FI FI FI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.12.2009 KOM(2009)667 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN YHTEISÖN VIIDES KANSALLINEN TIEDONANTO, JOKA ANNETAAN ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAN YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN PUITESOPIMUKSEN (UNFCCC) MUKAISESTI (ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen 12 artiklassa vaadittu kertomus) {SEK(2009)1652} FI FI
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 3 1.1. Kansalliset olosuhteet... 4 1.2. Inventaario... 5 1.3. Politiikat ja toimenpiteet... 6 1.4. Ennusteet... 6 1.5. Vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen... 10 1.6. Rahoitusvarat ja teknologian siirto... 11 1.7. Tutkimus ja järjestelmällinen seuranta... 12 1.8. Opetus, koulutus ja valistus... 13 FI 2 FI
1. TIIVISTELMÄ Tämä asiakirja on Euroopan yhteisön (EY) viides kansallinen tiedonanto, joka on laadittu ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 12 artiklan nojalla. EY ja sen 27 jäsenvaltiota ovat jo useita vuosia toimineet aktiivisesti yhdessä ja erikseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toimintaa tehostettiin merkittävästi vuonna 2008, jolloin EY hyväksyi yhdennetyn ja kunnianhimoisen energia-alaa ja ilmastonmuutosta koskevan politiikka- ja toimenpidepaketin. Pakettiin kuuluu ehdotuksia, jotka koskevat uusiutuvia energialähteitä, EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS), jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi ETS:n ulkopuolelle jääviltä aloilta sekä hiilidioksidin geologista varastointia. Paketissa vahvistetaan erityistavoitteita vuodelle 2020. Paketissa säädetään myös oikeudellisesti sitovasta sitoumuksesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kuin energia- ja ilmastonmuutospaketista sovittiin, annettiin asetus päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja sovittiin, että fossiilisten polttoaineiden toimittajien on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko polttoaineentuotantoketjusta. Muita tärkeitä toimia ovat ilmailun sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään sekä uusi direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämiseksi. EY panee aktiivisesti täytäntöön nykyisiä politiikkoja ja kehittää jatkuvasti uusia pystyäkseen reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin. Politiikan kehittämistä tukevat ilmastojärjestelmän tutkimus ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtäminen. On myös löydettävä vaihtoehtoja, joiden avulla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä ja siihen voitaisiin sopeutua. Tietyissä hankkeissa keskitytään teknologioihin ja strategioihin, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää tietyillä talouden sektoreilla, kuten energiantuotannossa ja liikenteessä. Nykyisten politiikkojen vaikutus alkaa näkyä. Esimerkiksi energiankulutus henkeä kohti on vuodesta 2003 laskenut hitaasti 27 maan EU:ssa. Vuosina 1990 2007 myös kasvihuonekaasupäästöt vähenivät. Primaarienergiaintensiteetti on laskenut jatkuvasti vuodesta 1996. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on myös lisääntynyt tuntuvasti. EU-15-maiden odotetaan pääsevän Kioto-tavoitteeseensa nykytoimenpiteillä ja Kioton mekanismien käytöllä. Vuoteen 2020 mennessä EU-15-maiden päästöjen (lukuun ottamatta LULUCF-alojen päästöjä 1 ) ennustetaan nykytoimenpitein tasaantuvan noin vuoden 2010 tasoille, kun taas 27 EU-maan päästöjen kokonaisuudessaan odotetaan vähenevän hieman ennen kuin ne palaavat vuoden 2005 tasoille vuoteen 2020 mennessä. Kun lisätoimenpiteet ovat käytössä, ennustetaan 27 EU-maan päästöjen kuitenkin jatkavan laskuaan tasaisesti vuoteen 2020. Vähennys arvioidaan 15 prosentiksi verrattuna vuoden 1990 tasoihin (vaikkakaan monien jäsenvaltioiden ennusteissa ei vielä oteta täysin huomioon uusien ehdotettujen ilmastopolitiikkojen vaikutusta). Kahdenkymmenen jäsenvaltion tiedot osoittavat, että LULUCF-toimialoilla kasvihuonekaasujen nettopoistumat ilmakehästä yleensä lisääntyivät vuosina 1990 2007. LULUCF-toimialoilta peräisin olevan hiilen netto-oton odotetaan kuitenkin vähenevän nopeasti vuoteen 2020 mennessä ja palaavan vuoden 1990 tasoille. Sen vuoksi LULUCF- 1 Land-Use, Land-Use Change and Forestry eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous FI 3 FI
toimialoilta peräisin olevien kasvihuonekaasujen nettomäärät saattavat lisääntyä vuoteen 2020 mennessä. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi, EY myöntää myös, että joitakin vaikutuksia ei voi välttää menneiden aikojen päästöjen vuoksi. EY on siksi aloittanut tutkimus- ja muuta toimintaa, jotta näitä vaikutuksia opittaisiin ymmärtämään ja voitaisiin kehittää keinoja mukautua niihin. EY auttaa myös kehitysmaita vahvistamaan valmiuksiaan tulla toimeen ilmastonmuutoksen kanssa. Politiikkaa pyritään kehittämään koordinoidummin, ja sitä varten laaditaan valkoinen kirja, jossa määritellään EY:n politiikan suunta tulevina vuosina. Ilmastonmuutosta torjutaan kotimaisilla toimilla, mutta EY on myös sitoutunut voimakkaasti auttamaan kehitysmaita niiden taistelussa köyhyyttä vastaan ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on erottamaton osa tätä toimintaa. Viime vuosina on erityistä ilmastonmuutosta koskevaa yhteistyötä vahvistettu merkittävästi useissa eri puitteissa. Ilmastonmuutokseen liittyvä EY:n rahoitustuki on lisääntynyt tasaisesti muutamina viime vuosina. EY tunnustaa, että yleisön tietoisuus ilmastonmuutoksesta sekä sitä koskeva valistus ja koulutus ovat tärkeitä. Tätä tiedonantoa valmisteltaessa järjestettiin kuusi viikkoa kestänyt kuulemiskierros, jossa pyydettiin kommentteja eurooppalaisilta järjestöiltä, joilla on ilmastonmuutosta koskevaa toimintaa. Kuulemisessa saadut kommentit auttoivat tiettyjen tietojen esittämisessä. Kuultiin myös monenlaisia mielipiteitä EU:n ilmastopolitiikan viimeaikaisesta edistyksestä. Ne olivat usein myönteisiä, erityisesti hiljattain vahvistetun energia- ja ilmastopaketin suhteen, mutta niissä otettiin myös esiin joitakin huolenaiheita ja viitattiin aloihin, joissa sidosryhmien mielestä tarvittiin lisätoimia. EY:n tavoitteena on, ettei maapallon keskilämpötila vuoden 2012 jälkeen nouse yli kahta celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Kahden celsiusasteen kynnys voi ylittyä jo vuonna 2050, jos päästöt kasvavat nykysuuntausten mukaisesti. Merkittäviä sopeutumistoimia tarvitaan, vaikka maapallon keskilämpötilan nousu pysyisi alle 2 celsiusasteen. EY:n mukaan kolme keskeistä haastetta ovat: tavoitteet ja toimet, rahoitus sekä tehokkaiden maailmanlaajuisten hiilimarkkinoiden perustaminen. Vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen sopimuksen on oltava riittävän kunnianhimoinen ja kattava, ja siinä on sovittava vertailukelpoisista vähennyksistä kaikissa kehittyneissä maissa, ja on sovittava, miten kehitysmaissa rajoitetaan päästöjä. Jos tällaiseen sopimukseen päästään, EY sitoutuu lujasti nostamaan vähennystavoitteensa 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosentin sitovasta tavoitteesta. 1.1. Kansalliset olosuhteet Väestö Talous EU:hun kuuluu nyt 27 jäsenvaltiota. Viimeksi siihen liittyivät Bulgaria ja Romania 1. tammikuuta 2007. 27 EU-maan väkiluku on kasvanut jatkuvasti noin 0,3 prosenttia vuodessa. Suuntaus on sama kuin neljännessä kansallisessa tiedonannossa. FI 4 FI
