Pohjois-Karjalan pelastuslaitos RISKIANALYYSI 2016 TIIVISTELMÄ 20.1.2017 1
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2.1 Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus... 3 2.2 Harkittavat riskialueet... 4 3 RISKIKOHDEANALYYSI... 6 4. Riskiruutuvertailu... 6 4.1 Hälytystehtävät riskiruuduittain... 7 4.2 Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain... 7 6. YHTEENVETO... 9 2
1 JOHDANTO Pelastuslain mukaan pelastustoimen tehtävänä on arvioida alueensa riskit, huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta sekä pelastustoiminnan suunnittelu ja mitoittaminen toimintaympäristön riskien mukaisesti. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut edellisen riskianalyysin vuonna 2013. Riskianalyysi on ollut perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle vuosille 2013 2017. Nyt laadittavan riskianalyysin tarkoituksena on tarkastella Pohjois-Karjalan riskejä ja riskianalyysi toimii perustana laadittavalle palvelutasopäätökselle vuodesta 2017 eteenpäin. Pelastustoimen riskianalyysin tavoitteena on: tunnistaa alueella olevat uhat ja niistä aiheutuvat riskit huomioida muuttuva toimintaympäristö toimia perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle tukea valmiussuunnittelua ja suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautumista. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella uhkien arviointi muodostuu seuraavista osista: toimintavalmiuden määrittämiseksi Pohjois-Karjala jaetaan riskiluokkiin (alueriskianalyysi) valtakunnallista regressiomallia (rakennuspaloriski) käyttämällä ja tarkastamalla Pohjois-Karjalassa tapahtuneita riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia tarkastellaan regressiomallin 1. ja 2. riskiluokan ruutujen onnettomuusuhkia tarkemmalla analyysillä sisältäen myös muiden kuin riskiluokan määrittävien (=kiireettömien) onnettomuuksien esiintyvyyttä tunnistetaan Pohjois-Karjalan sellaiset onnettomuustyypit, riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisjärjestelyitä (riskikohdeanalyysi ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhkat, vesistö- ja kemikaaliriskianalyysi) seurataan Pohjois-Karjalan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä tunnistetaan ja arvioidaan Pohjois-Karjalan osalta Kansallisen riskinarvion 2015 mukaiset onnettomuusuhkat 2 ALUERISKIANALYYSI Alueriskianalyysissa on Pohjois-Karjalan maakunta jaettu tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan 1 km x 1 km ruutuihin. Jokaiseen ruutuun on määritelty regressiomallin mukaisesti riskitaso. Regressiomallin tekijöinä ovat ruudun asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella (rakennuspaloriskiluku). Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin riskiruudulle, josta muodostuu kyseisen alueen riskiluokka I-IV. 2.1 Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus Regressiomallin mukaan on Pohjois-Karjalassa I-luokan riskiruutuja 4 kappaletta. Kaikki ruudut sijaitsevat Joensuun kantakaupungin alueella. II-riskiluokan ruutuja on 105 kappaletta ja III luokan riskiruutuja 114 kappaletta. Ruudun koko on sama kuin km 2. Uusia riskiruutuja ovat: Rääkkylä 1 kpl: uusi 3. ruutu Joensuu 3 kpl: Karhumäki uusi 3. ruutu, Reijola uusi 3. ruutu, Uimaharju uusi 3. ruutu 3
