. Ala kasvaa edelleen ja erikoistuu kapeammille osa-alueille. Nyt nousussa ovat alalle erikoistuneita palveluyrityksiä, joiden työvälineenä kieli on. Ala on Suomessa hyvin naisvaltaista ja työntekijöillä on usein taustallaan käännöstieteen tai filologian opinnot. USAssa, josta tämä on lähtöisin, on juuri päinvastoin: työtä tekevät teknisesti suuntautuneet miehet. Toisaalta heillä onkin englanti äidinkielenään, kertoo Koivisto. Työkielen parina äidinkieli Salla Koivisto kirjoittaa englanniksi. Käytäntö alalla on se, että kirjoitetaan suoraan sille kielelle, jolle on teksti on tarkoitus tuottaa. Niin sanotusta lähdekielestä teksti tarvittaessa lokalisoidaan toisiin kieliin. Nimenomaan lokalisoidaan, kääntäminen ei riitä, selventää Koivisto. Tekstin muokataan tarpeen mukaan: joskus tekstin loppukäyttäjä on teknisen alan ammattilainen, joskus tavallinen kuluttaja. Joskus harvoin, mutta aikaisempaa useammin Salla saa pöydälleen jo niin valmiin tekstin, että siitä korjataan vain pilkkuvirheet. Selvästi näkee, että insinöörit lukevat koulutuksessaan aiempaa enemmän kieliä. Kuitenkin äidinkielen merkitys korostuu Koiviston työssä. Kun tekniset ihmiset voivat kom- 6 KAJAWA 4 07

munikoida omalla kielellään, he selittävät sujuvammin. Silloin kirjoittamastani lopputekstistäkin tulee parempi. Yleissivistys ennen tekniikan tuntemusta Salla Koivisto päätyi tekniseksi kirjoittajaksi jo käännöstieteen opintojensa aikana, ensin Nokialle kesätöihin. Taustalla hänellä on myös tekninen koulutus. Koiviston mukaan kuitenkin hyvä yleissivistys auttaa työssä, jopa enemmän kuin tarkka teknisen alan tuntemus. Kirjoitusvaihe on työssä vain pieni osa. Kirjoitusympäristön, editorien ja modulaarien hallinta lohkaisee valtaosan työajasta. Atk-taitojen pitää olla vahvat ja niitä pitäisi opetella jo opiskeluaikana, arvioi Koivisto. Surkeaa on, että käytännön kielitaito kyllä ruostuu työssä. Voin puhua paljon pienestä teknisestä asiasta, mutta lounaskeskustelu kyllä käy köyhemmäksi. Myös suomenkielen rikkaus vähenee, kielen ammattilainen pohtii. Aitiopaikalla luottamusmiehenä Teknisen kirjoittajan työtahti on tiivistä: usein tekstin pitäisi olla valmiina mieluiten eilen ja töitä on niin paljon kuin ehtii tehdä. Koivisto tietää, että työaika ja työsopimusten yksityiskohdat mietityttävät työntekijöitä, sillä hän toimii Sigma Kudoksella luottamusmiehenä. Sattumalta. Jouduin 2001 lakisääteisenä työsuojeluvaltuutettuna edustamaan työntekijöitä yt-neuvotteluissa. Prosessi oli rankka. Silloin otin monta välipuhelua Akavan Erityisalojen lakimiehelle. Koko rumban jälkeen todettiin, että tarvitsemme työpaikalle luottamusmiehen, jolla on ammattiliiton tuki ja koulutus takanaan. Sen jälkeen luottamusmiehet on valittu parin vuoden välein. Nyt Koivisto on päättämässä ensimmäistä luottamusmieskauttaan. Luottamusmiehen toimi teettää satunnaisesti työtä. Enimmäkseen se on vaikeiden asioiden purkamista käytännön tasolle ja kapulakielen selkeyttämistä. Työantajan kanssa keskustelemme säännöllisesti asioista, sillä kaikkien tavoitteena on hyvä työpaikka. Kun asiat ovat KAJAWA 4 07 7 selkeitä ja tiedetään miten ja missä mennään, kaikilla on työrauha. Koiviston arvio, että työntekijöiden on helpompaa kysyä ensin luottamusmieheltä