27 EU-maan BKT on kasvanut tasaisesti (noin 2,3 prosentin vauhdilla vuosina 1995 2007). Tähän on vaikuttanut pääasiassa palvelualojen voimakas kasvu. Energia Liikenne Primaarienergian ja loppuenergian kulutuksen kokonaiskasvu on vuosina 1990 2007 ollut noin 0,5 prosenttia vuodessa, mutta kulutus on viime vuosina vakiintunut. Neljännessä kansallisessa tiedonannossa mainittu suuntaus eli siirtyminen primaarienergiayhdistelmässä hiilestä kaasuun on jatkunut. Uusiutuvien energialähteiden (lähinnä tuulivoiman ja biomassan) osuus on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuodesta 2002. EU:n riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on kasvanut nopeammin neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen, mikä aiheuttaa huolta energiahuollosta. Loppuenergiakulutuksen kasvu on johtunut suurelta osin energiankysynnän jatkuvasta kasvusta liikenteessä. Sekä rahti- että matkustajaliikenne ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 1990. Matkustajaliikenteen kasvussa on alkanut näkyä hienoista irtautumista talouskasvusta. Maan käyttö, maa- ja metsätalous Maatalousmaan osuus on yleensä pienentynyt useimmissa jäsenvaltioissa noin kymmenellä prosentilla vuosina 1990 2005. Metsätalousmaa (johon ei lueta muita metsää kasvavia alueita) on lisääntynyt noin kahdeksalla prosentilla samana aikana. 1.2. Inventaario Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 27 maan EU:ssa (LULUCF-aloja lukuun ottamatta) laskivat 9,3 prosenttia vuosina 1990 2007. EU-15-maissa ne laskivat 4,3 prosenttia samana aikana. Sekä 27 maan EU:ssa että EU-15-maissa suurin suhteellinen muutos nähtiin jätealalla, jolla metaanipäästöt hoidetuilta kiinteän jätteen kaatopaikoilta laskivat huomattavasti. Viiden viimeisen vuoden keskiarvona laskettuna EU-15-maiden päästöt (LULUFC-aloja lukuun ottamatta) olivat 3,1 prosenttia perusvuoden arvoa pienemmät. Kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt laskivat 1,2 prosenttia 27 maan EU:ssa ja 1,6 prosenttia EU-15-maissa vuodesta 2006 vuoteen 2007. Tämä johtui suureksi osaksi kotitalouksien ja palvelualojen hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä, mikä taas johtui siitä, että vuosi 2007 oli lämpimämpi kuin 2006, sekä siitä, että FI 5 FI
polttoaineen hintavaihtelujen johdosta ostettiin erityyppisiä polttoaineita (vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006 sekä vuonna 2008). 1.3. Politiikat ja toimenpiteet Monia voimassa olevia EY-tason politiikkoja ja toimenpiteitä tehostetaan, jotta voidaan saavuttaa yhdennetystä energia- ja ilmastonmuutospaketista johtuvat tavoitteet. EY on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Se on myös lujasti sitoutunut nostamaan tätä tavoitetta 30 prosenttiin, mikäli tyydyttävä kansainvälinen sopimus saadaan aikaan. EY on sitoutunut tuottamaan 20 prosenttia koko EU:n loppuenergian bruttokulutuksesta (mukaan luettuna sähkö, lämpö ja liikenne) uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi edellytetään, että uusiutuvien energianlähteiden osuus kaikissa liikennemuodoissa olisi vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta. EY on sitoutunut vähentämään primaarienergian kokonaiskulutusta vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia verrattuna perustasoon, jossa ei toteuteta mitään toimenpiteitä. EU:n päästökauppajärjestelmä