Kontiolahti 2 kpl: Lehmo uusi 3. ruutu, Asemankylä uusi 3. ruutu Liperi 1 kpl: Vaivio uusi 3. ruutu Ilomantsi 1 kpl: uusi 3. ruutu Muuttuneita kohonneita riskiruutuja ovat: Joensuu 3 kpl: Rantakylä 2->1, Noljakka 3->2, Reijola 3->2 Kontiolahti 2 kpl: Lehmo 3->2, keskusta 3->2 Muuttuneita laskeneita riskiruutuja ovat: Liperi 2 kpl: Välikangas 2->3, Viinijärvi 2->3 (olleet korotettuja onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Kitee 1 kpl: Puhos 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Rääkkylä 1 kpl: 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) 2.2 Harkittavat riskialueet Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on arvioinut ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Näitä riskiruutuja voi pelastuslaitos arvioinnin perusteella korottaa seuraavasti: riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittämää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia ovat: rakennuspalovaarat rakennuspalot liikenneonnettomuudet liikennevälinepalot muut tulipalot räjähdykset/räjähdysvaarat sortumat / sortumavaarat vaarallisten aineiden onnettomuudet kiireelliset ihmisen pelastamistehtävät Pohjois-Karjalassa tarkasteltiin ne riskiruudut, joissa tilastokeskukselta saadussa aineistossa oli osoitettu se, että määrittävien onnettomuuksien perusteella ruudun riskiluokka voisi olla korkeampi (taulukko 3). Harkittavien ruutujen analyysiin tehtävämäärien perusteella nousseet riskiruudut ovat Joensuun Sirkkala, Lieksan keskusta, Liperin Ylämyllyn Shell, Nurmeksen ABC ja Kontiolahden Uuro. Analyysin perusteella kaikkien tarkasteltujen riskiruutujen riskiluokka korotetaan seuraavasti: - Lieksan keskusta 2 -> 1 - Joensuu Sirkkala 2 -> 1 - Liperi Ylämylly 3 -> 2 - Nurmes ABC 4 -> 3 - Kontiolahti Uuro 4 -> 3 4
Ruutu Id nro Regressiomallin mukainen riskiluokka Regressiomallin riskitaso Korkeamman ruudun riskitaso Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi korotusperuste Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi 2011-2015 Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi 2011-2015 Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi edellinen riskianalyysi Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi edellinen riskianalyysi Lieksa keskusta 286792 2 0,93 1,00 10/2 12,4 54,4 15,1 46,4 Joensuu Sirkkala 232783 2 0,86 1,00 10/2 10,0 29,6 16,9 29,0 Liperi, Ylämylly 233446 3 0,159 0,25 10/2 3 2,6 2 2,8 Nurmes ABC 302945 4 0,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 3,2 3,4 2,2 1,8 Kontiolahti Uuro 241562 4 0,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 2 2,4 2 1,4 Ruutu Riskikohteitkohteita Riski- Vaaralliset aineet lkm lkm hoitolaitokset maantie rautatie kohteita teollisuus Riskikohteita lkm Riskikohteita lkm Kuvaus alueesta maanal. tilat vesistö Lieksa keskusta II III 7 4 1 on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, liikehuoneistoja, liikekeskusta, huoltoasemia Joensuu Sirkkala III I 5 1 2 on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, ratapiha osittain, teollisuutta, huoltoasema Liperi, Ylämylly II II 1 0 0 ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Nurmes ABC II - 2 0 0 ei 1 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Kontiolahti Uuro II - 2 0 1 ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, teollisuutta Taulukko 3: Yhteenveto Pohjois-Karjalan harkinnanvaraisesti korotettavista ruuduista I -luokan riskialue II-luokan riskialue III -luokan riskialue 2016 2012 2008 2016 2012 2008 2016 2012 2008 Joensuu 5 4 4,6 38 38 22,79 7 7 15,27 Lieksa 1 1 0,62 10 10 4,66 7 7 11,67 Nurmes 8 8 4,1 5 4 7,7 Kontiolahti 8 6 3,72 19 18 18,63 Outokumpu 6 6 2,91 6 6 7,7 Kitee 5 6 4,53 10 9 7,65 Eno/Joensuu 6 6 2,48 8 7 7,64 Liperi 6 7 2,67 15 13 13,35 Ilomantsi 4 4 2,05 4 3 5,55 Hammaslahti/Joensuu 4 3 1,8 8 8 10,36 Juuka 2 2 1,74 7 7 6,71 Polvijärvi 2 2 1,24 2 2 3,48 Tohmajärvi 1 1 0,99 5 5 9,5 Valtimo 1 1 0,75 3 3 2,48 Kesälahti 1 1 1,12 2 2 1,68 Rääkkylä 1 2 0,68 2 0 1,61 Tuupovaara/Joensuu 1 1 0 0 3,1 Kiihtelysvaara/Joensuu 5 5 5,15 6 5 5,22 104 104 58,23 115 106 139,2 Taulukko 4. Pohjois-Karjalan lopulliset riskialueet ja niiden muutos aikaisempiin vuosien 2012 ja 2008 riskianalyyseihin. 5
3 RISKIKOHDEANALYYSI Riskialueiden lisäksi on pelastustoimen riskianalyysissä tarkasteltu myös yksittäisiä kohteita (yrityksiä, laitoksia, toimintoja). Regressiomalli ei ota huomioon rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa, vaan ainoastaan ruudussa olevan rakennetun kerrosalan ja asukasluvun. Tämän johdosta tarkastelua tulee laajentaa kuvaamaan tarkemmin toimintaa. Tätä varten on palotarkastusohjelma Merlotista poimittu A1-6 luokan valvontakohteet, jotka on valvontasuunnitelmassa arvioitu pelastuslaitoksen toimesta ja luokiteltu eri luokkiin rakennuksessa tapahtuvan toiminnan ja toiminnan riskinarvion perusteella. Kohdekohtaista riskinarviointia tehdään tarkastelemalla kohteet valtakunnallisin kriteerein, jotka luokittelevat toiminnan laajuuden ja riskiprofiilin perusteella. Riskinarviota tehtäessä otetaan huomioon myös aiempien palotarkastusten havainnot. Tämän luokituksen perusteella voidaan kohteet järjestää riskien mukaiseen järjestykseen ja ruutujen keskinäinen vertailtavuus paranee. Valvontakohteiden luokittelussa huomioidaan kohteet, joissa on olemassa merkittäviä henkilöturvallisuusriskejä ympäristöriskejä kulttuuririskejä omaisuusriskejä mukaan lukien keskeytysvahingot yhteiskunnan toimintaan kohdistuvia riskejä kasvaneita suuronnettomuuden riskejä. Arvioinnissa on tarkasteltu mm. seuraavia kriteereitä: hoitolaitokset > 5 hoitopaikkaa > 10000m² kerrosalan rakennukset maataloustuotannon rakennukset >1000m² kokoontumis- ja liikehuoneistot >500m², ravintolat >50 paikkaa, päivähoitolaitokset >25 hoitopaikkaa majoitustilat >10 paikkaa suurehkot tuotanto- ja varastotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat SEVESO-kohteet sekä Tukesin lupalaitokset ja toimintaperiaatelaitokset turvetuotantoalueet satamat lentokentät ja sen lähestymisalueet voimalaitokset sähkön- ja vedenjakelukohteet tele- ja viestintäkohteet kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset turvallisuusselvitysvelvolliset kohteet 4. RISKIRUUTUVERTAILU Riskikohdeanalyysin jälkeen aineisto on koottu ruutuaineiston pohjalta taulukkoon ja karttamateriaaliin. Tarkasteltuja riskejä ja tapahtuneita onnettomuuksia vuosina 2011-2015 on analysoitu riskiruuduittain. Tarkasteluun on otettu kaikki I-III-riskiluokkien ruudut ja IV-riskiluokkien ruudut, joissa tehtäviä on ollut tarkastelujaksolla yli 10. Kaikkiaan tarkastelussa on ruutuja 6
