Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016

Eviran julkaisuja 1/2017 Eviras publikationer Evira publications Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016

Eviran julkaisuja 1/2017 Eviras publikationer Evira publications Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016 Kuvailulehti Julkaisija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Julkaisun nimi Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Tekijät Tiivistelmä Evira, kasvianalytiikka, vilja ja puu Kotimaisen viljasadon laatuseuranta muodostaa kokonaiskuvan viljansadon käyttölaadusta sellaisena kuin se lähtee tiloilta markkinoille tai jää tilojen omaan käyttöön. Tässä julkaisussa on koottu keskilaatutulokset vuoden 2016 viljan laadusta ja myös tilastot pidemmältä aikaväliltä. Tilastotietoa on julkaistu sykysyllä pian sadonkorjuun alettua Eviran internetsivuilla, josta löytyvät myös laatutekijöiden luokittaiset taulukot viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain. Laatuseuranta perustuu viljelijöiden tilaltaan lähettämiin näytteisiin. Näytteiden lisäksi kerättiin taustatietoja viljan suunnitellusta käyttötarkoituksesta, viljelyn tuotantopanoksista ja muista taustatekijöistä. Seurantaan kuuluvat tilat valittiin otantamenetelmällä Luonnonvarakeskuksen maatalous- ja puutarharekisteristä. Vuonna 2016 viljasadon laatuseurantaan kuului 1 860 maatilaa, joilta saatiin määräpäivään mennessä yhteensä 1 218 tavanomaisesti viljeltyä näytettä ja 160 luomunäytettä. Kotimaisen viljasadon laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus eri vuosien välillä. Julkaisu toimii hyvänä tietolähteenä haettaessa tilastotietoa viljan laatutekijöistä. Julkaisuaika Maaliskuu 2017 Asiasanat Viljan laatu Julkaisusarjan nimi ja numero Eviran julkaisuja 1/2017 Sivuja 61 Kieli Suomi, Ruotsi, Englanti Luottamuksellisuus Julkinen Julkaisun kustantaja Evira Taitto Evira, käyttäjäpalvelut ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-157-2 (pdf)

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016 Beskrivning Utgivare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Publikationens titel Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Författare Resumé Evira, enheten för växtanalytik, spannmålssektionen Kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden ger en helhetsbild av spannmålsskördens kvalitet då den sänds ut på marknaden från gården eller blir kvar på gården för eget bruk. Denna publikation innehåller resultaten för spannmålens medelkvalitet år 2016 och statistiker för längre tidsperioder. Statistikuppgifter publicerades i höstas på Eviras webbsidor strax efter att skörden hade inletts, och där finns också tabeller över kvalitetsfaktorerna klassificerade per sädesslag, sort och region. Kvalitetsuppföljningen är baserad på de prover som odlarna har sänt in. Utöver proverna fick vi också in information om det planerade ändamålet för spannmålen, om insatsvaror och bakgrundsfaktorer vid odlingen. Gårdarna valdes ur jordbruks- och trädgårdsregister vid Naturresursinstitutet enligt samplingsmetoden. Till kvalitetsuppföljningen år 2016 hörde 1 860 gårdar som hade sänt in totalt 1 218 konventionellt odlade prover och 160 ekologiska prover före utsatt datum. Kvaliteten på den inhemska spannmålsskörden har följts upp dedan år 1966. En fördel med den långa uppföljningen är att den gör det lättare att jämföra mellan olika år. Publikationen fungerar som en god infomrationskälla då man söker statisktiska data on spannmålens kvalitetsfaktorer. Utgivningsdatum Maj 2017 Referensord Spannmåls kvalitets Publikationsseriens namn och nummer Eviras publikationer 1/2017 Sivuja 61 Språk Finska, Svenska, Engelska Konfidentialitet Offentlig handling Förläggare Evira Layout Evira, interna stödfunktioner ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-157-2 (pdf)

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2016 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2016 Finnish Grain Quality in 2016 Description Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Title Finnish Grain Quality in 2016 Authors Abstract Evira, Plant Analysis Laboratory, Cereal Section The quality monitoring of the grain harvest forms an overall picture of the quality of the grains for the cropping year as it is when it is sent from the farms to the market or is left for on farm use. This publication contains the data on the average grain quality for 2016 and statistics on average quality for a longer period. Tables on the quality factors are published by cereal, variety and region were published on Eviras internet pages as soon as the harvest had begun. The quality monitoring is based on grain samples sent in by farmers. In addition to the samples, we collected information on planned use, inputs and background factors. The farms were selected from the farming and horticultural register of the Natural Resources Institute using a sampling system. In 2016, the quality monitoring of the grain harvest covered 1 860 farms, from which a total of 1 218 conventionally grown samples and 160 organic samples were received by the due date. The quality of the domestic grain harvest has been monitored since 1966. An advantage of long-term monitoring is the ability to compare between different years. The publication functions as a good source of information when seeking statistical information on the quality factors of the grain. Publication date May 2017 Keywords Grain quality Name and number of publication Evira publications 1/2017 Pages 61 Language Finnish, Swedish, English Confidentiality Public Publisher Evira Layout Evira, In-house Services ISSN 1797-299X ISBN 978-952-225-157-2 (pdf)

SISÄLLYS 1 VILJAN LAATU 2016... 7 SPANNMÅLS KVALITET 2016... 7 GRAIN QUALITY IN 2016... 8 2 RUKIIN JA LUOMURUKIIN LAATU... 10 RÅGENS OCH EKORÅGENS KVALITET... 11 RYE AND ORGANIC RYE QUALITY... 12 3 KEVÄTVEHNÄN JA LUOMUKEVÄTVEHNÄN LAATU... 16 VÅRVETETS OCH EKOVÅRVETETS KVALITET... 17 SPRING WHEAT AND ORGANIC SPRING WHEAT QUALITY... 18 4 SYYSVEHNÄN LAATU... 26 HÖSTVETETS KVALITET... 26 WINTER WHEAT QUALITY... 27 5 KAURAN JA LUOMUKAURAN LAATU... 30 HAVRENS OCH EKOHAVRENS KVALITET... 31 OAT AND ORGANIC OAT QUALITY... 32 6 OHRAN JA LUOMUOHRAN LAATU... 41 KORNETS OCH EKOKORNETS KVALITET... 42 BARLEY AND ORGANIC BARLEY QUALITY... 43 7 MALLASOHRAN LAATU... 51 MALTKORNETS KVALITET... 52 MALTING BARLEY QUALITY... 52 8 AINEISTO... 56 8.1 Otokset ja vastausprosentti... 56 8.2 Viljanäytteet ja taustatietolomake... 57 8.3 Analyysit... 57 8 MATERIALET... 57 8.1 Sample och svarsprocent... 57 8.2 Spannmålsåprover och blanketten med bakgrundsuppgifter... 58 8.3 Analyser... 58 8 SAMPLING PROCEDURE... 58 8.1 Sampling and response rate... 58 8.2 Grain samples and form for background information... 59 8.3 Analyses... 59 6

1 VILJAN LAATU 2016 Erityisesti kauran ja vehnän laatua heikensi tänä vuonna korkeat deoksinivalenolihometoksiinipitoisuudet (DON). Neljänneksessä sekä kaura- että vehnänäytteitä EU komission elintarvikkeille asettama DON-pitoisuuden raja-arvo ylittyi. Elintarvikekauran hehtopainotavoitteena pidettiin vähintään 58 kiloa hehtolitraa kohti ja sen saavutti 38 prosenttia tavanomaisesti viljellyistä ja 47 prosenttia luomukauranäytteistä. Tavanomaisesti viljellyistä 93 prosenttia ja luomusta 90 prosenttia saavutti rehukauran hehtopainotavoitteen 52 kiloa. Tavanomaisesti viljellyistä kevätvehnänäytteistä 31 prosenttia ja syysvehnänäytteistä yhdeksän prosenttia saavutti laatuseurannan tavoitteet. Laatutavoitteina vehnälle pidettiin vähintään 78 kilon hehtolitrapainoa, vähintään 180 sakolukua ja vähintään 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta. Luomukevätvehnänäytteistä 14 prosenttia saavutti laatutavoitteet. Vehnällä laatutavoitteiden täyttymistä heikensi alhaiset valkuaispitoisuudet ja luomukevätvehnällä lisäksi matalat hehtolitrapainot. Rukiin sekä tavanomaisesti että luomuviljellyistä näytteistä vajaa puolet täytti laatuseurannan laatutavoitteet eli olivat sakoluvultaan vähintään 120 ja hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa. Rukiin laatua heikensi erityisesti matalat sakoluvut. Tavanomaisesti viljellystä ohrasta 62 prosenttia ja luomuohrasta 43 prosenttia saavutti ohran hehtopainotavoitteen, 64 kiloa. Mallasohran laatutavoitteet täyttyivät 57 prosentilla näytteistä. Mallasohran laatutavoitteina pidettiin yli 9, mutta alle 11,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja riittävää jyväkokoa (85 % näytteestä oli yli 2,5 mm). Viljasadon laatuseurantaan saatiin tänä vuonna hieman viimevuotista enemmän näytteitä. Tavanomaisesti viljeltyjä näytteitä vastaanotettiin 1218 ja luomunäytteitä 160. Syysvehnästä ja mallasohrasta ei saatu riittävästi luomunäytteitä, jotta tuloksia voitaisiin käsitellä laatuseurannassa. Näytteitä arvioitiin Eviran laatuseurannassa käytettyjen laatutavoitteiden mukaisesti sekä DONtoksiinipitoisuutta ja torajyvämäärää lainsäädännöllisten raja-arvojen perusteella. Laatutavoitteet pohjautuvat kotimaan viljakaupassa ja teollisuudessa käytössä oleviin viljan hinnoitteluperusteisiin. Laatuseurannassa käytetyt laatutavoitteet on lueteltu taulukossa 1. Suurin sallittu DON-pitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetulle käsittelemättömälle ohralle, vehnälle ja rukiille on 1250 mikrogrammaa ja kauralle 1750 mikrogrammaa kiloa kohti ((EY) N:o 1881/2006 muutoksineen). Rehuksi käytettäville viljoille DON-pitoisuuden suositusarvo on 8000 mikrogrammaa kiloa kohti (Komission suositus 2006/576/EY). Laatuseurannassa DON-toksiinipitoisuus on määritetty vain kaura- ja kevätvehnänäytteistä perustuen Eviran riskiarvioon. Torajyviä saa olla korkeintaan 0,05 prosenttia näytteen painosta käsittelemättömässä viljassa (kuivaus, lajittelu ja kuorinta saa olla tehty) ((EY) N:o 2015/1940). Laatuseurannannäytteissä torajyvämäärä ylittyi vain rukiissa. 1 SPANNMÅLS KVALITET 2016 Speciellt havrens och vetets kvalitet försämrades det här året på grund av höga halter av mögeltoxinet deoxynivalenol (DON). En fjärdedel av både havre- och veteproverna överskred EUkommissionens gränsvärde för livsmedel beträffande DON-halten. 7

Målet för livsmedelshavrens hektolitervikt ansågs vara minst 58 kilo per hektoliter, vilket nåddes av 38 procent av de konventionellt odlade och 47 procent av de ekologiskt odlade havreproverna. Av den konventionellt odlade havren nådde 93 procent och av ekohavren 90 procent målet för foderhavrens hektolitervikt 52 kilo. Av de konventionellt odlade vårveteproverna nådde 31 procent och av höstveteproverna nio procent målen för kvalitetsuppföljningen. Kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål för vete ansågs vara en hektolitervikt på minst 78 kilo, ett falltal på minst 180 och minst 12,5 procents proteinhalt. Av de ekologiska vårveteproverna nådde 14 procent kvalitetsmålen. För vete var en orsak till att kvalitetsmålen inte uppnåddes de låga proteinhalterna och för ekologiskt vårvete dessutom låga hektolitervikter. Av både de konventionellt och de ekologiskt odlade rågproverna uppfyllde knappt hälften kvalitetsuppföljningens kvalitetsmålen, vilket innebär ett falltal på minst 120 och en hektolitervikt på minst 71 kilo. Rågkvaliteten försämrades speciellt av låga falltal. Av det konventionellt odlade kornet nådde 62 procent och av ekokornet 43 procent målet för kornets hektolitervikt 64 kilo. Kvalitetsmålen för maltkorn uppfylldes av 57 procent av proverna. Kvalitetsmålet för maltkorn ansågs vara en proteinhalt över 9 men under 11,5 procent och tillräcklig kornstorlek (85 % av provet över 2,5 mm). Till kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden kom det något fler prover än föregående år. Antalet konventionellt odlade prover var 1218 och ekoprover 160. Av höstvete och maltkorn kom det inte tillräckligt med ekologiska prover för att resultaten ska kunna behandlas i kvalitetsuppföljningen. Proverna bedömdes enligt de mål som används i Eviras kvalitetsuppföljning samt på basis av lagstiftningens gränsvärden för DON-toxiner och mjöldryga. Kvalitetsmålen är baserade på prissättningsgrunderna för spannmål i den inhemska spannmålshandeln och industrin. De kvalitetsmål som använts i kvalitetsuppföljningen finns uppräknade i tabell 1. Högsta tillåtna DON-halt för obehandlat korn, vete och råg för livsmedelsbruk är 1250 mikrogram och för havre 1750 mikrogram per kilo ((EG) Nr 1881/2006 jämte ändringar). För spannmål som används som foder är det rekommenderade värdet för DON-halten 8000 mikrogram per kilo (Kommissionens rekommendation 2006/576/EG). I kvalitetsuppföljningen har halten av DON-toxin fastställts endast för havre- och vårveteprover på basis av Eviras riskvärdering. Mjöldryga får utgöra högst 0,05 procent av provets vikt i obehandlad spannmål (torkning, sortering och skalning får ha skett) ((EG) Nr 2015/1940). I kvalitetsuppföljningens prover överskreds mängden mjöldryga endast för råg. 1 GRAIN QUALITY IN 2016 This year the quality of oats and wheat was reduced by high levels of the mycotoxin deoxynivalenol (DON). A quarter of both the oat and the wheat samples exceeded the maximum limit set by the EU Commission for DON in foodstuffs. The target for hectolitre weight for milling oats (i.e. for food purposes) was a minimum of 58 kg per hectolitre, which was attained in 38 per cent of the conventionally grown and 47 per cent of the organic oat samples. Of the conventionally grown oat samples 93 per cent and 90 per cent of the organically grown samples achieved the target hectolitre weight of 52 kg for feed oats. 31 per cent of the conventionally grown spring wheat samples and nine per cent of the winter wheat samples achieved the quality criteria for the grain monitoring. The quality criteria for the grain monitoring of wheat was a minimum hectolitre weight of 78 kg, a minimum falling number of 180 and a minimum 8

protein content of 12.5 per cent. Of the organic spring wheat samples, 14 per cent fulfilled the quality criteria. With wheat, the fulfilment of the quality criteria was reduced due to low protein content and also the hectolitre weights were low in the organic spring wheat samples. Almost half of the conventionally and organically grown rye fulfilled the quality criteria of the quality monitoring, that is the falling number was a minimum of 120 and the hectolitre weight a minimum of 71 kg. The quality of the rye was reduced especially by low falling numbers. Of the conventionally grown barley 62 per cent and of the organically grown samples 43 per cent achieved the target hectolitre weight of 64 kg for barley. The quality criteria for malting barley were fulfilled in 57 per cent of the samples. The quality criteria for malting barley were a protein content over 9 but below 11.5 per cent and a sufficient grainsize (85 % of the samples were over 2.5 mm). This year, somewhat more samples were received for the quality monitoring of the grain harvest than last year. 1218 conventionally grown samples and 160 organic samples were received. We did not receive a sufficient number of samples of organic winter wheat and malting barley in order to be able to use the results in the quality monitoring. The samples were assessed according to the quality criteria used by Evira s quality monitoring and based on the legislated limits for DON toxin and ergot sclerotia. The quality criteria are based on the grounds for pricing used by the Finnish grain trade and the industry. The quality criteria used by the quality monitoring are listed in table 1. The highest permitted level of DON in unprocessed barley, wheat and rye intended to be used for food is 1250 micrograms and for oats 1750 micrograms per kilo ((EC) No 1881/2006, including amendments). The recommended level of DON in grains used as feed is 8000 micrograms per kilo (Commission Recommendation 2006/576/EC). For the quality monitoring, the level of the mycotoxin DON is specified only for oat and spring wheat samples based on Evira s risk assessment. A maximum of 0.05 per cent of the weight of the sample in unprocessed grain can be ergot sclerotia (drying, sorting and hulling may have been carried out) ((EU) No 2015/1940). The number of ergot sclerotia in the samples for the quality monitoring was only exceeded in rye. 9

