Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2004 30.3.2005
Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2004... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi... 3 Henkilöstötutkimus...3 Työsuojelu...3 Kuntoutus ja liikunta...4 Työterveyshuolto...4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä... 6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 1. Henkilöstömäärä... 7 1a. Henkilöstön lukumäärä...7 1b. Henkilötyövuodet...8 2. Henkilöstörakenne... 9 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma...9 2b. Palvelussuhteen laatu...10 2c. Henkilöstön ikärakenne...11 2d. Henkilöstön koulutusrakenne...12 3. Työajan käyttö... 14 3a. Työajankäyttö päivinä...14 3b. Pitkät virkavapaudet...15 4. Työvoimakustannukset... 16 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin...16 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain...16 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...17 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 19 5. Työtyytyväisyys... 19 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 20 7. Vaihtuvuus... 20 7a. Henkilöstöpoistuma...20 7b. Rekrytointi...21 7c. Sisäinen liikkuvuus...22 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")...22 8. Pätevyys... 23 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...23 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 24 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 24 10. Työpaikkaliikunta... 24 11. Kuntoutus... 24 12. Työterveyshuolto... 25 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 26 E. TULOKSET... 26 13. Asiakastyytyväisyys... 26
2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2004 Määrä ja rakenne Osaaminen Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuoden 2004 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa oli yhteensä 1070 henkilöä (2003: 1043) ja henkilötyövuosien määrä oli 890 (2003: 886). Henkilöstön määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna noussut. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 89 %, kuten edellisenä vuonna. Määräaikaisia (pois lukien työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset), oli vuoden lopussa 9,7 %, joten tavoitteena ollut 10 prosentin rajan alittaminen saavutettiin. Vuoden 2003 valtion budjettitalouden vertailutietojen mukaan (jos yliopistosektori jätetään tarkastelun ulkopuolelle) määräaikaisia oli valtion henkilöstöstä 13 prosenttia. Harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen osuus Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä vuoden 2004 lopussa oli 1,7 %. Haastattelijoiden määrä vuoden 2004 lopussa oli 217 henkilöä (2003: 212). Tilasto-, puhelin- ja rajahaastattelijoiden määrä on kolmen viimeisen vuoden lopussa vaihdellut 209-218 henkilön välillä. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli pysynyt samana kuin edellisenä vuonna eli 116:ssa. Kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä virkasuhteisia oli 67 %, naisten osuus oli 60 % ja keski-ikä oli noin 46 vuotta. 45-vuotiaiden ja vanhempien osuus oli 59 %. Osaamisen johtamista tukemaan tuotettiin ohjeet ja välineet, joilla yksiköt olivat laatineet oman henkilöstönsä kehittämissuunnitelmat. Asiaa esiteltiin yksiköiden vastuualuepalavereissa ja henkilöstön koulutustilaisuudessa. Näiden kehittämissuunnitelmien yhteenveto valmistuu keväällä 2005. Tilastokeskuksen osaamiskarttaa täydennettiin johtamisosaamisella. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti kehitti johtamisen perusvaatimuksia, tietoja ja taitoja kuvaavan osaamismallin, jota jatkossa käytetään johtamisen ja esimiestyön arvioinnissa ja kehittämisessä. Tilastokeskuksen ydinosaamisen eli tilasto-osaamisen vahvistamiseksi käynnistettiin koulutusohjelman suunnittelu. Kertomusvuoden aikana kuvattiin uusi perehdyttämisjärjestelmä. Henkilöstölle tarjottiin koulutusta tilastoalan, tietotekniikan, kielten, verkkoviestinnän, markkinoinnin, johtamisen, projektihallinnan, esiintymistaidon ja hyvinvoinnin teemoista. Sisäisessä koulutuksessa hyödynnettiin myös verkko-oppimisympäristöä. Internetissä toimiva Tilastokeskuksen Verkkokoulu palkittiin kunniamaininnalla Suomen eoppimiskeskuksen järjestämässä e-oppimisen tuotekilpailussa. Kertomusvuoden alussa otettiin käyttöön rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden uudet toimintamallit. Loppuvuonna alettiin suunnitella ensimmäistä ns. ryhmärekrytointia, jota on ehdotettu osaamisstrategiassa. Ryhmärekrytoinnin tavoitteena on nopeuttaa Tuotantomalli-projektin kehittämistä siten, että Tuotantomalliin määräaikaisesti siirtyvien kokeneiden henkilöiden tilalle palkataan uusia henkilöitä pysyvään palvelussuhteeseen. Henkilöt rekrytoidaan pysyvään palvelussuhtee-
3 seen, mutta tehtävät voivat muuttua. Ryhmärekrytointia on tarkoitus soveltaa myös vastaisuudessa. Henkilöstösuunnittelun tueksi laadittiin Senioriselvitys. Sillä annettiin taustatietoa Tilastokeskuksen osaamisen johtamiselle, osaamisen siirtämiselle ja niihin liittyville työn ja työyhteisön kehittämistoimille, joilla varaudutaan vuosina 2008-2009 alkaviin, lisääntyvistä eläkkeelle siirtymisistä aiheutuviin resurssien uudelleenjärjestelyihin. Myös muu henkilöstövaihtuvuus ja poistuma, kuten siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen sekä rekrytoinnin vaikeutuminen ammattitaitoisten nuorten määrän vähentyessä on huomioitava osaamisen johtamisessa ja resurssisuunnittelussa. Hyvinvointi Työhyvinvointia ylläpidettiin ja kehittämissuunnitelmia laadittiin toimintayksiköissä, työsuojeluorganisaatiossa sekä mm. työhyvinvointiryhmässä. Fyysinen hyvinvointi perustui viraston monipuoliseen liikuntatarjontaan, kuntoutustoimintaan sekä Tilastotalon fyysisen työympäristön ylläpitämiseen ja