yhteensä 293. Onnettomuustarkastelu on tehty tarkastelemalla kaikkia tehtäviä, joihin pelastustoimea on hälytetty kiireellisyysluokituksesta riippumatta, jotta ruutuihin saadaan riittävä määrä havaintoja. Riskiluokka I 6 ruutua Riskiluokka II 104 ruutua Riskiluokka III 105 ruutua Riskiluokka IV 78 ruutua 4.1 Hälytystehtävät riskiruuduittain Ruutuaineistoa on tarkasteltu hälytystehtävittäin vuosien 2011-2015 tehtävien osalta. I-luokan riskiruutujen hälytystehtävämäärät vaihtelevat 338-1095 välillä keskiarvon ollessa 579 tehtävää/ruutu. II-luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat 14-351 tehtävän välillä keskiarvon ollessa 104 tehtävää/ruutu. III-luokan luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat 4-123 tehtävän välillä keskiarvon ollessa 21 tehtävää/ruutu. Riskiluokka Ruudun nimi Ruuduntunniste (ID-nro) Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä I Joensuu ruutukaava pohjoinen 232782 9 38 1 16 42 106 20 7 4 0 0 404 48 129 0 0 110 39 13 70 24 0 15 0 1095 I Lieksa keskusta 286792 13 15 2 5 4 26 8 1 1 1 0 123 12 42 0 0 167 54 7 29 24 0 13 0 547 I Joensuu ruutukaava eteläinen 232107 7 14 0 11 16 47 12 1 1 0 0 124 43 73 0 0 58 17 15 30 18 0 8 0 495 I Joensuu Niinivaara 232108 5 11 0 3 13 29 6 3 1 0 0 183 14 51 0 0 34 26 3 23 15 0 3 0 423 I Joensuu Sirkkala 232783 11 15 1 2 4 33 13 3 0 0 0 137 1 50 0 0 18 13 5 18 10 0 4 0 338 I Yhteensä 45 93 4 37 79 241 59 15 7 1 0 971 118 345 0 0 387 149 43 170 91 0 43 0 2898 II Lieksa Partalanmäki 287467 2 21 2 3 4 10 2 1 1 0 1 96 8 18 0 0 114 12 5 22 17 0 12 0 351 II Outokumpu keskusta itä 240844 2 15 0 7 4 23 11 0 4 0 1 33 6 19 0 0 166 6 4 26 15 0 3 0 345 II Kitee Hutsi 195005 4 10 0 2 2 17 5 0 2 0 0 47 9 12 0 0 110 15 5 12 18 0 11 0 281 II Kitee keskusta 195679 1 4 0 4 9 28 9 2 0 0 0 29 4 12 0 0 142 1 7 6 12 0 5 0 275 II Tuupovaara keskusta 225402 1 2 0 2 0 2 3 1 0 0 0 46 2 6 0 0 180 1 0 6 8 0 2 0 262 II Kesälahti keskusta 179464 1 5 0 1 1 3 2 0 0 0 0 13 0 9 0 0 176 2 6 7 9 0 3 0 238 II Joensuu Noljakka 234129 5 16 2 4 6 31 5 2 3 0 0 51 11 32 0 0 21 7 3 17 10 0 1 0 227 II Joensuu Penttilä 231433 0 10 1 1 5 3 3 1 0 0 0 93 7 36 0 0 13 4 2 11 2 0 2 0 194 II Joensuu Linnunlahti 232106 0 8 0 0 5 8 2 0 0 0 0 120 5 14 0 0 12 1 0 13 5 0 1 0 194 II Ilomantsi keskusta luode 240266 1 3 0 0 1 8 1 0 0 0 0 37 1 4 0 0 110 10 1 3 3 0 3 0 186 II Kitee Peltola 195004 4 4 0 2 0 3 5 1 0 0 0 40 3 7 0 0 94 1 1 5 9 0 5 0 184 II Nurmes Porokylä 303620 3 4 0 2 4 8 12 0 2 0 0 38 3 13 0 0 64 3 1 20 4 0 2 0 183 II Ilomantsi keskusta koillinen 240267 2 7 0 1 1 5 1 0 0 0 0 7 1 14 0 0 131 1 1 4 2 0 3 0 181 II Lieksa Merilä 288142 6 11 0 1 1 4 1 0 0 0 0 55 3 24 0 0 47 2 1 13 4 0 7 0 180 II Tohmajärvi Kemie 205139 2 4 0 4 5 12 5 2 3 0 0 12 2 12 0 0 95 2 0 9 3 0 3 0 175 II Ilomantsi keskusta lounas 239591 5 7 0 0 1 1 0 0 0 0 0 43 1 3 0 0 100 1 0 1 4 0 2 0 169 II Joensuu