Lapsen silmin monikulttuuriset silmälasit pikkulapsityöhön - koulutus



Samankaltaiset tiedostot
Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Venäläis-suomalainen parisuhde

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille

Monikulttuurinen työ ja Kotoutujan roolipaletti. VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 1

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Asioimistulkkaus ja tulkin kanssa työskentely

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Ohjaatko maahanmuuttaja opiskelijaa?

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Päihteet ja vanhemmuus

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Ensi- ja turvakotien liitto.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.


Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle

NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Perhetukea maahanmuuttajille

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Johtaminen ja toimintakulttuurin muutos lapsiperheiden palveluissa ja perhekeskuksissa

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

M.Andersson

Pohdittavaa apilaperheille

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti OKM Riikka Michelsson JAMK AOKK

Transkriptio:

Lapsen silmin monikulttuuriset silmälasit pikkulapsityöhön - koulutus Helsinki 13.2.2014 Mari Manninen, Anna Mikkonen, Tiuku Pennola, Wiam Elfadl Ensi- ja turvakotienliitto

8.30-9.00 Aamukahvi Ohjelma 9.00 9.15 Päivän avaus ja esittelykierros 9.15 9.30 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanotto 9.30 10.30 Ensikotitoiminta ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä vanhemmuuden tukeminen 10.30-11.00 Pienryhmätyöskentelyä 11.00 12.00 Lounas ravintola Kellohallissa 12.00 12.45 Turvapaikanhakijaperheiden kanssa työskentely ja ryhmien vetäminen vastaanottokeskuksissa 12.45 13.45 Pienryhmätyöskentely jatkuu 13.45 14.15 Vauvaperhe turvapaikanhakijana projektin toiminta ja asiakkaiden polutus 14.15 14.30 Kahvitauko 14.30 15.00 Yhteisö- ja yksilökulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä 15.00 15.30 Tulkkivideo: tulkin kanssa työskentelemisessä huomioitavia asioita 15.30 16.00 Jatkosuunnitelmat ja päivien päätös

Ensi- ja turvakotien liitto vuodesta 1945 Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. 29 jäsenyhdistystä, joissa erilaisia toimintoja, joista osaa liitto koordinoi. Yhdistykset ylläpitävät 11 ensikotia, 12 turvakotia, 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia sekä tuottavat erilaisia avopalveluita ( esim. tapaamispaikat, tenavatuvat, unikoulut, ryhmätoiminnat) 3 Liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntija sekä lasten ja perheiden etujen valvoja.

Ensi- ja turvakotien liiton tarkoitus pähkinänkuoressa turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen tukea vanhemmuutta ja perhettä ehkäistä perheväkivaltaa 4

Liiton eri työmuodot Lapsilähtöinen Päihdetyö Neuvokeskus Miestyö Kansalaistoiminta Vaativa vauvatyö ja perhetyö Väkivaltatyö 5

Päivän tavoite 1. Lisätä monikulttuurisen työskentelyn osaamista ensija turvakodeissa 2. Lisätä vauvojen ja pikkulasten huomioimista vastaanottokeskuksissa 3. Lapsen oikeuksien toteutuminen molemmissa palveluissa - Vauvan tarpeet ja lapsen etu vaarassa unohtua, jos vanhemmilla suuria huolia ja jos erityistarpeita ei huomioida 4. Alueellinen yhteistyö - Voidaan pyytää apua ja kysyä neuvoa asiantuntijoilta - Ymmärretään toisen yhteisön lähtökohdat ja haasteet työlle - Tiedetään, mistä tavoitetaan

Ensikoteja ja vastaanottokeskuksia yhdistää (1) - Asiakkaina lapsiperheitä - Asiakkaat ovat haavoittuvissa elämäntilanteissa - Aikuisilla ongelmia, jotka vievät voimavaroja ja huomiota pois lapsen tarpeista - Asiakassuhteen pituus vaihtelee - Asiakkailla ja työntekijöillä ei ole aina yhteistä kieltä/ymmärrystä - Tiukka henkilökuntamitoitus ja talous