Taulukko 1. Laatuseurannan vähimmäislaadun tavoitteet eri viljalajeilla. Tabell 1. Målsättningar för minimikvalitet vid kvalitetsuppföljningen av olika sädesslag. Table 1. Targets for minimum quality for different cereals. Laadun vähimmäistavoitteet - Minimum kriterier av kvalitet - Minimum criterium of quality Viljalaji Sädesslag Grain Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Lajittelu Sortering Sieving DON-hometoksiini DON-mykotoxin DON-mycotoxin Torajyvä⁴) Mjöldryga Ergot sclerotia kg/hl s % >2,5 mm % < µg/kg < % Vehnä Vete 78 180 12,5-1250¹) 0,05 Wheat Ruis Råg 71 120 - - 1250¹) ²) 0,05 Rye Rehukaura Foderhavre 52 - - - 8000 ³) 0,05 Feed oat Elintarvikekaura Livsmedelhavre 58 - - - 1750¹) 0,05 Food oat Ohra Korn 64 - - - 1250¹) ²), 8000 ³) 0,05 Barley Mallasohra Maltkorn Malting barley - - 9-11,5 85 1250¹) ²) 0,05 ¹) Elintarvikeraja-arvo KOMISSION ASETUS (EY) 1881/2006 - KOMMISSIONENS FÖRORDNING (EG) 1881/2006 - COMMISSION REGULATION (EC) 1881/2006 ²) Ei määritetty Eviran laatuseurannassa - Inte analyserad i Eviras kvalitetuppfölning - Not analyzed in Evira quality monitoring ³) Rehun suositus arvo KOMISSION SUOSITUS 2006/576/EY- KOMMISSIONENS REKOMMENDATION 2006/576/EG - COMMISSION RECOMMENDATION 2006/576/EC ⁴) Raja-arvo KOMISSION ASETUS (EY) 2015/1940 - KOMMISSIONENS FÖRORDNING (EG) 2015/1940 - COMMISSION REGULATION (EC) 2015/1940 2 RUKIIN JA LUOMURUKIIN LAATU Luomu ja tavanomaisesti viljellyistä ruisnäytteistä vajaa 50 prosenttia täytti laatutavoitteet eli oli hehtolitrapainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan vähintään 120. Rukiin sekä tavanomaisesti viljellyn että luomun käyttölaatua heikensivät etenkin matalat sakoluvut. Tavanomaisesti viljellyn rukiin laatutavoitteet täyttyivät tänä vuonna heikommin kuin edellisten seitsemän vuoden aikana. Tavanomaisesti viljellyn rukiin laatutavoitteet täyttyivät paremmin Etelä-Suomessa (75 %) kuin Länsi-Suomessa (32 %). Tavanomaisesti viljellyn sekä luomurukiin keskimääräinen hehtolitrapaino oli 76,8 kiloa. Tavanomaisesti viljellyllä hehtopaino oli matalampi kuin viime vuonna, mutta hieman kymmenen vuoden keskiarvoa (76,3 kg/hl) korkeampi. Luomurukiin hehtopaino oli korkeampi kuin viime vuonna. Tavanomaisesti viljellyn rukiin keskimääräinen sakoluku oli 135 ja luomun 118. Molemmilla sakoluku on kymmeneen edellisvuoteen verrattuna toiseksi matalin, vain vuonna 2008 rukiin sakoluku oli matalampi kuin tänä vuonna. Sekä hehtolitrapaino että sakoluku olivat tavanomaisesti viljellyillä ruisnäytteillä keskimäärin korkeammat Etelä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa. Valkuaispitoisuus oli tavanomaisesti viljellyllä rukiilla keskimäärin 9,9 ja luomulla 9,6 prosenttia. Molemmat pitoisuudet ovat korkeampia kuin edellisvuonna, mutta kymmeneen edellisvuoteen verrattuna matalalla tasolla. Rukiilla surkastuneiksi eli pieniksi jyviksi luetaan 1,8 mm seulan läpäisseet jyvät. Surkastuneita jyviä oli tavanomaisesti viljellyssä rukiissa keskimäärin 4,9 prosenttia ja luomussa 3,6 prosenttia. Rukiista löytyi paljon lainsäädännöllisen raja-arvon ylittäviä torajyväpitoisuuksia, jopa neljänneksessä kaikista laatuseurannan näytteistä torajyväpitoisuus ylittyi. Laatuseurannan näytteet ovat kuitenkin tilanäytteitä, joten viljanvastaanoton lajittelu ja puhdistus vähentävät huomattavasti 10

niiden torajyväpitoisuutta. Torajyväpahkojen enimmäismäärä käsittelemättömässä viljassa on 0,5 grammaa kilossa eli 0,05 prosenttia ((EY) N:o 2015/1940). Käsittelyksi ei katsota viljan kuivaamista, lajittelua tai kuorimista, jos koko jyvä pysyy ehjänä sen aikana. Yleisin rukiin lajike laatuseurannan näytteistä oli tänäkin vuonna Reetta. Tavanomaisesti viljellyistä ruisnäytteistä 54 prosenttia ja luomunäytteistä 60 prosenttia oli Reetta-lajiketta. Tavanomaisesti viljeltyjä ruisnäytteitä saatiin 12 lajikkeesta ja luomua seitsemästä lajikkeesta. Viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan, tavanomaisesti viljellystä rukiista 85 prosenttia oli tarkoitus käyttää elintarvikkeeksi. Muita ilmoitettuja käyttötarkoituksia oli mallastus, tilojen välinen kauppa ja siemen. Luomusta 87 prosenttia meni elintarvikkeeksi ja loput siemeneksi. Viljelijän ilmoittaman satoarvion mukaan keskimääräinen tavanomaisesti viljellyn rukiin sato oli 3200 kiloa hehtaaria kohti (vaihteli 900-6500 kg/ha). Satoarvio oli suurempi Länsi-Suomessa (3700 kg/ha) kuin Etelä-Suomessa (3200 kg/ha). Luomurukiin satoarvio oli 2250 kiloa hehtaaria kohti. 2 RÅGENS OCH EKORÅGENS KVALITET Av de ekologiskt och konventionellt odlade rågproverna uppfyllde knappt 50 procent kvalitetsmålen, alltså en hektolitervikt på minst 71 kilo och ett falltal på minst 120. Brukskvaliteten för både konventionellt och ekologiskt odlad råg försämrades framför allt av låga falltal. Kvalitetsmålen för konventionellt odlad råg uppfylldes sämre det här året än under de sju föregående åren. Den konventionellt odlade rågens kvalitetsmål uppfylldes bättre i Södra Finland (75 %) än i Västra Finland (32 %). Den konventionellt odlade och den ekologiskt odlade rågens genomsnittliga hektolitervikt var 76,8 kilo. Den konventionellt odlade hade lägre hektolitervikt än året innan, men något högre än tio års medeltal (76,3 kg/hl). Ekorågens hektolitervikt var högre än året innan. Den konventionellt odlade rågens genomsnittliga falltal var 135 och ekorågens 118. För båda var falltalet det näst lägsta jämfört med de tio föregående åren, endast 2008 var rågens falltal lägre än det här året. Både hektolitervikten och falltalet för de konventionellt odlade rågproverna var i genomsnitt högre i Södra Finland än i Västra Finland. Den konventionellt odlade rågens proteinhalt var i genomsnitt 9,9 procent och ekorågens var 9,6 procent. Båda halterna är högre än året innan, men på en låg nivå jämfört med de tio föregående åren. För råg anses korn som går igenom ett 1,8 mm såll vara förkrympta, alltså små. Mängden förkrympta korn i konventionellt odlad råg var i genomsnitt 4,9 procent och i ekoråg 3,6 procent. Det hittades många rågprover med halter av mjöldryga som överskrider lagstiftningens gränsvärde. Halten av mjöldryga överskreds i en fjärdedel av alla prover i kvalitetsuppföljningen. Kvalitetsuppföljningens prover är dock gårdsprover. Spannmålsmottagningens sortering och rensning minskar halten av mjöldryga i spannmålen betydligt. Maximimängden av mjöldryga i obehandlad spannmål är 0,5 gram per kilo eller 0,05 procent ((EG) Nr 2015/1940). Torkning, sortering eller skalning av spannmål betraktas inte som behandling, om kornet bibehålls helt under hanteringen. Den vanligaste rågsorten i kvalitetsuppföljningens prover var också det här året Reetta. Reetta utgjorde 54 procent av de konventionellt odlade rågproverna och 60 procent av ekoproverna. Det kom prover av konventionellt odlad råg av 12 sorter och ekorågprover av sju sorter. 11

Enligt det användningsändamål som odlarna uppgav var 85 procent av den konventionellt odlade rågen avsedd att användas som livsmedel. Andra angivna användningsändamål var mältning, handel mellan gårdar och utsäde. Av ekorågen gick 87 procent till livsmedel och resten till utsäde. Enligt odlarnas skördeuppskattning var den konventionellt odlade rågskörden i genomsnitt 3200 kilo per hektar (variation 900-6500 kg/ha). Skörden uppskattades vara större i Västra Finland (3700 kg/ha) än i Södra Finland (3200 kg/ha). Skörden av ekologisk råg uppskattades till 2250 kilo per hektar. 2 RYE AND ORGANIC RYE QUALITY Of the organic and conventionally grown rye samples almost 50 per cent fulfilled the quality criteria, which means they had a hectolitre weight of a minimum of 71 kg and a falling number of a minimum of 120. The quality of both the conventionally and the organically grown rye was reduced especially by low falling numbers. The quality criteria for conventionally grown rye were not as well achieved this year as had been for the last seven years. The quality criteria for conventionally grown rye were fulfilled better in Southern Finland (75 %) than in Western Finland (32 %). The average hectolitre weight of both the conventionally grown and the organically grown rye was 76.8 kg. The hectolitre weight of conventionally grown rye was lower than last year, but somewhat higher than the average for the last ten years (76.3 kg/hl). The hectolitre weight of the organic rye was higher than last year. The average falling number for conventionally cultivated rye was 135 and that of organic rye was 118 kg. Compared to the ten previous years, the falling number was the second lowest for both. The falling number was only lower than this year in 2008. Both the hectolitre weight and the falling number were on average higher in conventionally grown rye samples from Southern Finland than in samples from Western Finland. The protein content was on average 9.9 per cent for conventionally grown rye and 9.6 per cent for organic rye. Both are higher than the previous year, but at a low level compared to the previous ten years. Shrivelled, that is small grains of rye are considered to be grains that pass through a 1.8 mm sieve. There were on average 4.9 per cent of shrivelled grains in conventionally grown rye and 3.6 per cent in organic rye. The rye often contained levels of ergot sclerotia exceeding the legislated level; the level was exceeded in a quarter of all the samples in the quality monitoring. The samples in the quality monitoring are however farm samples, and the sorting and cleaning of the grains at the grain processer will reduce the level of ergot sclerotia considerably. The maximum level of ergot sclerotia in unprocessed grains is 0.5 grams per kg, or 0.05 per cent ((EU) No 2015/1940). Drying, sorting and hulling of the grain are not considered to be processing if the whole grain remains intact during the procedure. The most common rye variety of the samples in the quality monitoring was Reetta again this year. Of the conventionally grown rye samples 54 per cent and of the organic samples 60 per cent were of the variety Reetta. Samples of 12 varieties of conventionally grown rye and seven varieties of organically grown rye were received. According to the end use reported by the farmers, the intended end use for 85 per cent of the conventionally grown rye was for food purposes. Other reported end uses were malting, trade between the farms and seed. Of the organic rye, 87 per cent was used for food and the rest as seed. According to the yield estimate reported by the farmer, the average yield of conventionally grown rye 12

was 3200 kg per hectare (variation 900-6500 kg/ha). The yield estimate was higher in Western Finland (3700 kg/ha) than in Southern Finland (3200 kg/ha). The yield assessment of organic rye was 2250 kg per hectare. Kuva 1. Ruisnäytteet, joissa hehtolitrapaino oli vähintään 71 kiloa ja sakoluku vähintään 120 vuosina 2007-2016. Figur 1. Rågprover med en hektolitervikt på minst 71 kilo och ett falltal på minst 120 under åren 2007-2016. Figure 1. Rye samples with a hectolitre weight of a minimum of 71 kg and a falling number of a minimum of 120 during the years 2007-2016. 13

Taulukko 2. Tavanomaisesti viljellyn rukiin keskilaatu vuosina 1990-2016. Tabell 2. Konventionellt odlade rågens genomsnittliga kvalitet 1990-2016. Table 2. Average quality of conventionally grown rye 1990-2016. Ruis - Råg - Rye Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % < 1,8 mm % 1990 75,2 124 10,9 1991 72,9 86 10,7 1992 76,9 130 11,5 1993 74,9 96 11,9 1994 75,8 172 11,3 1995 76,2 213 10,3 1996 73,8 214 11,1 1997 75,6 198 12,0 5,9 1998 70,6 75 10,7 19,2 1999 76,6 175 10,9 5,4 2000 74,5 116 10,8 8,3 2001 75,1 170 10,8 8,8 2002 75,3 219 11,2 8,9 2003 73,7 204 11,9 9,7 2004 73,0 137 11,2 11,7 2005 75,0 103 10,3 8,3 2006 77,3 215 10,7 3,7 2007 76,4 164 10,6 5,8 2008 75,0 93 10,4 6,2 2009 75,0 149 9,7 6,1 2010 76,3 245 10,2 6,9 2011 76,2 198 11,1 4,5 2012 77,1 171 9,7 6,6 2013 76,6 162 10,8 4,5 2014 75,8 271 10,4 3,8 2015 77,2 216 8,8 3,6 2016 76,8 135 9,9 4,9 14

Taulukko 3. Luomurukiin keskilaatu 2002-2016. Tabell 3. Ekologiska rågens medelkvalitet 2002-2016. Tabel 3. Average quality of organic rye 2002-2016. Luomuruis - Ekologisk råg - Organic rye Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % < 1,8 mm % 2002 74,3 210 11,1 10,5 2003 71,9 150 11,9 13,7 2004 72,8 121 10,8 11,1 2005 74,2 103 10,2 11,0 2006 75,8 201 10,4 3,3 2007 74,8 144 11,0 8,7 2008 72,1 73 10,4 5,2 2009 73,6 143 9,8 5,1 2010 74,7 236 10,3 8,0 2011 2012 * 74,7 150 9,5 8,1 2013 * 75,2 156 9,8 4,0 2014 * 73,6 245 10,2 5,3 2015 * 75,2 191 9,2 2,0 2016 * 76,8 118 9,6 3,3 * luomuotos - ekologiska sampel - organic sample Taulukko 4. Tavanomaisesti viljellyn rukiin keskilaatu alueittain vuonna 2016. Tabell 4. Konventionellt odlade rågens medelkvalitet regionvis 2016. Table 4. Average quality of conventionally grown rye by region 2016. Ruis - Råg - Rye Alue Område Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen kg/hl s % Etelä-Suomi 77,4 158 9,8 Länsi-Suomi 76,9 123 10,0 15