kunnossapitoon. Henkisen hyvinvoinnin painoalueena olivat kertomusvuonna stressinhallinta ja ikäjohtaminen, joista järjestettiin henkilöstölle luentoja. Henkilöstötutkimus Vuoden 2004 henkilöstötutkimus toteutettiin tammikuussa. Konsultti Reijo Kurkela laati tutkimustuloksista raportin, jota käsiteltiin viraston johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä henkilöstölle järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kevään 2004 aikana. Yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin mm. yksiköiden strategiapäivillä ja kehittämisseminaareissa, ja tuloksista raportoitiin tulosseurannassa. Vuosille 2001-2004 asetettu Henkilöstötutkimusprojekti päättyi. Konsultin laatima projektin loppuraportti, joka sisälsi keskeisiä tuloksia, kehittämiskohteita sekä vaihtoehtoja henkilöstötutkimuksen jatkamiseksi, käsiteltiin projektin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa ja viraston johtoryhmässä. Viraston johtoryhmä päätti, että tutkimus uudistetaan vuoteen 2006 mennessä siten, että kyselyä kevennetään, kysymyksiä ja käsitteitä selkeytetään, teema-lisäosia lisätään ja hankitaan vertailutietoa esim. Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta tai valtiovarainministeriön uudistamasta työtyytyväisyysbarometrista. Tutkimuksen tulee tukea Henkilöstö 2010-ohjelman tavoitteita. Syksyllä 2004 päätettiin, että Henkilöstötutkimus toteutetaan myös tammikuussa 2005. Tutkimuksessa käytetään VM:n sähköistä kyselysovellusta, joka sisältää sekä työtyytyväisyysbarometrin että Tilastokeskuksen oman tutkimuksen kysymykset. Tutkimuksella saadaan vertailutietoa valtiosektorilta ja aikasarjatietoa Tilastokeskuksen omien kysymysten kautta. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2004 yhdeksän kertaa. Työsuojelutoimikunnan käsiteltäväksi oli valmisteltu useissa työryhmissä mm. seuraavia asioita: uusi ergonomiaohjeistus, joka julkaistiin intranetissa työsuojelun toimintaohjelmaan liittyvä riskianalyysi palotarkastus, jossa todettiin Tilastotalon olevan määräysten mukainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä aiheeseen liittyvät tietoiskut kerroksissa, yksiköissä ja vuosittaisessa terveystoritapahtumassa ensiapukoulutus (EA 1-kurssi ja päivitys-ea-kurssi) vuonna 2003 tehdyn sisäilmastokyselyn tulokset, joista pidettiin tiedotustilaisuus henkilökunnalle, työhuoneiden konvektoreista aiheutuneet melu- ja lämpötilahaitat, ilmastointikanaviston puhdistus ja 5 B-osan kuitunäytteet
4 Cati-keskuksen rakennustyö sekä lattiamateriaalien uudistaminen auditorioissa ja 10. kerroksen neuvottelutiloissa. Kuntoutus ja liikunta Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutettiin runsaan liikuntatoiminnan avulla yhteistyössä liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n ja liikunnanohjaajan kanssa. Liikunnanohjaaja teki ikäryhmätarkastuksiin liittyviä terveyskuntomittauksia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Alueyksiköiden liikuntatoimintaa tuettiin osallistumalla valinnaisen liikuntamuodon osittaiseen tukemiseen. Kansaneläkelaitos oli myöntänyt Tilastokeskukselle kolme Aslak-ryhmäkuntoutuskurssia. Kurssit toteutettiin viraston ja osallistujien, KELAn, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitosten yhteistyönä. Vuonna 2004 alkaneiden kurssien päätösjaksot ovat vuonna 2005. Lisäksi toteutettiin Tilastokeskuksen omalla rahoituksella viisi tyky-ryhmää (työkykyä ylläpitävä toiminta). Työterveyshuolto Diacor Terveyspalvelut Oy jatkoi Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy tilasto- ja rajahaastattelijoiden työterveyshuollon palveluntuottajina toimien vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoitopalvelujen tuottamisen lisäksi Diacorin asiantuntijat raportoivat henkilöstön terveydentilasta viraston johtoryhmälle ja työsuojelutoimikunnalle, osallistuivat työsuojelutoimintaan sekä kuntoutuksen ja muiden työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, tekivät loput edellisenä vuonna aloitetuista työpaikkatarkastuksista yksiköissä, tarkistivat työpisteiden ergonomiaa sekä osallistuivat viraston työhyvinvointitapahtumiin. Loppuvuonna Diacor teki asiakastyytyväisyyskyselyn Tilastotalossa työskenteleville, ja tulosten mukaan henkilöstö oli pääosin tyytyväinen työterveyshuoltoon. Palkitseminen TES-VES-neuvottelutulos allekirjoitettiin 5.2.2004. Se sisälsi 1.3.2004 voimaan tulleet TES-VES sopimustarkistukset. Palkantarkistukset, jotka tällä neuvottelukierroksella kohdennettiin peruspalkkataulukkoon, muodostuivat kolmesta erästä: erityinen asteikkotarkistus (neuvotteluohjeissa esitetyn mallin mukaisesti, kohdistuu vaativuusryhmiin 2-11, korotukset 0,77-1,38 %:n välillä) yleiskorotus (29,12 euroa, kuitenkin vähintään 1,7 prosenttia, tehty asteikkotarkistuksen "päälle") sekä liittoerä (0,5 % viraston palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien palkkasummasta, kokonaisuudessaan palkkaustaulukon tarkistamiseen). Neuvottelutulokseen kirjattiin myös päätös kahden, osapuolten yhteisen kehittämistyöryhmän asettamisesta palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmän SEKEn alaisuuteen. Työryhmät asetettiin huhtikuussa ja ne saivat työnsä päätökseen joulukuussa. Ensimmäinen ryhmä (HETAK) esitti virastossa tehtyjen selvitysten ja muualla käytössä olevien ratkaisujen pohjalta ehdotukset henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kehittämiseksi. Toinen ryhmä (TUPA) selvitti toiminnan tuloksellisuuteen perustuvia palkitsemismuotoja, muualla käytössä olevia ryhmä- ja henkilökohtaisen kertapalkitsemisen muotoja sekä teki ehdotuksensa virastossa sovellettaviksi menettelytavoiksi ja periaatteiksi niiden käytössä. Raporttien käsittely SEKEssä jatkuu vuonna 2005. Keväällä 2004 valmistuneet edellisen vuoden tilinpäätöstiedot olivat osoittaneet, että kaikki Tilastokeskuksen toimintayksiköt olivat saavuttaneet säästötavoitteensa, viraston kokonaistalous oli tasapainossa ja muutoinkin toiminta oli tehokasta ja
