Puolustusministeriö MINVA PLM2016-00006 Hindrén Rasmus(PLM) 27.01.2016 Viite Asia Epävirallinen puolustusministerikokous Amsterdamissa 4.-5.2.2016 Puolustusministerikokouksessa aiheina ovat puolustusyhteistyö, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma ja sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot. Yhteislounaalla ulkoministereiden kanssa keskustellaan tekeillä olevasta EU:n globaalista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta strategiasta. Kokous on luonteeltaan epävirallinen, joten muodollisia päätöksiä ei tehdä. Puolustusministerit kokoontuvat neuvostokokoonpanossaan huhtikuussa. Suomea kokouksessa edustaa ministeri Niinistö. Puolustusyhteistyö ja Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma Ensimmäisessä istunnossa käsitellään puolustusyhteistyön tiivistämistä ja puolustusministereiltä edellytettäviä linjauksia sekä parhaillaan laadittavaa komission puolustusalan toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelma on listattu komission vuoden 2016 työohjelmaan. Euroopan puolustusvirasto esittelee yhteisiä suorituskykyhankkeita. Kriisinhallintaoperaatiot Toinen työistunto keskittyy sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Erityishuomio kohdistetaan Sahelin, Afrikan Sarven ja Keski-Afrikan tasavallan operaatioihin, joiden jatkoa koskevia päätöksiä ja linjauksia on määrä tehdä kevään aikana. Globaali ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia (lounas ulkoministereiden kanssa) Ulkoministereiden kanssa järjestetään yhteinen työlounas, jossa on määrä keskustella EU:n globaalista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta strategiasta ja erityisesti sen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevista elementeistä. Korkea edustaja laatii kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvostoon mennessä strategian Eurooppa-neuvoston toimeksiannon pohjalta jäsenmaita konsultoiden.
Asialista: 2(10) 1. Defence Cooperation and the European Defence Action Plan (EDAP) 2. Operations --- Combined Working Lunch with Ministers of Foreign Affairs (ministers only)
Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM2016-00004 Hindrén Rasmus(PLM) 25.01.2016 3(10) Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous Amsterdamissa 4.-5.2.2016 Kokous/tapaaminen 04.02.2016-05.02.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ensimmäisessä istunnossa käsitellään puolustusyhteistyön tiivistämistä ja puolustusministereiltä edellytettäviä linjauksia sekä parhaillaan laadittavaa komission puolustusalan toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelma on listattu komission vuoden 2016 työohjelmaan. Euroopan puolustusvirasto esittelee yhteisiä suorituskykyhankkeita. Toinen työistunto keskittyy sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Erityishuomio kohdistetaan Sahelin, Afrikan Sarven ja Keski-Afrikan tasavallan operaatioihin, joiden jatkoa koskevia päätöksiä ja linjauksia on määrä tehdä kevään aikana. Ulkoministereiden kanssa järjestetään yhteinen työlounas, jossa on määrä keskustella EU:n globaalista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta strategiasta. EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja laatii kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvostoon mennessä strategian Eurooppa-neuvoston toimeksiannon pohjalta jäsenmaita konsultoiden. Naton pääsihteeri ja YK:n rauhanturvaamisesta vastaava alipääsihteeri on kutsuttu mukaan osaan kokouksesta. 2. SUOMEN TAVOITE Puolustusyhteistyö ja komission toimintasuunnitelma Suomi edistää EU:n puolustusulottuvuuden kytkemistä EU:n muihin tavoitteisiin ja muihin sektoripolitiikkoihin. Puolustusyhteistyön tiivistäminen edellyttää kannustimia ja uusia toimintamalleja. EU:n rahoitusinstrumentteja tulee hyödyntää joustavasti. EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpano tuo pohjaa Lissabonin sopimuksen sisältämälle yhteisvastuulle ja tukee EU:n kykyä uhkien ennaltaehkäisemiseen. Lausekkeen soveltamisala tulisi säilyttää laveana. - Suomen näkökulmasta komission puolustusalan toimintasuunnitelma edistää EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamista. Toimintasuunnitelman tulisi rakentua vuoden 2013 puolustustiedonannon ja joulukuun 2013 Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalle. Työssä tulee huomioida EU:n uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian laadinta ja sitä koskeva jatko-ohjaus. - Puolustushankintadirektiivin soveltaminen tulee saattaa osaksi jäsenmaiden normaalikäytäntöä. Komission on oltava valvontaroolissaan aktiivinen ja noudatettava jäsenvaltioiden tasapuolisen