on nyt toisessa vaiheessaan (2008 2012). Sitä on tehostettu ensimmäisestä kaudesta (2005 2007) saatujen kokemusten perusteella. Kolmanteen vaiheeseen suunnitellaan lisää tehostusta ja laajennusta. Ilmailuala on määrä ottaa mukaan järjestelmään (jo vuodesta 2012). Uutta lainsäädäntöä on annettu muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jätetyillä aloilla, hiilen talteenotosta ja varastoinnista, uusien henkilöautojen päästövaatimuksista, liikenteen polttoaineiden tuotannosta ja energiatehokkaista tieliikenneajoneuvoista. Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävien kansainvälisten ilmastonmuutosta koskevien neuvottelujen onnistuminen on EY:lle keskeisen tärkeä asia. 1.4. Ennusteet EU-15-maat asettivat Kioton pöytäkirjan nojalla päästövähennystavoitteeksi keskimäärin kahdeksan prosenttia perusvuoden päästöistä vuosien 2008 ja 2012 välillä. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan EU-15-maissa vuonna 2010 olevan 7,5 prosenttia perusvuoden päästöjä pienemmät. Nykyisillä toimenpiteillä päästöjä vähennetään 320 Mt perusvuoden päästöistä (4266 Mt). Lisätoimenpiteillä arvioidaan voitavan vähentää EU-15-maiden päästöjä 9,2 prosenttia perusvuoden päästöjen alle (niillä vähennetään päästöjä vielä 73 Mt) vuonna 2010. EU-15- maiden päästöjen ennustetaan vuonna 2010 olevan 1,2 prosenttiyksikköä alle Kioton vuoden 2010 tavoitteen. Tässä otetaan huomioon kotimaisten politiikkojen ja toimenpiteiden odotettu vaikutus. FI 6 FI
EU:n jäsenvaltiot aikovat käyttää joustomekanismeja, minkä avulla EU-15- maiden ennakoituja päästöoikeuksia saatetaan voida lisätä tällä sitoumuskaudella vielä 2,2 prosentilla (93 Mt) 94,2 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin, ja hiilinielujen käytöllä niitä voidaan lisätä vielä 1,0 prosenttia (42 Mt) 95,2 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin. Lisäksi EU:n päästyökauppajärjestelmään kuuluvien toiminnanharjoittajien joustomekanismeista hankkimien päästöhyvitysten odotetaan lisäävän ennakoituja päästöoikeuksia sitoumuskaudella vielä 1,4 prosentilla (61,2 Mt) 96,6 prosenttiin verrattuna perusvuoden päästöihin. FI 7 FI
Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöt ja ennusteet EU-15-maissa (lukuun ottamatta LULUFC-aloja) skenaarioissa toimenpiteitä toteutetaan ja ei toimenpiteitä. EU-15 1990 2020. 100 Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut + EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus = 96.6 perusvuoden päästöt = 100 95 90 85 80 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kioton tavoite (EU-15) Kioton tavoite + Kioton mekanismit (EU-15) Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut (EU-15) EU-15-maiden päästöt EU-15-maiden nykyiset toimenpiteet EU-15-maiden lisätoimenpiteet Kioton tavoite + Kioton mekanismit + hiilinielut + EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus (EU-15) FI 8 FI
Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt ja ennusteet EU-27-maissa (lukuun ottamatta LULUFC-aloja) skenaarioissa toimenpiteitä toteutetaan ja ei toimenpiteitä. 105 100 perusvuoden päästöt=100 95 90 85 80 75 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 27 EU-maan päästöt 27 EU-maan nykyiset toimenpiteet 27 EU-maan lisätoimenpiteet 27 EU-maan tavoite vuodelle 2020 Huom. Pystyakselilla esitetty indeksi viittaa EU-15-maiden perusvuoteen, ts. vuoden 1990 hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöihin ja vuoden 1995 fluorattujen kaasujen päästöihin (Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa fluorattujen kaasujen perusvuosi on 1990). Tämä merkitsee sitä, ettei vuoden 1990 arvo EU-15-maille ole täsmälleen 100. Koska 27 maan EU:lla ei ole kollektiivista Kioton tavoitetta eikä siis myöskään yhteistä perusvuotta, pystyakselin indeksi EU-27:lle viittaa vuoden 1990 päästöihin. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden aikomus käyttää Kioton mekanismeja sekä hiilinielut ja EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutus kotimaisten toimenpiteiden vaikutuksen lisäksi, EU-15-maiden odotetaan ylittävän tavoitteensa 5,8 prosenttiyksiköllä vuonna 2010 (kun päästöjen ennakoidaan olevan 3677 Mt). 27 EU-maan kasvihuonekaasupäästöjen ennakoidaan vuonna 2010 olevan 9,7 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella toteutettujen toimenpiteiden johdosta ja 11,4 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella vuonna 2010, kun otetaan huomioon myös suunnitellut toimenpiteet. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan 27 EU-maan päästöt vuonna 2020 ovat 6,4 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella nykyisten toimenpiteiden ansiosta ja 14,3 prosenttia vuoden 1990 tasojen alapuolella, kun lisätoimenpiteet otetaan huomioon. EU:n tavoite on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Useimmat jäsenvaltiot (16) eivät kuitenkaan ole ennusteissaan vielä ottaneet huomioon EU:n vuoteen 2020 kohdistettua ilmasto- ja energiapakettia. 20 jäsenvaltiota ei ole viimeisimmissä ennusteissaan tarkastellut talouskriisin vaikutusta. FI 9 FI
1.5. Vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen Neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen Euroopassa on edistytty merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa ja sopeutumispolitiikan laatimisessa. Vuonna 2007 julkaistussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointiraportissa esitettiin ratkaisevaa näyttöä siitä, että ilmastonmuutos aiheutuu ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, ja siinä kehotettiin Eurooppaa jälleen tutkimaan ilmastonmuutosta ja kehittämään sitä varten asianmukaista politiikkaa. Eurooppalaiset tutkijat ovat tukeneet merkittävästi tätä prosessia ja tuottaneet uutta tieteellistä näyttöä, jota arviossa on hyödynnetty. IPPC:n neljännen arviointiraportin jälkeen on havaittu nopeampaa muutosta. Euroopan ympäristökeskus (EEA), EY:n Yhteinen tutkimuskeskus (YTK:n ympäristön ja kestävän kehityksen tutkimuslaitos IES) ja tutkimuspuiteohjelman hankkeet ovat tuottaneet uutta näyttöä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Nyt rahoitetaan useita uusia tutkimusohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa tietojamme sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Politiikkaa pyritään kehittämään koordinoidummin, ja sitä varten laadittiin valkoinen kirja, joka koskee sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kirjassa määritellään EY:n politiikan suunta tulevina vuosina. EY työstää tällä hetkellä sopeutumista koskevaa kehystä päämääränä lieventää EU:n haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tällä kehyksellä täydennetään ja tehostetaan EU:n jäsenvaltioiden toteuttamia toimia. Sopeutumista koskeva valkoinen kirja julkistettiin huhtikuussa 2009. EY on esittänyt useita aloitteita, joiden tarkoituksena on tukea kehitysmaita niiden ponnisteluissa sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma, joka perustettiin vuonna 2007 syventämään yhteistyötä EY:n ja kehitysmaiden kanssa, uudistaa EY:n sitoumuksen sisällyttää ilmaston muutos kehitysyhteistyöhön. Se antaa myös teknistä ja rahoitustukea vähiten