Yrittäjyyskasvatus P e n t t i M a n k i n e n 2 0 0 8 enorssin johtoryhmälle Yrittäjyyskasvatus -hankkeen raportti lukuvuodelta 2007 2008 1. Johdanto Lukuvuoden 2007 2008 aikana yrittäjyyskasvatuksen työryhmä on toiminnallaan edistänyt aihealueen tunnettavuutta opettajankoulutuksessa ja ohjatussa harjoittelussa. Harjoittelukoulujen merkitys yrittäjyyskasvatuksen valtavirtaistumiseksi opettajankoulutuksessa on tullut yhä merkittävämmäksi, koska opettajankoulutusyksiköt eivät ole pystyneet järjestämään perustutkintoon kuuluvaa yrittäjyyskasvatuksen opintojaksoa. Jos tulevien opettajien tietämys yrittäjyyskasvatuksesta jää vain harjoittelukouluissa tapahtuvan ohjatun harjoittelun varaan, on suuri vaara, että hallituksen opettajankoulutukseen liittyvä koulutuspoliittinen linjaus jää kokonaan huomioimatta. enorssin vahvuus on juuri verkostotoiminnan aktiivisuudessa, mitä pitää tukea jatkossa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatuksen työryhmä on anonut keväällä 2008 opetusministeriöltä erillistä resursointia aihealueen valtavirtaistumiseksi opettajankoulutuksessa. 2. Toiminta Yrittäjyyskasvatustiimissä ovat aktiivisesti työskennelleet Eero Hiltunen (Jyväskylä), Anita Haataja (Rovaniemi), Anne Tiikkala (Turku), Katri-Maija Lehtinen-Itälä (Oulu), Hellevi Kupiala (Oulu), Jyrki Loima (Helsinki), Jaakko Väisänen (Joensuu), Eevaleena Melkas (Tampere), Jukka Jokinen (Jyväskylä), Anu Waltari (Turku), Juha-Matti Turpeinen (Kajaani) ja työryhmävastaava Pentti Mankinen (Kajaani). Lisäksi työryhmän toimintaa ovat tukeneet useat aihealueen asiantuntijat. Opetusministeri Sari Sarkomaa on asettanut 25.9.2007 ohjausryhmän, jonka tehtävänä on yrittäjyyden valtakunnallinen kehittäminen ja koordinointi perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta. Kuusitoistajäseniseen ohjausryhmään nimettiin Pentti Mankinen. Yrittäjyyskasvatuksen työryhmä on pitänyt kiinteästi yhteyttä sähköpostitse ja tavannut toisiaan eri tilanteissa. Työryhmä järjesti Jyväskylässä 31.1.2008 seminaarin, jonka tavoitteena oli esitellä yrittäjyyskasvatushankkeen toimintaa ja löytää kehittämisnäkökulmia yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutuksen sekä aihealueen asiantuntijoiden kanssa. ROVANIEMI Lapin yliopiston harjoittelukoulun yhtenä painopistealueena lukuvuodelle 2007 2008 on ollut yrittäjyyskasvatus. Tämän lukuvuoden aikana yhtenä päämääränä on ollut tehdä yrittäjyyskasvatus näkyvämmäksi koulussa. Käytännön opetustyössä on olemassa olevia systeemeitä, joita voidaan jo pitää yrittäjämäisinä toimintatapoina. Opetussuunnitelmaan on kirjattu laa-
2 jemmalti yrittäjyyskasvatusta tukevia opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä jo toiminnassa olevat hyvät käytänteet. Syksyn 2007 aikana on perustettu erillinen "yrittäjyystiimi johon kuuluvat Hanna-Mari Poikela, Jukka Karppinen ja Anita Haataja.. Lisäksi on toteutettu yksi vesopäivä, jossa päästiin alkuun aiheen parissa. Keskustelu yrittäjyyskasvatuksesta ja missä muodossa se meidän koulussa näkyy on käynnistetty. Seuraavaksi tullaan kokoamaan systemaattisesti opetussuunnitelmaan toimivat ideat (koonti on jo suunniteltu). Opettajat ovat tutustuneet yrittäjyyskasvatuksen materiaaleihin ja suunnitelleet yksin tai yhdessä valitsemansa ryhmän kanssa omalle luokalleen sopivan tavan toteuttaa yrittäjyyskasvatusta lyhyenä toimintana tai pidempänä, koko vuoden kestävänä projektina. Opettajat ovat herännet näkemään eli alkaneet tunnistaa yrittäjämäisiä toimintatapoja omissa, jo toimivissa systeemeissään. Opettajat ovat kirjanneet luokkansa toimintaa opetussuunnitelmaan. Yrittäjyyskasvatuksesta on yksi opettaja suorittanut 25 opintopisteen verran opintoja. Ohjattua harjoittelua varten jokainen opettaja on saanut materiaaliapua enorssin sivustolta. Opiskelijat näkevät enemmänkin erilaisia käytäntöjä toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Syventävässä harjoittelussa jokainen opiskelija on osallistunut pakolliselle luennolle, jossa yrittäjyyskasvatusta toteuttava luokanlehtori on kertonut erilaisista tavoista toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Opiskelijat ovat saaneet mukaansa kirjallista materiaalia ja lähdetietoutta, josta etsiä lisää ideoita. Luennon palaute on ollut erittäin hyvää. Opiskelijat ovat kiittäneet innostavasta ja herättelevästä luennosta. Tutkimus Olen toteuttanut tutkimuksen Vastuun kautta yrittäjyyteen - elämänhallinnan opettelua koulun arjessa - kasvatuksellista auttamista elämäntaitoa lisäämällä", joka kohdistui 40:n ykkös- ja kakkosluokkalaisen oppilaan oppimisen prosessin tarkasteluun kouluympäristössä. Luokan toiminnot ovat olleet jo vuosien ajan rakentuneet freinetpedagogiikasta kehittämälleni vastuutehtäväsysteemille, jota oppilaat ovat suunnitelleet yhdessä opettajan kanssa. Systeemin tavoitteena on ollut oppilaiden omatoimisuuden ja omien vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Anita Haataja VAASA Ruotsinkielisten käsityönopettajien tarve ei ole kovin suuri. Koulutusohjelmaan valitaan 14 opiskelijaa joka toinen vuosi. He kaikki osallistuvat yrittäjyyskasvatuskurssiin. Tämän lisäksi käsityön sivuaineopiskelijoita on arviolta 5-7kpl vuosikurssia kohden.
3 Käsityön aineenopettajien koulutusohjelmassa on toteutettu jälleen pakollinen 5 opintopisteen yrittäjyyskasvatuskurssi, johon ovat osallistuneet sekä teknisen että tekstiilityön opettajiksi opiskelevat sekä myös sivuaineopiskelijat. Kurssin tavoitteena on avata käsitteet sekä saada opiskelijat oivaltamaan yrittäjyyskasvatuksen ja käsityön väliset suhteet ja kuinka yrittäjyyskasvatus voidaan toteuttaa käsityönopetuksessa läpäisyperiaatteella. Yrittäjyyskasvatus on ylipäätään keskeisenä teemana ja pyrimme myös ainekursseissa ja harjoittelujaksoissa havainnollistamaan yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa. Luokanopettajien koulutusohjelmassa ei ole yrittäjyyskasvatuskurssia, mutta toteutetun pakollisen käsityönkurssin teoriaosassa (1op) puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta käsityössä. Vuosikurssin koko on 80 henkilöä. Tietääkseni he ovat saaneet yrittäjyyskasvatusopetusta ainoastaan meiltä. Vaasassa on myös osittain ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettava yrittäjyyskasvatuksen tutkimusprojekti, jonka osana olen toteuttanut jatkotutkimusta yrittäjyyskasvatuksesta käsityönopetuksessa. Projektiin on osallistunut lisäkseni muutama opiskelija. Vaasa, Åbo akademi Janne Elo OULU Lukiossa on jälleen ollut tarjolla lukiolaisen businesskurssi eli yrittäjyys ja yritystoiminta-aiheinen yhteiskuntaopin syventävä kurssi. https://norssiportti.oulu.fi/docs/templates/basic.php3?page_id=3539 Kurssi on viime vuosina toteutunut vuosittain. Kurssilla rakennetaan liiketoimintasuunnitelma ja opiskellaan sen osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Liiketoimintaan liittyvien kysymysten lisäksi kiinnitetään huomiota yritystoiminnan ja yrittäjyyden historiaan ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Peruskoulun puolella on laadittu osallistuva kansalaisuus - aihekokonaisuuden opetussuunnitelma. Esimerkkinä käytännön toiminnasta voidaan mainita TAT:n ja paikallisten yriysten kanssa yhteistyönä järjestettävä yrittäjyyspäivä, jonka järjestelyihin myös opetusharjoittelijat osallistuvat. Neljä opettajaa on ollut TAT:n Opettaja yrityksessä -koulutuksessa. Yhteiskuntaopin opettajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa yrittäjyyden aihealue on ollut luontevasti mukana, mutta erillisenä aihealueena yrittäjyyttä ei ole huomioitu opetussuunnitelmassa. Jos kasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia tulevaisuuden maailmassa toimimiseen, niin yrittäjyyteen liittyvien kysymysten käsittely on tärkeää koulussa. Koulun tehtävä ei kuitenkaan ole suoraan kasvattaa yrittäjiä, vaan itsenäisesti toimivia sivistyneitä kansalaisia, joilla on niin halutessaan valmiuksia toimia myös yrittäjinä. Kasvatuksen perustavoiteen tässä suhteessa voisi sanoa olevan ihmisen autonomian lisääminen taloudellisessa mielessä niin, että hän voi paremmin ja vastuullisesti valita itselleen ja myös muille hyviä taloudellisen toiminnan muotoja.