4(10) kohtelun periaatetta. Eurooppalaisia sotilaallisia huoltovarmuusjärjestelyjä on syvennettävä, myös oikeudellisia instrumentteja hyödyntämällä. Pk-yritysten tulee olla eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä parantavien toimenpiteiden keskiössä. Operaatiot - Afrikan sarven operaatioiden yhteinen strateginen tarkastelu on tervetullut, vaikka sen kokonaisvaltaisuus ei kaikilta osin toteudukaan. Koordinaatiota EU:n sisällä ja muiden toimijoiden kanssa on edelleen tiivistettävä. EUNAVFOR Atalantan suorituskykyjä on tarkoituksenmukaista pienentää vastaamaan nykyistä merirosvoustilannetta. EUTM Somalian jatkokehittämistä koskevia yksityiskohtia tulee tarkentaa. - EUTM Malin toiminnan maantieteellinen laajentaminen on Suomen hyväksyttävissä. EU:n globaali ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia - Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta ja suuntaa antava strategia. Strategian tulee vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja viestittää selkeästi EU:n intresseistä myös kumppaneille. - Uhkien torjumisen ohella lähtökohtana tulee olla turvallisuuden rakentaminen. Strategian tulee vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja sisältää konkreettisia kirjauksia sitä edistävistä toimenpiteistä. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusalan yhteistyön osalta. - Suomi tukee vahvoja, kattavia ja etunojaisia puolustusta ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia muotoiluja strategiaan. Strategian tulisi antaa ohjausta EU:n puolustusyhteistyölle. - Puolustuskysymyksiä tulisi käsitellä strategian jälkeen yksityiskohtaisemmassa EU:n puolustuspolitiikkaa koskevaa valkoisessa kirjassa (Defence White Book/Paper) tai vastaavassa ohjausasiakirjassa. Toimeksianto sen laatimiseksi voitaisiin antaa kesäkuun Eurooppaneuvostossa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Alankomaiden puheenjohtajuuskaudella yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) ja puolustuksen pääteemoja on kolme: 1) EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategia ja puolustusta koskevan strategian valmistelun käynnistäminen, 2) puolustusyhteistyön systematisointi ja sitovuuden lisääminen sekä 3) kansallisten parlamenttien tiiviimpi kytkeminen puolustusasioihin osana päätöksenteon kehittämistä. Muita Alankomaille tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä ovat mm. hybridiuhat, EU Nato-yhteistyö, kumppanimaiden kapasiteettien vahvistaminen turvallisuuden ja kehityksen alalla sekä puolustusteollisuuden ja -markkinoiden kehittäminen. Myös muuttoliike ja Pariisin terrori-iskuja seurannut avunantolausekkeen toimeenpano vaikuttavat teemojen taustalla. Komissio laatii Euroopan puolustusta koskevan toimintasuunnitelman (European Defence Action Plan, EDAP), joka keskittyy vuoden 2013 puolustustiedonannossa määriteltyjen tavoitteiden edistämiseen. Asiaa esiteltiin puolustusministereille marraskuussa 2015. Jäsenmaat ottivat ajatuksen vastaan pääosin varovaisen myönteisesti. Komissio toivoo jäsenmaiden jatkossakin osallistuvan aktiivisesti keskusteluun. Komission tähänastinen työ on keskittynyt pitkälti teollisuuden ja markkinoiden toimintaedellytyksiin, jonka voidaan olettaa leimaavan myös toimintasuunnitelmaa. Mahdollinen puolustusta koskeva strategia-asiakirja antaisi mahdollisuuden yhdistää tähän jäsenmaiden toiveet ja poliittiset linjaukset. Puolustusministereiltä odotetaan ohjausta siitä, mihin suuntaan EU:n puolustusyhteistyötä halutaan kehittää.