kehittyneiden valtioiden ja pienten saarikehitysvaltioiden sopeutumiseen. Euroopan komissio on perustamassa parhaita ja ajantasaisimpia tietoja varten tietojenvaihtokeskusta, selvitystaloa (Clearing House), jonka on määrä olla ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja parhaita sopeutumiskäytäntöjä käsittelevä tietotekniikkatyökalu ja tietopankki. Ilmastonmuutokseen sopeutumista estää suuri epätietoisuus tulevaisuuden ilmasto-oloista paikallistasolla, esimerkiksi sateista, auringonpaisteesta ja lämpötilasta. Epätietoisuuden poistamiseksi tarvitaan pitkäaikainen ja kestävä järjestelmä planeettamme havainnointiin. EY on perustamassa tällaista järjestelmää ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa koskevan FI 10 FI
aloitteen 2 ja Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon yhteydessä 3. 1.6. Rahoitusvarat ja teknologian siirto Neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen on ilmastonmuutoshankkeita luokiteltu tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin, jotta erilaisiin ilmastonmuutostoimiin osoitettujen rahoitusosuuksien tasosta saataisiin selvempi kuva. Tässä on käytetty aiempaa enemmän ns. Rion tunnusmerkkejä (Rio Markers) hankkeiden ilmastonmuutososioiden tunnistamiseksi. Kehitysmaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä ulkoisen yhteistyöohjelman kehitysyhteistyöhankkeista osoitetut EY:n rahoitusmäärärahat 4 ovat jatkuvasti kasvaneet. Ne olivat vuonna 2004 160 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 318 miljoonaa euroa 5. Nämä hankkeet eivät ole puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien merkitys on kasvanut jatkuvasti, kuten tälle alalle sidottujen rahoitusvarojen kasvu osoittaa 6. Syyskuun 10. päivänä 2009 annetussa tiedonannossa Kansainvälisen ilmastorahoituksen vahvistaminen: Eurooppalainen malli Kööpenhaminan sopimusta varten esitetään malli kansainvälisen rahoituksen lisäämiselle, jotta kehitysmaita voidaan auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tiedonannossa tunnustetaan, että rahoitus on keskeinen kysymys, kun Kööpenhaminassa pyritään kunnianhimoiseen sopimukseen. Tarjolla on useita uusia rahoitusmekanismeja ja aloitteita, joissa tuetaan ilmastonmuutokseen kohdistuvaa lisääntynyttä kiinnostusta. Esimerkkejä ovat energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF), maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma (GGCA) ja EU:n ja AKP:n energia-alan väline. Viimeksi mainitulla on erilainen soveltamisala, mutta se vaikuttaa yhtä merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutos oli näkyvä aihealue EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. Ohjelmassa on useita aloitteita ja hankkeita, joiden erityistavoitteena on avustaa kehitysmaita ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Ns. liitteeseen I kuulumattomissa maissa sijaitsevat instituutiot 2 3 4 5 6 Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta, Bryssel 12.11.2008, KOM(2008) 748 lopullinen. Building a European marine knowledge infrastructure: Roadmap for a European Marine Observation and Data Network, SEC (2009) 499 (lopullinen), 4. huhtikuuta 2009. Euroopan komissiolta saatu rahoitus, yhteistyötoimisto EuropeAidin hanketietokanta. Näihin lukuihin sisältyvät kolmelle UNFCCC-sopimuksen liitteessä I mainituille maalle (Venäjä, Ukraina ja Turkki) osoitetut varat. EU:n rahoitusväline kattaa siinä sekä liitteeseen I kuulumattomat että siihen kuuluvat maat. Vuonna 2004 määrä oli 3,95 miljoonaa euroa, vuonna 2005 2,8 miljoonaa euroa, vuonna 2006 4,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 22 miljoonaa euroa. Luvut koskevat nimenomaan sopeutumista koskevia hankkeita eivätkä sisällä hillitsemiseen liittyviä hankkeita, joissa on sopeutumista koskeva osio. Sen vuoksi kaikkia sopeutumistoimia koskeva kokonaisluku on todennäköisesti suurempi. FI 11 FI