4 Oulun normaalikoulu, Pasi Hieta, Hellevi Kupila ja Katrimaija Lehtinen-Itälä JYVÄSKYLÄ Jyväskylässä alakoulun puolella yrittäjyyskasvatuksen ryhmä on laajentunut (Juhani Rahela ja Tarja Tähkänen ovat tulleet tiimiin mukaan). Yläkoulun ja lukion puolella on aktiivisesti toiminut lehtori Jukka Jokinen. Hän on esimerkillisesti toiminut yhteistyössä Jyväskylän seudun yrittäjyyslukion kanssa. Juhani Rahela ja Eero Hiltunen ovat osallistuneet Oulussa järjestettävään TAT:in koulutukseen YRITTÄJYYS JA TEKNOLOGIA. Tarja Tähkänen on tutustunut aihealueen asioihin ja osallistunut mahdollisuuksien mukaan. Kaikki kolme ovat pohtineet opetus- ja ohjaustyössään yrittäjyysasioita ja tarjonneet niitä ohjatussa harjoittelussa oleville opiskelijoille. Yhteistyö kotien kanssa on kaikilla kolmella ollut aktiivista. Tulevaisuus Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmat jatkuvat. Suunnittelemme yhdessä toimintoja koulun sisälle ja myös yhteyksiä koulun ulkopuolelle. Jukka Jokinen yläkoulun/lukion osalta pohtii yhteistoimintaa alakoulun kanssa. Esimerkiksi luokkarahaston käyttöä voisivat lukion oppilaat opettaa alakoululaisille (järkevä sijoittaminen, korot jne.). Yhteistyö Jukka Jokisen kanssa on sujunut muutenkin hyvin. Yrittäjyyskasvatusta on sisällytetty niin paljon kuin mahdollista ohjattuun harjoitteluun. Kysymys kuuluukin, miten paljon opiskelijat itse haluavat asiaa ottaa harjoitteluun? Miten enorssi palvelee meitä? HYVIN! TURKU Turun normaalikoulu on ryhtynyt suunnittelemaan yhteistyössä Turun koulutoimen kanssa laajaa koko perusasteen ja toisen asteen koulutuksen kattavaa Turun yrittäjyyspolkua, jonka tarkoituksena on tarjota erilaisia projekteja ja vierailukäyntejä opettajien tueksi opetussuunnitelmaan kirjatun yrittäjyysaihekokonaisuuden toteuttamiseksi. Periaatteena on, että jokainen peruskoulun ja toisen asteen oppilas osallistuu tiettyyn määrään yrittäjyyskasvatuksen projekteja. Työn olisi määrä olla valmis otettavaksi käyttöön syksyllä 2008, jolloin kyseinen toimintamalli on jo kansallisestikin merkittävää uutisointia. TAT:n Koulu-coach on pitänyt keväällä 2008 ohjatun harjoittelun yhteydessä infoiskuja yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuudesta sekä TAT:n tarjoamista palveluista.