3 KEVÄTVEHNÄN JA LUOMUKEVÄTVEHNÄN LAATU Laatuseurannassa määritettiin ensimmäistä kertaa Fusarium -homeen tuottamaa deoksinivalenolihomemyrkkypitoisuutta (DON) kauran lisäksi myös kevätvehnästä perustuen Eviran arvioon riskistä. Suurin sallittu DON-pitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetussa käsittelemättömässä vehnässä on 1250 mikrogrammaa kilossa ((EY) N:o 1881/2006 muutoksineen). DON-pitoisuus ylitti elintarvikerajan 26 prosentissa kaikista kevätvehnänäytteistä. Kevätvehnässä, jonka käyttötarkoitukseksi viljelijä oli ilmoittanut elintarvike, oli hieman vähemmän elintarvikerajan ylityksiä (24 %) kuin rehuksi tarkoitetussa vehnässä (33 %). Keskimääräistä enemmän DON-pitoisuuden ylityksiä oli Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Syysvehnänäytteissä ei ole havaittu DON-pitoisuuksien raja-arvojen ylityksiä. Tavanomaisesti viljellyistä kevätvehnänäytteistä 31 prosenttia täytti vähimmäislaatutavoitteet ollen hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Laatutavoitteet täyttävä osuus näytteistä oli suurempi kuin edellisvuotena, mutta keskimäärin matalahkolla tasolla verrattuna kymmeneen edellisvuoteen. Useimmiten laatutavoitteiden täyttyminen jäi kiinni matalasta valkuaispitoisuudesta, vain 56 prosenttia näytteistä oli valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Valkuaispitoisuuden 11,5 prosenttia saavutti 77 prosenttia näytteistä. Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla laatuseurannan laatutavoitteet saavutettiin muuta maata paremmin, mutta tämä saattaa johtua viljelyaluetta enemmän viljellyistä lajikkeista. Luomunäytteillä laatutavoitteet täyttävä osuus oli vaatimaton 14 prosenttia, kuten edellisenäkin vuotena. Luomussa tavoitteiden täyttymistä heikensi etenkin matalat hehtolitrapainot ja alhainen valkuaispitoisuus. Tavanomaisestiviljellyn kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 79,2 kiloa ja valkuaispitoisuus 12,9 prosenttia, molemmat olivat kymmenen vuoden keskiarvoa (80,4 kg/hl ja 13,1 %) matalampia. Sakoluku oli keskimäärin 289 eli kymmenen vuoden keskiarvon (288) tasolla. Luomukevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli sama kuin tavanomaisesti viljellyllä; 79,2 kiloa. Sakoluku oli matalampi; 236 ja valkuaispitoisuus hieman korkeampi; 13,1 prosenttia kuin tavanomaisesti viljellyllä. Korkeampi valkuaispitoisuus saattaa johtua luomunäytteiden painottumisesta korkean valkuaispitoisuuden lajikkeisiin. Luomunäytteistä puolet oli Anniina-lajiketta. Tavanomaisesti viljellyistä kevätvehnänäytteistä yleisimmät lajikkeet olivat tänäkin vuonna Anniina ja Quarna. Niiden näytteistä 58 prosenttia täytti vähimmäislaatutavoitteet. Heikoiten vähimmäislaatutavoitteet täyttyivät Marblella ja Zebralla, joista ei yksikään näyte yltänyt laatuseurannan tavoitteisiin. Luomussa yleisin lajike oli myös Anniina. Yhteensä näytteitä saatiin tavanomaisesti viljellystä kevätvehnästä 24 lajikkeesta ja luomusta 7 lajikkeesta. Suurin osa kevätvehnänäytteistä oli viljelijän ilmoituksen mukaan suunniteltu käytettävän elintarvikkeeksi (73 %) ja noin viidennes rehuksi rehuteollisuuteen, omaksi rehuksi tai tilojen välisen kaupan kautta. Viisi prosenttia näytteistä oli tarkoitettu siemeneksi. Elintarvikkeiksi tarkoitetuista näytteistä 35 prosenttia täytti laatuseurannan laatutavoitteet. Elintarvikkeeksi tarkoitettujen kevätvehnänäytteiden keskimääräinen hehtopaino (79,8 kg/hl) oli korkeampi kuin rehuksi tai siemeneksi tarkoitetulla vehnällä. Elintarvike ja siemenkäyttöön tarkoitetun vehnän sakoluku oli lähes 300 kun taas rehu käyttöön tarkoitetun hieman matalampi (259). Luomunäytteistä puolet oli käyttötarkoitukseltaan elintarvikkeita. Viljelijöiden antamien satoarvioiden mukaan tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän hehtaarisato oli keskimäärin 4100 kiloa hehtaarilta (vaihteli 1000-6300 kg/ha). Runsainta sato oli satoarvion mukaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (noin 4500 kg/ha). 16

Heikoin noin 3500 kilon hehtaarisato saatiin Kaakkois-Suomessa. Lajikkeista runsain satoarvio oli Demonstrantilla, Wapulla ja Zebralla, mutta nämä lajikkeet saavuttivat heikosti laatuseurannan laatutavoitteet. Niukin satoarvio oli Anniinalla, Quarnalla, Marblella ja Kruunulla, joista Anniinan ja Quarnan näytteistä lähes 60 prosenttia saavutti laatuseurannan laatutavoitteet. Luomukevätvehnän satoarvio oli 2300 kiloa hehtaarilta (vaihteli 680-4500 kg/ha). 3 VÅRVETETS OCH EKOVÅRVETETS KVALITET I kvalitetsuppföljningen bestämdes för första gången halten av Fusarium-möglets toxin deoxynivalenol (DON) inte bara i havre utan också i vårvete utgående från Eviras riskvärdering. Högsta tillåtna DON-halt i obehandlat vete avsett för livsmedelsbruk är 1250 mikrogram per kilo ((EG) Nr 1881/2006 jämte ändringar). DON-halten överskred gränsen för livsmedel i 26 procent av vårveteproverna. I vårvete som enligt odlarna var avsett för livsmedel fanns något mindre överskridningar av gränsen för livsmedel (24 %) än i vete avsett som foder (33 %). Fler överskridningar av DON-halten än medeltalet förekom i Tavastland, Sydöstra Finland, Södra Österbotten och Österbotten. I höstveteproverna upptäcktes inga överskridningar av gränsvärdena för DON-halten. Av de konventionellt odlade vårveteproverna uppfyllde 31 procent minimikvalitetsmålen, alltså en hektolitervikt på minst 78 kilo, ett falltal på minst 180 och en proteinhalt på minst 12,5 procent. Andelen prover som uppfyllde kvalitetsmålen var större än året innan, men den låg i genomsnitt på en ganska låg nivå jämfört med de tio föregående åren. Att kvalitetsmålen inte uppnåddes berodde oftast på låg proteinhalt; endast 56 procent av proverna hade en proteinhalt på minst 12,5 procent. 11,5 procents proteinhalt nåddes av 77 procent av proverna. I Birkaland och Södra Österbotten nåddes kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål bättre än i resten av landet, men det här kan bero mera på de odlade sorterna än på odlingsområdet. För ekoproverna var andelen som nådde kvalitetsmålen anspråkslösa 14 procent liksom året innan. I ekoproverna berodde problemen med att nå målen på låga hektolitervikter och låg proteinhalt. Det konventionellt odlade vårvetets genomsnittliga hektolitervikt var 79,2 kilo, proteinhalt 12,9 procent, vilket för båda kriterierna var lägre än medeltalet för de tio senaste åren (80,4 kg/hl och 13,1 %). Falltalet var i medeltal 289, vilket är på samma nivå som tio års medeltal (288). Ekovårvetets genomsnittliga hektolitervikt var samma som för konventionellt odlat; 79,2 kilo. Falltalet var lägre, 236, och proteinhalten var något högre, 13,1 procent, än för konventionellt odlat. Den högre proteinhalten kan bero på att ekoproverna bestod av främst sorter med hög proteinhalt. Hälften av ekoproverna var av sorten Anniina. De vanligaste sorterna av konventionellt odlade vårveteprover var också i år Anniina och Quarna. Av de här proverna uppfyllde 58 procent minimikvalitetsmålen. Sämst uppfylldes minimikvalitetsmålen av Marble och Zebra. Inte ett enda prov av de här sorterna uppnådde kvalitetsuppföljningens mål. Den vanligaste sorten i ekologisk odling var också Anniina. Av vårvete kom det prover av 24 konventionellt odlade sorter och 7 ekologiskt odlade sorter. Största delen av vårveteproverna var enligt odlarna avsedda att användas som livsmedel (73 %) och ungefär en femtedel som foder i foderindustrin, som eget foder eller för handel mellan gårdar. Fem procent av proverna var avsedda som utsäde. Av de prover som var avsedda som livsmedel uppfyllde 35 procent kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål. De vårveteprover som var avsedda som livsmedel hade en genomsnittlig hektolitervikt (79,8 kg/hl) som var högre än för vete som var avsett 17

som foder eller utsäde. Falltalet för vete som var avsett för livsmedel och utsäde var närmare 300, medan vetet för foder hade något lägre falltal (259). Hälften av ekoproverna var avsedda för livsmedel. Enligt odlarnas skördeuppskattning var skörden av det konventionellt odlade vårvetet i medeltal 4100 kilo per hektar (variation 1000-6300 kg/ha). Störst var skörden enligt uppskattning i Egentliga Finland, Satakunta, Södra Österbotten och Österbotten (cirka 4500 kg/ha). Den minsta skörden, cirka 3500 kilo per hektar, fick man i Sydöstra Finland. Skörden uppskattades vara störst av sorterna Demonstrant, Wappu och Zebra, men de här sorterna hade svårigheter att uppnå kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål. Skörden uppskattades vara minst för Anniina, Quarna, Marble och Kruunu, av vilka närmare 60 procent av proverna av Anniina och Quarna uppnådde kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål. Det ekologiska vårvetets uppskattade skörd var 2300 kilo per hektar (variation 680-4500 kg/ha). 3 SPRING WHEAT AND ORGANIC SPRING WHEAT QUALITY In addition to determining the DON level in oats, the quality monitoring determined the level of the mycotoxin DON produced by the Fusarium fungus in spring wheat for the first time. This was based on Evira s assessment of risk. The highest permitted level of DON in unprocessed wheat intended to be used for food is 1250 micrograms per kilo ((EC) No 1881/2006, including amendments). The level of DON exceeded the limit for food purposes in 26 per cent of the spring wheat samples. The spring wheat, which was reported by the farmer to be intended for food use, exceeded the limit for food use (24 % of the samples) somewhat less than the wheat intended for feed (33 % of the samples). The level of DON was exceeded more than average in Häme, South Eastern Finland, South Ostrobothnia and Ostrobothnia. No exceeded levels of DON were detected in the winter wheat samples. Of the conventionally grown spring wheat samples 31 per cent fulfilled the minimum quality criteria with a hectolitre weight of a minimum of 78 kg, a falling number of a minimum of 180 and a protein content of a minimum of 12.5 per cent. The share of the samples fulfilling the quality criteria was higher than the previous year, but compared to the ten previous years at a reasonably low level on average. The fulfilment of the quality criteria most often depended on the protein content, and only 56 per cent of the samples had a protein content of a minimum of 12.5 per cent. A protein content of 11.5 per cent was achieved by 77 per cent of the samples. The quality criteria for the quality monitoring were better fulfilled in Pirkanmaa and South Ostrobothnia than in the rest of the country, but this might be more due to the varieties grown than where they were grown. The share of organic samples that fulfilled the quality criteria was a modest 14 per cent, which is the same as for the previous year. In the organic samples, the fulfilment of the criteria was reduced mainly due to low hectolitre weights and low protein content. The average hectolitre weight of conventionally grown spring wheat was 79.2 kg and the protein content 12.9 per cent, both of which were lower than the average for the last ten years (80.4 kg/hl and 13.1 %). The falling number was 289 on average, which is around the ten year average (288). The average hectolitre weight of organic spring wheat was the same as that of conventionally grown; 79.2 kg. The falling number was lower at 236 and the protein content somewhat higher at 13.1 per cent than compared to the conventionally grown. The higher protein content may be due to the emphasis on varieties with high protein content in the organic samples. Half of the organic samples were of the variety Anniina. 18

Also this year, the most common varieties of the conventionally grown spring wheat samples were Anniina and Quarna. Of these samples, 58 per cent fulfilled the minimum quality criteria. Marble and Zebra were the worst as to fulfilling the minimum quality criteria, and not even one sample reached the targets set by the quality monitoring. The most common organic variety was also Anniina. Samples were received from in total 24 varieties of conventionally grown spring wheat and 7 varieties of organic. Most of the spring wheat samples were according to the farmers planned to be used as food (73 %) and about one fifth as feed for the feed industry, feed for the farm or trade between the farms. Five per cent of the samples were intended for seed. Of the samples intended to be used as food, 35 per cent fulfilled the quality criteria of the quality monitoring. The average hectolitre weight of spring wheat samples intended to be used as food (79.8 kg/hl) was higher than that of wheat intended for feed or seed. The falling number of wheat intended for food and seed was nearly 300, whereas that of wheat intended for feed was a little lower (259). Half of the organic samples were intended to be used as food. According to the yield estimates by the farmers, the yield per hectare of conventionally grown spring wheat was on average 4100 kg per hectare (variation 1000-6300 kg/ha). According to the yield estimate, the yield was highest in Southwest Finland, Satakunta, South Ostrobothnia and Ostrobothnia (about 4500 kg/ha). The yield per hectare was the lowest in Southeast Finland at about 3500 kg per hectare. Demonstrant, Wappu and Zebra had the highest estimated yield, but these varieties poorly achieved the quality criteria of the quality monitoring. Anniina, Quarna, Marble and Kruunu had the lowest estimated yield and of these, nearly 60 per cent of the samples of Anniina and Quarna fulfilled the quality criteria of the quality monitoring. The estimated yield of organic spring wheat was 2300 kg per hectare (variation 680-4500 kg/ha). Kuva 2. Tavanomaisesti viljellyt vehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino oli vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % vuosina 2007-2016. Figur 2. Konventionellt odlade veteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % åren 2007-2016. Figure 2. Conventionally grown wheat samples with a hectolitre weight of a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and a minimum protein content 12.5 % in 2007-2016. 19

Taulukko 5. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän keskilaatu vuosina 1990-2016. Tabell 5. Konventionellt odlade vårvetets medelkvalitet 1990-2016. Table 5. Average quality of conventionally grown spring wheat 1990-2016. Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % 1990 81,7 311 14,1 34,5 47 1991 81,1 371 13,2 32,3 56 1992 82,0 209 15,4 41,9 68 1993 80,2 183 13,6 34,2 59 1994 81,7 293 13,7 33,9 57 1995 82,3 291 12,6 37,3 46 1996 80,8 294 11,7 26,5 46 1997 79,1 361 14,0 33,3 63 2,8 1998 74,1 271 12,9 28,7 60 8,2 1999 81,2 325 14,2 34,0 64 2,3 2000 78,2 302 13,8 29,1* 64 3,9 2001 81,5 289 13,9 29,7* 62 2,2 2002 77,9 329 14,8 31,7* 61 4,2 2003 79,7 224 14,1 27,5* 62 67,2 3,3 2004 76,7 210 13,2 26,8* 59 66,1 5,2 2005 80,2 258 12,7 25,9* 48 68,0 2,0 2006 82,6 317 12,7 25,5* 51 69,1 1,0 2007 79,6 303 13,6 26,8* 57 68,1 1,7 2008 77,3 239 12,6 25,2* 53 68,2 2,4 2009 81,1 319 12,0 23,4* 47 69,5 1,2 2010 80,6 352 14,1 28,8* 57 66,7 4,2 2011 80,7 302 14,7 31,2* 62 66,6 2,0 2012 80,6 271 12,8 25,8* 54 69,1 2,1 2013 81,0 339 13,0 26,8 * 58 68,8 2,3 2014 79,3 222 13,5 25,2 * 54 68,3 2,3 2015 80,9 219 12,0 23,1 * 50 69,3 1,8 2016 79,2 289 12,9 25,1 * 56 67,3 2,2 *) Kostean sitkon määritysmenetelmä on vaihdettu, tulos on noin 3-5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisinä vuosina - Våt glutenets bestämmnings metod har ändrats, ungefär 3-5 procentenheter länge än tidigare - Method for determination of wet gluten content has been changed, result about 3-5 %-units lower then in the previous years. Taulukko 6. Luomukevätvehnän keskilaatu vuosina 2012-2016. Tabell 6. Ekologiska vårvetets medelkvalitet 2012-2016. Table 6. Average quality of organic spring wheat 2012-2016. Luomukevätvehnä - Ekologisk vårvete - Organic spring wheat Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % 2012 80,3 253 13,0 25,9 55 68,6 2,3 2013 81,0 312 12,5 24,2 55 69,3 2,1 2014 79,6 199 12,9 23,5 49 68,6 1,8 2015 80,0 226 12,3 23,0 51 68,4-2016 79,2 236 13,1 24,6 57 67,0 2,2 20

Taulukko 7. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän keskilaatu alueittain vuonna 2016. Tabell 7. Konventionellt odlade vårvetets medelkvalitet regionvis år 2016. Table 7. Average quality of conventionally grown spring wheat by region in 2016. Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % Uusimaa 77,9 332 12,8 24,5 54 66,9 3,4 Varsinais-Suomi 80,4 308 11,6 21,5 48 68,6 1,2 Satakunta 81,2 274 12,6 24,4 54 68,0 1,6 Häme 78,5 311 13,6 26,8 61 66,4 3,4 Pirkanmaa 81,4 245 13,0 25,2 57 67,8 1,0 Kaakkois-Suomi 77,6 329 14,8 30,2 67 65,2 3,6 Etelä-Pohjanmaa 78,9 247 15,0 31,0 69 65,6 1,8 Pohjanmaa 78,4 206 13,9 27,4 61 66,6 1,9 Taulukko 8. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän keskilaatu lajikkeittain vuonna 2016. Tabell 8. Konventionellt odlade vårvetets medelkvalitet per sort år 2016. Table 8. Average quality of conventionally grown spring wheat by variety in 2016. Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat Lajike Sort Variety Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % Anniina 80,4 253 13,9 28,0 63 66,8 3,1 Demonstrant 79,1 290 11,8 22,1 49 68,6 2,5 Kruunu 77,3 314 12,4 22,7 51 68,0 2,0 Marble 79,8 284 11,5 21,3 45 68,7 2,2 Quarna 80,3 316 14,0 27,9 63 66,3 0,9 Wanamo 78,4 329 12,9 25,9 57 69,0 2,2 Wappu 76,8 248 13,3 25,9 57 67,3 2,7 Wellamo 80,9 264 12,3 22,8 51 67,4 1,4 Zebra 79,8 306 11,5 21,3 45 67,8 1,4 21

Kuva 3. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän laatu vuonna 2016 esitettynä Venn-diagrammina. Hehtolitrapainon, sakoluvun ja valkuaisen laatutavoitteiden täyttävän kevätvehnän osuudet prosentteina kaikista näytteistä. Kuvan keskellä nähtävillä kaikkien laatuvaatimusten täyttyminen. Oikean puoleisissa kuvissa matalampi ( 11,5 %) valkuaispitoisuus ja alemmissa kuvissa matalampi hehtolitrapaino ( 76 kg/hl). Figur 3. Det konventionellt odlade vårvetets kvalitet 2016 som Venn-diagram. Andelarna vårvete som uppfyllde kvalitetsmålen för hektolitervikt, falltal och proteinhalt i procent av alla prover. Mitt i figuren syns andelen prover som uppfyller alla kvalitetskrav. I figurerna till höger finns lägre proteinhalt ( 11,5 %) och i de nedre figurerna lägre hektolitervikt ( 76 kg/hl). Figure 3. The quality of conventionally grown spring wheat in 2016 presented as a Venn diagram. The proportion of spring wheat that fulfils the quality criteria for hectolitre weight, falling number and protein content as a percentage of all of the samples. The centre of the figure shows how all of the quality criteria are met. The figures to the right show lower protein content ( 11.5 %) and the figures below show lower hectolitre weight ( 76 kg/hl). 22

Kuva 4. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän käyttölaatu DON-toksiinipitoisuus huomioituna vuonna 2016. Hehtolitrapainon, sakoluvun, valkuaisen ja DON-pitoisuuden laatutavoitteiden täyttävän kevätvehnän osuudet prosentteina kaikista näytteistä. Kuvan keskellä nähtävillä kaikkien laatuvaatimusten täyttävien näytteiden osuus. Figur 4. Det konventionellt odlade vårvetets brukskvalitet med beaktande av DON-toxinhalt 2016. Andelarna vårvete som uppfyllde kvalitetsmålen för hektolitervikt, falltal, proteinhalt och DON-halt i procent av alla prover. Mitt i figuren ses andelen prover som uppfyller alla kvalitetskrav. Figure 4. The quality of conventionally grown spring wheat DON mycotoxin level taken into consideration in 2016. The proportion of spring wheat that fulfils the quality criteria for hectolitre weight, falling number, protein content and DON level as a percentage of all of the samples. In the centre of the figure are shown the share of samples that fulfil all of the quality criteria. Kuva 5. Tavanomaisesti viljellyt kevätvehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % ja satotaso alueittain vuonna 2016. Figur 5. Konventionellt odlade vårveteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % och genomsnittlig skördenivå per region år 2016. Figure 5. Conventionally grown spring wheat samples with a hectolitre weight of a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and an minimum protein content 12.5 % and average yield level by region in 2016. 23

Kuva 6. Tavanomaisesti viljellyt kevätvehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % ja satotaso lajikkeittain vuonna 2016. Figur 6. Konventionellt odlade vårveteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % och genomsnittlig skördenivå per sort år 2016. Figure 6. Conventionally grown wheat samples with a hectolitre weight of a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and a minimum protein content 12.5 % and average yield level by variety in 2016. Kuva 7. Tavanomaisesti viljeltyjen kehnälajikkeiden valkuaispitoisuuden hajonta vuonna 2016 box-plot kaaviona, jossa näytteistä laatikon alalaidan alapuolelle jää 25 prosenttia ja ylälaidan alapuolelle 75 prosenttia, laatikon keskiviiva on mediaani ja ohuiden viivojen ulkopuolelle jää 10 prosenttia näytteistä. Figur 7. Spridningen av de konventionellt odlade vetesorternas proteinhalt år 2016 sett i ett box-plot schema, där 25 % av proverna av varje sort är under lådans nedre kant och 75 % under den övre kanten, boxens mittlinje är medianen och 10 % av proven är utanför de tunna linjerna. Figure 7. Spread of protein content in the conventionally grown wheat varieties year 2016 presented in a box-plot diagram, where 20 % of the samples of each variety are below the lower quartile and 75 % below the upper quartile. The central line of the box is the median and 10 % of the samples are left on the outside of the thin lines. 24

Kuva 8. Tavanomaisesti viljeltyjen kevätvehnälajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna 2016. Figur 8. Konventionellt odlade vårvetesorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år 2016. Figure 8. Share of conventionally grown spring wheat varieties in the samples for the quality monitoring in 2016. Kuva 9. Tavanomaisesti viljellyt kevätvehnänäytteet viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016. Figur 9. Konventionellt odlade vårveteprover enligt användningsändamål som odlaren uppgett år 2016. Figure 9. The intended uses for conventionally grown samples of spring wheat as reported by the farmers in 2016. 25

Taulukko 9. Tavanomaisesti viljellyn kevätvehnän keskilaatu viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016. Tabell 9. De konventionellt odlade vårveteprovernas genomsnittliga kvalitet enligt användningsändamål som odlarna uppgett 2016. Table 9. The average quality of conventionally grown samples of spring wheat based on the intended use as reported by the farmers in 2016. Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat Käyttötarkoitus Användning Usage Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Lajittelu Sortering Sieving kg/hl s % <2,0 mm % Elintarvike Livsmedel 79,8 296 12,9 1,9 Food Rehu¹) Foder 77,8 259 13,0 3,1 Feed Siemen Utsäde Seed 78,1 291 13,2 4,1 ¹) Sisältää rehuteollisuuteen, omaksi rehuksi ja tilojen väliseen kauppaan tarkoitetut näytteet. ¹) Ink luderar prover avsedda för foderindustrin, eget foder och handel mellan gårdar. ¹) Contains the samples intended for the feed industry, use on the farm and trade between the farms. 4 SYYSVEHNÄN LAATU Syysvehnän vähimmäislaatutavoitteina laatuseurannassa pidettiin vähintään 78 kilon hehtopainoa, vähintään 180 sakolukua ja vähintään 12,5 prosentin valkuaispitoisuutta. Tämän vuoden näytteistä yhdeksän prosenttia saavutti nämä tavoitteet. Laatutavoitteet täyttävä osuus näytteistä oli samalla tasolla kuin viime vuonnakin. Syysvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino oli 78,7 kiloa ja sakoluku 262. Molemmat olivat matalammalla tasolla kuin kymmeneen vuoteen. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 11,9 prosenttia eli prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuonna, mutta silti kymmenen vuoden keskiarvoa (12,3 %) matalammalla tasolla. Syysvehnänäytteitä saimme 10 lajikkeesta, mutta näytteitä lajiketta kohti saimme niin vähän, että lajikekohtaisia tuloksia ei voida verrata luotettavasti. Syysvehnän viljelijän ilmoittama keskimääräinen satoarvio oli 3700 kiloa hehtaaria kohti (vaihteli 800-5500 kg/ha). 4 HÖSTVETETS KVALITET I kvalitetsuppföljningen ansågs minimikvalitetsmålen för höstvete vara en hektolitervikt på minst 78 kilo, ett falltal på minst 180 och en proteinhalt på minst 12,5 procent. Av årets prover uppnådde nio procent de här målen. Andelen prover som uppfyllde kvalitetsmålen var på samma nivå som året innan. 26

Höstvetets genomsnittliga hektolitervikt var 78,7 kilo och falltalet var 262. Båda ligger på lägre nivå än på tio år. Den genomsnittliga proteinhalten var 11,9 procent eller en procentenhet högre än föregående år, men ändå på lägre nivå än tio års medeltal (12,3 %). Vi fick höstveteprover av 10 sorter, men antalet prover per sort var så litet att det inte går att tillförlitligt jämföra resultaten per sort. Den uppskattade genomsnittliga skörden enligt höstveteodlarna var 3700 kilo per hektar (variation 800-5500 kg/ha). 4 WINTER WHEAT QUALITY The quality monitoring had the minimum quality criteria for winter wheat of a minimum of 78 kg hectolitre weight, a minimum falling number of 180 and a minimum protein content of 12.5 per cent. This year, nine per cent of the samples fulfilled these criteria. The share of the samples fulfilling the quality criteria was at the same level as last year. The average hectolitre weight was 78.7 kg for winter wheat and the falling number 262. Both were at a lower level than they have been for ten years. The average protein content was 11.9 per cent, which is one percentage unit higher than the previous year, but at a lower level than the ten year average (12.3 %). Winter wheat samples of 10 varieties were received, but the numbers received per variety were so low that it was not possible to reliably compare the results by variety. The farmers average estimated yield of winter wheat was 3700 kg per hectare (variation 800-5500 kg/ha). 27

Taulukko 10. Tavanomaisesti viljellyn syysvehnän keskilaatu vuosina 1990-2016. Tabell 10. Konventionellt odlade höstvetets medelkvalitet 1990-2016. Table 10. Average quality of conventionally grown winter wheat 1990-2016. Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % 1990 81,7 320 12,3 28,7 33 1991 80,1 170 11,3 23,0 35 1992 82,3 336 12,0 30,6 37 1993 79,8 187 13,0 31,1 35 1994 80,3 344 12,2 28,3 39 1995 81,0 341 11,0 26,3 30 1996 78,9 343 11,2 26,2 29 1997 79,6 314 13,2 33,6 48 1,8 1998 75,5 130 11,6 26,7 47 4,9 1999 82,0 273 11,3 27,1 44 1,3 2000 80,7 256 12,7 28,1* 52 2,0 2001 81,3 304 12,6 27,9* 50 1,4 2002 81,4 331 12,3 26,3* 40 1,3 2003 78,8 292 13,9 29,6* 54 67,5 2,5 2004 77,3 259 12,7 26,7* 44 66,8 3,8 2005 78,9 228 11,6 25,2* 40 69,8 2,2 2006 80,9 352 12,2 26,7* 33 69,6 2,0 2007 81,2 347 12,1 25,8* 38 70,3 1,6 2008 80,5 263 12,3 25,9* 41 70,4 1,1 2009 80,3 367 12,2 26,2* 34 69,9 2,1 2010 78,8 398 12,6 25,2* 38 68,7 2,5 2011 80,2 339 13,4 28,7* 43 68,8 1,9 2012 81,0 333 11,5 23,4* 35 71,1 1,5 2013 80,2 304 13,1 27,6* 50 69,0 2,0 2014 80,5 316 12,4 23,5 * 46 70,1 1,0 2015 81,4 319 10,9 22,1 * 32 71,1 1,4 2016 78,7 262 11,9 22,6 * 45 68,8 3,0 *) Kostean sitkon määritysmenetelmä on vaihdettu, tulos on noin 3-5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisinä vuosina - Våt glutenets bestämmnings metod har ändrats, ungefär 3-5 procentenheter länge än tidigare - Method for determination of wet gluten content has been changed, result about 3-5 %-units lower then in the previous years. 28

Kuva 10. Tavanomaisesti viljeltyjen leipäviljojen keskimääräinen hehtolitrapaino vuosina 2007-2016. Figur 10. Konventionellt odlade brödsädens hektolitervikt åren 2007-2016. Figure 10. Hectolitre weights of conventionally grown bread grains in 2007-2016. Kuva 11. Tavanomaisesti viljeltyjen leipäviljojen keskimääräinen sakoluku vuosina 2007-2016. Figur 11. Konventionellt odlade brödsädens falltal åren 2007-2016. Figure 11. Falling numbers for conventionally grown bread grains in 2007-2016. Kuva 12. Tavanomaisesti viljeltyjen leipäviljojen keskimääräinen valkuaispitoisuus vuosina 2007-2016. Figur 12. Konventionellt odlade brödsädens proteinhalter åren 2007-2016. Figure 12. content of conventionally grown bread grains in 2007-2016. 29

5 KAURAN JA LUOMUKAURAN LAATU Kauran laatua heikensi tänä vuonna korkeat DON-pitoisuudet. DON-pitoisuus ylitti elintarvikekauran raja-arvon 24 prosentissa kaikista laatuseurannan kauranäytteistä (mukana luomu ja tavanomaisesti viljelty). Vastaava määrä elintarvikeraja-arvon ylityksiä oli vuoden 2013 sadon näytteissä. Käsittelemättömän, elintarvikekäyttöön tarkoitetun kauran DON-pitoisuuden raja-arvo on 1750 mikrogrammaa kilossa ((EY) N:o 1881/2006 muutoksineen). Keskimääräistä enemmän elintarvikeraja-arvon ylityksiä DON-pitoisuudessa oli Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski- Suomen, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Pohjanmaan kauranäytteissä. Vähiten DON-pitoisuuksien ylityksiä oli näytteissä, jotka saatiin Pohjois-Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Rehukäyttöön tarkoitetulle kauralle suositus enimmäispitoisuudeksi on 8000 mikrogrammaa kilossa (Komission suositus 2006/576/EY). Noin kymmenellä prosentilla tutkituista näytteistä oli riski ylittää rehukäytön suositusarvo. Rehukauran hehtolitrapainon vähimmäistavoitteen (52 kiloa), ylitti 92 prosenttia näytteistä. Elintarvikekauran hehtolitrapainon vähimmäistavoitteen (58 kiloa), ylittävien näytteiden osuus, 38 prosenttia, oli viime vuotista pienempi. Näytteistä 76 prosenttia ylitti kuitenkin 55 kilon rajan, jota käytetään usein viljakaupassa vähimmäistavoitteena perushintaiselle kauralle. Luomukaurasta 90 prosenttia oli hehtopainoltaan yli 52 kiloa ja 47 prosenttia yli 58 kiloa. Tavanomaisesti viljellyn kauran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 56,8 kiloa, joka on edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (55,9 kg/hl) korkeampi. Valkuaispitoisuus 12,1 prosenttia oli hieman kymmenenvuoden keskiarvoa (12,7 %) matalampi. Surkastuneita eli pieniä jyviä oli keskimäärin 5,2 prosenttia näytteistä, joka oli kymmenen vuoden keskiarvoa (6,8 %) vähemmän. Surkastuneiksi jyviksi katsottiin kaurassa 2,0 mm seulan läpäissyt osa näytteestä. Luomukauralla keskimääräinen hehtopaino oli 57,0 kiloa, valkuaispitoisuus 12,0 ja surkastuneiden jyvien osuus 5,4 prosenttia näytteistä. Korkeimmat keskimääräiset hehtopainot saatiin tavanomaisesti viljellyistä kauranäytteistä Pohjois- Pohjanmaalta (58,4 kg/hl), Varsinais-Suomesta (58,2 kg/hl) ja Satakunnasta (58,1 kg/hl) ja matalin Kaakkois-Suomesta (54,2 kg/hl). Keskimäärin korkein valkuaispitoisuus (13, 2 %) oli näytteillä Keski- Suomesta ja matalimmat (11,1 %) Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Tavanomaisesti viljellyistä lajikkeista Pepillä ja Fiialla oli korkeimmat hehtopainot (59,4 ja 58,7 kg/hl) ja matalin Bettiinalla (53,2 kg/hl). Korkein valkuaispitoisuus oli lajikkeista Eemelillä (13,8 %) ja matalin Belindalla (10,7 %). Laatuseurannan tavanomaisesti viljellyistä kauranäytteistä yleisin lajike oli Akseli, jota oli 24 prosenttia näytteistä. Toisiksi yleisin lajike oli Belinda (10 %). Kaikkiaan näytteitä saatiin 34 lajikkeesta. Luomukauranäytteistä yleisin lajike oli myös Akseli ja sitä oli 21 prosenttia näytteistä. Peppiä oli 11 prosenttia. Kaikkiaan luomukauranäytteitä saatiin 24 lajikkeesta. Viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan 67 prosenttia tavanomaisesti viljellyistä kauranäytteistä oli tarkoitus käyttää rehuksi rehuteollisuudessa, omana rehuna tai tilojen väliseen kauppaan, 23 prosenttia elintarvikkeena, ja 8 prosenttia siemeneksi. Luomukauranäytteistä 60 prosenttia oli tarkoitettu elintarvikekäyttöön, 11 prosenttia omaksi rehuksi, 10 prosenttia siemeneksi ja loput 19 prosenttia rehuteollisuuteen tai tilojen väliseen kauppaan. Tavanomaisesti viljellyn kauran viljelijän arvioima sato oli keskimäärin 4000 kiloa hehtaarilta (vaihteli 1000-7000 kg/ha). Suurimmat sadot korjattiin Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (noin 4400 kg/ha) ja heikoin vajaan 3000 kilon keskimääräinen sato Pohjois-Savossa. Tavanomaisesti viljellyistä kauralajikkeista suurin sato saatiin Belindasta ja Steinarista (noin 4400 30

