Kaustisen seudun KOKO -ohjelma Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013 Ohjelmaehdotus Hyväksytty Kaustisen seutukunnan Seutuvaltuustossa 23.6.2009
1 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1 Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta Kaustisen seutukunta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) hakee KOKO - ohjelmaan yhteisellä seudullisella ohjelmalla. Seutukunta pääsi vauhdilla mukaan aluekehittämiseen alueellisen maaseutuosion (AMO) myötä. Seutukunnassa toimi aluksi jopa kaksi erillistä maaseutuosiota, jotka yhdistettiin toukokuussa 2009. Omasta aluekehitysohjelmasta saatiin kaivattu lisäresurssi seutukunnan kehittämiseen. Etenkin hanketoiminnan tehokkaampi ja aluelähtöisempi koordinointi havaittiin hyväksi keinoksi tehostaa seutukuntaa. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton kanssa osoitti AMO -ohjelmien toimivan hyvin maakuntaohjelmaa täydentävinä, mutta samanaikaisesti tarkempina kehittämistä tukevina työkaluina. Kunta- ja maakuntatason välissä on tilaus strategiatyölle, jonka kautta haastavassa taloustilanteessa olevien kuntien resursseja voidaan paremmin yhdistää ja kohdentaa. Maaseutuosioiden aikana luotiin perustat myös aluerajat ylittävälle verkostoyhteistyölle. Neuvottelut Kokkolan aluekeskusohjelman kanssa osoittivat tarpeen hakea yhteistä koordinaatiota luonnonvarojen kehittämisen teema-alueella. Samoin yhteistyö Rauman seudun hallinnoiman valtakunnallisen kulttuuriverkoston kanssa loi pohjan laajentaa Kaustiselta käsin pilotoitu maaseudun kulttuuriverkosto osaksi tulevaa luovien alojen verkostoa. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma tukee alueellisen kilpailukyvyn elementtejä: asuin- ja elinympäristön laatua, alueen yrityskenttää, infrastruktuuria eli yritysten toimintaympäristöä, inhimillistä pääomaa eli osaavaa työvoimaa, alueen kehittäjäverkostoja sekä alueen imagoa. Valmisteluprosessin aikana on vahvistunut tarve Kaustisen seudun omalle KOKO -ohjelmalle, joka edistää alueen kehitysstrategian muodostumista. Yksittäisillä kunnilla ei ole riittäviä resursseja eikä alueen sisällä ole riittävästi rahoittajien edustusta tai hankkeistajia. Alueellisten koordinaattoreiden ja kehittäjien tarve korostuu. Resurssien keskittämisellä ja verkostoitumisella turvataan aluelähtöinen kehittämistyö. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma tähtää alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen huomioimalla maaseutukuntien haasteet ja vastaamalla niihin yhdessä tunnistettujen ja nimettyjen vahvuuksiensa kautta. KOKO -ohjelmaa toteutetaan vuosittain seudullisilla, maakunnallisilla ja myös muiden seutujen kanssa toteutettavilla toimenpiteillä. Ohjelma vahvistaa ohjelmaperusteista kehittämistyötä ja jalkauttaa alueelle seudun elinkeinostrategiaa, maakuntaohjelmaa, maakunnallisia strategioita, kuntien strategioita, valtakunnallista luovan talouden kehittämisstrategiaa ja seudullisia kehittämisohjelmia. KOKO -ohjelma pyrkii koheesion toteutumiseen huolehtimalla julkisten varojen asianmukaisesta ja aiempaa tehokkaammasta kohdentamisesta. Ohjelma keskittyy seudullisten haasteiden hoitoon, kuten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, osaamisen uudistamiseen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen, väestön poismuuton vähentämiseen, seudun vetovoiman lisäämiseen, kehittämispalvelujen keskittämiseen, osaavan työvoiman varmistamiseen ja ennakointityöhön. Maaseutukuntien elinkeinoelämän monipuolistamisella ja luomalla mahdollisuuksia aluerajat ylittävään yhteistyöhön halutaan ennen kaikkea reagoida käynnissä olevaan maaseudun elinkeinojen rakennemuutokseen ja taata kestävän kehityksen edellytykset. KOKO -ohjelman koheesiovaikutus liittyy edelleen aluelähtöisyyden toteutumiseen, synergiavaikutukseen, strategioiden hallintaan ja verkostovoimaan. Luonnonvara-alan kehittämisverkostossa mukana olevien toimijoiden aktiivista vaikutusaluetta ovat Keski-Pohjanmaan maakunnan molemmat KOKO -ohjelma-alueet, mikä edistää alueen tasapainoista kehittämistä.