5 Yrittäjyyskasvatusviikolla olemme tehneet aihealuetta tunnetuksi 100 opettajankouluttajalle sekä 260 opiskelijalle, siinä sivussa oppilaatkin ovat päässeet osallisiksi asian tiimoilta. Nyt keväällä aloitamme 2008 NY:n Vuosi yrittäjänä -kurssin valinnaisena 8.-9.-luokkalaisille pyrimme Anun kanssa ope-tet:n koulumme lähistöllä toimivaan Huonekalutehdas Korhoselle ja sinne luoda kunnon kouluyritys-yhteistyökuvioita Yrittäjyyden 25 op:n opintokokonaisuus on menossa Turun kauppakorkeakoulussa johon osallistuu yksi henkilö. Syksyn teemaharjoittelijalle (koko syyslukukauden kestävä harjoittelu) on annettu teemaksi yrittäjyyskasvatus Harjoitteluun liittyvä kirjallisuus on Ristimäen ykäkirja, jonka pohjalla opetus on suunniteltu Tutkimus Olen aloittamassa väitöskirjatutkimusta ko. aiheesta, tutkimussuunnitelmaraakile vasta valmis. Onko ykä kivaa? - no on! Turun normaalikoulu, Anne Tiikkala ja Anu Waltari HELSINKI Viikin normaalikoulussa järjestettiin syksyllä 2007 kaikille perusharjoitteluaan suorittaville aineenopettajaopiskelijoille yleisluento aihepiiristä: Koulut yrityshautomoina. Esityksen piti Hämeenlinnan opetustoimen johtaja Kirsti Mäensivu. Soveltavan kasvatustieteen laitos ei tue opetusharjoittelun yrittäjyyssisältöjä, vaan niiden kehittämistyö ja implementointi on jäänyt pelkästään Viikin normaalikoulun varaan. Historian ja yhteyskuntaopin harjoittelijat ovat tutustuneet opetussuunnitelman puitteissa lukion kurssitarjontaan, jossa on myös yríttäjyyteen liittyvää valinnaisuutta. Viikin normaalikoulu, Jyrki Loima JOENSUU Joensuun normaalikoulussa on toiminut yrittäjyyskasvatuksen työryhmä, jossa on laaja edustus eri oppiaineiden lehtoreista. Perusasteen 7-9 luokilla on toteutettu yritysvierailuja lähinnä opinto-ohjauksen toimesta. Toivottavaa olisi laajentaa kyseisiä vierailuja muidenkin oppiaineiden osalta. Lukion taloustiedon opetuksessa on painotettu yrittäjyyttä. Samoin perusasteen yhdeksännellä luokalla on järjestetty tavanomaista laajempi osio yrittäjyydestä.
6 Yksi äidinkielen opettajista on opiskelemassa yrittäjyyskasvatusta. Hän huomioi asiaa omassa opetuksessaan. Historian ja yhteiskuntaopin opettajaopiskelijoille on avattu aihekokonaisuutta ohjatun harjoittelun yhteydessä. Joensuussa on järjestetty yhteistyössä OP-Pohjolan kanssa yhteinen yritysvierailu opettajille ja opettajaopiskelijoille. Joensuussa on järjestetty koko Suomen harjoittelukoulujen oppilaskunnille valtakunnallinen kaksipäiväinen tapaaminen, jonka teemana oli Kuinka oppilaskunta voi edistää yrittäjyyttä? Joensuun normaalikoulu, Jaakko Väisänen TAMPERE Yrittäjyyskasvatusta on käsitelty kussakin aineissa luonnollisesti painottaen hieman eri tavoin opetussuunnitelmamme mukaan. Vanhaan tuttuun tapaan olemme OPOssa ja yhteiskuntaopissa opiskelleet yrittäjyyttä ammattina sekä elämänasenteena. 9. luokkien oppilaista osallistui 7 joukkuetta TAITAJA9-kilpailuihin, ja kaksi joukkuetta pääsi paikalliskarsinnoista aluekilpailuihin. TAITAJA9-kilpailuihin osallistuminen on koulussamme ollut jo vuosia hyvin aktiivista, pääseehän siinä koettelemaan omia rajojaan sekä luovuuttaan tiimityöstä puhumattakaan. Peruskoulun oppilaskunta on ollut mukana pohtimassa kahvilatoiminnan kehittämistä, mistä valitettavasti oli luovuttava. Vaihtoehdoksi oppilaskunta on esittänyt mm. välipala-automaatin hankkimista, mikä on työn alla. Taksvärkkiin on myös osallistuttu edellisen vuosien tapaan. Tämän lisäksi tekstiilityön valinnaiskurssilla (sisustus) 9. luokan oppilaat ovat toteuttaneet verhoprojektin, jossa he opiskelivat käsityöläisen yrittäjyyttä mm. harjoittelemalla asiakastyötä, kustannuslaskelmia sekä itsenäistä työskentelyä. 