kuin etsiä tietoa netistä ammattijärjestön sivuilta. Lisäksi luottamusmiehen on helpompi ottaa esille vaikeita asioita suojatun asemansa vuoksi, hän miettii. Luottamusmiehen saaminen työpaikalle on työntekijöistä itsestään kiinni ja sellainen olisikin hyvä olla. Tämä on varsinainen aitiopaikka firman asioihin. Tehtävään saa kyllä koulutuksen ja jatkuvasti lisää tietoa. (HG) Miksi on luottamusmies? Luottamusmies on työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, joka työntekijöiden edustajana käy neuvotteluja työnantajan kanssa työntekijöiden eduista, työehtosopimuksen soveltamisesta ja työpaikan olosuhteiden kehittämisestä. Luottamusmies edistää työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita. Luottamusmiehen asema perustuu ammattiliiton ja työnantajaliiton solmimiin luottamusmiessopimuksiin ja yhteistoimintalakiin. Luottamusmies edustaa neuvotteluissa vain järjestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä, mutta yhteistoimintaneuvotteluissa hän voi edustaa myös koko henkilöstöryhmää. Miksi luottamusmieheksi? Luottamusmies pääsee asioiden lähteelle ja voi vaikuttaa työpaikalla moneen asiaan, kuten palkkatasoon. Hän käsittelee yrityksen avainlukuja ja saa sellaista tietoa, jonka avulla voi oppia hyväksi johtajaksi. Tehtävä kehittää johtajuutta ja neuvottelutaitoja ja siinä pääsee verkostoitumaan. Luottamusmiehellä on erityinen työsuhdesuoja: hänet voidaan irtisanoa vain erityisen painavista syistä. Tehtävä kuluttaa työaikaa, mutta työnantajan on annettava luottamusmiehelle kohtuullisesti vapautusta työstä luottamustehtävien hoitoon. Lisäksi ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat sopineet, että luottamusmiehet voivat osallistua koulutukseen työaikana.

NKOHTAISTA AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA Vähimmäispalkkasuositus uusittiin Yksityisellä sektorilla työskentelevien kääntäjien vähimmäispalkkasuositukset on uusittu uuden sopimuskierroksen myötä. Uudet suositukset julkaistaan nettisivujen jäsenkanavalla ja postitetaan jäsenille marraskuun alkupuolella. Akavan Erityisalojen jäsenistä noin 2 000 työskentelee yrityksissä tai yhteisöissä, joissa ei automaattisesti noudateta mitään työehtosopimusta. Liitto suosittelee, että näillä sopimuksettomilla työpaikoilla palkankorotukset noudattavat alan palkkasuositusta tai jonkin läheisen ja vertailukelpoisen alan työehto sopimusta. Hyö dynnä siis itse KAJ:n suositusta omia pal kan - korotuk siasi koskevissa neuvotte luissa. Neuvot telu apua saa Akavan Erityis aloista. Lisätietoja: lakimies Tuire Torvela, puh. 0201 235 356. Älä tee korvaamatonta työtä Ylemmät toimihenkilöt YTN aloitti syksyllä kampanjan korvaamatonta työtä, jonka tarkoituksena on saada ylemmät toimihenkilöt ajatteleman omia oikeuk - siaan ja työolojaan. Verkkosivustolla on tietoa yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden arjesta, mutta myös kevyempääkin aineistoa. Kuuntele mainiot mainokset! www.korvaamatontatyötä.fi 8 KAJAWA 4 07

AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA Lakiesitys auktorisoiduista kääntäjistä sivistysvalio - kunnassa Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi lokakuussa mietintönsä koskien hallituksen lakiesitystä auktorisoiduista kääntäjistä. Asian käsittelyssä valiokunta kuuli Kääntäjien ammattijärjestöä, Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa sekä opetushallitusta. Lisäksi oikeusministeriö antoi lakiin lausuntonsa. Mietinnössään sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen lakiesitystä ja pitää sitä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, mutta lisäsi siihen joitakin oikeusturvaan liittyviä yksityiskohtia oikeusministeriön selvityksen perusteella. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Mietintö on luettavissa osoitteessa www.edus kunta.fi, kohdassa sivistysvaliokunta. Uutta lakia esiteltiin Kajawan numerossa 3/2007. Ratkaisuja työpaikan hyvinvoinnin parantamiseksi Osoitteessa Klinikka.fi tarjoillaan erilaisia ratkaisuja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Sivustolta voi lukea artikkeleita eri aiheista, etsiä ratkaisuja työelämän pulmiin ja keskustella tai kokeilla kuinka viihdyttävät vaihtoehdot voivat lisätä vetovoimaa työelämään. www.klinikka.fi Kohtaaminen Isä Mitron kanssa Isä Mitro on paitsi Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, myös puhuja ja mielipidevaikuttaja, joka tunnetaan laajalti kirkkonsa rajojen ulkopuolellakin. Ja iloa hersyvä ihminen, joka puhuu aidon elämästä nauttimisen puolesta. Mielenter - veyden keskusliitto on nimennyt isä Mitro Revon Hyvän mielen lähettilääkseen vuodeksi 2006. Isä Mitro on puhunut paljon hyvinvoinnista, työstä, työelämästä ja työn käsitteestä. Onko ihminen työtä vai työ tekijäänsä varten? Isä Mitro puhuu aiheesta Työelämää vai elämäntyötä KAJ:n syyskokouksessa 28.11. 2007 kello 18. Tilaisuus järjestetään Ravin to la Pääpostissa, Mannerhei min au kio 1 B, Hel sinki. Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään perjantaina 23.11.2007 klo 15 mennessä sähköpostitse kaj@ry.inet.fi tai puhelimitse numeroon 0201 235 380. KAJAWA 4 07 9

KOKOUSKUTSU Kääntäjien ammattijärjestö ry Translatorernas fackorganisation rf sääntömääräinen syys kokous pidetään keskiviikkona 28.11.2007 klo 18.00 Ravintola Pääpostissa, kabinetti B4 6, Mannerheiminaukio 1B, 00100 Helsinki (sisäänkäynti Kiasmaa vastapäätä) Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat: Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Talousarvio vuodelle 2008 Jäsenmaksu vuodelle 2008 Hallituksen puheenjohtajan vaali varajäsenten vaali Yhdistyksen puheenjohtajan palkkio vuodelle 2008 Hallituksen jäsenten kokouspalkkiot vuodelle 2008 Hallituksen jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle ja hallituksen Tilitarkastajien ja varatilitarkastajien valinta vuodelle 2008 TERVETULOA! Kääntäjien ammattijärjestön hallitus Sääntömääräisen syyskokouksen esityslista ja muu kokousmateriaali on nähtävissä yhdistyksen verkkosivuille osoitteessa www.kaj.fi. Ennen kokousta Isä Mitro puhuu aiheesta Työelää vai elämäntyötä. Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 23.11.2007 klo 15 mennessä sähköpostitse kaj@ry.inet.fi tai puhelimitse numeroon 0201 235 380 10 KAJAWA 4 07