2 1.2 Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Kaustisen seutukunnan vahvuuksia ovat 1) asukasmäärään suhteutettuna poikkeuksellisen runsas pk-yritysten määrä, 2) vahvasta kulttuuri-identiteetistään kansallisesti tunnettu alue sekä 3) hyödynnettävissä olevat luonnonvarat. KOKO -ohjelman rakennustyössä esille nousseet seutukunnan vahvuudet jäsentyivät ohjelma-asiakirjaa varten lopulta kolmen teemaotsikon alle: Yritystoiminta Luovat alat Luonnonvara-ala Maan neljänneksi korkeinta yrittäjyysastetta halutaan tukea kehittämällä edelleen alueen mikro- ja pk-yritysten toimintaa sekä edistämällä uusyrittäjyyttä. KOKO -ohjelma koordinoi kaikki saatavilla olevat resurssit (materiaaliset ja henkiset), joita se hyödyntää erikoistumisalojensa toteuttamiseen. Ohjelmatyössä korostuvat rakennerahastojen ja kansallisten rahoituskanavien hyödyntäminen. Alueen vahva kulttuuri identiteetti kytkeytyy puolestaan osaksi halua hyödyntää kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailusisältöjä osana alueellista erikoistumista. Seudullisesti panostaminen luovien alojen verkoston valtakunnalliseen osakoordinaatioon nähdään kykynä ja rohkeutena uusiutua ja ennakoida tulevaisuutta. Laajemmin halutaan toimialaosaamista kasvattaa lisäämällä tyystin erilaisten toimialojen välistä yhteistyötä ja seuraamalla yritysten toimintaympäristön muutoksia. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kehittämistä tietoverkoissa palvelee korkeatasoinen seudullinen valokuituverkko ja haja-asutusalueiden palvelujen saavutettavuutta halutaan edelleen kehittää sähköistä asiointia lisäämällä. Seutukunnallinen erikoistuminen näkyy näiden vahvuusalueiden kehittämistyössä. Runsaat luonnonvarat ja niihin liittyvät mahdollisuudet halutaan nostaa sekä rakenteellisten että teknologisten uudistusten kohteeksi. Tähän lukeutuu mm. oman energiantuotannon käynnistäminen bioenergian tuotannolla sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kehittäminen alueen raaka-aineilla. Oheiset taulukko ja kuvat osoittavat Kaustisen seutukunnan elinkeinorakennetta ja yritystoiminnan vahvuutta: Seutukunta 2005 2006 2007 1 Sydösterbottens kustregion 79,49 85,96 120,38 2 Loimaa 59,77 63,51 108,52 3 Härmänmaa 113,59 121,05 108,22 4 Kaustinen 57,42 63,40 106,01 5 Järviseutu 64,41 67,81 100,70 6 Pohjois-Satakunta 60,07 63,02 100,34 7 Tunturi-Lappi 79,65 85,38 95,38 8 Suupohja 58,00 60,19 94,28 9 Vakka-Suomi 64,13 67,57 92,48 10 Kaakkois-Pirkanmaa 62,90 64,26 90,11 Taulukko 1. Seutukuntien yritysten määrä per 1000 asukasta. Lähde Tilastokeskus/ Keski-Pohjanmaan tilastot
3 Elinkeinorakenne Seutukunta on maan alkutuotantovaltaisinta aluetta. Seuraavaksi suurimmat elinkeinoalat ovat teollisuus ja rakentaminen sekä palvelualat. Vahvimmat teollisuusalat ovat puuala (taloteollisuus osavalmistusketjuineen sekä huonekaluteollisuuden osavalmistus) ja elintarviketeollisuus. Nousevia aloja ovat kaivosteollisuus, elintarviketuotanto, uusiutuva energiantuotanto ja luovat alat. Potentiaalisia aloja ovat tietoteollisuuden sisällön tuotanto, Kuva 1. Elinkeinorakenne vuonna 2006 Lähde: Tilastokeskus - Työssäkäyntitilasto kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu. Yritystoiminta Seutukunta on vahvaa pk-yritysaluetta; seudulla on asukaslukuun suhteutettuna 4. eniten yrityksiä koko maassa. Seudulla oli vuonna 2008 yhteensä 1878 yritystä, jotka ovat melkein poikkeuksetta pieniä yrityksiä (vahva mikroyrittäjyys). Henkilöstömäärän keskiarvo on 2,2. Vuosituhannen alussa yritysten määrä kasvoi 14%:a. Suurinta kasvu oli alkutuotannossa ja rakentamisessa. Kuva 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2007 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot Kaustisen seutukunnan merkittävin vahvuus on pk-yritystoiminta, jossa korostuu mikroyrittäjyys. Alkutuotantovaltaisuus on seudulla myös vahvuus. Maatilojen määrä vähenee, mutta tilakoko suurenee. Huomiota on kiinnitettävä maatalousyrittäjyydessä liiketoimintaosaamiseen ja tuotantotapojen kehittämiseen. Maatalous-, metsä-, ja turkistuotanto sekä uusiutuvan energian tuotanto tulevat myös tulevaisuudessa olemaan alueella merkittäviä työllistäjiä. Kaustisen seudulla luovat alat ovat vahvuus. Seudulla on hyvin vahva kulttuuri-imago. Kulttuuria arvostetaan ihmisten hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Erityisesti perinnekulttuuri nähdään resurssina. Seudulla on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuritoimintaa mm. Kansantaiteenkeskus. Seutu panostaa luovien alojen kehittämiseen, koska niillä tulee olemaan lisääntyvä merkitys työllistäjänä. Luovien alojen yrittäjyys myös monipuolistaa seudun yrityskenttää sekä tarjoaa seudun tietoverkon kautta mahdollisuuden rajattomaan asiantuntija- ja verkostotyöskentelyyn. Kaustisen seudulla on osaamista luoda perinteestä uutta. Kasvupotentiaalia luovilla aloilla on myös tieto- ja viestintäteknologian sisällön tuotannossa sekä kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun ohjelmapalvelutuotannossa. Luonnonvara-ala on myös seudun vahvuus. Kasvualoja ovat elintarvikkeiden jalostus ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Maataloustuotannon jalostusasteen nostamisen lisäksi esim. marjojen jalostus ja bioenergian tuotanto (metsäenergia, biokaasu ja turve) tulevat olemaan tulevaisuudessa merkittäviä seudun kehittämisen kannalta.
4 1.3 Ohjelman tavoite KOKO-ohjelman pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteet: Kaustisen seudun KOKO-ohjelma selkeyttää ja yksinkertaistaa aluekehitystyötä Alueellinen hanketoiminta on kohdistettu osuvasti ja tavoitteiden mukaisesti Ohjelmalla on ohjausvaikutus maakunnalliseen ohjelmaperusteiseen ja strategiseen suunnitteluun Ohjelma kytkee alueen kunnat yhteiseen kehitystyöhön myös tulevaisuudessa Ohjelman sisällä toimivat aktiiviset, aluerajat ylittävät verkostot Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelman toiminta-ajatus on yritteliäs ja tuplasti luova. Vahvuusalueita yritystoiminta, luovat alat ja luonnonvara-ala leikkaavat kolme toimintalinjaa, jotka jäsentävät samalla kehittämisen tavoitteita: 1. Aluekehitys Vetovoiman parantaminen esim. alueen markkinoinnilla sisäänmuuton lisäämiseksi ja uusien yritysten saamiseksi Seudun asumisviihtyvyyden lisääminen poismuuton vähentämiseksi Palvelujen saatavuuden parantaminen esim. tietoverkon avulla asukkaiden tasaarvoisuuden turvaamiseksi 2. Elinkeinot Alueen kehittämisen välineillä alueen yritysten menestyvän toiminnan turvaaminen Uusien työpaikkoja luominen esim. naistyöpaikkoja seudun työllisyyden turvaamiseksi Nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja edesauttaa uusien yritysten perustamista monipuolisen yrityskentän turvaamiseksi 3. Osaaminen Ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen varmistaminen Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lisääminen esim. työssä oppimisella seudulla ja sen lähiympäristössä Verkostomaisen toimintatavan vakiinnuttaminen alueen kehittämiseksi Seudullisen ennakointityön toteuttaminen siten, että työelämän osaamistarpeiden ennakoinnista tulee pysyvä kehittämisen työtapa Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan vahvuusalueittain kehittämisryhmissä, seudullisten tilastojen valossa sekä arviointiraportein. Ohjelman toteuttamista seurataan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavilla mittareilla. Mittareiden laadinnasta ja arvioinnista vastaa ohjelman ohjausryhmä.
