LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019
Pohjois-Pohjanmaalla maakuntaan siirtyvä henkilöstö: -Sote 15 907 hlö -Palo-ja pelastustoimi 910 hlö -Maatalouslomitus 510 hlö -Ympäristöterveydenhuolto 133 hlö -Muut 55 hlö -Yht. 17 506 hlö -Osuus koko siirtyvästä henkilöstöstä 8,2 %
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59 99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat www.alueuudistus.fi 19.8.2016 4
Varsinainen, väliaikainen Toistuvat asiakassuhteet, saman hoitojakson aikana Perustason, erityistason, väliaikainen
KAIKKIEN AIKOJEN SUURIN ORGANISAATIOMUUTOS (SUOMESSA) KUNTIEN TALOUDEN EPÄVARMUUS VÄHENEE SUUREMPIEN TOIMIJOIDEN MAHDOLLISUUDET JA RESURSSIT KILPAILU(TUS) JA KEHITTÄMINEN TUO SÄÄSTÖJÄ ASIAKAS ON KUNINGAS ASIAKASVIRTA OHJAA PALVELUITA LAADUN JA ASIAKASPROSESSIN MERKITYS KOROSTUU MAAKUNNAN JA KUNTIEN ELINVOIMA LISÄÄNTYY KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN ROOLI KOROSTUU MITÄ MINÄ TÄSTÄ AJATTELEN? KOSKEEKO TÄMÄ MINUA? MIKSI TÄTÄ JAUHETAAN? MITEN PIHTIPUTAAN MUMMO TÄMÄN OTTAA? KUKA TÄTÄ HALUSI? REUNA-ALUEIDEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUIDEN INTEGRAATIO JA KOKONAISUUS LISÄÄNTYVÄ BYROKRATIA TOIMIVIEN RAKENTEIDEN ALASAJO MUUTOSTYÖN HAASTEELLISUUS KÄSITTEIDEN JA PROSESSIEN SEKAMELSKA MUUTOKSESSA EI OSATA HYÖDYNTÄÄ OLEMASSA OLEVAA
LAPE on historiallisen laaja lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden kansallisesti ohjattu uudistusohjelma. Muutoksessa luodaan parempaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä palveluja samalla pitäen kustannusten kasvua kurissa. Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri
NELJÄ KEHITTÄMISKOHDETTA 1. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena 2. Erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen 3. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen 4. Toimintakulttuurin kehittäminen
KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. MILLAISIA ROOLEJA KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖISSÄ TARVITAAN? MITEN VARHAINEN TUKI RAKENTUU? MITÄ KUMPPANUUKSIA RAKENTUU KUNNAN JA SOTE-KESKUSTEN MUKANA?
Tavoitteena kasvu- ja kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi, perhe Neuvolan ja koulun thpalvelut Perusthpalvelut Sis. mt- ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa-aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Työvoimapalvelut Nuorisotyö Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut PERHEKESKUS Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut PERHEKESKUS: muodostuu punaisen kaaren kokonaisuudesta perheen lähelle, lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön
HANKKEEN TAVOITTEENA - Lasten ja perheiden palvelut muodostavat helposti saavutettavan verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi - ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä, missä lapsi elää arkeaan - Olemassa olevien hyvien toimintamallien (Lapset puheeksi, hyvinvointikoulu, hyvinvointineuvola, palveluohjaus, palvelukeskukset jne) vieminen kaikkiin kuntiin - Hyvinvointiajattelun ja hyvinvointiarjen logiikan edistäminen - Lapsilähtöisen budjetoinnin kehittäminen (perustuen lapsivaikutusten arviointiin) - Perhekeskustoimintamallin kehittäminen - Keskeisiin hyvinvointi-indikaattoreihin vaikuttaminen
HANKKEEN TOIMIJOINA - Kuntien esimiehiä, henkilöstöä ja asukkaita - Järjestöjä, seurakuntia, kolmas ja neljäs sektori - Rekrytoitavia hankkeen työntekijöitä (kuntien muutostyön tueksi) - Ostopalveluita (hallinnointi, erityisosaaminen) LAPE HANKEELLA PYRITÄÄN AUTTAMAAN KUNTIA JA NIISSÄ TYÖSKENTELEVIÄ MUUTOSPROSESSISSA. TYÖTÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ ALUEEN JÄRJESTÖJEN, OSALLISUUSRYHMIEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA.