Ensikoteja ja vastaanottokeskuksia yhdistää (2) Lastensuojelu - Kaikkia Suomessa asuvia lapsia koskee lastensuojelulaki (417/2007) - Koska turvapaikanhakijalapsilla ei ole pysyvää asuinkuntaa, valtio vastaa kustannuksista ja kunta vastaa lastensuojelun sisällöistä - Sosiaaliportti Lapsen oikeudet - Suomen perhelainsäädäntö noudattaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä periaatteita - PROTECTION: oikeus suojeluun ja hoivaan - PROVISION: oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista - PARTICIPATION: oikeus osallistua iän mukaisesti itseään koskeviin asioihin

Vastaanottokeskuksissa ja ensikodeissa tehtävän työn eroja - Syy, miksi on palvelun piirissä - Turvapaikka vs. vanhemmuus - Rahoittaja - Vokeissa paljon monikulttuurisuusosaamista ja ensikodeissa vahva varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma

Monikulttuurisen työskentelyn haasteet ensikodeissa - Miten määritellä maahanmuuttaja? - Vain osalla koulutusta monikulttuurisuusasioista - Työskentely vie enemmän aikaa - Tulkkauskysymykset koetaan haastaviksi - Eteenpäin ohjaaminen: erityis- <-> normipalvelut - Ympärileikkaukset erityisteemana Lähde: ensikodeille tehty Webropol-kysely

Pikkulapsiperheiden kanssa työskentelyn haasteet vastaanottokeskuksissa - Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa - Paljon ympärileikkauksiin liittyviä ilmiöitä - Raiskauksen ja kidutusta kokeneita asiakkaita Kehittämistarpeita - Lapsiperheiden osallisuuden lisääminen - Henkilökunnan koulutus ja henkilöstöresurssit - Leikkitilojen ja tarvikkeiden lisääminen - Lapsityöstä vastaava työntekijä - Lapsilla ja perheillä harvoin omaohjaajaa Lähde: vastaanottokeskuksille tehty Webropol-kysely

Pienryhmätyöskentely (1) A) Jos olette havainneet lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa ongelmia, miten olette toimineet? B) Mitä tarpeita pikkulapsiperheillä on vastaanottokeskuksissa ja miten ne voitaisiin huomioida paremmin?

Pienryhmätyöskentely (2) A) Ensi- ja turvakodin sekä vastaanottokeskusten yhteistyö- mahdollisuudet ja yhteistyö muiden alueen palveluiden kanssa B) Ryhmän tai perhekahvilan käynnistäminen vastaanottokeskuksessa

Yhteisöllisen ja yksilökeskeisen kulttuurin eroja ja vaikutuksia Anna Mikkonen & Wiam Elfadl

Oman kulttuurin tuntemus Having worked with immigrants as a social worker I have experienced that the only culture that I really have to know is my own. I can never learn all the cultures in the world but my own I can manage. Therefore I want to learn to be aware of the effects of my own cultural background in intercultural encounters. Lähde: Helsingin yliopisto, Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen opintokokonaisuus

Yksilö- ja yhteisökulttuuri Yksilökeskeisyys Individualistinen Länsimäinen Yksiaikainen aikakäsitys Pohjois- ja Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti Yhteisökeskeisyys Kollektiivinen Ei-länsimainen Moniaikainen aikakäsitys Itä-Eurooppa, Aasia, Väli- ja Etelä-Amerikka, Afrikka

Kulttuurin vaikutus elämäntapaan Yhteisöllinen Perhekeskeisyys Minäkuva - Perhe - Etnisyys - Uskonto - Koulutus Perhesuhteet ja suhteet lähiympäristöön Elämänkatsomus Yksilöllinen Perhekeskeisyys Minäkuva - Harrastukset - Kaverit - Työ - Koulu - Ryhmäjäsenyydet Elämänkatsomus Perhesuhteet ja lähiympäristö