5 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.1 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Kaustisen seudun KOKO -ohjelmassa toimenpidekokonaisuudet on kirjoitettu vahvuusalueiden ja toimintalinjojen leikkauspintaan. Toimenpidekokonaisuudet on laadittu siten, että ne ovat vahvasti tavoitekeskeisiä ja vastaavat osuvasti seudullisiin haasteisiin. Ohjelman toimivuus on haluttu varmistaa priorisoimalla toimenpiteitä ja tekemällä niistä mahdollisimman konkreettisia. Leikkauspinnat, toimintalinjat ja vahvuudet näkyvät oheisessa kuvassa: Kuva 4. Kaustisen seudun haasteet, vahvuudet ja tavoitteet Ohjelman keskeinen toimenpide on osallistua kaikilla vahvuusalueilla seudullisten, kuntapareittain toteutettavien ja yksittäisten toimijoiden suurten hankkeiden käynnistykseen ja koordinointiin. Strategiatyön avulla varmistetaan aluelähtöisyys, maakunnallisten tavoitteiden toteutuminen ja tavoitelähtöinen kehittäminen.
6 Lisäksi toimintalinjoittain toimenpidekokonaisuudet pitävät sisällään seuraavia toiminnallisia painopisteitä: Aluekehityksen toimintalinja Huolehditaan aluelähtöisyyden toteutumisesta Hyödynnetään tehokkaasti käytössä olevia rahoitusinstrumentteja (EU, kv. ja kansalliset) Verkostoidutaan seudun sisällä ja yli aluerajojen Seurataan ja ohjataan hanketoiminnan toteutumista ja osuvuutta Tehostetaan seudun sisäistä viestintää ja huolehditaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista alueen kehittämiseen Vaikutetaan alueen yritystoiminnan kannalta keskeisen infrastruktuurin (liikenneyhteydet, tietoverkot) kehittymiseen Elinkeinojen toimintalinja Kehitetään uusia toimintamalleja Edistetään yritysten verkostoitumista Hankitaan tarvittavaa rahoitusta Koordinoidaan elinkeinopoliittisia toimintoja Valmistellaan päätöksentekoa Osaamisen toimintalinja Tehostetaan pk-yritysten liiketoimintaa Ennakoidaan alueellisia koulutustarpeita Huolehditaan asiantuntijapalveluiden saatavuudesta Osallistutaan koulutuksen suunnitteluun Kaustisen seutukunnan KOKO ohjelma on keskeinen osa seutukunnan kehittämistä, aktivointia ja koordinointia. Käytännön toimenpiteiden tueksi kootaan kehittämisryhmät, joissa vahvuusalueiden keskeiset toimijat osallistuvat hanketoiminnan suunnittelu- ja toteuttamistyöhön. Tällä toimenpiteellä halutaan erityisesti turvata kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja aluelähtöisyys. KOKOohjelman tavoitteita ja sisältöjä arvioidaan vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. 2.2 Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Yritystoiminta 1) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen kehittämisen koordinointi ja vahvistaminen a) esiselvitykset ja kehittämissuunnitelmien laadinta b) yrityspalvelujen toimintamallien, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen yhteistyössä kuntien, kehittämisorganisaatioiden, rahoittajien ja yritysten kanssa c) yrityspalvelujen kehittämistyö TE -toimiston ja TE -keskuksen (ent.yritysosaston) kanssa Yritys-Suomi palvelujärjestelmän linjausten mukaisesti seudulle soveltuvalla tavalla
7 d) yrityspalvelujen kehittämistyö yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n sekä maakunnan koulutus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa e) maaseutu- ja mikroyritysten palveluiden kehittämistyö yhteistyössä TE-keskuksen (ent. Maaseutuosasto), paikallisen Leader-toimintaryhmän ja Pro Agrian kanssa f) Muut yrityspalveluorganisaatiot: Viexpo, Finnvera, TEKES 2) Strategisesti tärkeiden elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävien hankkeiden valmistelu: a) tarvekartoitukset ja esiselvitykset, kehittämis- ja hankesuunnitelmat b) merkittävien yrityskohtaisten ja yritysryhmien välisten hankkeiden valmistelu c) toimialoittain ja kehittämisteemoittain (esimerkiksi yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyen), d) seudullinen ja maakunnallinen hankevalmistelu sekä e) osittain myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin sisältyvä ylimaakunnallinen / kansallinen / kansainvälisten hankkeiden valmistelu 3) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen sekä muiden toimijoiden alueen yrityksille tuottaman palvelutarjonnan selkeyttäminen ja näkyvyyden parantaminen a) keinona korostuu esimerkiksi ko. yrityspalveluiden tuominen esiin www-sivustona soveltaen yrityssuomi.fi kehittämishankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia b) alueellisten oppaiden ja esitteiden laadinta yrityksille suunnatuista palveluista 4) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen ja muiden alueen elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvien tahojen käytännön toiminnan vahvistaminen omalla erikoisosaamisella sekä välittävällä ja kokoavalla roolilla a) roolia toteutetaan erityisesti kehittämis- ja rahoitusresurssien hankinnan ja toimijaohjauksen kautta, mutta myös em. liittyvänä suorana yrityskohtaisena ohjauksena ja neuvontana tavoitteena on hankkia ja välittää yritykselle tarpeen mukaiset rahoitus-, kehittämis- ja asiantuntijaresurssit. 