ovat saaneet 19,3 miljoonaa euroa EY:n rahoitustukea tutkimustoimiin vuodesta 2004. 1.7. Tutkimus ja järjestelmällinen seuranta EY:n tasolla on neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen ollut merkittävää kehitystä ilmastonmuutostutkimuksessa, erityisesti vuonna 2007 aloitetussa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa. Seitsemännen puiteohjelman kokonaistalousarvio on 50,52 miljardia ajalla 2007 2013, mikä on 65 prosenttia enemmän kuin kuudennessa puiteohjelmassa keskimääräisesti vuosittain. Seitsemäs puiteohjelma on laajempi ja yhdennetympi, ja siinä on neljä pääasiallista alaa, Yhteistyö, Ihmiset, Ideat ja Valmiudet (sekä viides, Euratomin aihealue, jossa on varattu 2,75 miljardia euroa ydinalan tutkimukseen). Kestävä kehitys on yhdennetty kaikkeen EY:n tutkimukseen sekä kohteena että tavoitteena. Tärkeimmässä osiossa, Yhteistyö (64 prosenttia puiteohjelman talousarviosta), on kymmenen aihealuetta, muun muassa Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) 7, jolle on osoitettu 1,89 miljardia euroa ajalle 2007 2013. Siitä 14 prosenttia, jota on rahoitettu vuodesta 2007, liittyy ilmastontutkimushankkeisiin, ilmastojärjestelmään, ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseen ja vaihtoehtojen tunnistamiseen muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan esimerkiksi Yhteistyö-osion aiheisiin Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES), energia, liikenne, maatalous ja kalastus kuuluvia tutkimushankkeita. Nämä myötävaikuttavat ilmastojärjestelmän tutkimukseen, ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja vaihtoehtojen tunnistamiseen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten. Muita ilmastoon liittyviä tutkimushankkeita rahoitetaan seitsemännen puiteohjelman osioista Ihmiset, Ideat ja Valmiudet. EY:n puiteohjelmasta ilmastotutkimukseen osoitetut määrärahat arvioidaan lähes 570 miljoonaksi euroksi vuodesta 2003. Tutkimushankkeille on osoitettu GMES-alalla 1,43 miljardia seitsemännestä puiteohjelmasta, energia-alalla 2,35 miljardia euroa, liikenteen alalla 4,16 miljardia euroa sekä maatalouden ja metsänhoidon alalla 1,93 miljardia euroa. Nämä hankkeet ovat erityisen tärkeitä tuettaessa tutkimusta, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tavoitteena on myös kehittää sopivia teknologioita. Suuri osa näiden alojen tutkimuksesta liittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Euroopan unioni on laatinut strategisen suunnitelman nopeuttaakseen kustannustehokkaiden vähähiilisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa ja toteuttaakseen ohjelmat tehokkaammin. 7 Kuudennessa puiteohjelmassa ilmastonmuutostutkimusta rahoitettiin pääasiassa osiosta Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Erityistoimenpiteillä tuettiin myös kansainvälistä yhteistyötä useissa ympäristön ja ekosysteemien kestävyyteen ja elintarvikehuoltokysymyksiin liittyvissä hankkeissa. Nämä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamia välittömiä ongelmia kehitysmaissa. FI 12 FI