Erilaiset aikakäsitykset taustalla Yksiaikainen aikakäsitys: Moniaikainen aikakäsitys: lineaarinen Kanervo & Saarinen (2004) syklinen (toim.). Kulttuurit keskuudessamme Tyypillistä yksilökulttuureissa Painotus: nykyhetki ja tulevaisuus Ajalla alku ja loppu, eletty ei koskaan palaa, aikaa ei saa hukata Tyypillistä yhteisökulttuureissa Painotus: menneisyys, lähihistoria, nykyhetki Aika uusiutuu syklisesti, aika on aluton ja loputon Systemaattisuus, etukäteissuunnittelu, täsmällisyys, aikataulut Kello- ja kalenterikeskeisyys Työ- ja asiakeskeisyys Ihmissuhteet tärkeämpiä, useita tehtäviä yhtä aikaa, myöhästymisiä suvaitaan Huomenna, lähitulevaisuudessa Ihmissuhdekeskeisyys Kanervo & Saarinen (2004). Kulttuurit keskuudessamme

Yksilöllinen kulttuuri Minäkeskeinen identiteetti ja maailmankuva Jokainen vastuussa itsestään ja teoistaan, virhe on noloa itselle Oikeus omiin elämänvalintoihin (18 v.) Perhe on ydinperhe Jokainen huolehtii itsestä ja ydinperheestä. Yhteiskunta + verot = muista huolehtiminen Tasa-arvoisuus, itsenäisyys, hlökohtainen nautinto, itsensä toteuttaminen ihanteina Yhteisöllinen kulttuuri Me-keskeisyys, yhteisön jäseneksi myös avioliitossa / kasvattilapsena Riippuvaisuus yhteisöstä -> yhteisön etu on sen jäsenten etu. Yhden moka on kaikkien häpeä. Ristiriitatilanteessa yhteisön etu menee yksilön edun ohi Suurperhe, useita sukupolvia. Yhteisö voi olla laajennettu perhe, heimo, kyläyhteisö Aineellinen ja henkinen riippuvuus perheestä. Vastuu koko perheen hyvinvoinnista. Riippuvaisuus, harmonia, turvallisuus, toisten huomioiminen Joustavat säännöt, erilaisia elämäntapoja, voi kuulua moneen ryhmään ja vaihtaa ryhmää. Kilpailua ryhmän sisällä. Samantapainen elämäntapa. Jokaisella oma paikka yhteisössä -> velvollisuudet -> käytös Vapaahko lastenkasvatus, vuorovaikutus. Nuoruuden ihannointi. Lasten osallistuminen työntekoon. Vanhempien ja auktoriteettien kunnioittaminen. Kanervo & Saarinen 2004, Kulttuurit keskuudessamme

Eroja vuorovaikutuksessa ja viestinnässä Yksilöllinen kulttuuri Tekeminen tärkeää Etäiset suhteet ryhmän sisällä Pinnallisia kontakteja, joita helppo solmia (etiketin rajoissa) Asioiden esittäminen suoraan, sanallisesti Epämuodollinen viestintä Laaja osallistuminen päätöksentekoon Sosiaalisen käyttäytymisen malli ikätovereilta Rationaalisuus Yhteisöllinen kulttuuri Oleminen tärkeää Tiiviit ja hlökohtaiset kontaktit ryhmän sisällä, perustuu luottamukseen Muodolliset, varautuneet suhteet ulkopuolisiin, välikäsien kautta Epäsuora viestintä, kehon kieli Yksilön rooli ja status on tärkeä Hierarkia ja valta, ylätason päätökset Sos. käyttäytymisen malli vanhemmilta Intuitio Kanervo & Saarinen 2004, Kulttuurit keskuudessamme

Kulttuurisia toimintatapoja konflikteissa Yksilö Oikaisen vääryyden Välittäjän pitää olla neutraali Välitetään tekoja Sovittelu on epävirallista Yksinkertaistan konflikteja Riskinotto on hyväksyttävää Suosin välittömiä ratkaisuja Suosin kirjallisia sopimuksia Riippuvuus on heikkoutta Asioilla on aina jokin syy Riita täytyy saada näkyväksi Tunteet ilmaistaan selkeästi, suorasti Konflikti on epäonnistumista Virheen myöntäminen on tärkeää Ekholm & Salmenkangas 2008 Yhteisö Ylläpidän harmoniaa, vältän kielt. asioita Välittäjän pitää olla arvovaltainen Välitetään ihmissuhteita Sovittelu on virallista Hyväksyn monimutkaisuuden Riskit ovat vähemmän hyväksyttyjä Ajalliset takarajat eivät ole tärkeitä Suulliset ja kirjall. sopimukset yhtä tärkeitä Riippuvuus on olennaista Asioilla on monta syytä Ennaltaehkäistään piilossa olevia ristiriitoja Tunteet ilmaistaan hillitysti, kaunistelu Konflikti on väistämätön osa arkipäivää Toisen kasvojen säilyttäminen on tärkeää