9. luokkien oppilaita on myös ollut mukana SPR:n vaatekeräysprojektissa, jossa he ovat oppineet omatoimisuutta ja kansalaisvaikuttamista osallistumalla konkreettisesti vapaaehtoistyöhön. Yrittäjyyskasvatuskoulutukseen (OPEKO) on tänä vuonna osallistunut tekstiilityönopettaja Paula Talviala. Tampereen normaalikoulu, Eevaleena Melkas KAJAANI Kajaanissa on oltu tavalliseen tapaan erittäin aktiivisia yrittäjyyskasvatuksen saralla. Suomessa ei ole muita opettajankoulutusyksiköitä kuin Kajaani, joiden tutkinto vaatimuksiin kuuluu omarahoitteisesti pakollinen yrittäjyyskasvatuksen opintojakso. Kuluneen lukuvuoden aikana Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijoista 54 (koko vuosikurssi ja joukko täydentäjiä) on osallistunut Yrittäjyyskasvatuksen 5 opintopisteen opintojaksoon. Tämä ryhmäkoko on asettanut erittäin suuret haasteet suunnitella yrittäjyyskasvatusta edistävät luennot ja harjoitukset.
7 Kajaanin opettajankoulutusyksikön tieto- ja viestintätekniikan opintojaksoon on lisätty perusopetuksen opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin tutustuminen. Jakson aikana tarkastellaan myös osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuutta osana tieto- ja viestintätekniikan pedagogista hyödyntämistä. Opintojakso mahdollistaa opiskelijoiden tietämyksen syventyvän kuntien ja kaupunkien opetussuunnitelmista yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Lisäksi luokanopettajan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on pitkään ollut pienkoulupedagogiikan jakso, jossa sivutaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Myös nämä edellä mainitut opintojaksot edesauttavat tulevien opettajien suhtautumista myönteisesti yrittäjyyskasvatukseen. Olemme käynnistäneet vuoropuhelun ja yhteistyön Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa yrittäjyyskasvatuksen yhteisten opintojaksojen kehittämiseksi. Olen toiminut aktiivisesti kansliapäälliikö Harri Skogin johtamassa opetusministeriön yrittäjyyden ohjausryhmässä. Kuluneen lukuvuoden aikana olen tehnyt kartoituksia yrittäjyyskasvatusopinnoista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä tehnyt esityksen ohjausryhmälle yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi opettajien peruskoulutuksessa ja aihealueen kehittämiseksi opettajienkoulutuksessa. on koettu ongelmaksi, koska Suomessa ei ole tarjolla edullista yrittäjyyskasvattajille suunnattua kouluttajakoulutusta. Esimerkiksi The International Master in Entrepreneurship Education and Traning, IMEET opinnot olisi pitänyt kustantaa itse (13.400 ). Opiskelijat tutustuvat lähes jokaisessa harjoitteluvaiheessa opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulman ottaminen tunti-, päivä- ja jaksosuunnitelmiin vaatii edelleenkin ohjaavilta lehtorilta tiedostavampaa otetta. Sitä mukaa, kun opiskelijoiden tiedot ja taidot aihealueelta kohentuvat, ohjattuun harjoitteluun saadaan enemmän yrittäjyyskasvatuksellista sisältöä ja toteutusta. Tiedotustoiminta Allekirjoittanut ylläpitää yrittäjyyskasvatuksen www-sivustoa enorssiportaalissa. Hanketta on esitelty mm. seuraavissa tilaisuuksissa ja medioissa: - yrittäjyyskasvattajien toimijatapaaminen Kajaanin AMK:lla 26.9.2007, - Kainuun Yrittäjien tiedotuslehti 2007, - OpeKatti täydennyskoulutustapahtuma 10.11.2007 Sotkamossa, - englanninkielinen posteriesitys Oulun yliopiston kansainvälisen opettajankoulutuksen arviointiryhmän kokouksessa 22.11.2007 Kajaanissa, - Yrittäjyyspedagogiikka opettajankoulutuksessa, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007 Vaasassa, - Yrittäjyysopetus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa, ajankohtaisseminaari Tallinnassa 29.-30.11.2007, - yhteistyötapaaminen, Kajaanin AMK:n ja Rostoc Univerisityn projektipäällikkö Crhistoph Diensberg n kanssa 3.12.2007.
8 - Osuuspankin henkilöstölehti 2008, - YLE Kainuun radio 15.4.2008 ja - YLE Pohjois-Suomen uutiset 17.4.2008. Kajaanin normaalikoulu, Pentti Mankinen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Juha Turpeinen 3. Tulevaisuus Tärkeimmäksi haasteeksi toiminnalle on asetettu yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttaminen opettajankoulutuksessa (vrt. hallitusohjelma 2007). Sitä tukevat toiminnot kuten aktiivinen ja käytännön toimintoihin osallistuminen opetusministeriön koordinoimassa yrittäjyyden ohjausryhmässä avaa harjoittelukouluille ja opettajankoulutusyksiköille erinomaisen mahdollisuuden olla osallisena yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajana. Työryhmän toimintaa sidosryhmien kanssa pyritään hyödyntämään kaikin mahdollisin keinoin. Tuloksena siitä harjoittelukoulujen ja opettajankoulutuksen työn arvostus tulee näkyville entistä paremmin. Työryhmä fokusoi tulevan toiminnan koulutuspoliittisiin päätöksiin perustuen. Opetusministeriön määrittelemät opettajankoulutukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet otetaan huomioon entistä paremmin kaikessa toiminnassa. Työryhmä korostaa edelleen hyvien suhteiden luomista opetusministeriöön, opetushallitukseen ja sivistysvaliokuntaan. Hallitusohjelmassa mainitaan yrittäjyyskasvatuksesta seuraavaa: - Hallitus jatkaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi kaikilla koulutusasteilla. - Hallitus jatkaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi peruskoulussa ja lukiossa. Hallitus lisää mahdollisuuksia yrittäjyystietouden ja yrittäjyysvalmiuksien opiskelulle ammatillisessa koulutuksessa ja eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa. Työryhmä pyrkii selventämään yrittäjyyskasvatuksen käsitteistöä (materiaalia www-sivuille) opettajankouluttajille, jotta aihealuetta on helpompi lähestyä ja etenkin ottaa käyttöön omassa opetuksessa. Työryhmä jatkaa materiaalin tuottamista niin opetussuunnitelmatyön kuin ohjatun harjoittelun osalta. Työryhmä katsoo tarpeelliseksi kutsua opettajankoulutusyksiköiden edustajat seuraaviin tapaamisiin. Tavoitteena on enorssi-toiminnan hyödyntäminen opettajankoulutuksessa. Työryhmä jatkaa yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen johtavien tutkijoiden Paula Kyrön, Kari Ristimäen ja Jaana Seikkula-Leinon kanssa. Työryhmä toivoo johtoryhmältä tukea tulevalle lukuvuodelle 2008 2009. Alustava suunnitelma lukuvuodelle 2008-2009 yrittäjyyskasvatuksen opintojakson suunnittelu ja toteutus (tarjotaan ylimääräisinä opintoina ellei opintosuunnitelmassa ole mainintaa) jokai-
9 sessa opettajankoulutusyksikössä valinnaisena opintojaksona tulevina lukuvuosina, yrittäjyyskasvatuksen juurruttaminen ja vakiinnuttaminen harjoittelukouluissa ja opettajankoulutuksessa, opetusministeriön yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelman toteuttaminen, opettajankoulutusyksiköiden yrittäjyyskasvatuksen opintosuunnitelmien kehittäminen ja toteutus yrittäjyyskasvatuksen osalta, yrittäjyyskasvatukseen liittyvän materiaalin tuottaminen ja kehittäminen enorssin portaaliin niin ohjatun harjoittelun kuin perus- ja lukio-opetuksen tueksi, motivoida harjoittelukoulujen lehtoreiden osallistumista yrittäjyyskasvatuksen arvosanakoulutuksiin, oman asiantuntijuuden kehittäminen ja suodattaminen työyhteisöön, alueelliseen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (kouluttajana), aihealueen opetus- ja hankesuunnitelmien konsultointi sekä suomalaisen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusosaamisen tiedottaminen kansainvälisesti. Kajaanissa 28.4.2008 Pentti Mankinen