5) Toimialakohtainen kehittämistyö a) painopisteenä sekä seudun että potentiaalisten toimialojen kehittämistyön tukeminen ja hankevalmistelu 6) Teemakohtainen yhteistyö Kokkolan seudun KOKO -ohjelman kanssa Välittömänä vaikutuksena voidaan koordinoitu hanketoiminta painopistealueilla käynnistää välittömästi ohjelmakauden alusta. Perustettavien kehittämisryhmien myötä laaja osallistuminen ja aluelähtöisyys tehostuvat. Yritystoiminnan kehittäjäkoordinaattori käynnistää yritystoimintaa palvelevan uuden toimintamallin ja rakentaa laaja-alaisia koko yrityskenttää kattavia hankkeita. Muita välittömiä tuloksia ovat: Yrityspalvelut vastaavat seudun yritysten tarpeita Selkeä seudullinen yrityspalvelukokonaisuus ja palveluja tuottava verkosto on syntynyt Strategisesti tärkeitä hankkeita on käynnistynyt Alueen yrityspalvelut ovat näkyviä, tunnettuja ja helposti saavutettavia
8 Luovat alat 1) Parannetaan alueen palvelupolkuja luovien alojen osalta a) Erityistarpeiden tunnistaminen yritysneuvonnassa b) Toimijoiden verkostoituminen ja toimintaympäristön parantaminen c) Asiantuntijapalveluiden saatavuus d) Liiketoiminta-, rahoitus- ja markkinointiosaamisen tehostaminen 2) Koordinoidaan ja generoidaan seudullisia kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointihankkeita sekä jatkotyöstetään valmiita aihioita a) Koordinoidaan seutukunnan matkailun kehittämistä seudullisten matkailukeskittymien osalta b) Kehitetään alueen tapahtumien välistä yhteistyötä c) Rakennetaan kulttuuriin ja koulutukseen pohjautuvaa ohjelmallista kehityskäytävää Chydeniuksen tie Kaustisen seutukunnan ja Viisari ry:n hallinnoiman Keski-Suomen KOKO-ohjelmien toimesta d) Jalkautetaan maakunnallisia matkailu- ja hyvinvointistrategioita 3) Jalkautetaan TEM:in luovien alojen kehittämishankkeen toimenpiteitä maaseutualueille a) Jalkautetaan ja kehitetään osaltaan Jalostamo-konseptia (luovien alojen yrityshautomo) b) Järjestetään alueellisia ja kansallisia monialaisia työpajoja ja yrittäjätapaamisia c) Edistetään monialaisten verkostojen syntyä kaupunki- ja maaseututoimijoiden välillä d) Edistetään luovien alojen ja perinteisten toimialojen välistä strategista yhteyttä e) Aktivoidaan maakunnallista luovien alojen kehitystyötä ja verkostojen muodostumista 4) Pilotoidaan edelleen teemallisia klustereita. Jatketaan yhteistyötä tapahtumaklusterissa (Keski-Karjala, Keski-Suomi, Ylä-Pirkanmaa, Luoteis-Pirkanmaa, Kuhmo ja Kaustinen) Välittömänä alueellisena vaikutuksena on seutukunnan luovien alojen toimijoiden palvelupolkujen paraneminen sekä luovien alojen yritystoiminnan tilastoinnin ja strategisesti toimialaa yhdistävien hankkeiden käynnistäminen. Välittömänä vaikutuksena valtakunnallisen luovien alojen verkoston osalta on verkostossa kehitettävien toimintakonseptien jalkauttaminen maaseutualueille. Luovien alojen verkoston osavastuun toteuttaminen on osaltaan synnyttämässä yhtenäistä kansallista toimintamallia. Toimintamallin välitön vaikutus on luovien alojen kehittämistyön saaminen systemaattiseksi ja tavoitteelliseksi. Verkoston sisällä kehitetään edelleen kulttuuritapahtumien välistä yhteistyötä ja edistetään uusien teemaklustereiden (tapahtumat, av- ja media) syntymistä.
9 Luonnonvara-ala 1) Alueen strategisesti tärkeiden luonnonvara-alan kehittämistoimien koordinointi ja edistäminen a) luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostamiseen liittyvän kehittämistyön lisääminen yhteistyössä yritystoiminnan kehittäjien, T&K - ja koulutusorganisaatioiden kanssa. b) yritysten liiketoimintaosaaminen (alkutuotanto, jalostus, logistiikka), laatu, tuotantoprosessien hallinta c) toimialat ylittävä kehittämisverkosto luonnonvara-alalta mukana maatalous-, metsä-, bioenergia- ja turkisalan kehittämisorganisaatioita, yhteistyö muiden toimialojen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa d) ennakointityö ja rakennemuutokseen reagoiminen uusien liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksien kartoittamisella 2) Laadukkaiden bioenergian liiketoimintamallien ja tuotantomenetelmien kehittäminen a) biokaasu, metsäenergia b) uusien tuotteiden ja teknologioiden käyttöönotto c) koulutus ja tutkimus d) tarve- ja toteutettavuusselvitykset 3) Verkostoitumisen edistäminen (alue, yhdyskäytävät, kv-kumppanit) a) alueen innovaatiotoimijoiden yhteistyö ja strategiset kumppanuudet muualle Välittömänä vaikutuksena suunnitellaan ja käynnistetään strategisesti tärkeitä luonnonvara-alan hankkeita. Kehittämisryhmät aloittavat hankkeistamisen ja koulutustarjonnan suunnittelutyön. Luonnonvara-alan tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen yhteistyö alueen kehittämisessä tehostuu.