Lähteitä ja lisätietoa Kanervo & Saarinen (2004) (toim.). Kulttuurit keskuudessamme. Ekholm & Salmenkangas (2008). Puhumalla paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin. http://www.intermin.fi/julkaisu/012008 www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus Tauro & van Dijken (toim.) Kunnia konfliktina. Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn (2008). MLL. (löytyy netistä)

Tavoitteena laadukas tulkkaus Mari Manninen ja Tiuku Pennola

Oikeus tulkkaukseen Laki takaa oikeuden tulkin käyttöön Kun työskennellään kielitaidottoman henkilön kanssa, tulkki takaa oikeusturvan molemmille osapuolille Turvapaikanhakijoiden tulkkauksen tilaa ja maksaa vastaanottokeskus

Tulkin rooli Vaitiolovelvollinen Ammatillinen Neutraali, puolueeton: ei ota kantaa, ei selitä eikä vastaa kysymyksiin Asiasisällöstä vastaat sinä, ei tulkki Tulkki voi tehdä tarkentavia kysymyksiä Ilmoittaa jos huomaa, ettei asiakas ymmärrä, jotta asia voidaan selittää toisin sanoin Tulkki voi tehdä tulkkausta helpottavia muistiinpanoja (hävittää ne tulkkauksen jälkeen) Asiointitulkin ja kulttuuritulkin roolit ovat erilaiset Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

Tulkin tilaaminen Tulkki kannattaa varata mahdollisimman ajoissa Mitä ilmoitettava tulkkia tilatessa Tulkkauskieli ja murre Tulkkauspäivämäärä, kellonaika, kesto ja tulkkauspaikka Varaa kaksinkertainen aika (tai 1,5) Tulkkauspalvelua käyttävän tahon nimi Tilaajan nimi ja puhelinnumero Toivomuksia (esim. naismiestulkki aiheesta ja asiakkaasta riippuen) Tulkkauksen aihe Akuuttitilanteessa voi saada puhelintulkin lyhyelläkin varotusajalla Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

Miten toimia tulkin kanssa Selvitä asiakkaalle tulkin rooli Kerro, että tulkilla on vaitiolovelvollisuus ja hän toimii puolueettomasti Kerro, että tulkki tulkkaa kaiken, mitä sanotaan Kohdista puhe asiakkaalle, älä tulkille Jaksota puheesi sopiviin pätkiin ja kokonaisuuksiin Vältä ammattislangia, murteita ja lyhenteitä. Selitä käsitteet Anna tulkin kysyä, jos hän ei ole kuullut tai ymmärtänyt jotakin Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti Hoida tulkin välityksellä kaikki asiat, jotka haluat asiakkaasi saavan tietää Puhu selvästi ja hitaasti Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

Ongelmia tulkin käytössä Tulkki ei tunne käyttämääsi termistöä tai kohdekielellä sellaista ei ole Sanojen kääntäminen ei aina käännä sisältöä Ammattislangi ja lyhenteet Muista omaavasi hiljaista tietoa, jota asiakkaalla ei ole Väärät lähtötiedot - sinulla tai asiakkaalla Viestinnän kaksisuuntaisuus voi häiriintyä Asiakas ei halua tai hyväksy tulkkia (esteellisyys?) Paine selvittää kaikki asiat samalla kertaa, kun kerrankin tulkki paikalla Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

Ratkaisuja Käytä vain koulutettuja ja ammattitaitoisia tulkkeja Ennakoi Harjoittele Tapaa tulkki ennen tulkkausta, kerro toiveistasi, sovi työtavasta (ei aina mahdollista) Selvitä tulkin osaamisen rajat Pyydä hyviksi havaittuja tulkkeja samoille asiakkaille uudestaan Anna palautetta tulkeille, tulkkikeskuksille ja -firmoille Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

Mitä laki sanoo tulkkauksesta Suomen perustuslaki 1999/731 Ulkomaalaislaki 2004/301 Hallintolainkäyttölaki 1996/586 Hallintolaki 2003/434 Yhdenvertaisuuslaki 2004/21 Laki kotoutumisen edistämisestä (Kotoutumislaki) 1386/2010 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 2011/746 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 Lähde: Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen ja Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen materiaali Vältä väärinkäsityksiä käytä tulkkia. Tulkin käytön lyhyt oppimäärä.