5(10) Operaatioista ajankohtaisia ovat erityisesti Sahelin, Afrikan Sarven ja Keski-Afrikan tasavallan operaatiot. EUTM Malin mandaatin jatkosta on määrä päättää alkukevään aikana. Afrikan sarven operaatioiden strateginen tarkastelu on parhaillaan käynnissä. Myös Keski-Afrikan EUMAM RCA - operaation muuntamisesta koulutusoperaatioksi on määrä käydä keskustelua. Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 2015 toimeksiannon laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia kesäkuuhun 2016 mennessä jäsenmaita konsultoiden. Strategian nimeksi on vakiintunut "EU Global Strategy on Foreign and Security Policy". Strategian laadinta on käynnistynyt korkean edustajan johdolla kirjoittajaryhmässä, joka konsultoi jäsenmaita kunkin maan yhteyshenkilöistä koostuvan ryhmän kokouksissa. Ministerikokous on keskeinen mahdollisuus tuoda jäsenmaiden näkemyksiä ministeritasolla mukaan valmisteluprosessiin. Näyttää todennäköiseltä, että strategian jälkeen laaditaan jonkinlainen puolustusta koskeva ja strategian toimeenpanoa tukeva asiakirja. Asiakirjan muodosta ja sisällöstä tullaan käymään keskustelua talven ja kevään aikana. 4. TAUSTA 1. työistunto: Puolustusyhteistyö ja komission puolustusalan toimintasuunnitelma Puolustusyhteistyö Jäsenmaat ovat yksimielisesti tunnistaneet tarpeen puolustusyhteistyön tiivistämiselle Euroopassa ja unionin sisällä. Tiivistämistarpeeseen vaikuttavat strategisen toimintaympäristön muutokset sekä resurssien rajallisuus. Puolustusyhteistyön tiivistäminen on edennyt tavoiteltua hitaammin, mutta käytännön esimerkkejä syvällekin menevästä yhteistyöstä on saatu erityisesti alueellisella tasolla. Erilaiset kahdenväliset ja alueelliset yhteistyöjärjestelyt tukevat Euroopan puolustusta ja toisaalta EU:n tarjoamia työkaluja on mahdollista hyödyntää muissa yhteistyömuodoissa sekä kansallisesti. Kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvoston päätelmissä linjattiin puolustusyhteistyötä koskien seuraavat asiat: - Jäsenmaiden tulee käyttää riittävä määrä budjetistaan puolustukseen ja suunnata resurssit mahdollisimman tehokkaasti. - EU-budjetista tulee taata sopiva summa YTPP-alan tutkimuksen valmistelutoimen rahoittamiseen, mikä luo pohjaa tulevaisuuden puolustustutkimus- ja teknologiaohjelmalle. - Laajempaa ja systemaattisempaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä tulee tukea hyödyntäen myös EU:n rahoja. - EU:n tulee vastata hybridiuhkiin olemassa olevia välineitä hyödyntäen. - Kumppanuuksia tulee syventää, ml. YK, Nato, ETYJ, AU. - Kumppaneita tulee tukea, jotta ne voivat ottaa vastuuta oman alueensa kriiseistä. Puolustusyhteistyön systematisointia tukeva kehysasiakirja hyväksyttiin marraskuussa 2014. Sen myötä jäsenmaat sitoutuvat tuottamaan vahvemman ja johdonmukaisemman pohjan Euroopassa tehtävälle puolustusyhteistyölle. Yhteistyön tulee koskea kaikkia puolustuspolitiikan ja suorituskykyjen kehittämisen osatekijöitä, aina prioriteettien asettamisesta hankintoihin ja käytön aikaiseen huoltoon. Asiakirjan toimeenpanon etenemistä arvioidaan keväällä. Puolustusyhteistyön tiivistämiseksi kehitetään erilaisia kannustimia ja mahdollistajia, jotka laskevat yhteistyön käynnistämisen kynnystä. Poliittisesti merkittävimpiä ovat kannustimet, jotka ovat ensisijaisesti taloudellisia. Tällaisia ovat esimerkiksi verokannustimet, joista laajimmin on selvitetty EU-yhteishankkeiden arvonlisäverovapautta sekä erilaiset rahoitusmahdollisuudet monikäyttötuotteille.