5 tuloksellista. Tämän johdosta pääjohtaja palkitsi henkilöstön 200 suuruisella henkilökohtaisella kertapalkkiolla. Tulos- ja kehityskeskustelu -ohjeistusta uusittiin. Keskusteluissa tuli kiinnittää erityishuomiota osaamisen siirtämiseen ja työssä jaksamiseen sekä henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin. Ryhmäkohtaisten osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien pohjalta tuli laatia toimintayksikkötasoiset yhteenvedot suunnitelmiin sisältyvistä koulutus- ja muista kehittämistarpeista. Vaativuusarviointi niin toimintayksiköissä kuin viraston yhteisessä vaativuusarviointiryhmässä oli lisääntynyt. Vuonna 2002 vaativuusarviointeja oli tehty yhteensä 163 ja vuonna 2003 147. Kertomusvuonna arviointien määrä nousi 211:een. Arvioinnit koskivat sekä uusia tehtäviä että vanhoissa tehtävissä tapahtuneita olennaisia muutoksia. Palkkatilastoyhteistyöhön liittyen Tilastokeskus oli pyydetty huhtikuussa järjestettyyn valtiovarainministeriön ja valtion pääsopijajärjestöjen tilastokoulutuspäivään kertomaan uusiin palkkausjärjestelmiin liittyvän tilastoyhteistyön toteutumisesta käytännössä. Tilaisuuteen osallistuivat sekä työnantajan että Tilastoväen Unionin edustajat. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustaja, käsitteli kertomusvuoden aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Myös yhteistyötoimikunta, joka kokoontui vuoden aikana 13 kertaa, käsitteli henkilöstö- ja talousasioita sekä mm. etäkäyttöä, kulunvalvontaa, haittaohjelmien torjuntaa sekä tuottavuuden ja toimintojen tehokkuuden parantamiseen liittyviä asioita. Vuoden 2003 lopulla oli aloitettu valmistelut Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin JEKin asettamiseksi. Projektin varsinainen työ käynnistyi maaliskuussa 2004. JEKin painopisteenä oli henkilöstöjohtamisen kehittäminen ja siinä esimiestyö. Kehittämiskohteena oli osin myös johtamista tukevat organisaatiorakenteet ja päätöksentekojärjestelmä. Tavoitteina olivat johtamisen roolin selkeyttäminen, esimiestyöhön sitouttaminen ja sen tukeminen, yhteisten pelisääntöjen ja hyvien käytäntöjen vahvistaminen, tuloksellisuuden parantaminen, työhyvinvointi ja toimivat työyhteisöt. JEKistä tuotettiin loppuraportti, joka sisältää useita kehittämisehdotuksia asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä luonnoksen Tilastokeskuksen johtamispolitiikasta, jolla toteutetaan ja täsmennetään Henkilöstö 2010 -ohjelmaa. Kuva: Tilastokeskuksen johtamispolitiikka HYVÄN JOHTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Tilastokeskuksen arvot Johtamisen laadukkuus, ihmisläheisyys ja ammatillisuus Johtamisen erityispiirteet asiantuntijaorganisaatiossa TOIMINNAN OHJAUS - RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Kolmiportainen organisaatiorakenne Johtamisjärjestelmä ja strategiaprosessi Henkilöstöjohtaminen 1) vuorovaikutus esimiesalaissuhteessa 2) kehityskeskustelut 3) palkitseminen JOHTAMISEN ROOLIT Ylin johto luo linjat Hallintopalvelut tukee johtamista Esimiehet toteuttavat johtamista käytännössä 1) yksiköiden ja vastuualueiden esimiesten roolit 2) työntekijöiden odotukset johtamiselle 3) Tilastokeskuksen ja esimiesten odotukset työntekijöille
6 JEKin loppuraportissa mainittujen kehittämis- ja toimenpide-ehdotusten toteutumista on tarkoitus seurata yksikkötasolla osana vuotuista toiminnan seurantaa sekä myöhemmin toteutettavin erillisselvityksin. Projektiin osallistui useita tilastokeskuslaisia projekti- ja ohjausryhmien sekä haastatteluiden ja workshop-työskentelyn myötä. Projektiin käytettiin kaikkiaan 2270 työtuntia eli noin 1,2 henkilötyövuotta. Ulkopuolisena konsulttina toimi Kalervo Heinonen Psycon Oy:stä. Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä Vuoden 2004 lopulla henkilöstön määrä ja henkilötyövuosien määrä olivat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön osuus oli pysynyt 89 %:ssa. Keski-ikä oli noin 46 vuotta. Henkilöstön koulutustaso oli noussut viidessä vuodessa koulutustasoindeksin mukaan 5,2:stä 5,4:ään, ja korkeakoulututkintojen osuus suoritetuista tutkinnoista oli noin 56 %. Osaamisen johtamista kehitettiin toimintayksiköittäin tuotettavilla henkilöstön kehittämissuunnitelmilla. Tilastokeskuksen osaamiskartta täydentyi johtamisosaamisella, jota pohdittiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektissa JEKissä. JEKissä laadittiin myös Tilastokeskuksen johtamispolitiikka-luonnos sekä useita kehittämisehdotuksia, joita aletaan toteuttaa vuonna 2005. Rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden uudet toimintamallit otettiin käyttöön. Tilastokeskuksen avoimiin tehtäviin tuli entistä runsaammin hakemuksia. Lähtövaihtuvuus toisen työnantajan palvelukseen oli pienentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä 1,5 %:iin. Luonnollinen poistuma oli pysytellyt hieman yli kolmessa prosentissa (2004: 3,3 %). Hyvinvointia ylläpidettiin ja edistettiin työsuojeluorganisaation ja toimintayksiköiden kehittämistoimin. Vuoden alussa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyyttä henkilöstötutkimuksella. Kuntoutustoiminta vilkastui Aslak-kurssien myötä. Runsasta työpaikkaliikuntaa tarjosivat liikunnanohjaaja ja TIKU ry. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon investoitiin entistä enemmän. Sairauspäivät olivat vähentyneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Palkitsemisen kehittämistä pohdittiin kahdessa työryhmässä luonnostelemalla uutta henkilökohtaisen työsuorituksen arviointimallia sekä pohtimalla tuloksellisuuden ja kertapalkitsemisen mahdollisuuksia.