KUNTIEN LAPE RYHMIEN TEHTÄVIÄ Vastaavat lapsia ja perheitä koskevien strategisten päätösten ja linjausten valmistelusta ja niiden käytäntöön viemisestä Käsittelevät ja seuraavat paikallisesti muutosohjelman/ muutoksen toteutumista ja konkreettisia vaikutuksia (seuranta- ja arviointimittarit) Osaamisen kartoitus -> laativat koulutussuunnitelman ja sopivat koulutuksista aikatauluineen palvelualueittain Varmistavat kunnan palveluprosessien avaamisen ja palveluohjauksen toteutumisen sekä kuntalaisnäkökulman ja osallisuuden huomioimisen Toimivat linkkinä maakunnan LAPE-ryhmään ja alueellisiin kehitysryhmiin Osallistavat alueen asukkaita, kolmatta sektoria ja muita toimijoita
Työskentelyn organisoituminen TUKI, HYVÄT KÄYTÄNTEET, RESURSSIN HYÖDYNTÄMINEN KUNTA/SHP - LAPE ryhmät - Esimiehet - Kolmas sektori - Kuntalaiset ALUEKOORDINAATTORIT KEHITTÄMIS- RYHMÄT - Edustajat kunnista - Viisi seudullista ryhmää ERITYISASIANTUNTIJAT JOHTORYHMÄ JA OHJAUSRYHMÄ - Edustajat kehittämisryhmistä - SHP edustus - Kolmas sektori - Maakunnan ja STM:n edustus - Muutosagentti MUUTOSAGENTTI HANKKEEN TOIMIJAT - Projektipäällikkö - Aluekoordinaattorit (5) - Erityisasiantuntijat (2) - Muutosagentti - Pohjois-Pohjanmaa - Ostopalvelut STM OKM THL
0-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat Numerot tarkoittavat muutosta henkilömääränä. Väri Muutos (%) Määrä kasvaa vähintään 5 % Määrä vähenee vähintään 5 % Muutos on pieni (min -4,9, max +4,9 %)
Sairaalahoidon hoitopäivät 0-17-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2014 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI Pyhäntä Reisjärvi Pudasjärvi Lumijoki Siikajoki Kärsämäki Muhos Taivalkoski Raahe Kuusamo Pyhäjärvi Merijärvi Tyrnävä Kalajoki Haapajärvi Alavieska Oulainen Liminka Oulu Ii Pyhäjoki Utajärvi Haapavesi Hailuoto Kempele Nivala Sievi Siikalatva Ylivieska Vaala 118 186 194 204 295 227 237 243 265 270 285 332 358 374 374 312 316 320 330 340 355 358 362 366 435 410 427 452 461 531 535 536 544 566 636 810 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2521) 17
NELJÄ KEHITTÄMISVAIHETTA 1. Kuntien kehittämistyö - Varhaiskasvatuksen ja koulujen hyte-työ - Perhekeskusajattelun syventäminen - Muuttuvan palveluverkon valmistelu 2. Erityis- ja vaativamman tason palveluiden ja alueellisten kehittämisryhmien työskentely 3. Maakunnallisen organisaation ja ohjautumisen luominen 4. Valinnanvapauden ja erityiskysymysten ratkaisut
MITEN MUKAAN LAPE - TYÖHÖN? MAHDOLLISUUDET - MENETETYT MAHDOLLISUUDET UHKAKUVAT - RISKIT KEHITTÄMISEN PAIKAT
1. Mistä löydän tietoa LAPE:sta? - STM, THL ja OKM - Pohjois-Pohjanmaan Liitto - Facebook @LAPEPohjois-Pohjanmaa 2. Miten mukaan LAPE ryhmiin? - Kuntien LAPE yhdyshenkilöiden kautta 3. Miten toimia LAPE:n kautta, avulla, kumppanina?
TOIMIJATAHOJEN AGENDAT 1. Miten toteutetaan hyvien käytänteiden kartoitus, koordinointi ja käyttöönotto? 2. Miten kehittämistä ja kumppanuuksia hyödynnetään? 3. Mitä me saamme LAPE - kokonaisuudesta? 4. Miten voimme vaikuttaa työn ja työskentelyn tavoiteisiin?
MITEN ETEENPÄIN? 1. OSALLISUUSPÄIVÄN ANTI YHTEENVETO JA VAIKUTUKSET 2. OLEMASSA OLEVIEN HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN JA TOIMINTATAPOJEN KARTOITUS LAAJENTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN 3. KUMPPANUUDET JA YHTEISTYÖ UUDET TOIMINTAMALLIT 4. PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KUNTAKOHTAINEN TYÖ 5. ERITYISASIANTUNTEMUS JA OSAAMINEN HANKKEEN HYÖDYNTÄMINEN
YHTEISET TAVOITTEET Tuomo Lukkari 1.3.2017 23