6(10) EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelma (Capability Development Plan, CDP) päivitettiin syksyllä 2014. Suunnitelman keskeisenä tehtävänä on osoittaa suorituskykypuutteita sekä antaa perusteita tulevaisuuden kehittämistyölle. CDP pyrkii ottamaan huomioon lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toimintaympäristön muutokset ja teknologian kehittymisen. Samoin se pyrkii identifioimaan suorituskykyjen kehittämisen prioriteetteja ja sen myötä osoittamaan mahdollisuuksia myös suorituskykyjen yhteiskäyttöön. Vuonna 2013 määritellyt ns. lippulaivahankkeet (ilmatankkaus, lennokit, satelliittiviestintä, kyberpuolustus) ovat edenneet tyydyttävästi. Puolustusvirasto selvittää eri vaihtoehtoja yhteisten hankintamekanismien luomiseksi. Puolustusmenoja koskien kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvosto linjasi, että yhtäältä puolustukselle on taattava riittävä resurssit, toisaalta rahat tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Päätöksessä vahvistettiin vuonna 2007 puolustusministereiden kesken sovitut tavoitteet puolustusbudjettien käytön jakautumisesta. Rahojen tehokkaamman käytön nähdään vaativan systemaattisempaa yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto painotti puolustusalan huoltovarmuusjärjestelyjen tärkeyttä pitkän tähtäimen suunnitteluun ja yhteistyöhön sekä osana puolustusalan markkinoiden toimivuuden kehittämistä. Neuvosto on pyytänyt komissiota yhdessä jäsenmaiden ja yhteistyössä korkean edustajan ja Euroopan puolustusviraston kanssa kehittämään kattavan EU:n laajuisen huoltovarmuusjärjestelyn. Komissio suunnittelee sisällyttävänsä huoltovarmuutta koskevan tiekartan puolustusalan toimintasuunnitelmaansa. YTPP-alan puolustusta koskevan tutkimuksen valmistelutoimi perustettaneen vuosille 2017-2019, millä pyritään osoittamaan tutkimuksen lisäarvo. Tavoitteena on, että komissio jatkaisi YTPP-alan tutkimuksen rahoittamista tulevalla rahoituskaudella vuodesta 2021 eteenpäin. Tutkimuksen tavoitteita, teemoja, hallintomallia ja käytännön toteutusta on valmisteltu EDA:n ja komission johdolla jäsenvaltioiden työpajoissa. Varjo-ohjelmakomitea on perustettu jatkamaan valmisteluita. Tutkimuksen strategista visiota pohditaan korkean tason Group of Personalities -ryhmässä. Ryhmän loppuraportin on määrä valmistua helmikuussa 2016. Viime marraskuun Pariisin terrori-iskujen seurauksena Ranskan puolustusministeri vetosi marraskuun ministerineuvostossa kollegoihinsa Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen (SEU 42.7) mukaisen solidaarisuuden osoittamiseksi Ranskalle terrorismin vastaisessa toiminnassa. Jäsenmailta saatiin yksimielinen poliittinen tuki esitykselle ja vahvistettiin unionin yhtenäisyys sekä solidaarisuus yleisellä tasolla. Solidaarisuus pannaan täytäntöön antamalla Ranskalle konkreettista tukea, kunkin jäsenmaan mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Pyydetty tuki on pääasiallisesti luonteeltaan sellaista, että se voidaan toimeenpanna EU:n sekä muiden toimijoiden toimeenpanemien kriisinhallintaoperaatioiden puitteissa, Ranskan ja EU:n alueen ulkopuolella. Neuvoston oikeuspalvelu laatii aihetta koskevan selvityksen oikeudellisesta näkökulmasta. Puolustusalan toimintasuunnitelma Komissio laatii vuoden 2016 aikana puolustusta koskevan toimintasuunnitelman, jonka päämääränä on tukea eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Muita tavoitteita ovat puolustusteollisuuden modernisointi ja uusien teknologioiden omaksuminen. Toimintasuunnitelmalla pyritään myös kehittämään Euroopan strategista autonomiaa. Se tulee 2013 puolustustiedonannon mukaisesti sisältämään suunnitelmia pkyritysten, puolustusdirektiivien toimeenpanon ja huoltovarmuuden osalta. Puolustustutkimus on yksi toimintasuunnitelman kulmakivistä: 2013 Eurooppa-neuvoston päätelmiin sisällytetty tutkimuksen valmistelutoimi on ensimmäinen askel, jolle odotetaan jatkoa uusissa rahoituskehyksissä. Uusia aloitteita suunnitellaan ainakin satelliittiviestinnän (GOVSATCOM), tutkimuksen ja teollisuuden modernisoinnin alalla. Komissio aikoo pitää EDA:n ja jäsenmaat tiiviisti mukana toimintasuunnitelman valmistelussa.
7(10) Komission näkökulmasta tavoitteena on tutkia, mitä se voi toimivaltansa rajoissa tehdä Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Myös Euroopan strateginen autonomia noussee merkittävään rooliin. Toimintasuunnitelman on oltava yhtenäinen muiden EU-politiikkojen kanssa (mm. merellinen turvallisuus, turvallisuuden ja puolustuksen rajapinta). Lisäksi koordinaatio tekeillä olevan globaalistrategian kanssa nähdään tärkeänä. Komission toimintasuunnitelmalla pyritään tukemaan sotilaallisten suorituskykyjen luomista ja ylläpitoa. Asiassa korostuu komission ja neuvoston yhteispeli, sillä jäsenmaat asettavat sotilaalliset suorituskykyvaatimukset ja tekevät keskinäistä yhteistyötä suorituskykypuutteiden korjaamiseksi. Tämän lisäksi huomioidaan, että puolustusteollisuudella on merkittäviä vaikutuksia työllisyydelle, kasvulle ja kilpailukyvylle. Kokonaisuuteen tulisi sisältyä niin kysyntä- kuin tarjontapuolelle kohdistuvia toimia. Toimintasuunnitelman valmistelu käynnistettiin tammikuussa. Työhön perustetaan laaja valmisteluryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat komission teollisuudesta ja sisämarkkinoista vastaava pääosasto ja ulkosuhdehallinto. EDA osallistuu työhön kiinteästi. Toimintasuunnitelma saa todennäköisesti tiedonannon muodon ja on odotettavissa syksyllä. Aikataulusta ei ole tehty päätöksiä, mutta toimintasuunnitelman on määrä osaltaan tukea globaalistrategian toimeenpanoa. 1. työistunto: Operaatiot EUTM Mali EUTM Malin strateginen katsaus on parhaillaan jäsenmaiden käsittelyssä. Malin rajojen sisällä ei ole enää jihadistien miehittämiä alueita ja rauhansopimusta toimeenpannaan. Terroriuhka on kuitenkin edelleen korkea. EUTM Malin nykyinen mandaatti päättyy heinäkuussa 2016 ja uutta mandaattia on esitetty seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Operaatiokonsepti (CONOPS) uudelle mandaatille jaettaneen jäsenmaille tammikuun aikana, tavoitteena hyväksyttää suunnitelma helmikuun loppuun mennessä. EUTM Malin joukkojenmuodostamiskokous järjestetään maaliskuun puolessa välissä. Suunnitelman mukaan uuden mandaatin aikana operaation henkilöstövahvuus pysyy samansuuruisena (n. 560 henkilöä). Koulutus muuttuu keskitetystä hajautettuun ja jatkossa koulutus toteutetaan ainoastaan liikkuvilla koulutusryhmillä. Strategista neuvonantoa ministeriötasolla jatketaan edelleen. Sotilaskoulutus siirtyy Malin sotilasalueille (8 kpl) ja operaation toiminta-alue laajenee. Kouluttajien määrä vähenee ja henkilösuojaustehtävät lisääntyvät. NBTT-koulutusryhmä (Nordic Baltic Training Team) ei myöskään ainakaan sellaisenaan tule jatkamaan. Hajautetussa koulutuksessa korostuvat henkilöstön suojaaminen, lääkinnällinen kyky (MEDEVAC) sekä logistinen tuki. Kriteerien tulee täyttyä kullakin koulutuspaikalla ennen koulutuksen aloittamista. MINUSMAn (YK) ja Op BARKHANEn (FR) kanssa on käyty keskusteluita mahdollisesta tuesta. Suomen kansallinen osallistumispäätös mahdollistaa osallistumisen 12 sotilaalla. Päätös tehtiin vuonna 2013 15 kuukaudeksi tai operaation päättymiseen asti. Harkittavaksi tulee, tarvitaanko uusi osallistumispäätös, mikäli operaation tehtävät muuttuvat jatkossa merkittävästi. Samalla on selvitettävä kumppanimaiden osallistumislinjaukset, erityisesti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden osalta. EUMAM RCA EUMAM RCA on maaliskuussa 2015 perustettu sotilaallinen neuvonanto-operaatio Keski-Afrikan tasavallassa. Sen tarkoituksena on valmistaa asevoimia laajamittaisempaan turvallisuussektorin
8(10) uudistamiseen (Security Sector Reform, SSR). Painopisteitä ovat mm. komentorakenne ja resurssien hallinnointi. EUMAMin koulutukseen keskittyvää seuraajaoperaatiota suunnitellaan marraskuun ulkoasiainneuvoston toimeksiannon mukaisesti. Uuden operaation kriisinhallintakonsepti on odotettavissa tammi-helmikuussa. Suomi ei ole osallistunut EUMAM RCA -operaatioon. Osallistumista jatkossakaan ei nähdä tässä vaiheessa tarpeellisena. Afrikan sarven sotilaalliset operaatiot (EUTM Somalia ja Atalanta) Afrikan sarven YTPP-toimia koskevaa kokonaisvaltaista strategista arviota käsitellään parhaillaan komiteatasolla. Yleisenä haasteena Somalian yhteiskunnan kehittämiselle ja operaatioiden vaikuttavuudelle katsauksessa nähdään puutteellinen viestintä niin eri ministeriöiden välillä kuin myös EU: n ja YK:n kuin myös muiden kansainvälisen yhteisön toimijoiden välillä. EUNAVFOR Atalantan osalta katsauksessa suositellaan operaation pienentämistä, samalla tilanteen kehittymistä seuraten. Perusteluna on keskittyminen ydintehtäviin eli maailman ruokaohjelman (WFP) kuljetusten turvaamiseen ja riittävän pelotteen säilyttämiseen. Toissijaisia tehtäviä toteutettaisiin resurssien salliessa. Seuraavan mandaatin aikana operaatiolle laaditaan ns. transitiostrategia, joka ennakoi operaation tehtävien alasajoa tai siirtoa muille toimijoille. Atalantan rooli Somalian kapasiteetin rakentamisessa pyritään toteuttamaan luomalla yhteys EUCAP - missioon ja komission ohjelmiin. Yhteistyötä jatketaan myös kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomella on kansallinen päätös osallistua operaatioon enintään 10 henkilöllä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Suomalaiset sotilaat toimivat esikuntatehtävissä operaation ja joukkojen esikunnissa. EUTM Somalian jatkosuunnittelun haasteena on epäselvyys siitä, kuka koordinoi ja johtaa turvallisuussektorin reformin kokonaisuutta ja miten tehtäviä tulisi jakaa kansainvälisten toimijoiden kesken. Katsaus esittää, että peruskoulutuksesta siirrytään taisteluyksikköjen koulutukseen (Combat Enhancement Training ja Force Integration Training). Lähtökohtana on, että etenkin AMISOM on jo antanut peruskoulutusta. Tavoitteena on ottaa liittovaltion tason näkökulma ja luoda kaikkia klaaneja edustavat asevoimat. Katsauksessa ei esitetä muita suunnitteluvaihtoehtoja. Koulutus- ja materiaalituki on oma kokonaisuutensa. Erityisesti materiaalituen toteuttaminen nykyisen oikeudellisen kehikon puitteissa näyttää epätodennäköiseltä. Suomella on kansallinen päätös osallistua operaatioon enintään 10 sotilaalla. Päätös on voimassa toistaiseksi. Työlounas ulkoministereiden kanssa: EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia EU:n nykyinen turvallisuusstrategia (European Security Strategy, ESS) on vuodelta 2003 ja sitä päivitettiin vuonna 2008. Suomi ja eräät muut jäsenmaat ovat peräänkuuluttanet strategian uudistamista tai uutta strategiaa jo useita vuosia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisuuden vahvistamiseksi. EU-tasolla ajatus uudesta strategiasta sai lopulta vauhtia joulukuun 2013 Eurooppaneuvoston toimeksiannosta korkealle edustajalle laatia arvio EU:n muuttuneesta toimintaympäristöstä. Korkea edustaja tuotti kyseisen arvion kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvostolle, josta puolestaan tuli korkealle edustajalle toimeksianto laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia kesäkuuhun 2016 mennessä jäsenmaita konsultoiden. Tulevan strategian nimeksi on vakiintunut EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia (EU global strategy on foreign and security policy).
9(10) Mogherinin kesäkuun 2015 raportin "The EU in a changing global environment: A more connected, contested and complex world" lähtökohtana on arvio, että maailma on muuttunut merkittävästi tavoilla, joissa voidaan nähdä EU:lle sekä haasteita että mahdollisuuksia. EU:n naapurusto on muuttunut epävakaammaksi. Globaalin toimintaympäristön todetaan olevan "more connected" eli yhä verkottuneempi ja keskinäisriippuvaisempi, "more contested" eli taloudellista ja ideologista vastakkaisasettelua korostava ja "more complex", millä viitataan mm. globaalin voimatasapainon muutoksiin ja ei-valtiollisten toimijoiden merkitykseen. Tämä tilannearvio toimii myös tekeillä olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian perustana. Turvallisuusympäristön muutosten ja EU:n suhteellisen painoarvon heikentymisen nähdään vaativan EU:lta aiempaa realistisempaa ja joustavampaa ulkoista toimintaa. Eri toimijoiden ja instrumenttien yhteensovittaminen on entistäkin tärkeämpää. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön kaikessa EU:n ulkoisessa toiminnassa. EU:n kyky vastata toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin riippuu unionin kyvystä strategisten valintojen tekemiseen ja prioriteettien asettamiseen ja toisaalta EU:n ulkosuhdeinstrumenttien tarkoituksenmukaisuudesta. Nämä kysymykset ovat tulevan strategian ytimessä. Strategian laadinnassa korkealla edustajalla on selkeä johtorooli, mutta Mogherini on sitoutunut konsultoimaan jäsenmaita ja tutkijayhteisöäkin. Jäsenmailla on tilaisuus syöttää ajatuksia valmisteluprosessiin eri tasoilla EU-keskustelussa, ml. jäsenmaiden edustajista koostuvassa yhdyshenkilöryhmässä, strategian valmisteluun liittyvissä seminaareissa sekä lukuisissa epävirallisissa keskusteluissa ministeritasolta työryhmätasolle. Strategia on tarkoitus rakentaa niin, että 1) aluksi todetaan laajan, sekä maantieteellisesti että temaattisesti kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian tarve; 2) seuraavaksi todetaan ne EU:n intressit, joita strategian on tarkoitus suojella ja edistää (turvallisuus, hyvinvointi, kestokyky / resilienssi) ja 3) lisäksi todetaan strategian periaatteet eli yllä mainitut kolme C:tä. 4) näiden päälle rakennetaan viisi päätavoitetta: EU:n vastustuskyvyn (resilience) vahvistaminen; EU:ta ympäröivien alueiden vastustuskyvyn vahvistaminen; Kokonaisvaltainen lähestymistapa konflikteihin; Alueelliseen turvallisuuteen investoiminen / EU:n suhteet keskeisiin toimijoihin; Globaalihallinnan vahvistaminen. 5) Lopuksi arvioidaan EU:n käytössä olevien välineiden, resurssien instituutioiden ja toimintatapojen sopivuutta ja mahdollisia muutostarpeita em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän mennessä eniten keskustelua jäsenmaiden, korkean edustajan ja kirjoittajaryhmän välillä on syntynyt erityisesti strategian laajuudesta, yksityiskohtaisuuden tasosta, turvallisuuspainotuksesta sekä arvojen ja intressien välisestä suhteesta. Moni jäsenmaa on korostanut (ml. Suomi), että strategian tulisi antaa ensisijaisesti ohjausta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, vaikka näkökulma onkin globaali ja kokonaisvaltainen. Strategian laadinnan ohella käydään keskustelua sen toimeenpanosta. Erilaisten alastrategioiden ja toimeenpanevien asiakirjojen tarve on tunnistettu. Useat maat tukevat puolustusta koskevan valkoisen kirjan tai vastaavan asiakirjan laatimista strategian puolustusta koskevien elementtien tarkentamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Asiasta on tarkoitus keskustella jo kevään 2016 aikana, jotta strategian ja sen toimeenpanon keskinäinen koherenssi kyetään varmistamaan. Valmistelut ovat ensi vaiheessa epävirallisia.
10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EK