Toimintasuunnitelma 2008 JOHDANTO Vuosi 2008 on Kääntäjien ammattijärjestön 29. toimintavuosi. Toiminnan painopisteinä on vahvistaa Kaj:n roolia edunvalvojana ja parantaa viestintää. EDUNVALVONTA KAJ:n toiminta painottuu erityisesti koulutuspoliittiseen ja ammatilliseen edunvalvontaan. Koulutuspoliittinen työ pohjautuu vuonna 2007 laadittuun koulutuspoliittiseen ohjelmaan. KAJ osallistuu aktiivisesti kääntäjien ja tulkkien koulutusta koskevaan keskusteluun ja pitää tiiviisti yhteyttä tieteenalan opetusta antaviin yliopistoihin. KAJ osallistuu aktiivisesti Akavan Erityisalojen koulutuspoliittisen ohjelman laatimiseen. Ammatillisessa edunvalvonnassa tavoitteena on kaikin tavoin vaikuttaa ammattialan arvostuksen nousuun ja siten turvata jäsenistön palkan ja työolojen ja -ehtojen kehitys. Tässä työssä KAJ toimii yhdessä Akavan Erityisalojen (AE), Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sekä Suomen käännöstoimistojen liiton (SKToL) kanssa. KAJ pyrkii edistämään YTN:n käännösalan taustaryhmän työskentelyä osallistumalla taustaryhmän kokouksiin ja tukemalla sen projekteja. KAJ toimii aktiivisesti Akavan Erityisalojen hallituksessa ja neuvottelukunnissa sekä muissa liiton hallituksen asettamissa työryhmissä. JÄRJESTÖTOIMINTA Eri jäsenryhmät pyritään paremmin huomioimaan toiminnassa. Jäsenten tavoittamiseksi järjestetään paikallisia tapaamisia. Jäsenistölle tarjotaan koulutusta eri aihepiireistä lähinnä Akavan Erityisalojen sekä Akavan KAJAWA 4 07 11 eri neuvottelujärjestöjen kautta. Akavan Erityis - alojen eri neuvottelukunnat järjestävät työhön ja uraan liittyvistä aiheista koulutustapahtumia. KAJ tukee osittain jäsentensä alueellista koulutustoimintaa (seminaarit, kurssit) AE:lta saatavan tuen muodossa. Lisäksi KAJ järjestää yhteistyössä Suomen Viittomakielen tulkkien (SVT) ja SKTL:n kanssa seminaarin asioimistulkkauksesta. Jäsenet voivat käyttää lakimiesten palveluja työsuhdeasioihin liittyvissä erilliskysymyksissä. KAJ antaa edelleen jäsenilleen tietoa palkkojen kehityksestä, joka perustuu AE:n eri sektoreiden jäsentutkimuksiin sekä AE:n jäsensivuilla olevaan palkkalaskuriin (www.akavanerityisalat.fi). KAJ osallistuu Akavan Erityisalojen Humanisti Ura 2008 tapahtumaan. KAJ tiivistää yhteyksiä kääntäjäopiskelijoiden ainejärjestöihin ja tukee niitä toiminnassaan eri tavoin. TIEDOTUS Vuonna 2008 KAJ kehittää merkittävästi viestintäänsä. Jäsenviestintää jäntevöitetään mm. uudistamalla järjestön www-sivut. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää KAJ:n tiedotuslehti Kajawan sisältöä kehitetään niin, että se palvelee jäsenkuntaa paremmin. Työelämään liittyvää tietoa annetaan myös Akavan Erityisalojen julkaisemassa Yhteenveto-lehdessä. Alan opiskelijoille tiedotetaan KAJ:n toiminnasta mm. vierailemalla messuilla ja oppilaitoksissa sekä esittäytymällä ainejärjestöjen lehdissä. Vuonna 2008 aloitetaan myös tiedottaminen ammatista lukion opinto-ohjaajille. YHTEISTYÖ MUIDEN ALAN JÄRJESTÖJEN KANSSA KAJ pyrkii kaikin tavoin edistämään alan kehitystä yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanssa. Syksyllä KAJ järjestää yhdessä SKTL:n ja SKToL:n kanssa Kansainvälisen kääntäjänpäivä tapahtuman Turun kirjamessujen yhteydessä. TALOUS JA TOIMISTO Vuoden 2008 jäsenmaksu on 1 % jäsenen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. KAJ ottaa myös ammatinharjoittajia sekä opiskelijoita jäsenikseen. KAJ:n toimisto sijaitsee Akavan Erityisalojen tiloissa Länsi-Pasilassa.

12 KAJAWA 4 07