kg/ha). Luomukauran keskimääräinen satoarvio oli 2090 kiloa hehtaarilta (vaihteli 400-5000 kg/ha). Korkein satoarvio keskimäärin 2300 kiloa hehtaarilta oli Länsi-Suomessa ja matalin vajaa 2000 kiloa Etelä-Suomessa. 5 HAVRENS OCH EKOHAVRENS KVALITET Havrekvaliteten försämrades det här året av höga DON-halter. DON-halten överskred gränsvärdet för livsmedelshavre i 24 procent av alla havreprover i kvalitetsuppföljningen (omfattar både ekologiskt och konventionellt odlad). Motsvarande mängd överskridningar av gränsvärdet för livsmedel förekom i skördeproverna 2013. Gränsvärdet för DON-halten i obehandlad havre avsedd för livsmedelsbruk är 1750 mikrogram per kilo ((EG) Nr 1881/2006 jämte ändringar). Mera överskridningar av livsmedelsgränsvärdet för DON-halten än genomsnittet förekom i havreproverna från Norra Savolax, Norra Karelen, Mellersta Finland, Sydöstra Finland, Tavastland och Österbotten. Minst överskridningar av DON-halterna fanns i prover från Norra Österbotten, Egentliga Finland och Satakunta. För havre avsedd att användas som foder är den rekommenderade maximihalten 8000 mikrogram per kilo (Kommissionens rekommendation 2006/576/EG). I cirka tio procent av de undersökta proverna fanns en risk att det rekommenderade värdet för användning som foder överskrids. Minimimålet för foderhavrens hektolitervikt (52 kilo) överstegs i 92 procent av proverna. Andelen prover där minimimålet för livsmedelshavrens hektolitervikt (58 kilo) överskreds, 38 procent, var mindre än året innan. 76 procent av proverna översteg gränsen 55 kilo, som ofta används som minimimål för havre till grundpris i spannmålshandeln. Av ekohavren hade 90 procent en hektolitervikt över 52 kilo och 47 procent låg över 58 kilo. Den genomsnittliga hektolitervikten för konventionellt odlad havre var 56,8 kilo, vilket är högre än medeltalet för de tio senaste åren (55,9 kg/hl). halten, 12,1 procent, var något lägre än tio års medeltal (12,7 %). Förkrympta, alltså små korn utgjorde i genomsnitt 5,2 procent av proverna, vilket är mindre än tio års medeltal (6,8 %). Som förkrympta korn betraktas den del av havreprovet som går igenom ett 2,0 mm såll. Ekohavrens genomsnittliga hektolitervikt var 57,0 kilo, proteinhalten var 12,0 och andelen förkrympta korn 5,4 procent av proverna. De högsta genomsnittliga hektolitervikterna fanns i konventionellt odlade havreprover från Norra Österbotten (58,4 kg/hl), Egentliga Finland (58,2 kg/hl) och Satakunta (58,1 kg/hl) och de lägsta i Sydöstra Finland (54,2 kg/hl). Den i genomsnitt högsta proteinhalten (13,2 %) fanns i proverna från Mellersta Finland och de lägsta (11,1 %) från Nyland och Egentliga Finland. Bland de konventionellt odlade sorterna hade Peppi och Fiia de högsta hektolitervikterna (59,4 och 58,7 kg/hl) och Bettina lägst (53,2 kg/hl). Den högsta proteinhalten hade Eemeli (13,8 %) och den lägsta Belinda (10,7 %). Den vanligaste konventionellt odlade havresorten i kvalitetsuppföljningens prover var Akseli, som utgjorde 24 procent av proverna. Den näst vanligaste sorten var Belinda (10 %). Det kom prover av totalt 34 sorter. Den vanligaste sorten bland proverna av ekohavre var också Akseli, 21 procent av proverna. Peppi utgjorde 11 procent. Det kom prover av ekologisk havre av totalt 24 sorter. Enligt det användningsändamål som odlarna uppgav var 67 procent av de konventionellt odlade havreproverna avsedda att användas som foder i foderindustrin, som eget foder eller för handel mellan gårdar, 23 procent som livsmedel och 8 procent som utsäde. Av de ekologiska havreproverna var 60 procent avsedda att användas som livsmedel, 11 procent som eget foder, 10 procent som utsäde och resterande 19 procent för foderindustrin eller handel mellan gårdar. 31

Odlarna uppskattade den konventionellt odlade havrens genomsnittliga skörd till 4000 kilo per hektar (variation 1000-7000 kg/ha). De största skördarna fick man i Satakunta, Södra Österbotten och Österbotten (cirka 4400 kg/ha) och den minsta skörden, knappt 3000 kilo i genomsnitt, i Norra Savolax. Den största skörden av konventionellt odlad havre fick man av sorterna Belinda och Steinar (cirka 4400 kg/ha). Ekohavrens uppskattade genomsnittliga skörd var 2090 kilo per hektar (variation 400-5000 kg/ha). Skörden uppskattades vara störst i Västra Finland, i genomsnitt 2300 kilo per hektar, och minst i Södra Finland, knappt 2000 kilo. 5 OAT AND ORGANIC OAT QUALITY The quality of oats was reduced this year due to the high DON levels. The level of DON exceeded the limit for milling oats in 24 per cent of all of the oat samples in the quality monitoring (organic and conventionally grown are both included). In 2013, the number of samples exceeding the limit for milling oats was similar. The highest permitted level of DON for unprocessed milling oats is 1750 micrograms per kilo ((EC) No 1881/2006, including amendments). The level of DON in milling oats was exceeded more often in the samples from North Savo, North Karelia, Central Finland, Southeast Finland, Häme and Ostrobothnia. The levels were exceeded the least in the samples from North Ostrobothnia, Southwest Finland and Satakunta. The recommendation for a maximum level in oats for feed is 8000 micrograms per kg (Commission Recommendation 2006/576/EC). About ten per cent of the analysed samples were at risk of exceeding the recommended level for feed. The minimum criteria for hectolitre weight in feed oats (52 kg) were exceeded in 92 per cent of the samples. The share of samples exceeding the minimum criteria for hectolitre weight in milling oats (52 kg) was lower than last year at 38 per cent. Of the samples, 76 per cent did however exceed the 55 kg limit, which is often used by the grain trade as a minimum target for oats at the base price. Of the organic oat samples 90 per cent had a hectolitre weight over 52 kg and 47 per cent exceeded 58 kg. The average hectolitre weight of conventionally grown oats was 56.8 kg, which is higher than the average for the last ten years (55.9 kg/hl). The protein content at 12.1 per cent was somewhat lower than the ten year average (12.7 %). On average 5.2 per cent were shrivelled, that is small, grains which was less than the average for the last ten years (6.8 %). In oats, grains that had passed a 2.0 mm sieve were considered to be shrivelled. The average hectolitre weight of organic oats was 57.0 kg, the protein content 12.0 and the share of shrivelled grains 5.4 per cent of the samples. The highest average hectolitre weights came from conventionally grown oat samples from North Ostrobothnia (58.4 kg/hl), Southwest Finland (58.2 kg/hl) and Satakunta (58.1 kg/hl) and the lowest from Southeast Finland (54.2 kg/hl). The highest average protein content (13.2 %) was found in the samples from Central Finland and the lowest (11.1 %) from Uusimaa and Southwest Finland. Of the conventionally grown varieties, Peppi and Fiia had the highest hectolitre weights (59.4 and 58.7 kg/hl) and Bettina the lowest (53.2 kg/hl). The variety with the highest protein content was Eemeli (13.8 %) and Belinda the lowest (10.7 %). The most common variety of the conventionally grown oat samples in the quality monitoring was Akseli, which was 24 per cent of the samples. The second most common variety was Belinda (10 %). In all, samples from 34 varieties were sent in. The most common variety of the organic oat samples was also Akseli, which comprised 21 per cent of the samples. Peppi was 11 per cent. In all, organic oat samples of 24 varieties were received. 32

According to the intended use reported by the farmers, 67 per cent of the conventionally grown oat samples were meant to be used for feed in the feed industry, feed for the farm or as trade between farms, 23 per cent for food and 8 per cent as seed. Of the organic oat samples 60 per cent was intended to be used for food, 11 per cent as feed for the farm, 10 per cent as seed and the remaining 19 per cent for the feed industry or trade between farms. The farmers yield estimate for the conventionally grown oats was on average 4000 kg per hectare (variation 1000-7000 kg/ha). The yields were highest in Satakunta, South Ostrobothnia and Ostrobothnia (about 4400 kg/ha) and the lowest average yield of close to 3000 kg in North Savo. The highest yielding varieties of the conventionally grown oat varieties were Belinda and Steinar (about 4400 kg/ha). The average estimated yield of organic oats was 2090 kg per hectare (variation 400-5000 kg/ha). Western Finland had the highest estimated yield of an average of 2300 kg per hectare and Southern Finland the lowest of almost 2000 kg. Kuva 13. Tavanomaisesti viljellyn kauran hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon näytteiden osuudet vuosina 2007-2016. Figur 13. Andelen av konventionellt odlade havreproverna med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo åren 2007-2016. Figure 13. Shares of conventionally grown oat samples with a hectolitre weight at a minumum of 52 kg and a minimum of 58 kg in 2007-2016. 33

Taulukko 11. Tavanomaisesti viljellyn kauran keskilaatu vuosina 1990-2016. Tabell 11.Konventionellt odlade havres medelkvalitet 1990-2016. Table 11. Average quality of conventionally grown oat 1990-2016. Kaura - Havre - Oats Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % 1990 57,6 13,4 1991 55,5 12,8 1992 56,9 14,2 1993 56,6 12,6 1994 55,5 13,0 1995 58,1 12,1 9,2 1996 58,2 12,1 5,8 1997 55,7 13,7 8,4 1998 54,6 12,1 9,8 1999 55,2 15,0 11,3 2000 54,9 13,0 8,1 2001 56,2 13,4 7,6 2002 54,4 13,8 8,5 2003 54,9 14,2 10,3 2004 55,1 12,9 6,2 2005 55,1 12,8 8,4 2006 55,9 13,7 10,2 2007 56,1 13,1 5,0 2008 56,4 11,8 4,6 2009 55,7 12,1 5,5 2010 53,0 13,5 12,2 2011 55,2 13,5 5,1 2012 57,9 12,0 4,8 2013 56,1 12,6 7,3 2014 55,2 12,8 7,4 2015 57,7 11,6 5,4 2016 56,8 12,1 5,2 34

Taulukko 12. Luomukauran keskilaatu 2002-2016. Tabell 12. Ekologiska havres medelkvalitet 2002-2016. Table 12. Average quality of organic oat 2002-2016. Luomukaura - Ekologisk havre - Organic oats Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % 2002 54,8 13,4 8,6 2003 55,0 13,6 9,8 2004 55,2 12,3 4,1 2005 54,4 12,0 6,3 2006 54,1 12,7 11,2 2007 56,3 12,9 4,1 2008 55,5 11,4 3,8 2009 55,0 11,7 6,6 2010 52,9 13,4 3,5 2011 55,7 13,5 4,9 2012 * 58,1 12,0 4,4 2013 * 55,6 12,2 6,8 2014 * 55,7 12,7 5,5 2015 * 58,3 11,6 5,9 2016 * 57,0 12,0 5,4 * luomuotos - ekologiska sampel - organic sample Taulukko 13. Tavanomaisesti viljellyn kauran keskilaatu alueittain vuonna 2016. Tabell 13. Konventionellt odlade havres medelkvalitet regionvis år 2016. Table 13. Average quality of conventionally grown oat by region in 2016. Kaura - Havre - Oats ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % Uusimaa 55,1 11,1 6,1 Varsinais-Suomi 58,2 11,1 4,5 Satakunta 58,1 12,1 4,6 Häme 55,9 11,8 4,7 Pirkanmaa 56,8 11,8 4,8 Kaakkois-Suomi 54,2 12,7 6,6 Etelä-Savo 56,2 12,5 6,8 Pohjois-Savo 57,3 12,9 7,5 Pohjois-Karjala 54,9 12,5 10,8 Keski-Suomi 56,4 13,2 5,3 Etelä-Pohjanmaa 57,1 12,5 4,2 Pohjanmaa 56,9 12,3 4,9 Pohjois-Pohjanmaa 58,4 12,7 3,9 35

Taulukko 14. Luomukauran keskilaatu alueittain 2016. Tabell 14. Ekologiska havres medelkvalitet regionvis 2016. Figure 14. Average quality of organic oat by region 2016. Luomukaura - Ekologisk havre - Organic oats Alue Område Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % Etelä-Suomi 56,5 11,3 5,5 Länsi-Suomi 58,1 12,4 5,5 Itä-Suomi 56,5 12,6 4,8 Taulukko 15. Tavanomaisesti viljellyn kauran keskilaatu lajikkeittain vuonna 2016. Tabell 15. Konventionellt odlade havres medelkvalitet per sort år 2016. Table 15. Average quality of conventionally grown oat by variety in 2016. Kaura - Havre - Oats Lajike Sort Variety Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % Akseli 56,9 12,6 8,7 Belinda 56,3 10,7 5,1 Bettina 53,2 11,3 4,8 Eemeli 56,9 13,8 3,1 Fiia 58,7 12,4 5,9 Marika 57,1 12,6 3,2 Meeri 57,6 12,7 2,4 Peppi 59,4 12,9 5,4 Riina 58,0 12,9 5,1 Ringsaker 57,2 11,6 4,2 Steinar 55,3 11,5 4,0 36

Kuva 14. Kauran (tavanomaisesti viljelty ja luomu yhdistetty) laatu vuonna 2016 esitettynä Venn-diagrammina. Hehtolitrapainon, seulonnan ja DON-pitoisuuden laatutavoitteiden täyttävän kauran osuudet prosentteina kaikista näytteistä. Kuvasta nähtävillä myös kahden ja kaikkien laatuvaatimusten täyttyminen ympyröiden leikkauspisteissä. Surkastuneiden jyvien määrä on pienempi oikean puoleisessa kuvassa. Figur 14. Havrens (konventionellt och ekologiskt odlad tillsammans) kvalitet 2016 som Venn-diagram. Andelarna havre som uppfyllde kvalitetsmålen för hektolitervikt, sållning och DON-halt anges som procent av alla prover. Figuren visar också hur två respektive alla kvalitetskrav uppfylldes vid cirklarnas skärningspunkter. Mängden förkrympta korn är mindre i den högra figuren. Figure 14. The quality of oats (conventional and organic combined) in 2016 presented as a Venn diagram. Fulfilment of the quality criteria for hectolitre weight, sieving and level of DON in oats as a percentage of all samples. The figure also shows how two and all of the quality requirements are fulfilled at the intersections of the circles. The number of shrivelled grains is smaller in the figure on the right. Kuva 15. Tavanomaisesti viljellyn kauran hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon näytteiden osuudet ja keskimääräinen satotaso alueittain vuonna 2016. Figur 15. Andel av de konventionellt odlade havreprover med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo och genomsnittlig skördenivå regionvis år 2016. Figure 15. Shares of conventionally grown oat samples with a hectolitre weight of a minimum of 52 kg and a minimum of 58 kg and average yield level by region in 2016. 37

Kuva 16. Luomukauran hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon näytteiden osuudet ja keskimääräinen satotaso alueittain vuonna 2016. Figur 16. Andelen ekohavreprover med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo och genomisnittlig skördenivå per region år 2016. Figure 16. Shares of organic oat samples with hectolitre weight of a minimum of 52 kg and a minimum of 58 kg and average yield level by region in 2016. Kuva 17. Tavanomaisesti viljellyn kauran vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon hehtolitrapainoisten näytteiden osuudet ja keskimääräinen satotaso lajikkeittain vuonna 2016. Figur 17. Andel av de konventionellt odlade havreprover med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo och genomsnittlig skördenivå per sort år 2016. Figure 17. Shares of conventionally grown oat samples with a hectolitre weight of a minimum of 52 kg and a minimum of 58 kg and average yield level by variety in 2016. 38