Ranta-Mutala 233460 3 4 4 7 11 15 4 0 0 0 0 21 10 33 0 0 24 8 4 9 4 0 5 0 166 II Ilomantsi keskusta kaakko 239592 2 3 0 3 3 7 1 0 0 0 0 29 2 9 0 0 96 1 0 5 3 0 2 0 166 II* Joensuu Rantakylä itä 234136 6 9 0 5 6 15 3 0 1 0 0 15 12 24 0 0 45 2 6 7 8 0 1 0 165 * 1. riskiluokka 2017 II Kontiolahti keskusta 244936 0 3 0 3 5 7 3 1 1 0 0 53 0 5 0 0 62 1 5 5 9 0 2 0 165 II Juuka keskusta itä 280004 5 4 0 2 3 7 5 1 0 0 0 29 3 7 0 0 81 2 0 9 1 0 5 0 164 II Joensuu Otsola 233456 2 0 1 3 1 47 10 1 1 1 0 40 1 18 0 0 8 0 1 11 2 0 2 0 150 II Joensuu Voimatie 234133 1 1 1 6 4 48 7 4 0 0 0 39 0 10 0 0 3 2 1 19 2 0 1 0 149 II Eno keskusta etelä 247651 3 2 2 3 1 4 2 0 1 0 0 0 1 2 0 0 115 0 1 6 2 0 2 0 147 II Lieksa Teollisuuskylä 286794 7 8 4 4 4 0 1 1 0 0 0 45 2 18 0 0 38 0 2 8 2 0 1 0 145 Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä Taulukossa 5: Vilkkaimmat riskiruudut (30 kpl) hälytystehtävien osalta eriteltynä Pohjois- Karjalan alueella. 4.2 Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain Tarkempi analyysi tehtiin ruuduille, joissa tehtävämäärä ylitti tarkastelujaksolla 100 tehtävää 5 vuoden aikana. Mukaan tarkasteluun tuli 6 kpl 1. riskiluokan ruutua, 46 kpl 2. riskiluokan ruutua ja 2 kpl 3. riskiluokan ruutua. Analyysissä ruutua tarkasteltiin riskien ja regressiomallin tietojen perusteella, jolloin saatiin laajempaa vertailtavuutta ruutujen kesken. Ruutuihin tuotiin vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetukset, kemikaalikohteet, vesistöriskit, valvontakohteiden riskiluokitus, maanalaiset tilat sekä museoviraston luokittelemat suojelukohteet. Riskikohteiden tiedot tuotiin koostetaulukkoon, joissa ne ryhmiteltiin eri luokitteluille. Riskiruutuja tarkasteltiin mm. rakennuspaloriskin ja riskikohteiden lukumäärien mukaisesti. 7
5. SUOMEN KANSALLINEN RISKINARVIO 2015 Suomessa on laajana viranomaisyhteistyönä valmisteltu kansallinen riskinarvio pohjautuen EU:n yhteiseen pelastuspalvelumekanismin mukaiseen riskinarvioon. Suomen kansallinen riskinarvio 2015:ssa on yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Skenaariot on jaettu kahteen luokkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset on arvioitu niin laajoiksi, että yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille tai kriittiselle infrastruktuurille mahdollisesti aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen. Vakavia alueellisia tapahtumaskenaarioita on 15 ja niiden vaikutukset rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne aiheuttavat vahinkoja ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle ja saattavat aiheuttaa rajattuja häiriöitä kriittiselle infrastruktuurille tai elintärkeille toiminnoille tai ne saattavat aiheuttaa tarpeen pyytää kansainvälistä pelastustoimen apua. Pohjois-Karjalan osalta on tarkasteltu sekä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia skenaarioita että vakavia alueellisia tapahtumia. Vakavat alueelliset tapahtumat on analysoitu ensin vaikutusarvioilla, joka on taulukossa 6. Vakavat alueelliset tapahtumat Riskiluku Suomi Riskitaso Pohjois- Karjala Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai sen läheisyydessä 7,1 