10 3. KOKO:n laadinta ja toteutus 3.1 Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toiminta-alue Ohjelman toteuttamisalue on Kaustisen seutukunta, johon kuuluvat Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Seutukunnan asukasluku on 16 500 asukasta. Seutukuntatyö on kuntien välistä yhteistyötä, jossa yhtenä vahvana tekijänä on EU:n kehittämisrahojen viisas hyödyntäminen alueella. Seutukunnan tehtävänä on kuntien yhteistoiminnan syventäminen, elinkeinotoiminnan seudullinen kehittäminen ja seudun edunvalvonnan tehostaminen. Seutuyhteistyö perustuu kuntien itsenäiseen päätäntävaltaan. Yhteistoimintahankkeet toteutetaan tapaus-kohtaisesti joko kaikkien kuntien tai joidenkin kuntien välillä. Kehittämistyöhön on käytössä lukuisia EU:n, valtion ja kuntien rahoituskanavia - seutukunnan keskeisiä tehtäviä on hyödyntää ja kanavoida alueellemme mahdollisimman hyvät kehittämismahdollisuudet elinkeinoelämän ja alueen kehittymisen hyväksi. Uusien ideoiden hyödyntämisen ohella pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää myös suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua. Seutukunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, peruskuntien ja elinkeinoyhtiöiden, seudullisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä rahoittajien kanssa. Alueella toimii useita aktiivisia järjestöjä ja yhteisöjä. Perinteisesti seutukunnalla on vallinnut vahva talkoohenki ja kansalaisten aktiivinen toiminta. Kansalaistoiminta tulee olemaan yhä tärkeämpi voimavara alueen kehittämisessä. Maaseudun kehittämisessä tulee voimistaa paikallista toiminnallisuutta kylätoimintaa aktivoimalla ja ohjaamalla sille resursseja. KOKO-ohjelma selkiyttää eri toimijoiden rooleja seudullisessa kehittämistyössä. Paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry. toteuttaa alueella Kylä maailmassa kehittämisohjelmaa, jossa kylien ja yhteisöjen kehittäminen sekä mikroyritysten toiminnan tukeminen sekä rahoittaminen on keskeistä. Yhteistyö KOKO-ohjelman kanssa syntyy tiedon vaihdosta, kehittämisryhmiin osallistumisesta ja yhteisestä suunnittelusta ja koordinoinnista. Toimintaryhmän painopiste on ruohonjuuritason toiminnassa ja KOKO -ohjelma puolestaan keskittyy suurten hankekokonaisuuksien suunnitteluun sekä erilaisten rahoituskanavien hyödyntämiseen. Kaustisen ja Kokkolan luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen keskittyy Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston koordinoima luonnonvara-alan kehittämisverkosto.
11 3.2 Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen KOKO -ohjelman laadintaprosessissa on pyritty laajaan osallistamiseen. Laadinnassa on ollut hyvin kiinteästi mukana seutukunnan johtoryhmä, joka koostuu kuntajohtajista. Myös seutuvaltuusto, jossa on 21 luottamushenkilöä, on kevään aikana pitänyt useamman työpajan seutukunnan haasteiden, vahvuuksien analysoimiseksi ja seudun kehittämislinjausten laatimiseksi. Lisäksi seutukunnan vahvuuksia käsiteltiin TEM:in järjestämässä työpajassa. Seutukunnan henkilökunnan ja organisaatioiden valmisteluaikataulu on seuraava: 31.3. Alueellinen työpaja, Vaasa 8.4. Seutuvaltuuston seminaari 23.4. Johtoryhmän kokous / Verkostot koolla (Helsinki) 4.5. Seutuvaltuuston seminaari 14.5. Kulttuuriklusterin ohjausryhmä (Jyväskylä) 14.5. Yhteistyökokous Kokkolan seutukunta, Kosek, Kokkolan ja Kannuksen kaupungit 20.5. Johtoryhmän kokous 26.5. Seutuvaltuuston kokous 29.5. Ohjelma-luonnoksen lähettäminen sähköisesti Työ- ja elinkeinoministeriöön 3.6. Koordinaattoritapaaminen (Helsinki) 4.6. Yhteistyökokous paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry vko 23-24 Alueen kuntien käsittelyt kunnanhallituksissa 16.6. Johtoryhmän kokous 23.6. Seutuvaltuuston kokous 30.6. Hyväksytty ohjelmaehdotus TEM:ille Lopullisen ohjelma-asiakirjan hyväksyvät kunnanhallitukset ja seutuvaltuusto. Ohjelman laatimisprosessissa on käyty neuvottelut maakuntaliiton, maakunnan oppilaitosten ja niiden kehittämisyksiköiden, Yliopistokeskus Chydeniuksen, paikallisen toimintaryhmä Pirityiset ry:n, Kokkolan ja Kannuksen kaupungin, Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja LUOVA-verkoston edustajien kanssa. Kaustisen seudun KOKO -ohjelman valmisteluprosessi ja materiaalit ovat olleet maaliskuusta 2009 lähtien omilla verkkosivullaan seutuportaalin yhteydessä (www.kase.fi). Sivustolla oli myös palauteosio, jonka avulla valmistelua oli mahdollista kommentoida.
12 3.3 Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa, suhde maakuntaohjelmaan ja muihin kehittämisinstrumentteihin Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat seudun elinkeinostrategiaan, kehittämissuunnitelmiin, maakuntaohjelmaan ja maakuntasuunnitelmaan, maakunnallisiin strategioihin sekä toimintasuunnitelmiin. KOKO -ohjelmassa toteutetaan usean alueen käsittäviä verkosto-ohjelmia kuten luonnonvara-alan kehittämisverkostoa ja luovien alojen valtakunnallista verkostoa. Ohjelma toteuttaa Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman yleistavoitteita: väestömäärän kasvu ja väestön kasvun laventuminen koko maakuntaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, erityishuomio naisten työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseen koulutusväylien luominen ajatuksella työtä vastaavaa koulutusta keskeisille toimialoille selkeät innovaatioympäristöt, joiden kehittymistä tuetaan ohjelmasopimuksilla tietoverkkojen tehokäyttö maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energiantuotannon merkittävä lisääntyminen Ohjelma toteuttaa Kaustisen seutukunnan elinkeinostrategian päälinjauksia: luodaan mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle ja kehittymiselle pidetään seutukunnan väestökehitys positiivisena ja muuttoliike tasapainossa alueen eri toimijoiden yhteistyöllä panostetaan asumismahdollisuuksien ja infrastruktuurin kehittymiseen sekä koko perheen viihtymiseen seudulla pidetään palvelutaso kilpailukykyisenä Kuva 5. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma paikallisuuden ja alueellisuuden näkökulmasta.