Vuonna 2007 hyväksytyn strategisen energiateknologiasuunnitelman (SETsuunnitelma) mukaan vähähiilisten teknologioiden tutkimuksessa keskitytään sellaisiin teknologioihin, jotka parhaiten tukevat EU:n 20-20-20-tavoitteiden (20 prosenttia lisäystä energiatehokkuuteen, 20 prosentin osuus uusiutuvia energialähteitä, 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä) vuoteen 2020 mennessä. SET-suunnitelmassa hyödynnetään pääasiassa seitsemännen puiteohjelman Energia-osion määrärahoja. Seitsemännestä puiteohjelmasta osoitetun rahoituksen lisäksi on vuonna 2009 hyväksytty Euroopan talouden elvytysohjelmassa tuulienergiaan 565 miljoonan euron ja hiilen talteenottoon ja varastointiin 1 050 miljoonan euron lisätalousarvio käytettäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Muita ehdotuksia SET-suunnitelman täydentämiseksi on valmisteltavana. Seitsemännessä puiteohjelmassa on otettu käyttöön uusi työkalu, yhteiset teknologia-aloitteet 8, joissa yhdistetään yksityissektorin investointeja ja/tai kansallista ja EY:ltä saatavaa julkista rahoitusta. Puhdas taivas- (Clean Sky) sekä vety- ja polttokennoyhteisaloitteissa pyritään suoraan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmailu-, pintaliikenne- ja kiinteästi sijoitetuissa sovelluksissa. Kansainvälinen yhteistyö on seitsemännessä puiteohjelmassa kaikkialla mukana, ja kuka tahansa kolmannesta maasta oleva tutkija tai laitos voi osallistua puiteohjelman ehdotuspyyntöihin. Yhteistyöohjelmassa on lisäksi erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön tarkoitettuja hankkeita. Toistaiseksi noin kuusi prosenttia kaikista osanottajista on kolmansista maista, myös kehitysmaista. EY:n yhteisessä tutkimuskeskuksessa tehty ilmastotutkimus (kokonaistalousarvio seitsemännessä puiteohjelmassa 1,75 miljardia euroa) on tukenut EY:n ilmastonmuutospolitiikkoja ja lisännyt tieteellistä tietämystä ilmastonmuutoksesta. On myös perustettu Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tarkoituksena edistää johtavien tutkijoiden itse ehdottamaa uraauurtavaa tutkimusta. Euroopan tutkimusneuvosto toimii kansallisena tutkimusneuvostona EY:n tasolla ja vastaa myös hankkeiden toteuttamisesta. 1.8. Opetus, koulutus ja valistus Tärkeimpiä kehityssuuntia EY:ssä neljännen kansallisen tiedonannon jälkeen ovat ilmastonmuutosta koskevat yleisön tietoisuutta herättävät kampanjat ilmastonmuutoskampanja 2006 2009 kestävän energian Eurooppa -kampanja 2005 2011 ilmastokampanja (Climate Action Campaign) 2007 2009 8 Yhteisiä teknologia-aloitteita toteuttavat erityisrakenteet ovat riippumattomia oikeushenkilöitä, joilla on erityistalousarvio ja -henkilöstö. Euroopan komissio on perustajajäsen kussakin yhteisessä teknologiaaloitteessa, ja sillä on veto-oikeus useissa ennalta määritellyissä asioissa. FI 13 FI
pormestareiden energia- ja ilmastosopimus (vuodesta 2008 eteenpäin) uusi aikuiskoulutusohjelma (2007 2012), jossa on yhä enemmän ilmastonmuutokseen liittyviä valistus- ja koulutushankkeita Eurobarometri-yleisötutkimukset eurooppalaisten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen (vuosina 2008 ja 2009) lapsille suunnattu ekoagentti-verkkosivusto (vuodesta 2008 eteenpäin) On myös kehitetty runsaasti internetpohjaisia välineitä ja työkaluja yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja tiedon antamiseksi ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2009 perustettiin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), jonka tehtävänä on tukea uusia tapoja luoda ja edistää innovaatioita Euroopassa. Kestävä energiatalous ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat EIT:n ensisijaisia toiminta-aloja. EY:n viides kansallinen tiedonanto sisältyy kokonaisuudessaan työasiakirjaan, jossa on neljä osaa (osat 1, 2 a, 2 b ja 3). FI 14 FI