7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2004 lopussa oli 1070. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 756 henkilöä (2003: 743). Määräaikaisia, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, oli vuoden lopussa 83 henkilöä (2003: 80). Harjoittelijoita, työllisyysvaroin palkattuja ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 14 (2003: 8). Haastattelijoiden kokonaismäärä nousi 217:een (2003: 212). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 688 (81,0 %) 725 (81,5 %) 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) Määräaikainen henkilöstö 2 143 159 118 80 83 (16,8 %) (17,9 %) (13,8 %) (9,6 %) (9,7 %) (Valtio 3 ) (23,5 %) (24,4 %) (24,6 %) (24,5 %) Yhteensä 4 831 884 845 823 839 Työllisyysvaroin palkatut 2 (0,2 %) 0 (0 %) 3 (0,4 %) 1 (0,1 %) 3 (0,4%) (Valtio) (2,1 %) (1,6 %) (1,9 %) (1,8 %) Harjoittelijat ja tuntipalkkaiset 16 (1,9 %) 6 (0,7 %) 8 (0,9 %) 7 (0,8 %) 11 (1,3 %) Yhteensä 849 890 856 831 853 Tilastohaastattelijat 175 158 160 144 146 Rajahaastattelijat 22 15 18 22 23 Puhelinhaastattelijat 37 36 40 46 48 Henkilöstö yhteensä 1083 1099 1074 1043 1070 1 Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä 2003 (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.
8 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 1000 800 600 400 Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 200 0 1b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli noussut edellisvuodesta 4 htv:llä 890:een. Kuukausipalkkaisten osuus oli noussut 770:sta 774:ään htv:een. Maksullisen toiminnan henkilötyövuosissa oli kasvua 13 htv:n verran. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli sama kuin edellisenä vuonna eli 116 htv. Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot 637 655 655 624 629 78 94 87 82 73 715 749 742 706 702 Maksullinen 100 103 104 93 98 30 21 26 21 29 130 124 130 114 127 toiminta Ulkopuolinen 67 68 62 53 47 28 9 7 13 14 95 77 69 66 61 rahoitus Yhteensä 804 826 821 770 774 136 124 120 116 116 940 950 941 886 890 Kuva 2: Henkilötyövuodet 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot
9 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2004 naisten osuus (pl. haastattelijat) oli 59,5 prosenttia. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 59 prosenttia (2003: 62,5 %; 2002: 57 %). Naisista määräaikaisina työskenteli 9,8 % (2003: 10,2 %; 2000: 16,4 %) ja miehistä hieman enemmän eli 10,0 % (2003: 9,1 %; 2000:18,3 %). Vuonna 2003 valtiolla naisista työskenteli määräaikaisina 26,4 % ja miehistä 22,7 %. Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) 407 430 433 442 450 Naisia (määräaikainen) 80 96 67 50 49 Naisia yhteensä 487 (58,6 %) 526 (59,5 %) 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) Miehiä (vakinainen) 281 295 294 301 306 Miehiä (määräaikainen) 63 63 51 30 34 Miehiä yhteensä 344 358 345 331 340 (41,4 %) Henkilöstö yhteensä 831 (40,5 %) 884 (40,8 %) 845 (40,2 %) 823 (40,5 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma toimintayksiköittäin 140 120 100 80 60 40 20 0 52 76 69 85 31 53 55 30 79 36 12 43 10 27 34 36 36 28 33 14 SH HE EL HP TO YR YS TP TI HA Nainen Mies Esimiesten sukupuolijakauma Tilastokeskuksessa oli vuonna 2004 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja toimintayksiköiden johtajat). Muita esimiehiä, kuten johtajien sijaisia ja vastuualueiden vetäjiä, oli 72. Yhteensä johto- ja esimiesasemassa oli 83 henkilöä, joista naisia oli 51,8 prosenttia ja miehiä 48,2 prosenttia.
10 Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet (Esimieslistan mukaan) 2002 2003 2004 Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Johtajat 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 (Valtio; naisia (%) johdosta) Muut esimiehet (32,6) 38 (50,7 %) 37 (49,3 %) 75 (33,1) 41 (53,2 %) 36 (46,8 %) 77 39 (54,2 %) 33 (45,8 %) 72 (Valtio; naisia (%) esimiehistä) (37,8) Yhteensä 42 (48,8 %) Johdon %-osuus koko henkilöstöstä (ml. haastattelijat) 44 (51,2 %) 86 1,0 % (38,4) 45 (51,1 %) 43 (48,9 %) 88 1,1 % 43 (51,8 %) 40 (48,2 %) 83 1,0 % (Valtio; johdon %-osuus henkilöstöstä) (5,6) (5,7) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskenteleviä oli 67 % ja työsuhteisia 33 %. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 66 ja 34 %. Vakinaisten palvelussuhteiden osuudet ovat viiden vuoden aikana nousseet sekä virka- että työsuhteissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on viiden vuoden aikana noussut alle 50:stä 66:een. Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrissä on viiden vuoden aikana ollut eniten nousua. Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia 519 592 560 538 563 (62,5 %) (67,0 %) (66,3 %) (65,4 %) (67,1 %) joista vakinaisia 391 448 451 461 484 Työsuhteisia 312 292 285 285 276 (37,5 %) (33,0 %) (33,6 %) (34,6 %) (32,9 %) joista pysyvässä työsuhteessa 297 277 264 282 272 Yhteensä 831 884 845 823 839 Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat 26 22 18 26 30 Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat 23 27 38 42 36
11 2c. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä vuoden 2004 lopussa oli 45,9 vuotta (2003: TK 45,5; valtio 42,7). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,3 vuotta. Vuoden 2004 lopussa 55-59 -vuotiaiden ikäryhmä oli kasvanut suurimmaksi (22 %); vielä edellisenä vuonna suurin ikäryhmä oli 50-54 -vuotiaat. 45-vuotiaita tai vanhempia oli 59 % (2003: TK 58 %; valtio 46,3 %). Alle 35-vuotiaiden osuus oli edellisvuoden tapaan alle viidennes eli 19 %. Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kahdeksassa vuodessa. Vanhuuseläkeiän saavuttavien (alk. 63-vuotiaat) määrän nousun vuoksi Tilastokeskuksen tulee varautua rekrytoimaan lähivuosina uutta henkilöstöä. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne 200 150 Henkilöitä 100 50 1997 2004 0 alle 24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 14 (1,7 %) 25-29 v. 62 (7,5 %) 30-34 v. 97 (11,7 %) 35-39 v. 90 (10,8 %) 40-44 v. 105 (12,6 %) 45-49 v. 163 (19,6 ) 50-54 v. 188 (22,6 %) 55-59 v. 90 (10,8 %) 60- v. 22 (2,6 %) Yhteensä 831 22 (2,5 %) 80 (9,0 %) 99 (11,2 %) 102 (11,5 %) 104 (11,8 %) 153 (17,3 %) 182 (20,6 %) 108 (12,2 %) 34 (3,9 %) 884 10 (1,2 %) 74 (8,8 %) 89 (10,5 %) 98 (11,6 %) 99 (11,7 %) 133 (15,7 %) 175 (20,7 %) 133 (15,7 %) 34 (4,0 %) 845 7 (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) 823 2 (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) 839
12 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 46,3 46,3 46,7 46,9 47,3 45,5 45,9 44,7 43,9 43,8 Vakituinen henkilöstö Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Tilastokeskuksen henkilöstön koulutustaso on noussut viiden vuoden aikana, kun tarkastellaan suoritettuja korkeakoulututkintoja ja koulutustasoindeksiä 5. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa se, että ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetty opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus on poistunut vähitellen johtuen koulutusten siirtymisestä ammattikorkeakouluihin. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 korkeakoulututkintojen osuus on noussut 52,4 %:sta 55,9 %:iin ja koulutustasoindeksi on noussut 5,2:sta 5,4:ään (valtio 2003: 5,1). Vuoden 2004 lopussa oli suoritetuista tutkinnoista kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintoja 73 % ja luonnontieteiden alalta 15 %. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 73 % Humanistinen ja taideala 4 % Tekniikka 3 % Kasvatustiede M uut 2 % 3 % 5 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1
13 Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 6 Perusaste 97 (11,7 %) 95 (10,7 %) 88 (10,4 %) 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) Keskiaste 198 (23,8 %) 214 (24,2 %) 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) Alin korkea-aste 101 (12,2 %) 115 (13,0 %) 107 (12,7 %) 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) Alempi korkeakouluaste 68 (8,2 %) 75 (8,5 %) 75 (8,9 %) 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) Ylempi korkeakouluaste 333 (40,1 %) 349 (39,5 %) 350 (41,4 %) 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) Tutkijakoulutusaste 34 (4,1 %) 36 (4,1 %) 38 (4,5 %) 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) Yhteensä 831 884 845 823 839 Kuva 7: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin Yht. SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Al. korkeakoulu Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus 6 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.
14 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 10 (10 %) 87 (90 %) 9 (9 %) 86 (91 %) 9 (10 %) 79 (90 %) 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) Keskiaste m n 77 (39 %) 121 (61 %) 82 (38 %) 132 (62 %) 78 (42 %) 109 (58 %) 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) Alin korkea-aste m n 27 (27 %) 74 (73 %) 28 (24 %) 87 (76 %) 29 (27 %) 78 (73 %) 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) Alempi korkeakouluaste m n 30 (44 %) 39 (57 %) 32 (43 %) 43 (57 %) 32 (43 %) 43 (57 %) 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) Ylempi korkeakouluaste m n 177 (53 %) 156 (47 %) 183 (52 %) 166 (48 %) 172 (49 %) 178 (51 %) 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) Tutkijakoulutusaste m n 22 (65 %) 11 (32 %) 24 (67 %) 12 (33 %) 25 (66 %) 13 (34 %) 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) Yhteensä 831 884 845 823 839 3. Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan 7 osuus kokonaistyöajasta (78,2 %) nousi edelliseen vuoteen verrattuna vajaan prosenttiyksikön. Vuosilomien osuus pysyi samana. Opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi 0,1 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasosta. Sen sijaan palkallisten virkavapauksien osuus laski 1,0 prosenttiyksiköllä. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika 198 579 206 927 204 038 191 717 193 730 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) 156 430 (78,8 %) 161 902 (78,2 %) 159 244 (78,0 %) 148 344 (77,4 %) 151 470 (78,2 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) 26 634 (13,4 %) 28 040 (13,6 %) 28 903 (14,2 %) 27 776 (14,5 %) 28 173 (14,5 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) 6 365 (3,2 %) 6 569 (3,2 %) 5 075 (2,5 %) 5 409 (2,8 %) 5 693 (2,9 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) 9 150 (4,6 %) 10 416 8 (5,0 %) 10 816 (5,3 %) 10 188 (5,3 %) 8 394 (4,3 %) 7 Työajankäyttö päivinä (pl. haastattelijat) perustuu työaikailmoituksiin, joita henkilöstö itse tekee kuukausittain työaikajärjestelmään. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä. 8 Luku ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä.
15 Kuva 8: Työajankäyttö päivinä 250000 Henkilötyöpäiviä 200000 150000 100000 50000 Palkalliset virkavapaudet Opiskelu Vuosiloma Tehty työaika 0 3b. Pitkät virkavapaudet Pitkien virkavapaiden määrät pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Vuorotteluvapaalla olevien määrä oli laskenut yhdeksästä neljään. Toisen työnantajan palveluksessa olevien määrä nousi kuudesta yhdeksään. Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne 31.12.) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 18 19 16 18 21 Vuorotteluvapaa 2 2 1 9 4 Kansalliset asiantuntijat 2 2 3 1 1 EU, YK jne. palveluksessa 9 8 3 7 5 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa 1 2 1 1 1 olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 6 3 6 6 9 Yhteensä 38 36 30 42 39
16 4. Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Taulukko 11: Henkilöstökulut 9 rahoituslähteittäin 2000 2001 2002 10 2003 2004 Momentti 21 24 612 397 26 269 783 28 044 777 27 651 762 28 329 923 Momentti 12 4 255 085 4 271 771 4 457 077 4 219 765 4 757 428 Ulkopuolinen rahoitus 11 2 643 580 2 810 740 2 581 629 2 473 731 2 300 716 Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa 31 511 062 33 352 294 35 083 483 34 345 258 35 388 067 Muut välilliset työvoimakustannukset 12 1 231 718 1 319 101 1 285 373 1 253 304 1 417 311 Henkilöstökulut yhteensä, euroa 32 742 780 34 671 395 36 368 856 35 598 562 36 805 378 Henkilötyövuoden hinta, euroa 13 34 832 36 496 38 649 40 179 41 354 (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (37 924) (41 441) (40 456) (40 490) 69 % 71 % 73 % 75 % 75 % 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Poissaoloja ja niihin liittyviä palkkakustannuksia tarkasteltaessa suhteellisesti suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli kuntoutuspäivien ja niihin liittyvien palkkakustannusten nousussa. Tämä johtui kolmen Aslak-kuntoutuskurssin toteutuksesta (30 osallistujaa). Sairastavuus ja työtapaturmista johtuneet poissaolot olivat vähentyneet. Osaamisen kehittäminen palkallisen opintovapaan, kansallisten asiantuntijatehtävien sekä kansainvälisen harjoittelun muodossa oli vähentynyt. 9 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 10 Vuosien 1999-2000 ja 2001-2003 henkilöstökulut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska rahoituslähteiden laskentaperustaa on hieman muutettu. 11 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 12 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 13 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä
17 Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 14 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma 26 533 15 2 500 171 34 175 3 396 669 35 967 3 698 362 34 327 3 727 345 33 700 3 785 681 Lomaraha- ja säästövapaa 3 756 362 158 1 711 16 160 665 2 870 17 285 311 3 222 343 959 3 604 392 821 Sairausloma 7 979 636 878 7 440 622 904 8 984 785 212 8 180 757 033 6 912 663 439 Työtapaturma 150 11 216 21 1 868 110 11 835 133 10 767 69 8 071 Kuntoutus 69 5 973 127 13 565 134 14 364 68 6 207 545 60 771 Äitiysvapaa 1 074 97 954 904 81 346 1 201 114 706 1 236 118 958 899 96 457 Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntija 317 27 013 400 35 846 416 38 297 338 32 733 280 27 384 735 72 884 411 40 757 285 31 485 535 62 204 317 42 097 641 71 034 702 69 937 1 095 110 730 869 90 767 366 38 987 Kv-harjoittelu 504 49 764 633 64 503 516 54 973 304 36 392 291 34 319 Muut palkalliset poissaolot 133 12 210 162 16 303 220 22 274 168 17 749 182 19 554 Yhteensä 41 891 3 847 255 46 686 4 504 363 51 798 5 167 549 49 380 5 204 114 47 165 5 169 581 Euroa 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Matkustusmenot olivat vuoden aikana nousseet muiden kuin haastattelijoiden osalta. Ulkomaan virkamatkojen kokonaismäärä pysytteli jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Matkustaminen koulutuksien ja tieteellisten kokousten perusteella on vähentynyt viidessä vuodessa selvästi. Tähän on vaikuttanut osaltaan valtiovarainministeriön suositus virkamatkojen vähentämiseksi, minkä mukaan osallistujien määrä samaan kokoukseen tulee rajoittaa enintään kahteen. Myös Eurostatin järjestämän TES-koulutuksen päättyminen on vaikuttanut koulutusmatkojen vähenemiseen. Suurin nousu vuoden 2004 virkamatkoissa koski konsultointimatkoja, joiden määrä nousi 73:sta 108:aan. Ulkomaan ja kotimaan matkat 940 053 993 807 842 714 629 833 799 361 Haastattelijoiden matkat 529 343 448 277 407 461 340 752 337 138 Yhteensä, euroa 1 469 396 1 442 084 1 250 175 970 585 1 136 499 14 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 15 Vuoden 2000 lomasta alkaen 16 Vain vuoden 2001 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 17 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 18 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.
Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset 314 334 342 289 288 YK:n ja OECD:n kokoukset 58 54 31 40 47 Pohjoismaiset kokoukset 58 55 40 37 38 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 177 174 99 88 78 Konsultointimatkat 55 78 93 73 108 Muut 73 88 53 65 53 Yhteensä 735 783 658 592 612 18
19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Vuosina 2001-2004 mitattiin henkilöstön työtyytyväisyyttä Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrilla osana viraston omaa Henkilöstötutkimusta. Barometri oli osittain mukailtu viraston omaan tutkimukseen sopivaksi. Työtyytyväisyyttä kuvattiin indeksiarvoilla 20=huono, 40=välttävä, 60=tyydyttävä, 80=hyvä, 100=erittäin hyvä. Vastausvaihtoehtoihin oli myös lisätty vaihtoehto Ei osaa sanoa. Vuonna 2004 Valtiovarainministeriö uudisti työtyytyväisyysbarometrin. Barometrin vastausasteikko muuttui (symmetriseksi) siten, että indeksiarvot ovat nyt 1=erittäin tyytymätön, 2=tyytymätön, 3=ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4=tyytyväinen, 5=erittäin tyytyväinen. Ei osaa sanoa -vaihtoehto ei sisältynyt barometriin. Uusi työtyytyväisyysbarometri sisältyi tammikuussa 2005 tehtyyn Tilastokeskuksen henkilöstötutkimukseen. Em. muutoksista johtuen vuoden 2005 työtyytyväisyysbarometrin tulokset eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. Toisaalta uudistettu barometri tuotti nyt vertailutietoa 53:sta barometriä käyttävästä valtion organisaatiosta. Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi 2001-2004 19 2000-01 2001-02 2002-03 2003-04 Tyytyväisyys työn sisältöön 70,2 70,9 70,0 71,2 Tyytyväisyys johtamiseen 58,0 58,4 55,5 57,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen 59,9 61,1 57,7 60,3 ja kehittymisen tukeen Tyytyväisyys organisaation muihin 68,4 69,1 67,0 70,5 asioihin (sis. avoimuus/ tiedotus) Työtyytyväisyysindeksi yhteensä 63,7 64,4 62,1 64,3 TK Valtio Johtaminen 3,23 3,24 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,64 3,64 Palkkaus 2,74 2,69 Kehittymisen tuki 3,18 3,16 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,55 3,56 Työolot 3,66 3,47 Tiedon kulku 2,99 2,94 Työnantajakuva 3,41 3,09 Yhteensä 3,33 3,26 Tilastokeskuksessa ollaan eniten tyytyväisiä työoloihin sekä työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Töiden sisältöön on oltu tyytyväisiä myös edellisinä vuosina, kuten muuallakin valtiolla. Tilastokeskuksessa ollaan selkeästi muita tyytyväisempiä työnantajakuvaan ja työoloihin. Vuoden 2005 alussa tehdyssä tutkimuksessa vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen ja tiedon kulkuun. Myös muualla valtiolla näissä kohdin tulokset jäivät alle 3:n, mitä on pidetty tavoitetasona. 19 Indeksi laskettu ilman haastattelijoita. 20 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat).
20 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairastavuus on vähentynyt. Sairauspäivien lukumäärä sekä sairauspäivät henkilötyövuotta ja sairaustapausta kohti olivat laskeneet. Tilastokeskuksessa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on aikaisempina vuosina ollut alle 40 prosenttia, mutta nousi 43,6 %:iin vuonna 2004. Toisaalta pitkien sairauspäivien (yli 60 päivää) määrä laski edellisestä vuodesta alle puoleen (2004: 590; 2003: 1240). Työtapaturmien määrä on pysynyt matalana viiden vuoden tarkastelujakson aikana kuten yleensä valtiolla, minkä arvellaan johtuvan töiden luonteesta. Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 21 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto 2001 2002 2003 2004 työpäivinä Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv 1 päivä 756 756 743 743 736 734 815 814 2 päivää 415 830 390 780 443 886 483 966 3 päivää 253 759 268 804 251 753 252 756 4-10 päivää 210 1200 251 1420 234 1318 200 1107 11-60 päivää 84 1857 100 2295 79 1809 75 1608 61-90 päivää 3 198 6 412 8 549 2 146 yli 91 päivää 4 555 5 724 5 691 3 444 Yhteensä 1725 6155 1763 7178 1756 6740 1830 5841 Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 7,5 8,7 8,8 7,7 (valtio) Sairauspäivät/ tapaus (valtio) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, % (valtio) 82,6 % (72,1) (8,1) 3,6 (4,8) 79,5 % (72,1) (8,8) 4,1 (4,9) 81,8 % (72,2) (8,7) 3,8 (4,8) 84,8 % Tapaturmat 5 18 9 81 11 112 10 56 3,2 7. Vaihtuvuus 22 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat pysyneet matalina. Tähän on vaikuttanut mm. määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiset sekä määräaikaisiin tehtäviin rekrytointi ensisijaisesti talon sisältä. Vuonna 2004 vakinaistettiin 27 palvelussuhdetta (2003: 33; 2002: 38). Eläkkeelle siirtyminen on viiden vuoden aikana pysytellyt maltillisena. Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt vuosittain alle 10 henkilöä (2004: 6). Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt kymmenen henkilöä, joista vuonna 2004 viisi. 21 Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima - järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 22 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä.
21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä laski edelleen. Työpaikkauskollisuus näkyy myös vakinaisen henkilöstön iän nousuna (47 vuotta) sekä palvelussuhteen keskimääräisessä pituudessa, joka vuonna 2004 oli 16,3 vuotta (ks. kohta 7d). Toisen työnantajan palvelus 24 44 28 20 21 12 Vanhuuseläke 3 4 9 4 6 Varhennettu vanhuuseläke 2 1 - - 1 Työkyvyttömyyseläke - 2 1 2 5 Yksilöllinen varhaiseläke - - - - - Kuollut 1 - - - 3 Muu syy 25 111 96 112 60 65 Yhteensä 161 131 142 87 92 Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 26 5,3 % 3,4 % 2,3 % 2,5 % 1,5 % (valtio) (4,4) (4,1) (3,7) (3,7) Luonnollinen poistuma 27 6,0 % 4,2 % 3,4 % 3,2 % 3,3 % (3,7) (3,7) (valtio) (4,4) (4,0) 7b. Rekrytointi Rekrytointi vilkastui edelliseen vuoteen nähden. Sekä pysyviä että määräaikaisia tehtäviä oli haussa selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (2004: 80, 2003: 53). Hakijoiden määrä yli kaksinkertaistui, ja hakijoiden määrä haettavana olevaa tehtävää kohtaan nousi 24,2:een (2003: 16,7). Pysyvät tehtävät 53 56 39 41 56 Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät 56 64 43 12 24 Yhteensä 109 120 82 53 80 Hakijoita 1175 1473 1078 885 1935 23 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 24 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 25 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 26 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. Oletettu tilanteen pysyneen vuoden 2002 tilanteen mukaisena (Valtion henkilöstötilinpäätös 2003) 27 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 28 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista.
22 Tilastokeskukseen on rekrytoitu ulkopuolisia työnhakijoita sekä edellä mainittuihin pysyviin ja pitkäkestoisiin että lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät sekä harjoittelutehtävät) seuraavasti: Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 29 Vakituisia 7 16 7 5 9 Määräaikaisia 80 98 42 50 58 Harjoittelijoita 74 49 62 52 51 Yhteensä 161 163 111 107 118 7c. Sisäinen liikkuvuus Sisäistä liikkuvuutta tarkastellaan vuoden aikana tapahtuneilla siirtymisillä toimintayksiköstä toiseen alkaneiden palvelujaksojen lukumäärien mukaisesti sekä toimintayksiköiden tekemillä Tuloskortti-ilmoituksilla. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus 2001 2002 2003 2004 Toimintayksikön vaihdot 30.. 30 40 Tuloskortti-ilmoitukset 31 17 27 42 54 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 16,3 vuotta. 24 vuotta tai pidempään työskennelleitä on yli kolmannes (34 %). Vastaavasti 2 vuotta tai vähemmän aikaa Tilastokeskuksessa työskennelleiden osuus on vähentynyt 11 %:iin. Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa TK-ikä 2 vuotta tai vähemmän 175 203 126 95 93 3 5 vuotta 95 107 133 127 130 6 11 vuotta 98 99 104 115 137 12 17 vuotta 108 119 127 128 111 18 23 vuotta 102 100 96 97 82 24 vuotta tai enemmän 253 256 259 261 286 Yhteensä 831 884 845 823 839 TK-ikä 14,6 14,3 15,3 16,0 16,3 29 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä. 30 Vuoden aikana toimintayksikköä vaihtaneet; palvelujaksojen lkm. Tiedot poimittu ehrminfojärjestelmästä.vuosien 2001-02 tietoja ei ole ilmoitettu toimintayksikkö- ja muiden organisaatiomuutosten vuoksi. 31 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta toimintayksiköstä. Tiedot poimittu toimintayksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta).
8. Pätevyys 23 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Koulutettavapäiviä oli vuonna 2004 yhteensä 2 460 ja ne lisääntyivät edellisvuodesta selvästi. Kasvua oli sekä Tilastokeskuksen omassa koulutustoiminnassa että ulkopuolelta hankitussa koulutuksessa. Myös opiskeluun käytettiin edellisvuotta enemmän työpäiviä: opiskelutyöpäiviä oli yhteensä 5 693, mikä on 2,9 % kokonaistyöajasta. Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Opintovapaita, sekä palkallista että palkatonta, käytettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkattoman opintovapaan käyttö on viidessä vuodessa puolittunut. Taulukko 24: Koulutettavapäivät 32 Koulutettavapäivät 3 180 2 890 2 160 1 797 2 460 Taulukko 25: Opintovapaat Opintovapaa, palkallinen (palkkamenot, euroa) 735 pv (72 884) 411 pv (40 757) 285 pv (25 674) 535 pv (50 145) 317 pv (34 168) Opintovapaa, palkaton 1 846 pv 2 088 pv 1 406 pv 1 053 pv 921 pv 32 Tiedot poimittu KUHA-koulutuksenhallintajärjestelmästä.
24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän. Koulutusmenot olivat kertomusvuonna runsaat 860 000 euroa eli 971 euroa henkilötyövuotta kohden. Taulukko 26: Koulutusmenot Menot, euroa 33 874 577 891 396 819 817 797 413 864 429 % palkkamenoista 2,8 % 2,7 % 2,3 % 2,3 2,4 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 34 930 938 871 900 971 10. Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti päivittäin taukoliikuntaa Tilastotalon eri kerroksissa, ohjattuja liikuntatunteja, ruokatunti- ja venytysjumppia sekä kuntosaliharjoittelua. Vuonna 2004 TIKU:lla oli 26 liikuntalajia ja kuusi muuta harrastuskerhoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskus myönsi TIKU:n toimintaan 16 800 euron määrärahan (2003: 16 100 ; 2002: 15 800 ). 11. Kuntoutus Tilastokeskuksessa on järjestetty em. liikuntakerhojen lisäksi varhaiskuntoutusta ja tyky-ryhmiä sekä yksilöille että ryhmille. Kuntoutuskurssien ja tykyryhmien sisällöt ovat suunniteltu eri kohderyhmille työterveyshuollon kanssa. Valtiokonttorin varhaiskuntoutusryhmien rahoitus päättyi kesällä 2002. Tämä näkyi Tilastokeskuksen kuntoutusryhmien vähenemisenä vuosina 2002-2003. Vuonna 2003 haettiin KELA:n rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutuksia, joita myönnettiin Tilastokeskukselle kolme. Nämä kuntoutusryhmät alkoivat vuonna 2004. Vuonna 2004 järjestettiin lisäksi viisi viraston omarahoitteista työkykyä ylläpitävää ns. tyky-ryhmää. Taulukko 27: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) Kuntoutettavia, palkallinen 5 7 6 4 37 Kuntoutettavia, kuntoutustuki - 4 6 6 5 Yhteensä 5 11 12 10 42 33 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehitys- yksikön palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 34 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.
25 12. Työterveyshuolto Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Terveyspalvelut Oy. Haastattelijoiden työterveyspalvelut tuottaa Medivire Työterveyspalvelut Oy. Vuonna 2004 työterveyshuollon menot olivat nousseet miltei 100 000 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaudenhoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti olivat nousseet noin 30 eurolla. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto henkilötyövuotta kohti oli noussut noin 70 eurolla. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannusten voimakas nousu johtuu mm. Diacorin suorittamista lisääntyneistä terveystarkastuksista, joita tehtiin edellistä vuotta enemmän eri ikäryhmille sekä Aslak-kuntoutuskursseille hakeutuville. Lisäksi vuonna 2003 aloitetut toimintayksikkökohtaiset työpaikkatarkastukset jatkuivat. Työterveyshuollon asiantuntijat tekivät myös useita työpistetarkastuksia sisäilma-asioiden johdosta työsuojeluhenkilöiden kanssa. Tilastokeskuksen asiakkaiden ensisijaiset käynninsyyt Diacorissa koskivat tavallisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä hengityselinten sairauksia. Sairauslomapäiviä määrättiin määrällisesti eniten mielenterveyden häiriöiden, kuten stressin ja uupumisen vuoksi. Taulukko 28: Työterveyshuollon menot 35 2000 36 2001 2002 2003 2004 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv (valtio) 107 (106) 254 (213) 133 (105) 282 (214) 133 (114) 339 (259) 144 216 Sairaudenhoito, euroa/ htv 342 379 (valtio) Terveydenhoito yhteensä, euroa 339 450 395 046 444 195 430 457 529 498 Kelan palautus, euroa 121 493 143 402 156 232 Palautus vuonna 2005 Palautus vuonna 2005 35 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset. 36 Vuonna 2000 tuntipalkkaiset haastattelijat tulivat työnantajan kustantaman sairaanhoidon piiriin.
26 D. Kannustava palkinta Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Lisäksi voidaan laajaalaisen ja syvällisen asiantuntemuksen perusteella maksaa ns. kokemuslisää, joka määritellään koulutuksen ja työkokemuksen mukaan sekä ns. tutkijalisää palvelussuhteen aikana suoritetun lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon perusteella. Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 % Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia, joihin järjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä 43,5 % (tilanne 24.2.2005) kuuluu uusien kannustavien palkkausjärjestelmien piiriin. Siksi valtion sektorilta ei vielä ole käytettävissä riittävän laajaa tietoa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesta palkanosien jakaumasta eikä palkoista esimerkiksi vaativuuden mukaan luokiteltuina. Palkkakehitystä kuvaavan tilastotiedon mukaan Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) keskipalkka on noussut seitsemässä vuodessa 2 035 eurosta (joulukuu 1997) 2 714 euroon (joulukuu 2004). Vaativuusryhmä-keskiarvo on 9 ja henkilökohtaisen palkanosan keskiarvo 23 % (joulukuu 2004). E. Tulokset 13. Asiakastyytyväisyys Taulukko 29: Tilastokeskuksen yleisarvosana Tilastokeskuksen yleisarvosana 8,18 8,31-8,20 37-37 Vuosien 2001 ja 2003 asiakastyytyväisyystutkimukset on tehty eri tavoin, joten tuloksia ei voi suoraan verrata. Arvosana vastaa kouluarvosana-asteikkoa 4-10.