13 Kaustisen seudun KOKO -ohjelma ohjaa kehittämistoimintaa. Se jalkauttaa hankkeistamalla alueen strategiat käytännön toiminnan tasolle. Toiminnasta saatavilla kokemuksilla ja tuloksilla vaikutetaan strategiseen suunnitteluun. Kuva 6. KOKO -ohjelman kehittämistoimintaa ohjaava vaikutus. KOKO jalkauttaa, mutta myös täydentää ja kehittää maakuntaohjelmaa. KOKO tuo paikalliset tarpeet maakunnallisiin kehittämisohjelmiin. 3.4 Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja Kaustisen seutukunnan KOKO-ohjelman toteuttaminen on organisoitu seuraavasti: Ohjelman toteuttamista ohjaa seutukunnan johtoryhmä, joka koostuu seudun kuntien johtajista Operationaalisena johtajana ja kokonaisuuden koordinoijana on ohjelmajohtaja. Hallinnollisen vastuun ohella ohjelmajohtaja toimii päätöksenteon valmistelijana ja ohjausryhmän esittelijänä. Ohjelmajohtaja vastaa kehitysryhmien työn koordinoinnista sekä seudullisen, maakunnallisen ja ylimaakunnallisen kehittämisyhteistyön kokoamisesta. Ohjelmajohtajan työn sisällöt painottuvat em. lisäksi ohjelman läpileikkaavien toimintalinjojen toimenpiteisiin. Toiminnan koordinoinnista toimenpidelinjoittain vastaavat koordinaattorit: Elinkeinojen kehittämiskoordinaattori, joka on kokopäiväinen. Luovien alojen koordinaattori, joka on puolipäiväinen ja toimii myös puolipäiväisenä luovien alojen verkostokoordinaattorina. Luonnonvara-alan kehittämisen osalta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto toimii KOKO -ohjelmassa osatoteuttajana. Osatoteutuksesta laaditaan yhteistoimintasopimus. Osatoteutus on resursoitu henkilöstö- ja matkakuluihin noin puolen henkilötyövuoden laajuisesti. KOKO-ohjelman hallinnosta ja tiedottamisesta vastaa puolipäiväinen ohjelmasihteeri. Sihteeri osallistuu myös ohjelman toteuttamiseen liittyviin tehtäviin kuten esimerkiksi suunnitteluun, hankevalmisteluihin sekä dokumenttien ja selvitysten laatimiseen.
14 KOKO:n tavoitteena on kehittää Kaustisen seudulle uudenlaista, päätöksenteon valmistelua hajauttavaa ja toimijoita paremmin sitouttavaa toimintamallia, joka yhteistyön uudistamisen ohella aikaansaa aitoa kumppanuutta. KOKO-ohjelman toteuttamiseen liittyy oleellisena osana kehitysryhmien perustaminen ja toiminta valituissa toimenpidekokonaisuuksissa. Toimenpidekokonaisuuden koordinaattorin tukena on keskeisistä toimijoista, yrityksistä ja asukkaista koottu kehitysryhmä, joka kokoaa ohjausryhmän tyyppisesti muun muassa toimialojen / teemakokonaisuuksien kehittämistarpeita. Kehitysryhmän tehtävä on kehittämispainotteinen, hankkeita valmisteleva, ennakoiva ja ideoiva. Toisaalta ryhmälle voidaan antaa esimerkiksi lausunnonanto-oikeus suunnitteilla olevista hankkeista. Uudenlaisen toimintamallin avulla aktivoidaan ja edistetään aluelähtöistä kehittämistyötä. Kehitysryhmien kokoonpano on alustavasti seuraava (vaihtelee jonkin verran teemoittain): Seudun yrittäjien / yrittäjäjärjestön edustus: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Seudun yrityspalvelujen edustajat Alueen kuntien edustus Kokkolanseudun KOKO-ohjelman edustaja Kaustisen TE-toimiston edustaja Kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden edustajat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centria, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Yrityspalveluorganisaatioiden edustajat: Pohjanmaan TE-keskus Paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry Yritystoiminnan kehittämisryhmän koostumus, rooli ja asemointi tarkennetaan myöhemmin uudelleen, koska esimerkiksi seudullisten yrityspalvelujen, TEM:in ja TE-toimistojen välisiä yhteistyösopimuksia uudistetaan parhaillaan. Kehitysryhmän koostumus ja rooli on siten harkittava tarkkaan pienellä seudulla, jotta päällekkäisiä työryhmiä ei syntyisi. Seudun yritystoiminnan kehittämisen kokoamisessa KOKO ohjelman koordinoiva rooli tuleekin erittäin merkittäväksi. Luovat alat Luovien alojen alueelliseen kehittämisryhmään valitaan kuntakohtaisesti luovien alojen asiantuntijoita ja osaajia. Kehitysryhmät kokoontuvat teemallisiin tapaamisiin, joihin kutsutaan paikallisten rahoittajien lisäksi myös luovien alojen yrittäjiä. Luovien alojen kehittämisryhmä toimii myös luovan talouden kehittämishankkeen jalkauttamisen apuna. Kehitysryhmissä paneudutaan mm. luovien alojen yrityskannan selvittämiseen ja alueellisten sekä aluerajat ylittävien verkostojen rakentamiseen. Luonnonvara-alan kehittämisverkosto Luonnonvara-alan kehittämisverkostolla on toimivat maakunnalliset teemapohjaiset yhteistyöryhmät, joita koordinoi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto. Ryhmien toimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan KOKO -ohjelman toteuttamisen aikana. KOKO -ohjelmaa toteutetaan Luonnonvara-alan osalta yhteistyössä Kokkolan seutukunnan kanssa. Kaustisen seudulla perustetaan alueellinen kehittämisryhmä, joka koostuu kuntien asiantuntijoista (mm. maaseutuasiamiehet). Ryhmän toiminnassa hyödynnetään jo toimivan maaseututiimin toimintamalleja. KOKO-ohjelman käynnistämien hankkeiden toteuttamiseen kunnat varautuvat vuosittain kuntaosuuksilla. KOKO-ohjelmaan on resurssoitu asiantuntijapalveluna tehtäviä hankkeisiin liittyviä esiselvityksiä. Näiden lisäksi resurssit sisältävät toiminnan vaatimia käyttömenoja.