Kuva 18. Tavanomaisesti viljeltyjen kauralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna 2016. Figur 18. Konventionellt odlade havresorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år 2016. Figure 18. Share of conventionally grown oat varieties in the samples for the quality monitoring in 2016. Kuva 19. Tavanomaisesti viljellyt kauranäytteet viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016. Figur 19. Konventionellt odlade havreprover enligt användningsändamål som odlaren uppgett 2016. Figure 19. The intended uses for conventionally grown samples of oats as reported by the farmers in 2016. 39

Taulukko 16. Tavanomaisesti viljellyn kauran keskilaatu viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016. Tabell 16. De konventionellt odlade havreprovernas genomsnittliga kvalitet enligt användningsändamål som odlarna uppgett 2016. Table 16. The average quality of conventionally grown samples of oats based on the intended use as reported by the farmers in 2016. Kaura - Havre - Oats Käyttötarkoitus Användning Usage Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Lajittelu Sortering Sieving Elintarvike Livsmedel Food Rehu¹) Foder Feed Siemen Utsäde Seed kg/hl % <2,0 mm % 57,2 11,6 4,7 56,7 12,3 5,4 56,2 12,1 5,7 ¹) Sisältää rehuteollisuuteen, omaksi rehuksi ja tilojen väliseen kauppaan tarkoitetut näytteet. ¹) Ink luderar prover avsedda för foderindustrin, eget foder och handel mellan gårdar. ¹) Contains the samples intended for the feed industry, use on the farm and trade between the farms. Kuva 20. Tavanomaisesti viljellyn kauran ja luomukauran keskimääräiset hehtolitrapainot vuosina 2007-2016. Figur 20. Genomsnittlig hektolitervikt i konventionellt odlade havre och ekologisk havre under åren 2007-2016. Figure 20. Hectoliter weights of conventionally grown oats and organic oats in 2007-2016. 40

Kuva 21. Tavanomaisesti viljellyn kauran ja luomukauran keskimääräiset valkuaispitoisuudet vuosina 2007-2016. Figur 21. Genomsnittlig proteinhalt i konventionellt odlade havre och ekologisk havre under åren 2007-2016. Figure 21. content of conventionally grown oats and organic oats in 2007-2016. Kuva 22. Tavanomaisesti viljellyn kauran ja luomukauran keskimääräinen surkastuneiden jyvien (<2,0 mm) määrä prosentteina näytteistä vuosina 2007-2016. Figur 22. Den genomsnittliga mängden förkrympta korn (<2,0 mm) i konventionellt odlad havre och ekohavre i procent av alla prover under åren 2007-2016. Figure 22. The average number of shrivelled grains of conventionally grown oats and organic oats (<2.0 mm) as a percentage of the sample during the years 2007-2016. 6 OHRAN JA LUOMUOHRAN LAATU Ohran 64 kilon hehtopainoa pidettiin vähimmäislaatutavoitteena laatuseurannassa. Tavanomaisesti viljellyistä ohranäytteistä 62 prosenttia ja luomunäytteistä 43 prosenttia, oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Vähimmäishehtopainotavoitteiltaan parhaiten pärjäsi näytteet Varsinais- Suomesta ja Satakunnasta (85 ja 80 %) heikoimmin Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta (25 ja 17 %). Ohralajikkeista vähimmäishehtopainotavoitteet täytti parhaiten Streif (100 %) ja heikoiten Vilde (38 %). Tavanomaisesti viljellyn ohran keskimääräinen hehtopaino oli 64,6 kiloa ja luomun 62,3 kiloa. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 11,1 prosenttia tavanomaisesti viljellyillä ohranäytteillä ja luomulla 10,8 prosenttia. Tavanomaisesti viljellyllä ohralla valkuaispitoisuus oli edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (10,4 %) korkeampi. Luomulla valkuaispitoisuus oli samalla tasolla kuin viime 41

vuonnakin. Tärkkelyspitoisuus oli 61,8 prosenttia tavanomaisesti viljellyllä ohralla ja luomulla 61,5 prosenttia. Tavanomaisesti viljeltyjen ohranäytteiden surkastuneiden eli pienien jyvien määrä näytteistä oli 1,8 (2 mm seula) ja 6,5 prosenttia (2,2 mm seula). Luomussa surkastuneita oli hieman enemmän; 2,5 ja 8,4 prosenttia. Tavanomaisesti viljellyn ohran korkeimmat keskimääräiset hehtolitrapainot saatiin Varsinais- Suomesta ja Satakunnasta (67,0 ja 66,9 kg/hl). Tärkkelyspitoisuus oli myös korkein (62,5 %) Varsinais-Suomessa, mutta valkuaispitoisuus matalin (10,5 %). Kaakkois-Suomen ohrasadolla oli heikoin hehtolitrapaino (60,1 kg/hl). Tavanomaisesti viljellyistä lajikkeista korkein keskimääräinen hehtolitrapaino oli Streifillä (68,5 kg/hl) ja matalin Einarilla (60,4 kg/hl). Korkein valkuaispitoisuus oli Vildellä (11,9 %) ja matalin Kaarlella (10,5 %). Kaksitahoisten ohrien keskimääräinen hehtolitrapaino oli 66,5 kiloa, joka oli kymmenen edellisen vuoden keskiarvoa (67,2 kg/hl) matalampi. Monitahoisten ohrien keskimääräinen hehtolitrapaino oli 63,7 kiloa, joka on täsmälleen sama kuin kymmenen edellisvuoden keskiarvo. Tavanomaisesti viljeltyjä ohranäytteitä saatiin 50 lajikkeesta. Yleisin lajike oli Brage, sitä oli 11 prosenttia näytteistä. Wolmaria ja Aukustia oli molempia 9 prosenttia näytteistä. Lajikkeita Kaarle, Propino ja Ragna oli viimevuotista enemmän näytteiden joukossa. Luomuohraa saatiin yhdeksästä lajikkeesta. Tavanomaisesti viljellyistä ohranäytteistä lähes 70 prosenttia oli viljelijän ilmoituksen mukaan tarkoitus käyttää rehuksi, joko rehuteollisuuteen, tilojen väliseen kauppaan tai omaksi rehuksi. Näytteistä 14 prosentissa oli ilmoitettu käyttötarkoitukseksi siemen, 9 prosentissa tärkkelysteollisuus, 6 prosentissa mallastus ja 3 prosentissa elintarvike. Viljelijän ilmoittaman satoarvion mukaan tavanomaisesti viljellyn ohran keksimääräinen sato oli 4100 kiloa hehtaaria kohti. Suurimmat noin 4500 kilon hehtaarisadot korjattiin Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Heikoimmat noin 3200 kilon hehtaarisadot korjattiin Uudeltamaalta, Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta. Tavanomaisesti viljellyistä ohralajikkeista suurin hehtaarisato, noin 4900 kiloa, saatiin Toriasta ja heikoin 3600 kiloa Aukustista. 6 KORNETS OCH EKOKORNETS KVALITET I kvalitetsuppföljningen ansågs minimikvalitetsmålet för korn vara en hektolitervikt på 64 kilo. Av de konventionellt odlade kornproverna hade 62 procent och av ekoproverna 43 procent en hektolitervikt på minst 64 kilo. Minimimålet för hektolitervikten nåddes bäst av proverna från Egentliga Finland och Satakunta (85 och 80 %) och sämst av proverna från Sydöstra Finland och Norra Karelen (25 och 17 %). Minimimålet för hektolitervikten nåddes bäst av kornsorten Streif (100 %) och sämst av Vilde (38 %). Det konventionellt odlade kornets genomsnittliga hektolitervikt var 64,6 kilo och ekokornets 62,3 kilo. Den genomsnittliga proteinhalten var 11,1 procent i de konventionellt odlade kornproverna och 10,8 procent i ekoproverna. halten i konventionellt odlat korn var högre än medeltalet för de tio senaste åren (10,4 %). Ekokornets proteinhalt var på samma nivå som året innan. Stärkelsehalten var 61,8 procent i de konventionellt odlade kornproverna och 61,5 procent i ekoproverna. Mängden förkrympta, alltså små korn i de konventionellt odlade kornproverna var 1,8 procent (2 mm såll) respektive 6,5 procent (2,2 mm såll). För ekokornet var andelen förkrympta korn något större, 2,5 respektive 8,4 procent. 42

De högsta genomsnittliga hektolitervikterna för konventionellt odlat korn fanns i Egentliga Finland och Satakunta (67,0 och 66,9 kg/hl). Stärkelsehalten var också högst (62,5 %) i Egentliga Finland, men proteinhalten var lägst (10,5 %). Kornskörden från Sydöstra Finland hade den lägsta hektolitervikten (60,1 kg/hl). Av de konventionellt odlade sorterna var den genomsnittliga hektolitervikten högst för Streif (68,5 kg/hl) och lägst för Einari (60,4 kg/hl). Den högsta proteinhalten hade Vilde (11,9 %) och den lägsta Kaarle (10,5 %). Den genomsnittliga hektolitervikten för tvåradigt korn var 66,5 kilo, vilket är lägre än medeltalet för de tio senaste åren (67,2 kg/hl). Den genomsnittliga hektolitervikten för flerradigt korn var 63,7 kilo, vilket är exakt detsamma som medeltalet för de tio senaste åren. Det kom in konventionellt odlade kornprover av 50 sorter. Den vanligaste sorten var Brage, 11 procent av proverna. Wolmari och Aukusti stod för 9 procent vardera av proverna. Av sorterna Kaarle, Propino och Ragna kom det fler prover än under de senaste åren. Ekokorn förekom av nio sorter. Närmare 70 procent av de konventionellt odlade kornproverna var enligt odlarna avsedda att användas som foder, antingen för foderindustrin, för handel mellan gårdar eller som eget foder. För 14 procent av proverna angavs användningsändamålet vara utsäde, 9 procent stärkelseindustrin, 6 procent mältning och 3 procent livsmedel. Enligt odlarnas skördeuppskattning var den konventionellt odlade kornskörden i genomsnitt 4100 kilo per hektar. De största hektarskördarna, cirka 4500 kilo, fick man i Egentliga Finland, Satakunta, Södra Österbotten och Österbotten. De minsta hektarskördarna, cirka 3200 kilo, fick man i Nyland, Sydöstra Finland och Norra Karelen. Den största hektarskörden av konventionellt odlat korn, cirka 4900 kilo, fick man av sorten Toria och den minsta, 3600 kilo, av Aukusti. 6 BARLEY AND ORGANIC BARLEY QUALITY A 64 kg hectolitre weight for barley was considered the minimum quality criteria by the quality monitoring. 62 per cent of the conventionally grown barley samples and 43 per cent of the organic samples had a hectolitre weight of a minimum of 64 kg. The samples from Southwest Finland and Satakunta best met the minimum criteria for hectolitre weight (85 and 80 %) and the worst samples came from Southeast Finland and North Karelia (25 and 17 %). The minimum criteria for hectolitre weight of the barley varieties were best met by Streif (100 %) and the worst was Vilde (38 %). The average hectolitre weight of conventionally grown barley was 64.6 kg and that of organic barley 62.3 kg. The average protein content was 11.1 per cent for conventionally grown barley samples and 10.8 per cent for organic samples. The protein content of conventionally grown barley was higher than the average for the ten previous years (10.4 %). The protein content of organic barley was at the same level as last year. The starch content was 61.8 per cent for conventionally grown barley and 61.5 per cent for organic barley. The number of shrivelled, that is small grains in the conventionally grown barley samples was 1.8 (2 mm sieve) and 6.5 per cent (2.2 mm sieve). The share of shrivelled grains in the organic samples was somewhat higher at 2.5 and 8.4 per cent. The highest average hectolitre weights of conventionally grown barley came from Southwest Finland and Satakunta (67.0 and 66.9 kg/hl). The starch content was also the highest (62.5 %) in Southwest Finland, but the protein content was the lowest (10.5 %). The barley harvest in Southeast Finland had the lowest hectolitre weight (60.1 kg/hl). Of the conventionally grown varieties, Streif had the highest average hectolitre weight (68.5 kg/hl) and Einar the lowest (60.4 kg/hl). Vilde had the highest 43

protein content (11.9 %) and Kaarle the lowest (10.5 %). The average hectolitre weight of two-rowed barley was 66.5 kg, which is lower than the average for the last ten years (67.2 kg/hl). The average hectolitre weight of six-rowed barley was 63.7 kg, which is exactly the same as the average of the ten previous years. Samples of 50 varieties of conventionally grown barley were received. The most common variety was Brage, which made up 11 per cent of the samples. Wolmari and Aukusti both made up 9 per cent of the samples. There were more of the varieties Kaarle, Propino and Ragna than last year. There were nine varieties of organic barley. Almost 70 per cent of the conventionally grown barley samples were according to the farmers intended for feed, either for the feed industry, for trade between farms or to be used as fodder on the farm. The end use for 14 per cent of the samples was reported to be for seed, 9 per cent for the starch industry, 6 per cent for malting and 3 per cent for food. According to the yield estimated by the farmers, the average yield of conventionally grown barley was 4100 kg per hectare. The highest yields of about 4500 kg per hectare were harvested in Southwest Finland, Satakunta, South Ostrobothnia and Ostrobothnia. The lowest yields of about 3200 kg were harvested in Uusimaa, Southeast Finland and North Karelia. The highest yield per hectare of the conventionally grown barley varieties, about 4900 kg, came from Toria and the lowest at 3600 kg from Aukusti. Kuva 23. Tavanomaisesti viljeltyjen ohranäytteiden hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa täyttävien näytteiden osuudet vuosina 2007-2016. Figur 23. Andel av de konventionellt odlade kornproverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo åren 2007-2016. Figure 23. Proportion of a conventionally grown barley samples with a hectolitre weight of a minimum of 64 kg 2007-2016. 44

Taulukko 17. Tavanomaisesti viljellyn ohran keskilaatu vuosina 1990-2016. Tabell 17. Konventionellt odlade kornets medelkvalitet 1990-2016. Table 17. Average quality of conventionally grown barley 1990-2016. Ohra - Korn - Barley ¹) Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % 1990 65,1 13,0 1991 66,6 12,6 1992 67,4 12,6 1993 66,0 11,7 1994 67,7 12,1 1995 67,0 11,2 13,6 1996 64,7 11,5 20,6 1997 62,1 12,5 21,0 1998 58,7 12,4 25,2 1999 65,1 12,6 4,1 11,3 2000 61,4 12,3 60,6 6,5 16,7 2001 63,8 12,4 60,4 4,1 12,0 2002 61,9 13,0 59,9 8,9 22,5 2003 61,6 13,5 59,1 8,4 20,9 2004 61,1 12,5 59,8 10,4 25,6 2005 63,6 11,9 60,4 4,0 11,5 2006 67,4 12,0 62,0 2,5 7,7 2007 63,8 12,0 60,8 3,7 9,9 2008 63,9 10,7 61,9 2,7 7,1 2009 65,3 11,0 61,7 1,8 4,7 2010 62,4 12,4 60,6 3,6 9,2 2011 61,4 12,7 60,1 3,6 10,2 2012 63,6 11,4 60,6 3,1 8,5 2013 64,9 11,3 61,0 1,7 6,2 2014 65,0 11,6 61,1 2,7 8,9 2015 66,4 10,7 61,9 2,6 8,1 2016 64,6 11,1 61,8 1,8 6,5 ¹) Ei sisällä mallasohraksi luettuja näytteitä - Innehåller inte maltkornprover - Excluding malting barley Taulukko 18. Luomuohran keskilaatu vuosina 2012-2016. Tabell 18. Ekologiska kornets medelkvalitet 2012-2016. Table 18. Average quality of organic barley 2012-2016. Luomuohra - Ekologisk korn - Organic barley Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % 2012 61,3 11,5 60,3 5,3 12,5 2013 63,1 11,4 60,5 2,9 9,3 2014 61,8 11,8 60,5 5,3 11,9 2015 63,5 10,7 61,5 2016 62,3 10,8 61,5 2,5 8,4 45

Taulukko 19. Tavanomaisesti viljellyn ohran keskilaatu alueittain vuonna 2016. Tabell 19. Konventionellt odlade kornets medelkvalitet per region år 2016. Table 19. Average quality of conventionally grown barley by region in 2016. Ohra - Korn - Barley ¹) ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % Uusimaa 64,1 10,6 62,2 1,8 6,9 Varsinais-Suomi 67,0 10,5 62,5 0,7 3,3 Satakunta 66,9 10,7 62,0 1,4 5,8 Häme 64,0 11,6 61,3 1,6 7,1 Pirkanmaa 64,9 10,9 62,1 1,5 4,8 Kaakkois-Suomi 60,1 11,6 61,5 2,8 8,6 Etelä-Savo 61,4 11,2 61,7 4,4 10,7 Pohjois-Savo 64,1 11,2 62,1 1,9 6,4 Pohjois-Karjala 61,3 11,3 61,4 2,7 12,0 Keski-Suomi 62,7 11,6 61,5 2,2 8,3 Etelä- Pohjanmaa 64,7 11,3 61,7 1,5 5,6 Pohjanmaa 64,8 11,2 61,8 1,8 6,1 Pohjois-Pohjanmaa 64,9 11,2 61,5 2,7 8,8 ¹) Ei sisällä mallasohraksi luettuja näytteitä - Innehåller inte maltkornprover - Excluding malting barley samples. Taulukko 20. Tavanomaisesti viljellyn ohran keskilaatu lajikkeittain vuonna 2016. Tabell 20. Konventionellt odlade kornets medelkvalitet per sort år 2016. Table 20. Average quality of conventionally grown barley in 2016. Ohra - Korn - Barley ¹) Lajike Sort Variety Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % Aukusti 63,4 11,5 61,3 2,7 9,0 Brage 64,6 11,2 61,6 2,7 8,9 Einar 60,4 11,0 61,8 4,7 11,6 Elmeri 62,9 10,8 62,0 1,5 6,1 Kaarle 64,5 10,5 62,1 0,8 3,8 Saana 67,1 11,3 62,1 1,1 4,7 Streif 68,5 11,0 62,2 0,8 2,8 Toria 65,3 11,0 62,0 1,5 5,4 Vilde 61,9 11,9 61,1 2,5 8,8 Wolmari 63,0 11,3 61,4 2,0 8,2 ¹) Ei sisällä mallasohraksi luettuja näytteitä - Innehåller inte maltkornprover - Excluding malting barley samples. 46

Taulukko 21. Kaksitahoisten ohrien (tavanomaisesti viljelty) keskilaatu vuosina 1998-2016. Tabell 21. Tvåradiga kornets (konventionellt odlade) medelkvalitet 1998-2016. Table 21. Average quality of two-rowed barley (conventionally grown) 1998-2016. Kaksitahoinen ohra - Tvåradigt korn - Two-rowed barley ¹) Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % 1998 62,9 13 9,6 21,4 1999 67,8 13,7 3,2 8,1 2000 65,1 12,9 61,0 4,3 10,0 2001 67,0 12,9 60,8 2,4 6,6 2002 63,3 13,5 60,2 8,9 19,7 2003 64,0 14,4 59,3 4,4 11,3 2004 64,4 13,1 60,1 6,8 15,8 2005 66,6 12,6 60,4 1,7 4,5 2006 70,2 12,7 62,3 0,9 2,5 2007 66,7 12,3 60,9 2,6 6,5 2008 65,9 11,6 61,7 4,0 8,8 2009 67,7 10,9 62,4 1,3 2,5 2010 65,8 12,8 60,7 1,3 3,3 2011 64,0 12,4 60,4 3,3 8,2 2012 67,4 11,5 60,8 2,0 5,3 2013 67,9 11,4 61,2 0,7 2,4 2014 68,1 11,3 61,9 2,3 6,1 2015 68,7 10,7 62,4 1,6 6,2 2016 66,5 10,9 62,3 1,2 4,4 ¹) Ei sisällä mallasohraksi luettuja näytteitä - Innehåller inte maltkornprover - Excluding malting barley samples. 47

Taulukko 22. Monitahoisten ohrien (tavanomaisesti viljelty) keskilaatu vuosina 1998-2016. Tabell 22. Flerradiga kornets (konventionellt odlade) medelkvalitet 1998-2016. Tabel 22. Average quality of six-rowed barley (conventionally grown) 1998-2016. Monitahoinen ohra - Flerradigt korn - Six-rowed barley Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % 1998 57,1 12,2 12,4 27,0 1999 63,8 12,2 4,6 13,1 2000 60,6 12,1 60,5 7,0 18,1 2001 62,8 12,3 60,2 4,6 13,5 2002 61,3 12,9 59,6 12,4 23,6 2003 61,2 13,4 59,1 4,6 22,2 2004 60,6 12,5 59,8 7,0 26,7 2005 63,2 11,8 60,4 4,6 12,2 2006 67,0 11,9 61,7 2,8 8,5 2007 63,5 12,0 60,8 3,7 10,5 2008 63,3 10,7 61,8 3,0 8,0 2009 64,8 11,1 61,6 1,9 5,2 2010 61,5 12,3 60,5 4,0 10,3 2011 60,8 12,7 60,0 3,7 10,7 2012 62,4 11,4 60,4 3,6 9,6 2013 64,1 11,2 60,9 2,0 7,1 2014 63,9 11,7 60,8 3,0 10,0 2015 65,2 10,7 61,7 3,1 9,1 2016 63,7 11,2 61,6 2,1 7,7 Kuva 24. Tavanomaisesti viljeltyjen ohranäytteiden hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kilon näytteiden osuudet alueittain ja keskimääräiset satotasot vuonna 2016. Figur 24. Andel av de konventionellt odlade korn proverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo och genomsnittliga skördenivå per region år 2016. Figure 24. Proportion of a conventionally grown barley samples with a hectoliter weight of a minimum of 64 kg and average yield level by region in 2016. 48

Kuva 25. Tavanomaisesti viljeltyjen ohranäytteiden vähintään 64 kilon hehtolitrapainoisten näytteiden osuudet ja keskimääräiset satotasot lajikkeittain vuonna 2016. Figur 25. Andel av de konventionellt odlade korn proverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo och genomsnittliga skördenivå per sort år 2016. Figure 25. Proportion of a conventionally grown barley samples with a hectoliter weight of a minimum of 64 kg and average yield level by variety in 2016. Kuva 26. Tavanomaisesti viljeltyjen ohralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna 2016. Figur 26. Konventionellt odlade kornsorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år 2016. Figure 26. Share of conventionally grown barley varieties in the samples for the quality monitoring in 2016. 49

Kuva 27. Tavanomaisesti viljellyt ohranäytteet viljelijän ilmoittaman käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016. Figur 27. Konventionellt odlade kornprover enligt användningsändamål som odlaren uppgett 2016. Figure 27. The intended uses for conventionally grown samples of barley as reported by the farmers in 2016. Kuva 28. Ohran, mallasohran sekä kaksi- ja monitahoisten ohrien (tavanomaisesti viljelty) keskimääräiset hehtolitrapainot vuosina 2007-2016. Figur 28. Genomsnittlig hektolitervikt i korn, maltkorn, tvåradigt och flerradigt korn (konventionellt odlad) under åren 2007-2016. Figure 28. Hectolitre weights of barley, malting barley, two-rowed and six-rowed barley (conventionally grown) in 2007-2016. 50

Kuva 29. Ohran, mallasohran sekä kaksi- ja monitahoisten ohrien (tavanomaisesti viljelty) keskimääräiset valkuaispitoisuudet vuosina 2007-2016. Figur 29. Genomsnittllig proteinhalt i korn, maltkorn, tvåradigt och flerradigt korn (konventionellt odlad) under åren 2007-2016. Figure 29. content of barley, malting barley, two-rowed and six-rowed barley (conventionally grown) in 2007-2016. 7 MALLASOHRAN LAATU Laatuseurannassa mallasohraksi luettiin vain Panimolaboratorio Oy:n mallastukseen suosittelemien ohralajikkeiden näytteet, joille viljelijä oli lisäksi ilmoittanut käyttötarkoitukseksi mallastus. Suositellut lajikkeet ovat: Barke, Fairytale, Harbinger, NFC Tipple, Marthe, Prestige, Saana, Scarlett, Trekker ja Xanadu. Mallasohran laadun vähimmäistavoitteena pidettiin vähintään 9 ja enintään 11,5 prosentin valkuaispitoisuutta sekä jyväkoon riittävän suurta kokoa (vähintään 85 % näytteestä yli 2,5 mm). Mallasohranäytteistä 57 prosenttia saavutti edellä mainitut tavoitteet. Tänä vuonna vähimmäislaatutavoitteet saavutti hieman suurempi määrä näytteitä kuin viime ja toissavuonna. Mallasohran valkuaispitoisuus oli keskimäärin 10,3 prosenttia, joka oli edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (10,1 %) hieman korkeampi. Keskimäärin 86,6 prosenttia näytteistä oli lajittelussa suurempaa kuin 2,5 mm. Mallasohran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 67,7 kiloa, joka on edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (68,3 kg/hl) matalampi. Tärkkelyspitoisuus oli keskimäärin 62,9 prosenttia eli korkeampi kuin edellisen kymmenen vuoden keskiarvo (62,2 %). Noin kolmannes laatuseurannan mallasohranäytteistä oli lajiketta Harbinger ja noin kolmannes Barkea. NFC Tippleä oli viidesosa. Muita lajikkeita tämän vuoden laatuseurannassa oli: Fairytale, Saana ja Trekker. Mallasohran viljelijän ilmoittama satoarvio oli keskimäärin 4000 kiloa hehtaaria kohti (vaihteli 2000-6400 kg/ha). Satoarvion mukaan runsain sato saatiin Satakunnasta (4600 kg/ha) ja myös laatuseurannan laatutavoitteet täyttyivät parhaiten siellä (92 % näytteistä oli valkuaispitoisuudeltaan 9-11,5 % ja seulonnassa vähintään 85 % oli yli 2,5 mm). Pienimmät sadot saatiin Uudeltamaalta ja Hämeestä (3600 ja 3700 kg/ha) ja näillä alueilla sadon laatuseurannan laatutavoitteetkin saavutettiin heikoimmin (25 ja 42 %). Lajikkeista Harbingeristä ja NFC Tipplestä saatiin lähes 4500 kilon hehtaarisadot ja laatutavoitteet täyttyivät molempien osalta 70 prosentissa näytteitä. Barken sato jäi alhaisemmaksi noin 3400 kiloon hehtaaria kohti ja laatutavoitteet täyttyivät vajaassa 40 prosentissa näytteitä. 51

7 MALTKORNETS KVALITET Som maltkorn i kvalitetsuppföljningen betraktades endast prover av de kornsorter som Bryggerilaboratorium Ab rekommenderar för mältning och för vilka odlaren dessutom hade angett att användningsändamålet var mältning. De rekommenderade sorterna är: Barke, Fairytale, Harbinger, NFC Tipple, Marthe, Prestige, Saana, Scarlett, Trekker och Xanadu. Minimimålet för maltkornets kvalitet ansågs vara minst 9 och högst 11,5 procents proteinhalt samt tillräckligt stora korn (minst 85 % av provet över 2,5 mm). Av maltkornsproverna uppnådde 57 procent de här målen. Det här året uppnådde ett något större antal av proverna minimikvalitetsmålen jämfört med de två senaste åren. halten i maltkornet var i genomsnitt 10,3 procent, vilket var något högre än medeltalet för de tio föregående åren (10,1 %). I medeltal 86,6 procent av proverna översteg 2,5 mm i sorteringen. Den genomsnittliga hektolitervikten för maltkorn var 67,7 kilo, vilket är lägre än medeltalet för de tio föregående åren (68,3 kg/hl). Stärkelsehalten var i genomsnitt 62,9 procent, vilket är högre än medeltalet för de tio föregående åren (62,2 %). Ungefär en tredjedel av kvalitetsuppföljningens prover av maltkorn var av sorten Harbinger och ungefär en tredjedel Barke. NFC Tipple utgjorde en femtedel. Andra sorter i det här årets kvalitetsuppföljning var: Fairytale, Saana och Trekker. Den uppskattade genomsnittliga skörden enligt maltkornsodlarna var 4000 kilo per hektar (variation 2000-6400 kg/ha). Enligt skördeuppskattningen var skörden störst i Satakunta (4600 kg/ha) och kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål uppfylldes också bäst där (92 % av proverna hade en proteinhalt på 9-11,5 % och i sållningen var minst 85 % över 2,5 mm). Skördarna var minst i Nyland och Tavastland (3600 och 3700 kg/ha) och på de här områdena nåddes också kvalitetsuppföljningens kvalitetsmål sämst (25 och 42 %). Sorterna Harbinger och NFC Tipple gav hektarskördar på närmare 4500 kilo och kvalitetsmålen uppnåddes av 70 procent av proverna för båda sorterna. Skörden av Barke var minst, cirka 3400 kilo per hektar, och kvalitetsmålen uppfylldes av knappt 40 procent av proverna. 7 MALTING BARLEY QUALITY As to the quality criteria for malting barley, only the samples of the barley varieties recommended for malting by Panimolaboratorio Oy were used, when the farmer also had reported the intended use to be malting. The recommended varieties are: Barke, Fairytale, Harbinger, NFC Tipple, Marthe, Prestige, Saana, Scarlett, Trekker and Xanadu. The minimum quality criteria for malting barley were a protein content of a minimum of 9 and a maximum of 11.5 per cent, and a sufficiently large grain size (a minimum of 85 % of the sample exceeds 2.5 mm). The criteria above were fulfilled by 57 per cent of the samples of malting barley. This year, the minimum quality criteria were fulfilled by a somewhat larger amount of samples than last year and the year before. The protein content of malting barley was on average 10.3 per cent, which is a little higher than the average for the ten previous years (10.1 %). On average 86.6 per cent of the samples were larger than 2.5 mm when sieved. The average hectolitre weight of malting barley was 67.7 kg, which is lower than the average for the last ten years (68.3 kg/hl). The starch content was on average 62.9 per cent, which is higher than the average for the previous ten years (62.2 %). About one third of the samples of malting barley in the quality monitoring were of the variety Harbinger and about one third were Barke. One fifth was NFC Tipple. Other varieties sent in to the quality monitoring this year were: Fairytale, Saana and Trekker. 52

The estimated yield of malting barley according to the farmers was 4000 kg per hectare (variation 2000-6400 kg/ha) on average. According to the estimated yield, the harvest was most plentiful in Satakunta (4600 kg/ha) and the quality criteria of the quality monitoring were also met best there (92 % of the samples had a protein content of 9-11.5 % and a minimum of 85 % were over 2.5 mm when sieved). The yield was lowest in Uusimaa and Häme (3600 and 3700 kg/ha) and in these areas also the quality criteria of the quality monitoring were not as well met (25 and 42 %). The varieties Harbinger and NFC Tipple yielded almost 4500 kg per hectare and the quality criteria were met by 70 per cent of the samples for both. The yield of Barke was lower at about 3400 kg per hectare and the quality criteria were fulfilled for nearly 40 per cent of the samples. Kuva 30. Osuudet tavanomaisesti viljellyistä mallasohranäytteistä, jotka täyttivät valkuaispitoisuuden ja jyväkoon laatuvaatimukset vuosina 2007-2016 (valkuainen 9-11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85 %). Huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet, jotka ovat Panimolaboratorio Oy:n suosittelemia lajikkeita. Figur 30. Andel av de konventionellt odlade maltkornproverna med kvalitetskraven för proteinhalt och kornstorlek (protein 9-11,5 %, sortering 2,5 mm 85 %) åren 2007-2016. I figuren har man beaktat endast de prover som är avsedda för mältning och som är av de sorter som Bryggerilaboratorium Ab rekommenderar. Figure 30. Proportion of a conventionally grown malting barley samples that met a required specifications for protein content and grain size (protein 9-11.5 %, sieving 2,5 mm 85 %) in 2007-2016. Includes only samples that are intended for malting and which are the varieties recommended by Panimolaboratorio Oy. 53

Taulukko 23. Tavanomaisesti viljellyn mallasohran keskilaatu vuosina 1995-2016. Tabell 23. Konventionellt odlade maltkornets medelkvalitet 1995-2016. Table 23. Average quality of conventionally grown malting barley in 1995-2016. Mallasohra - Maltkorn - Malting barley Satovuosi Skordeår Crop year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % >2,5 mm % < 2,0 mm % < 2,2 mm % 1995 71,8 11,2 2,0 4,9 1996 70,6 11,2 75,5 4,4 11,3 1997 64,3 12,4 65,2 7,0 16,7 1998 63,7 11,7 69,7 6,3 14,5 1999 69,1 13,2 88,3 1,4 4,0 2000 66,2 12,1 62,2 82,6 2,8 7,3 2001 68,5 12,7 61,4 88,3 1,3 3,7 2002 65,1 12,9 61,5 70,5 5,2 12,8 2003 66,9 13,5 60,6 83,7 1,9 5,2 2004 66,2 11,8 62,0 79,3 3,0 7,7 2005 67,1 11,8 61,7 91,7 0,7 2,1 2006 70,9 12,5 62,6 93,7 0,5 1,4 2007 67,9 12,1 61,7 86,6 1,4 3,6 2008 67,5 10,6 63,0 89,7 1,2 3,1 2009 68,6 10,7 62,9 91,6 0,8 1,9 2010 66,7 12,9 60,8 88,0 1,4 3,3 2011 64,4 12,2 60,9 77,6 2,9 7,2 2012 69,0 11,0 61,8 89,2 1,3 3,2 2013 69,3 10,7 62,2 93,6 0,6 2,0 2014 68,5 10,3 63,0 84,3 1,7 5,2 2015 * 70,1 10,3 63,2 86,4 1,1 3,9 2016 * 67,7 10,3 62,9 86,6 0,7 3,5 * Mallasohra sisältää - Maltkorn inhåller - Maltning barley includes the varie Saana, Scarlett, Trekker, Barke, Prestige, NFC Tipple, Xanadu, Marthe, Harbinger ja - och - and Fairytale lajikkeet - sorterna, joiden käyttötarkoitus on mallastus - med en mältning som användningändamål - malting as an intended end use. Taulukko 24. Tavanomaisesti viljellyn mallasohran keskilaatu alueittain vuonna 2016. Tabell 24. Konventionellt odlade maltkornets medelkvalitet regionvis 2016. Table 24. Average quality of conventionally grown malting barley by region in 2016. Mallasohra - Maltkorn - Malting barley ¹) ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving kg/hl % % >2,5 mm % Uusimaa 66,1 10,2 62,7 80,5 Varsinais-Suomi 69,0 9,7 63,5 92,1 Satakunta 69,7 9,9 63,5 92,2 Häme 66,0 11,2 61,8 82,2 ¹) Mallasohra sisältää - Maltkorn inhåller - Maltning barley includes the varie Saana, Scarlett, Trekker, Barke, Prestige, NFC Tipple, Xanadu, Marthe, Harbinger ja - och - and Fairytale lajikkeet - sorterna, joiden käyttötarkoitus on mallastus - med en mältning som användningändamål - malting as an intended end use. 54

Taulukko 25. Tavanomaisesti viljellyn mallasohran keskilaatu lajikkeittain vuonna 2016. Tabell 25. Konventionellt odlade maltkornets medelkvalitet per sort 2016. Table 25. Average quality of conventionally grown malting barley by variety 2016. Mallasohra - Maltkorn - Malting barley ¹) Lajike Sort Variety Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving kg/hl % % >2,5 mm % Barke 67,9 10,2 63,0 84,7 Harbinger 67,7 10,7 62,6 86,3 NFC Tipple 68,1 9,6 63,3 93,5 ¹) Mallasohra sisältää - Maltkorn inhåller - Maltning barley includes the varie Saana, Scarlett, Trekker, Barke, Prestige, NFC Tipple, Xanadu, Marthe, Harbinger ja - och - and Fairytale lajikkeet - sorterna, joiden käyttötarkoitus on mallastus - med en mältning som användningändamål - malting as an intended end use. Kuva 31. Osuudet tavanomaisesti viljellyistä mallasohranäytteistä, jotka täyttivät valkuaispitoisuuden ja jyväkoon laatuvaatimukset (valkuainen 9-11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85 %) ja keskimääräinen satotaso alueittain vuonna 2016. Huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet, jotka ovat Panimolaboratorio Oy:n suosittelemia lajikkeita. Figur 31. Andel av de konventionellt odlade maltkornproverna med kvalitetskraven för proteinhalt och kornstorlek (protein 9-11,5 %, sortering 2,5 mm 85 %) och genomsnittliga skördenivå regionvis år 2016. I figuren har man beaktat endast de prover som är avsedda för mältning och som är av de sorter som Bryggerilaboratorium Ab rekommenderar. Figure 31. Proportion of a conventionally grown malting barley samples that met a required specifications for protein content and grain size (protein 9-11.5 %, sieving 2,5 mm 85 %) and average yield level by region in 2016. Includes only samples that are intended for malting and which are the varieties recommended by Panimolaboratorio Oy. 55

Kuva 32. Tavanomaisesti viljellyt mallasohranäytteet, joissa valkuaispitoisuus ja jyväkoko laatutavoitteiden mukainen sekä satotaso lajikkeittain 2016 (valkuaispitoisuus 9-11,5 %, jyväkoko 2,5 mm 85 %). Kuvassa on huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet jotka ovat Panimolaboratorio Oy:n suosittelemia lajikkeita. Figur 32. Konventionellt odlade maltkornprover med kvalitetskraven för proteinhalt och kornstorlek och genomsnittliga skördenivåer per sort 2016 (proteinhalt 9-11,5 %, kornstorlek 2,5 mm 85 %). I figuren har man beaktat endast de prover som är avsedda för mältning och som är av de sorter som Bryggerilaboratorium Ab rekommenderar. Figure 32. Conventionally grown malting barley samples that fulfilled the quality requirements for protein content and grain size and average yield levels by variety in 2016 (protein content 9-11,5 %, grain size 2,5 mm 85 %). Includes only samples that are intended for malting and which are the varieties recommended by Panimolaboratorio Oy. Kuva 33. Tavanomaisesti viljeltyjen mallasohralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna 2016. Figur 33. Konventionellt odlade maltkornsorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år 2016. Figure 33. Share of conventionally grown malting barley varieties in the samples for the quality monitoring in 2016. 8 AINEISTO 8.1 Otokset ja vastausprosentti Evira lähetti vuonna 2016 Viljasadon laatuseurannan näytepyynnöt noin 1600 maatilalle ja Luomuviljan laatuseurannan näytepyynnöt 260 tilalle. Kyseiset maatilat valittiin laatuseurantaan otantamenetelmällä Luonnonvarakeskuksen (Luken) maatalous- ja puutarharekisteristä. Samat maatilat kuuluivat Luken satokyselyyn (yhteensä 6600 tilaa). Otoksesta tarkistettiin 56

kasvulohkotietojen perusteella, että tilalla viljeltiin viljakasveja tällä kasvukaudella. Valinnassa huomioitiin alueellinen kattavuus. Alle viiden peltohehtaarin viljelmät jätettiin pois otannasta. Näytteet pyydettiin lähettämään Eviraan lokakuun loppuun mennessä. Tavanomaisesti viljeltyjä näytteitä lähetti 30 prosenttia tiloista, joille näytepyyntö lähetettiin. Näytteitä saatiin erikokoisilta maatiloilta 1218 kappaletta, joista ohraa oli 445, kauraa 399, kevätvehnää 244, mallasohraa 67, ruista 41 ja syysvehnää 22 kappaletta. Luomuviljan laatuseurannan vastausprosentti oli 29. Näytteitä saatiin yhteensä 160 kappaletta, joista oli kauraa 97, ruista 31, ohraa 14, kevätvehnää 14, mallasohraa 2 ja syysvehnää 2 kappaletta. 8.2 Viljanäytteet ja taustatietolomake Pyydettyjen viljanäytteiden lukumäärä määräytyi tilakoon perustella. Tilakoot jaettiin luokkiin 5 9,9 ha, 10 19,9 ha, 20 29,9 ha, 30 49,9 ha, 50 99,9 ha ja yli 100 ha tilat. Kaksi pienintä tilaluokkaa saivat kaksi näytepyyntöä, keskikokoiset kolme näytepyyntöä ja kaksi seuraavaa neljä näytepyyntöä. Yli sadan hehtaarin tilat saivat viisi näytepyyntöä. Jokaisesta näytteestä kerättiin viljaeräkohtaisia taustatietoja viljan tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Tietoa saatiin tuotantopanoksista ja taustatekijöistä, kuten esikasveista, viljavuustiedoista, kylvösiemenestä, lannoituksesta, kasvinsuojelusta, kylvö- ja korjuupäivämääristä, maanmuokkauksesta sekä viljan laatuun vaikuttaneista kasvukauden aikaisista säätekijöistä. Taustatietojen kyselylomake on liitteenä. Edustava näyte ja huolellinen näytteenotto ovat tärkeitä tulosten luotettavuuden kannalta ja sen vuoksi viljelijöille toimitettiin viljelijäkirjeessä myös näytteenotto-ohjeet. 8.3 Analyysit Tutkimuksessa tarkasteltiin viljakaupassa ja teollisuudessa yleisesti käytössä olevia viljan laatutekijöitä, jotka analysoitiin Elintarviketurvallisuusviraston Kasvianalytiikkayksikössä. Eviran viljalaboratorio on FINAS-akkreditoitu laboratorio ja se noudattaa SFS-EN ISO/IEC 17025- standardin mukaista laatujärjestelmää. 8 MATERIALET 8.1 Sample och svarsprocent Evira sände år 2016 begäran om prover för kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden till cirka 1600 gårdar och begäran om prover för kvalitetsuppföljningen av ekologiska spannmål till 260 gårdar. Dessa gårdar valdes för kvalitetsuppföljningen genom ett samplingsförfarande ur Naturresursinstitutets (Lukes) jordbruks- och trädgårdsregister. Samma gårdar hörde till Lukes skördeenkät (totalt 6600 gårdar). Vid samplingen kontrollerades i uppgifterna om jordbruksskiften att gården odlade spannmålsväxter under den här växtsäsongen. Vid valet beaktades regional täckning. Odlingar på mindre än fem hektar åker lämnades bort. Gårdarna ombads att sända prover till Evira före utgången av oktober. 57

Konventionellt odlade prover sändes in från 30 procent av de gårdar som ingick i samplet. Inom utsatt tid kom det prover från gårdar av olika storlek, 1218 prover, av vilka 445 korn, 399 var havre, 244 vårvete, 67 maltkorn, 41 råg och 22 höstvete. Svarsprocenten i kvalitetsuppföljningen av ekologiska spannmål var 29. Det kom totalt 160 prover, av vilka 97 var havre, 31 råg, 14 korn, 14 vårvete, 2 maltkorn och 2 höstvete. 8.2 Spannmålsåprover och blanketten med bakgrundsuppgifter Antalet spannmålsprover bestämdes utgående från gårdens storlek. Gårdarna indelades i kategorierna 5-9,9 ha, 10-19,9 ha, 20-29,9 ha, 30-49,9 ha, 50-99,9 ha och gårdar över 100 ha. Av gårdarna i de två lägsta kategorierna begärdes två prover, av de medelstora tre och av gårdarna i de två högsta kategorierna fyra prover. Av gårdarna på över hundra hektar begärdes fem prover. Av varje prov samlades in bakgrundsuppgifter om spannmålspartiet. Dessa gällde faktorer i anknytning till spannmålsproduktionen. Vi fick information om insatsavaror och bakgrundsfaktorer vid odling, såsom förfrukter, information om skiftets bördighet, använt utsäde, gödselmedel, växtskydd, datum för sådd och skörd, jordbearbetning och väderfaktorer som inverkat på spannmålskvaliteten under växtperioden. Frågeformuläret för bakgrundsuppgifterna finns som bilaga. Ett representativt prov och noggrann provtagning är viktiga med tanke på resultatens tillförlitlighet, därför sändes även provtagningsanvisningar till odlarna. 8.3 Analyser Vid undersökningen granskades de kvalitetsfaktorer som används allmänt avspannmålshandeln och industrin. Analyserna utfördes vid Livsmedelssäkerhetsverkets enhet för Växtanalytik. Eviras spannmåls laboratorium är ackrediterat av FINAS ackrediteringstjänst och iakttar ett kvalitetssystem som följer standard SFS-EN ISO/IEC 17025. 8 SAMPLING PROCEDURE 8.1 Sampling and response rate In 2016, Evira sent out requests for samples for the monitoring of the grain harvest to about 1 600 farms and requests for organic grain samples to 260 farms. The farms were selected for the quality monitoring from the farming and horticultural register of the Natural Resources Institute (Luke) using a sampling method. The same farms were part of Luke s yield survey (6600 farms in total). Based on the information on the plots in the sampling it was verified that cereals were cultivated on the farm during this past growing season. Regional coverage was taken into consideration when making the selections. Farms with less than five hectares of cultivated fields were not part of the sampling. It was requested that the samples be sent to Evira by the end of October. Conventionally grown samples were received from 30 per cent of the farms in the sampling. A total of 1098 samples were received by the closing date from farms of varying sizes, 445 of which were barley, 399 oats, 244 spring wheat, 67 malting barley, 41 rye and 22 samples were winter wheat. 58

The percentage of farms that sent in organic grain samples to the quality monitoring was 29. A total of 160 samples were received and 97 of these were oats, 31 rye, 14 barley, 14 spring wheat, 2 malting barley, and 2 were samples of winter wheat. 8.2 Grain samples and form for background information The number of samples required depended on the size of the farm. The farm sizes were divided into the categories 5 9.9 ha, 10 19.9 ha, 20 29.9 ha, 30 49.9 ha, 50 99.9 ha and farms exceeding 100 ha. Requests for two samples were sent to the two smallest categories, requests for three samples to the categories in the middle and requests for four samples were sent to the two following. Farms over 100 hectares received requests for five samples. Every request for samples was accompanied by a request for background information on factors in the grain production related to the batch of grain in question. We had background data on inputs and background factors such as preceding crops, information on the fertility of the cultivated plot, seeds used, fertilisers, plant protection, the planting and harvesting dates, cultivation techniques and weather-related factors impacting on quality during the growing season. The form requesting background information is attached. Representative samples and careful sampling are important as they affect the reliability of the results. This is why instructions on how to take the samples were sent to the farmers. 8.3 Analyses The study analysed the quality factors for grain that are generally used by the grain trade and the grain industry, and were analysed by the Plant Analysis Unit of the Food Safety Authority. Evira s Cereal Laboratory is accredited by the FINAS accreditation service and it complies with a quality system in accordance with SFS-EN ISO/IEC17025. Kuva 34. Tavanomaisesti viljellyn viljasadon laatuseurannan otoksen 2016 maatilojen kokojakauma ja näytteiden jakautuminen maatilojen koon mukaan. Figur 34. Fördelning av storleken på de gårdar som valts till uppföljningen av den konventionellt odlade spannmålsskördens kvalitet år 2016 och fördelningen av prover på de gårdar med storleken. Figure 34. Distribution of the sizes of the farms selected year 2016 for the quality monitoring of the grain harvest and distribution of the samples from sizes of the farms. 59

Kuva 35. Luomuviljan laatuseurannan otoksen 2016 maatilojen kokojakauma ja näytteiden jakautuminen maatilojen koon mukaan. Figur 35. Fördelning av storleken på de gårdar som valts till uppföljningen av den ekospannmålsskördens kvalitet år 2016 och fördelningen av prover på de gårdar med storleken. Figure 35. Distribution of the sizes of the farms selected year 2016 for the quality monitoring of the organic grain harvest and distribution of the samples from sizes of the farms. 60

Taulukko 26. Vilja-analyysien tutkimusmenetelmät ja niiden referenssimenetelmät. Tabell 26. Undersökningsmetoder och referensmetoder som har använts vid analyserna av spannmål. Table 26. Methods of analysis and their reference methods used in this study. Analyysimenetelmät - Analys methoder - Analytical methods Analyysi Analysen Analysis Kosteus Fuktighet Moisture Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliterweight Sakoluku Faltal Falling number Valkuaispitoisuus halt content Tärkkelys Stärkelse Stach Kostea sitko Våt gluten Wet glutein Zeleny-luku Zeleny tal Zeleny index Yksikkö Enhet Unit % kg/hl Menetelmä Metod Method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method s Evira 7212, ICC-std. no. 107/1/68/95 % / k-a. % / k-a. % ml NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method Referenssi menetelmä Referens metod Reference method ISO 712-2010 E ISO 7971-2:1995 ISO 20483:2006, Kjeldahl ISO 6493, polarimetric ICC-std. 155/1/94 ISO 5529-2007 Surkastuneet jyvät Förkrypmta korn Shrivelled grains % Evira 7314, sisäinen menetelmä, intern method, in-house method EN 15587 - ruis - råg - rye 1,8 mm - kaura - havre - oat 2,0 mm - vehnä - vete - wheat 2,0 mm - ohra - korn - barley 2,0 mm & 2,2 mm Mallasohran lajittelu Mälntning korn sortering Malting barley sieving % Evira 7310, sisäinen menetelmä, intern method, in-house method Deoksinivalenol (DON) mg/kg Evira 7336, ROSA DONQ2 Quantitative -sisäinen menetelmä, intern method, in-house method 61