keskitaso Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa 4,4 keskitaso Suuri merellinen onnettomuus 11,2 matala Vakava lentoliikenteen onnettomuus 4,4 keskitaso Vakava raideliikenteen onnettomuus 7,9 keskitaso Vakava maantieliikenteen onnettomuus 5,1 keskitaso Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo 6,8 korkea Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa 6,8 keskitaso Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö 8,0 keskitaso Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso 13,8 korkea Ukkosmyrsky (rajuilma) 7,6 keskitaso Suomeen kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi 7,5 matala Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko 6,6 keskitaso Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä 5,7 matala Laajamittainen maahantulo 8,5 keskitaso Taulukko 6. Kansallisen riskinarvion vakavien tapahtumien vaikutusanalyysi. 8
6. YHTEENVETO Riskianalyysityö on pelastuslaitoksella jatkuva prosessi, jossa yhdistellään eri tietolähteistä saatua tietoa ja pelastuslaitoksen itse kokoamaa tietoa. Riskit muuttuvat jatkuvasti, joten riskienhallintatyö on jatkuvaa. Maakuntauudistuksen yhteydessä Suomeen kootaan yhtenäistä riskianalyysipohjaa, jonka perustalle pelastuslaitos rakentaa oman riskianalyysinsä. Poikkeusolojen riskianalyysiin rakennetaan myös valtakunnallista analyysipohjaa. Molemmat riskianalyysipohjat ovat pelastuslaitosten käytettävissä ennakkosuunnitelman mukaisesti 2018 lopussa. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään jatkossakin valtakunnallisen riskianalyysityötyhmän puitteissa hyödyntäen riskien analysointiin liittyvää tutkimustyötä. Tulevaisuudessa pelastustoimen uudistuva tietojärjestelmä Varanto toimii perustana riskianalyysityössä tarvittavan tiedon keräämiseen. Palvelutasopäätökseen ja pelastuslaitoksen kehittämistyöhön riskianalyysistä on tullut lisää tietoa pelastuslaitoksen varautumiseen. Riskiruutuaineiston analyysin perusteella saadaan tarkempi kuva riskikohteiden sijoittumisesta alueelle ja riskit ovat paremmin hyödynnettävissä varautumiseen, operatiiviseen suunnitteluun ja valvontatoimintaan. Jatkoselvittämistä vaativia asioita ovat mm: - kansallisen riskinarvion uhkamallien vaikutuksiin varautuminen - suunnitelmien linkittäminen pelastuslaitoksen ja kansallisen riskinarvion uhkamalleihin - poikkeusolojen riskianalyysin tekeminen eli poikkeusolojen elintärkeiden ja kriittisten toimintojen uhkien tunnistaminen pelastuslaitoksessa - normaaliolojen ja poikkeusolojen riskimallien yhdistäminen ja linkittäminen valmiussuunnitteluun suunnitelmatasolla eli yhteiskunnan, kuntakonsernin ja yhteistyökumppaneiden elintärkeiden ja kriittisten toimintojen häiriöiden vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan - riskianalyysin riskikohteiden ja uhkamallien vaikutus palvelutasopäätöksen kehittämisosaan - pelastuslaitoksen riskienhallintaprosessissa olevien puutteiden tunnistaminen normaalioloista poikkeusoloihin - riskianalyysin regressiomallin virheellisyyksien korjaaminen yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa - riskiruutujen rajapintaongelmien tarkempi tarkistaminen regressiomallissa - VAK-kuljetusten tarkempi analysointi 9