15 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen 4.1 Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus Kaustisen seudun KOKO-ohjelma on joustava toimintaohjelma, jolla seutu selviää ennakoimattomissa tulevaisuuden tilanteissa. Ohjelmassa toteutuu ennakoivuus siten, että ohjelman tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta aluekehityksen tulevaisuuden kehityssuuntien kannalta arvioidaan vuosittain. Ohjelman vaikuttavuutta tulevaisuuden kehityssuuntien suhteen arvioidaan myös yhteistyössä aluekehitystutkimuksen esim. Yliopistokeskus Chydeniuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö Centrian kanssa. Ennakoinnin selvittäminen voidaan teetättää opinnäytetöinä. Ohjelman kriittisessä arvioinnissa yhdistetään palautteet käytännön toimijoilta ja alan tutkijoilta. Ohjelman oppivuus toteutuu siten, että vuosittain kerättävällä palautteella toimijoilta, yrityksiltä, yhteisöiltä ja asukkailta ohjelman keskeisiä tavoitteita voidaan tarkentaa. Ohjelman toteuttamisen periaatteena on oppia toimintatavoista esim. verkostoitumisesta vakiinnuttamalla ne alueen kehittämisen toimenpiteisiin. 4.2 Kumppanuus Ohjelman keskeisenä periaatteena kehitystyössä on yhdistää eri tahojen resursseja ja näkökulmia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kumppanuus ja aluelähtöisyys toteutuu kolmen vahvuusalueen toimenpidealueelle perustettavien kehittämisryhmien toiminnassa. Ryhmiin kootaan alueella ja kumppanuusalueilla toimivat kehittämistahot. Alueen ulkopuolista kumppanuutta rakennetaan synergiayhteistyöllä Kaustisen seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan välillä. Tässä maaseudun ja kaupunkiseudun yhteistyössä kehittäminen on vuorovaikutteisen keskustelun ylläpitämistä ja osallistumista käytännön yhteisiin kehittämishankkeisiin. Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelmassa noudatetaan kumppanuudessa seuraavia periaatteita: kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli kumppanuusosapuolet ovat yhdenvertaisia alueen suuruudesta, rakenteesta, kehitystasosta huolimatta kumppanuus perustuu läpinäkyvään ja avoimeen toimintaan sekä tehokkaaseen viestintään vastuu toiminnasta jakautuu kaikille osapuolille kumppanuudessa kehitetään yhteisiä neuvottelun välineitä esim. yhteiset työryhmät kumppanuuden tavoitteet ja muodot viitoitetaan yhteisillä sopimuksilla
16 4.3 Verkostoituminen KOKO-ohjelmassa verkostoituminen on tärkein kehittämisen toimintamuoto. Vahvuuksista, joihin seudun tulevaisuus rakentuu, yritystoiminnassa pääpaino on toimijalähtöinen verkostoituminen: yritykset, yritysneuvontaorganisaatiot (kuten esimerkiksi Kokkolanseudun Kehitys Oy ja alueelliset organisaatiot Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan TE-keskus ja Pro Agria Keski-Pohjanmaa sekä laajemmat organisaatiot kuten vientineuvontaorganisaatio Viexpo) muodostavat toimijoiden verkoston. Yritystoiminnan yhteistyöverkostossa korostuvat myös alueen keskeiset koulutusorganisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eri yksiköt ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria. Kaustisen seutukunta toteuttaa KOKO -ohjelman ohella seudullista yrityspalvelua, mikä antaa luontevan perustan yhteistyömallin yritystoiminnan kehittämiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa on nähtävissä entistä tärkeämpänä yhteistyökumppanina Kaustisen TE-toimisto. Luovien alojen kehittämisessä, joihin kuuluvat kulttuuri, matkailu ja hyvinvointipalvelut, kehittäminen tehdään yhteistyössä valtakunnallisen luovien alojen verkoston kanssa sekä paikallisten kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutusorganisaatioista tärkeimpiä kumppaneita ovat Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ja Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto (media- ja viestintäalat), Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto / Toholammin yksikkö (entinen Artesaaniopisto) ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (esittävä taide). Tapahtumayhteistyön pilottikokeilun (entinen Kulttuuriklusteri) osalta KOKO -ohjelmassa jatkavat yhteistyössä entiset AMO -alueet: Keski- Karjala, Luoteis-Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Kuhmo (jälkimmäinen osana Kajaanin KOKO -ohjelmaa). Luonnonvara-alan verkostossa ovat tiiviimmin mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Kannuksen yksikkö, Metlan Kannuksen toimintayksikkö, ProAgria Keski- Pohjanmaa, MTK Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry sekä Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Metsäkeskus Etelä- Pohjanmaa, alueen metsänhoitoyhdistykset ja Keski-Pohjanmaan 4H-piiri. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat mm. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Teknologiakeskus KETEK, Osaamiskeskusohjelman Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria. Seudun sisäisessä verkostoitumisessa tärkeimpiä verkostokumppaneita ovat alueella toimivat yrittäjäorganisaatiot, Leader-toimintaryhmä, kansalaisyhteisöt ja koulutuslaitokset. Ohjelma tukee seudun toimijoiden verkostoitumista myös alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