Lasta ei saa käyttää tulkkina 1 Lapsen käyttö tulkkina ei ole suotavaa kuin vain, jos on välitettävä lyhyt, akuutti ja sisällöltään neutraali tieto Jos lapsi on tulkkina, hän ja muut keskustelun osapuolet joutuvat kiusalliseen tilanteeseen Lapsen on mahdotonta vaihtaa rooleja, olla välillä tulkkina ja välillä lapsena, jonka asioista keskustellaan Vauvaperhe turvapaikanhakijana projekti

Lasta ei saa käyttää tulkkina 2 Perheen roolit kääntyvät ylösalaisin: lapsesta tulee kuin aikuinen ja vanhempien rooli vanhempina hämärtyy Lapsi haluaa olla lojaali vanhemmilleen, mutta joutuu ristiriitatilanteeseen, jos joutuu tulkkaamaan erimielisyyksiä tai toimimaan kulttuuritulkkina Joskus lapsi tai nuori voi tietoisesti jättää tulkkaamatta tai muuttaa viestiä oman etunsa mukaisesti Lapsen kielitaito ja kehitystaso ei riitä käsitteiden ja asioiden ymmärtämiseen. Kaikkien sanojen suora kääntäminen ei ole mahdollista, vaan edellyttää ammattilaista Lapselta ei voi edellyttää ammattitaitoa, jota tulkkauksessa vaaditaan

Tulkin käyttö lasta tavattaessa Lapsella on yhtäläinen oikeus tulkin käyttöön kuin aikuisella Vaikka lapsi ei juuri puhuisikaan, niin hänelle on kuitenkin suotava siihen mahdollisuus Tulkkaustilanteessa työntekijällä on mahdollisuus selittää lapselle tärkeitä asioita Tulkkaustilanne voi olla lapselle ainoa mahdollisuus purkaa pahaa mieltä

Tulkin käyttö lasta tavattaessa Lapsen saattaa olla vielä vaikeampaa kuin aikuisen luottaa hänelle vieraisiin ihmisiin ja puhua vaikeista asioista Lapselle äänensävyn, elekielen ja ilmeiden käyttö saattaa olla tärkeämpää asioiden ilmaisemisessa kuin pelkkä sanallinen viestintä Tulkin on otettava huomioon lapsen kehitystaso ja hänen on käytettävä lapsen kehitystasolle sopivaa kieltä

Lähteitä ja lisätietoa Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä opas, Pakolaisneuvonta ry www.pakolaisneuvonta.fi/files/tulkkaus%20turvapaikkamenettelyssa%20opas %20tulkeille.pdf Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen ja Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen materiaali Vältä väärinkäsityksiä käytä tulkkia. Tulkin käytön lyhyt oppimäärä Kuittinen, Saija & Isojärvi, Sanna (2013). Vanhemmuus ja pienten lasten hoiva eri kulttuureissa. Teoksessa: Olemme muuttaneet - ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Väestöliitto, Monikulttuurinen osaamiskeskus. Monikulttuuriset vertaistuen ryhmät. Ohjaajan opas. Ryhmämalli pikkulapsiperheiden vanhemmille. Väestöliiton Kotipuu. Kotoutujan Roolipaletti toimintamalli maahanmuuttotyöhön. Väestöliitto. Kuvat: Tiuku Pennola & Wiam Elfadl, Ensi- ja turvakotien liitto, Google.

Yhteystiedot Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus kehittämispäällikkö Mari Manninen, 050 431 6570 projektipäällikkö Anna Mikkonen, 050 410 7640 projektityöntekijät Tiuku Pennola, 050 406 6235 ja Wiam Elfadl, 044 043 1453 etunimi.sukunimi@ensijaturvakotienliitto.fi www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muuvauvaperheiden-/vauvaperhe-turvapaikanhakijana-p/