17 4.4 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Ohjelma kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti. Kohderyhmänä ovat kaikki seudun asukkaat. Aluekehityksen toimenpidekokonaisuudessa tavoitteena on kaikkien asukkaiden viihtyvyyden turvaaminen ja parantaminen. Ohjelmassa luodaan sellaiset osallistumismuodot, jotka mahdollistavat alueen asukkaiden laajan osallistumisen kehittämistyön päätöksentekoon. Elinkeinojen toimenpidekokonaisuudessa tavoitteena on uusien työpaikkojen synnyttäminen ja monipuolinen yrityskenttä. Työpaikkojen perustamisessa yksi tärkein tavoite on uusien naistyöpaikkojen perustaminen. Seutukunnalla on mahdollisuuksia tulevaisuudessa palvelusektorin kasvattamiseen. Yrityskenttää monipuolistetaan tukemalla naisyrittäjyyden lisäämistä. Toimenpidekokonaisuudessa Osaaminen tuetaan ennakkoluulottomia ammatinvalinnan ratkaisuja, koska henkilöstön rekrytointi tulee perustua osaamiseen eikä perinteisiin sukupuolirooleihin. Tämä käytännössä tarkoittaa naisten sijoittumista perinteisille miesten aloille mm. metalli- ja puuteollisuuteen ja miehiä palvelu- ja hoitoaloille. 4.5 Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Ohjelma ottaa huomioon kestävän kehityksen edistämisen toimintalinjojen toteuttamisessa. Seudun yksi suurimmista haasteista on sisäänmuuton lisääminen. Luonto ja ympäristö ovat alueella kehittämisresurssi. Tämän resurssin oikea hyödyntäminen edellyttää seudun imagon terävöittämistä viihtyisänä ja luontoa lähellä olevana asuinalueena, millä on suora yhteys asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointiin. Aluekehittämisessä kestävä kehitys huomioidaan viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Elinkeinoissa LUOVA-verkosto kehittää luontoa säästäviä ja uudistuvia luonnonvaroja käyttäviä tuotantomuotoja esimerkiksi bioenergian käyttö ja alueelta saatavien luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostaminen. Seutu kehittää tieto- ja viestintäteknologian soveltamista yritystoiminnassa. Kansalaisille suunnattujen verkkopalvelujen lisäämistä ja kehittämistä tuetaan. Osaamisen lisäämisessä on tärkeää ympäristösuojelun ja ilmastomuutoksen ehkäisemisen merkitys alueen tasapainoiselle kehittämiselle.
18 5. Ilmoittautuminen kansallisiin verkostoihin sekä pilotoitaviin kansallisiin verkostoihin Kaustisen seutukunta ilmoittautuu mukaan valtakunnalliseen luovien alojen verkostoon. Seudulla on osaamista valtakunnallisen luovan alojen verkoston maaseutu-osion koordinoimiseen (ent. Kulttuuriklusteri). Tulevassa ohjelmaesityksessä verkoston koordinointivastuu jakautuu Rauman seudun ja Kaustisen seudun kesken.
19 6. Rahoitus Kaustisen seudun KOKO -ohjelman resurssien jakautuminen perustuu alueen tarpeisiin ja alueelle soveltuviin toimintamalleihin. Toimintamalli perustuu ohjelmassa toimivien koordinaattoreiden vahvaan aluelähtöiseen kehittämistyöhön - koordinaatioresurssi käytetään konkreettisiin toimenpiteisiin, muun muassa hankkeistukseen. Kaustisen seutukunta hakee 70% tukitasoa alueen erittäin haasteellisen kuntatalouden ja elinkeinoelämän tilanteen vuoksi. Maakunnan sisällä seutukuntien tasapuolinen kehitys ei ole toteutunut. Tilannetta pyritään korjaamaan Kaustisen seudun omalla KOKO -ohjelmalla. Rahoitus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Seutukunnan Kunnat 30 % 76 530 79 080 81 750 84 540 321 900 Seutukunnan kunnat 100 % verkostomaksu 3 057 3 057 3 057 3 057 12 228 Seutukunnan kunnat yhteensä 79 587 82 137 84 807 87 597 334 128 K-P liitto/mkr 20 % (Kohdat A ja B) 51 020 52 720 54 500 56 360 214 600 Luovien alojen verkosto (Kohta C) 30 000 31 300 32 600 34 000 127 900 Alueilta tuleva rahoitus yhteensä 160 607 166 157 171 907 177 957 676 628 valtio-tem perusrahoitus, 50 % 127 550 131 800 136 250 140 900 536 500 Yhteensä 288 157 297 957 308 157 318 857 1 213 128 A: Ohjelman johtaminen, koordinointi, hallinnointi, viestintä ja muut yleiskulut 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Henkilöstökulut 189 000 197 500 206 400 215 700 808 600 ohjelmajohtaja koordinaattori, elinkeinojen kehitt. koordinaattori, kulttuuri ½ pv (verkostokoord. ½ pv) koordinaattori, luonnonvara-alat ½ pv sisäiset palkkakulut, sihteeri ½ pv Palvelujen ostot 38 000 38 000 38 000 38 000 152 000 Aineet ja tarvikkeet 3 100 3 100 3 100 3 100 12 400 Vuokrat 10 000 10 000 10 000 10 000 40 000 A: Yhteensä 240 100 248 600 257 500 266 800 1 013 000 B: Selvitykset, kartoitukset ja tutkimukset: 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Asiantuntijapalvelut 15 000 15 000 15 000 15 000 60 000 B: Yhteensä 15 000 15 000 15 000 15 000 60 000 A+B: yhteensä 255 100 263 600 272 500 281 800 1 073 000 C: Verkostojen koordinointi 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Henkilöstökulut, kulttuuriverkoston koord. ½ pv 25 000 26 300 27 600 29 000 107 900 Muut kulut, kulttuuriverkoston koord. ½ pv 5 000 5 000 5 000 5 000 20 000 Koordinaattorin kulut yhteensä (verkosto) 30 000 31 300 32 600 34 000 127 900 Verkostomaksu (kunnat 100 %) 3 057 3 057 3 057 3 057 12 228 C: Yhteensä 33 057 34 357 35 657 37 057 140 128 A+B+C: YHTEENSÄ 288 157 297 957 308 157 318 857 1 213 128
20 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Luovien alojen verkosto KOKO:ssa (www.tem.fi/koko) Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen