Valtiovarainministeriö MINVA VM201600394 EUS 06.07.2016 Viite Asia ECOFIN neuvosto 12.7.2016, Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa pysyvä edustaja PilviSisko VierrosVilleneuve ja alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo. Rahanpesun estäminen Talous ja rahoitusasioiden neuvosto käsittelee komission 5.7.2016 julkaisemaa lainsäädäntöehdotusta niin sanotun neljännen rahanpesudirektiivin muuttamiseksi. Komission on tarkoitus esitellä ehdotus ja siitä on tarkoitus käydä näkemysten vaihto. Slovakian tavoitteena on saada ehdotuksen käsittely mahdollisimman pitkälle puheenjohtajuuskautensa aikana. Jäsenvaltioiden olisi saatettava lainsäädäntöehdotukset voimaan viimeistään 1.1.2017. Lainsäädäntöehdotuksen keskeiset muutokset koskevat viranomaisten pankkiasiakkuuksia koskevan tietojensaannin laajentamista, anonyymin sähköisen rahan myöntämisedellytysten tiukentamista, sääntelyn ulottamista virtuaalivaluuttojen vaihtopalveluihin sekä yritysten omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen rekisteröintiä. Lainsäädäntöehdotuksessa tehostettaisiin viranomaistyötä laajentamalla rahanpesun selvittelykeskusten saatavilla olevaa tietomäärää ja keskusten pääsyä myös muiden jäsenvaltioiden tietoihin sekä lisäksi harmonisoitaisiin kolmansien maiden asukkaisiin kohdistuvat tehostetut asiakkaiden tunnistamistoimenpiteet. Suomi tukee toimia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä viranomaisten tietojensaannin tehostamiseksi ja laajentamiseksi. Neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen täytäntöönpano on kuitenkin jäsenvaltioissa kesken ja lainsäädännön vaikuttavuudesta ei ole vielä tietoa. Slovakian puheenjohtajuuskauden työohjelma Heinäkuun alussa alkoi Slovakian ensimmäinen puheenjohtajuuskausi. Slovakia rakentaa puheenjohtajuuskautensa työohjelman neljän elementin varaan: talouskysymykset, sisämarkkinoiden uudistaminen, muuttoliike ja turvapaikkapolitiikka sekä EU:n ulkosuhteet. Epävirallinen Ecofin järjestetään Bratislavassa 9.10.9.2016. Talousasioissa keskeinen kokonaisuus on talous ja rahaliiton kehittäminen viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Tähän liittyviä teemoja ovat mm. vakaus ja kasvusopimuksen yksinkertaistaminen, eurooppalaisen ohjausjakson virtaviivaistaminen, sekä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin eteenpäinvieminen. Puheenjohtajan keskeinen tavoite on investointien edistäminen ja tässä tärkeässä roolissa on Euroopan strategisten investointien rahaston (EFSI) toiminta. Verotukseen liittyen puheenjohtaja jatkaa työtä taistelussa veronkiertoa ja petoksia vastaan, sekä pyrkii edistämään
2(39) yritysverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Puheenjohtaja tekee myös systemaattisesti työtä sovun löytämiseksi ensi vuoden EUbudjetin osalta. Suomi ottaa työohjelman tiedoksi. Muut asiat Heinäkuun Ecofinneuvostossa saadaan tilannekatsaukset pankkiunionin toimeenpanosta, sekä hyväksytään lopullisesti vuoden 2016 maakohtaiset suositukset. Näkemyksiä vaihdetaan liittyen investointien esteiden purkuun, sekä komission ja EKP:n lähentymisraportteihin. Komissio esittelee tiedonantonsa liittyen veronkierron välttelyn torjuntaan. Kokouksessa hyväksytään myös päätelmät Baselin komitean pankkien uudistamista koskevasta työstä ja yhteinen linjauspaperi G20valtiovarainministereiden kokoukseen Chengdussa. Mahdollisina asiakohtina ovat vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpano Espanjan ja Portugalin kohdalla. Aamiaisaiheina ovat tavanomaiset euroryhmän raportointi ja taloustilanne. Euroryhmä 11.7.2016 Euroryhmän alustavalla asialistalla on suulliset katsaukset Irlannin ja Portugalin ohjelmanjälkeisten valvontakäyntien tuloksista, keskustelu euroalueen finanssipolitiikan virityksestä, sekä temaattinen keskustelu investoinneista euroalueella. Mahdollisena asiakohtana euroryhmässä keskustellaan vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpanosta Espanjan ja Portugalin kohdalla.
3(39) Asialista: 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. Akohtien luettelon hyväksyminen 3. (mahd.) Rahanpesun estäminen (s. 5) = Komission esittely ja näkemysten vaihto 4. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 5. Slovakian puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely (s. 12) = Näkemysten vaihto 6. Akohtien luettelon hyväksyminen 7. Tiedonanto lisätoimista vahvistamaan läpinäkyvyyttä ja veronkierron välttelyn torjuntaa = Komissio esittelee, näkemysten vaihto (s. 15) 8. Pankkiunionin toimeenpano (S. 18) = Tilannekatsaus 9. Tilannekatsaus Baselin komitean kriisin jälkeiseen pankkien uudistusagendaan (s.21) = Neuvoston päätelmät 10. Vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpano (s. 25) = Neuvoston päätökset 11. Eurooppalainen ohjausjakso maakohtaiset suositukset 2016 (s. 27) = Hyväksyminen 12. Eurooppalaisen investointiohjelman kolmas pilari temaattinen keskustelu investointien esteistä (s. 30) = Näkemysten vaihto 13. Valmistautuminen G20valtiovarainministereiden kokoukseen, Chengdu 23. 24.7. (s.34) = Yhteinen linjauspaperi (terms of reference) 14. Lähentymisraportit komissiolta ja Euroopan keskuspankilta (s. 36) = Näkemysten vaihto
4(39) Maanantai 11.7. 15:00 Euroryhmä (s. 38) Tiistai 12.7. 08:00 Epävirallinen dialogi neuvostonedustajien ja Euroopan parlamentin välillä 09:30 Aamiainen 10:30 Ecofin neuvosto
5(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600382 RMO Taipale Armi(VM) 04.07.2016 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 12.7.2016 Bryssel; 3. Rahanpesun estäminen Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Talous ja rahoitusasioiden neuvosto käsittelee komission 5.7.2016 julkaisemaa lainsäädäntöehdotusta niin sanotun neljännen rahanpesudirektiivin muuttamiseksi. Komission on tarkoitus esitellä ehdotus ja siitä on tarkoitus käydä näkemysten vaihto. Ehdotuksen käsittely neuvoston asiantuntijaryhmässä on tarkoitus alkaa heinäkuun aikana ja Slovakian tavoitteena on saada ehdotuksen käsittely mahdollisimman pitkälle puheenjohtajuuskautensa aikana. Myös Euroopan parlamentti on varautunut ehdotuksen nopeaan käsittelyyn. Jäsenvaltioiden olisi saatettava lainsäädäntöehdotukset voimaan viimeistään 1.1.2017. Suomi tukee toimia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä viranomaisten tietojensaannin tehostamiseksi ja laajentamiseksi. Neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen täytäntöönpano on kuitenkin jäsenvaltioissa kesken ja lainsäädännön vaikuttavuudesta ei ole vielä tietoa. Komissio ei ole laatinut ehdotuksesta taloudellisia vaikutusarvioita, mitä voidaan pitää puutteena. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus valita pankki ja maksutilien osalta keskitetty rekisteri tai tiedonhakujärjestelmä. Suomessa ei ole toistaiseksi nähty tarvetta rekisterin perustamiseen. Neuvottelujen aikana on tarkasteltava huolellisesti perus ja ihmisoikeuksien, erityisesti yksityiselämän suojaa ja henkilötietojen suojaa. Maksamisen tapojen kehittyessä eri palveluntarjoajia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Virtuaalivaluuttojen vaihdantapalvelut ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajat kilpailevat perinteisten rahoituspalvelusektorin toimijoiden kanssa, ja uusien palveluntarjoajien tuominen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen sääntelyn soveltamisalan piiriin on perusteltua.
6(39) Pääasiallinen sisältö Yritysten omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen vaihto eri rekistereiden välillä EU:ssa edellyttää toimia keskitetyn tiedonjakokanavan rakentamiseksi. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi huolehdittava siitä, että eri EUlainsäädäntöhankkeissa yrityksille asetetut velvoitteet raportoida omistajistaan ja edunsaajistaan ovat sisällöltään yhdenmukaisia. Sääntelyn yhdenmukaistamisen tarve liittyy erityisesti veronkierron estämistä koskeviin säännöksiin. Euroopan komissio antoi 5.7.2016 lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen (niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta. Lainsäädäntöehdotuksen keskeiset muutokset koskevat viranomaisten pankkiasiakkuuksia koskevan tietojensaannin laajentamista, anonyymin sähköisen rahan myöntämisedellytysten tiukentamista, sääntelyn ulottamista virtuaalivaluuttojen vaihtopalveluihin sekä yritysten omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen rekisteröintiä. Lainsäädäntöehdotuksessa tehostettaisiin viranomaistyötä laajentamalla rahanpesun selvittelykeskusten saatavilla olevaa tietomäärää ja keskusten pääsyä myös muiden jäsenvaltioiden tietoihin sekä lisäksi harmonisoitaisiin kolmansien maiden asukkaisiin kohdistuvat tehostetut asiakkaiden tunnistamistoimenpiteet. Komissio ehdottaa, että rahanpesuun liittyvä sääntely saatettaisiin kansallisesti täytäntöön viimeistään 1.1.2017. Viranomaisten pankkiasiakkuuksia koskevat tietojensaantioikeudet Viranomaisten pankkiasiakkuuksia koskevaa tietojensaantia laajennettaisiin siten, että jäsenvaltioissa otettaisiin käyttöön keskitetty järjestelmä. Jäsenvaltiot saisivat kansallisesti päättää keskitetyn järjestelmän teknisen toteutuksen, kunhan järjestelmä täyttäisi lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset (esimerkiksi viranomaisten rajoittamaton pääsy pankki ja maksutilitietoihin). Suomessa ei ole perustettu keskitettyä pankki tai maksutilirekisteriä tai tiedonhakujärjestelmää. Eri viranomaiset lähestyvät toimijoita tietopyynnöillä eri kanavia käyttäen. Valtakunnanvoudinvirastolla on käytössä sähköinen tiedonhakujärjestelmä suurimpien pankkien kanssa ja joillakin muilla viranomaisilla sähköisen järjestelmän käyttöönottoa testataan tai suunnitellaan. Anonyymi sähköinen raha Anonyymin sähköisen rahan myöntämisen edellytyksiä tiukennettaisiin asettamalla myyjälle voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukemmat asiakkaan tunnistamisvelvollisuudet, kieltämällä anonyymin sähköisen rahan käyttö internetissä sekä alentamalla sähköisen rahan enimmäissummaa, joka voidaan tallettaa, käyttää enimmillään kuukaudessa tai ladata uudelleen sähköiselle maksuvälineelle, 250 eurosta 150 euroon. Lisäksi esitetään, että jäsenvaltioiden luotto ja rahoituslaitokset saisivat hyväksyä vain prepaidkortteja, jotka on myönnetty sellaisissa kolmansissa maissa, joiden lainsäädäntö on EU:n vaatimusten mukainen.
7(39) Prepaidkortteja ovat esimerkiksi lahjakortit, puhelinliittymät ja erilaiset ladattavat maksukortit, ja ne ovat Suomessa yleisesti käytettyjä. Ehdotuksen mukainen poikkeusten rajoittaminen vaikuttaisi myös Suomessa markkinoilla oleviin tuotteisiin, kun myyjän olisi aiempaa useammin tunnistettava asiakas. Virtuaalivaluuttojen vaihtopalvelut ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajat Lainsäädäntöehdotuksessa laajennettaisiin neljännen rahanpesudirektiivin soveltamisalaa siten, että jatkossa myös virtuaalivaluuttojen tai kryptovaluuttojen, kuten Bitcoin, vaihtopalvelut ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajat kuuluisivat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan sääntelyn piiriin. Siten virtuaalivaluutan vaihtopalvelujen ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajien olisi tunnistettava asiakas ja seurattava asiakassuhdetta sekä raportoitava epäilyttävistä liiketoimista rahanpesunselvittelykeskukselle. Komission arvion mukaan ehdotetulla sääntelyllä ei ole negatiivisia vaikutuksia virtuaalivaluuttojen taustalla olevan teknologian hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Myös Suomessa toimii virtuaalivaluuttojen vaihtopalveluja ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajia. Toimijoiden tarkkaa lukumäärää tai markkinan kokoa ei kuitenkaan ole tilastoitu. Suomessa on vireillä innovatiivisia hankkeita virtuaalivaluuttojen taustalla olevan teknologian hyödyntämiseksi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Passiivisia eifinanssiyksikköjä koskeva tiukennus edunsaajarekisteröinnin osalta Edunsaajarekisterin osalta komission ehdotuksessa esitetään, että henkilöä, joka omistaa yli 10 prosenttia tai käyttää yli 10 prosentin määräysvaltaa direktiivissä 2011/16/EU määritellyssä passiivisessa eifinanssiyksikössä, pidetään tosiasiallisena omistajana ja edunsaajana. Passiivisella eifinanssiyksiköllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteisöä: jonka bruttotuloista alle puolet raportointijakson aikana muodostuu liiketoiminnasta saaduista tuloista ja yli puolet yrityksen varoista tuottaa niin sanottua passiivista tuloa, kuten esimerkiksi osinkoja, korkoja, vuokra ja rojaltituloja tai johdannaisista saatua voittoa, jonka arvopapereilla ei käydä kauppaa säännellyillä arvopaperimarkkinoilla, joka ei ole tytäryhtiöiden hallinnoimiseen tai lähiyhtiöiden, jotka eivät ole rahoituslaitoksia, rahoittamiseen perustettu holdingyhtiö, joka ei ole lähipiiriin kuuluvien yhtiöiden rahoittamiseen ja niiden liiketoimien suojaamiseen perustettu konsernin rahoituskeskus, joka ei ole yleishyödyllinen säätiö tai yhdistys tai uskonnollinen yhdyskunta. Omistaja ja edunsaajatietojen avoimuus Komissio ehdottaa, että yleisön pääsyä rekisteröitäviin yritysten omistaja ja edunsaajatietoihin laajennetaan sekä jäsenmaiden kansallisten rekisterien välistä yhteyttä parannetaan viranomaistyön helpottamiseksi ja avoimuuden takaamiseksi. Kansallisesti valmisteltavana olevassa hallituksen esityksessä neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseksi on lähdetty siitä, että yritysten omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen rekisteröinnin osalta noudatetaan rekisterien julkisuutta koskevia säännöksiä. Kaupparekisteri, yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri ovat julkisia
8(39) eikä komission ehdotuksella avoimuuden lisäämiseksi olisi siitä syystä merkittäviä vaikutuksia vireillä oleviin uudistuksiin. Kansallisten rekisterien keskinäisen tietojenvaihdon toteutumisen edellytyksenä on, että EUtason kaupparekisterien välinen yhteenliittymä (hub) perustetaan ja EU:ssa määritellään tietosisältö, jonka mukaisesti tietoa yritysten omistajista toimitetaan. Kun direktiivissä mahdollistettaisiin edelleen kansalliset poikkeukset omistajien ja edunsaajien tiedon julkisuudesta, tiedon luovuttamiselle ja siitä kieltäytymiselle tulisi luoda yhtenäiset menettelytavat EU:ssa. Rahanpesun selvittelykeskusten tietojensaantioikeudet Komission ehdotuksessa laajennettaisiin rahanpesun selvittelykeskusten saatavilla olevaa tietomäärää sekä helpotettaisiin selvittelykeskusten pääsyä ilmoitusvelvollisten tietoihin. Tähän liittyy olennaisena osana rajat ylittävän viranomaisyhteistyön joustavoittaminen ja tietojenvaihdon toimivuuden takaaminen. Suuririskiset kolmannet maat ja harmonisoitu tehostettu tunnistaminen jäsenvaltioissa Ehdotuksessa todetaan komission nimeämien suuririskisten kolmansien maiden osalta, että liiketoimissa, joita suoritetaan edellä mainittujen maiden alueelle sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa, asiakkaan tehostettua tuntemisvelvollisuutta tiukennettaisiin ja harmonisoitaisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 114 ja 50 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Käsittely Euroopan parlamentissa ei ole vielä alkanut eikä raportööriä ole nimetty. EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 6. 8.7.2016 Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 5 luvun 27 :n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotus ei sisällä erillistä vaikutusarvioliitettä. Ehdotuksen vaikutusarvioissa ei arvioida sen taloudellisia vaikutuksia. Ehdotus sisältää kuitenkin lainsäädännöllisiä
9(39) muutoksia, joiden toteutuessa kustannuksia aiheutuu yrityssektorille, rahoitustoimialalle ja viranomaisille. Esityksellä ei ole vaikutuksia EU:n budjettiin. Komission ehdotuksella on suoria vaikutuksia Suomessa luottolaitoksiin, maksulaitoksiin, prepaidkorttien liikkeeseenlaskijoihin, virtuaali ja kryptovaluuttojen vaihtopalveluihin ja digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajiin, passiivisiin eifinanssiyksiköihin sekä valtiontalouteen. Suomessa oli Finanssivalvonnan valvontatietojen mukaan kesäkuun 2016 lopussa 245 luottolaitosta, 31 ETAalueen luottolaitoksen sivuliikettä, 10 maksulaitosta, yksi ulkomaisen luottolaitoksen edustusto ja yhdeksän muuta luottoyhteisöä. Suomen markkinoilla on useampia prepaidkorttien tai niitä muistuttavien palveluiden tarjoajia. Virtuaali ja kryptovaluuttojen vaihtopalveluiden ja digitaalisten lompakkopalvelun tarjoajien tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, koska ne tulevat ehdotuksessa ensimmäistä kertaa valvonnan piiriin. Samoin passiivisten eifinanssiyksiköiden tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa niiden ollessa hajanainen joukko erilaisia yrityksiä. Taloudellisesti merkittävin ehdotettu uudistus on pankki ja maksutilirekisterien tai sähköisten tiedonhakujärjestelmien perustaminen viranomaisten tiedonhankintaan. Rekisterit tai tiedonhakujärjestelmät tulisivat toimialan ja valtion maksettavaksi. Tässä vaiheessa ei voida vielä esittää tarkkaa arviota pankki ja maksutilirekisterien tai sähköisten tiedonhakujärjestelmien perustamiskustannuksista. Kuitenkin voidaan arvioida, että uuden järjestelmän tai rekisterin perustaminen tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia. Tällä hetkellä Valtakunnanvoudinvirasto on Suomessa ainoa viranomainen, jolla on mahdollisuus saada joistakin luottolaitoksista sen asiakasta koskevia joitakin tilikohtaisia tietoja sähköisesti. Kuitenkin Valtakunnanvoudinvirastokaan ei saa kaikista luottolaitoksista sähköisesti tilikohtaisia tietoja. Komission ehdottama järjestelmä tai rekisteri tulisi olemaan Suomessa ensimmäinen väylä viranomaisille saada sähköisesti tietoa pankki ja maksutileistä. Suomessa anonyymin prepaidkortin voi ostaa esimerkiksi joistakin kioskeista ja lisäksi teleoperaattorit tarjoavat lähimaksuun soveltuvia sovelluksia. Prepaidkorttien etu on se, että ne ovat hyvin yksinkertaisia maksuvälineitä, sillä niille voidaan ladata rahaa etukäteen ja käyttää kuin käteistä, eikä käyttö ole sidottua pankkitiliin. Komission ehdotuksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä anonyymien prepaidkorttien käyttöä mahdolliseen rikolliseen toimintaan. Yhtäältä ehdotus voi lisätä yleistä turvallisuutta, mutta se voi voi toisaalta rajoittaa käteiselle vaihtoehtoisen maksuvälineen markkinoita. Prepaidkortteja koskevat lainsäädännön tiukennukset voivat laskea toiminnan kannattavuutta, mikä voi johtaa niiden tarjonnan vähenemiseen. Jos kortin liikkeeseenlaskijan tai tämän puolesta toimivan on tunnistettava asiakas ja seurattava tämän maksuliikennettä, kortin liikkeeseenlaskun ja asiakassuhteen ylläpidon kustannukset saattavat ylittää toiminnasta saatavat tulot. Neljännen rahanpesudirektiivin kansallisessa täytäntöönpanoa valmistelevassa työryhmässä arvioitiin mahdollisuutta, että virtuaali ja kybervaluuttojen vaihtopalvelut kuuluisivat lainsäädännön soveltamisalan piiriin. Lainsäädännön valmistelussa on arvioitu myös vaikutuksia näihin toimijoihin, jos ne kuuluisivat lainsäädännön soveltamisalan piiriin. Komission ehdotus on sisällöltään samankaltainen työryhmän
10(39) muistioon sisältyvän ehdotuksen kanssa eikä virtuaali ja kybervaluuttojen vaihtopalveluiden sääntelystä aiheutuisi todennäköisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia toimialalle tai viranomaisille. Työryhmä ei arvioinut vaikutuksia digitaalisen lompakkopalvelun tarjoajille, mutta vaikutukset niihin lienevät samansuuntaisia kuin virtuaali ja kybervaluuttojen vaihtopalveluiden tarjoajille. Komission ehdotuksessa tiukennetaan neljännen rahanpesudirektiivin edunsaajarekisteriä koskevia säännöksiä. Komission ehdotuksen mukaan edunsaajarekisterin tulee olla julkinen. Lisäksi komissio ehdottaa neljänteen rahanpesudirektiivin 25 prosentin rajaarvoon tiukennuksia, kun on kyse passiivisista eifinanssiyksiköistä (rajaarvo 10 prosenttia). Taloudellisia vaikutuksia yrityksiin ei ole toistaiseksi pystytty arvioimaan. Lisäksi komissio ehdottaa kansallisten edunsaajarekisterien yhteenliittämistä EUtasolla. Tätä kautta eri valtioiden viranomaiset saisivat helposti ja nopeasti tietoa myös yksittäisen edunsaajan muualla EUalueella sijaitsevista yritysten omistuksista. Edunsaajarekisterin yhteenliittämisen voidaan nähdä lisäävän myös yleistä avoimuutta. Yhteenliittämisestä aiheutuu rekisterien ylläpitäjille kustannuksia. Komission ehdotuksen yhtenä päätarkoituksena on parantaa ja tehostaa rahanpesun selvittelykeskusten tiedonsaantia, minkä kautta rikosten selvittäminen ja rikoshyödyn takaisin saaminen helpottuu. Ehdotuksilla on mahdollisesti valvonnan lisääntymisestä johtuvia epäsuoria negatiivisia taloudellisia vaikutuksia yrityksiin ja kansalaisiin. Näitä ja muita mahdollisesti negatiivisia taloudellisia vaikutuksia voidaan perustella sillä, että terrorismin rahoituksen torjunta lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen täytäntöönpano on Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa kesken. Ehdotuksen vaikutuksia on sen vuoksi vaikeaa arvioida. Komissio antoi 5.7.2016 myös tiedonannon uusista toimenpiteistä avoimuuden lisäämiseksi ja veropetosten ja veronkierron torjumiseksi ((COM)2016 451 final). Lisäksi komissio antoi direktiivin 2011/16/EU hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla muuttamista koskevan ehdotuksen siltä osin kuin se koskee veroviranomaisten pääsyä rahanpesun estämistä koskeviin tietoihin (COM(2016) 452 final). COM(2016) 450 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/ RMO lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 029 5530399, armi.taipale@vm.fi VM/ RMO finanssisihteeri Milla Kouri, puh. 029 55 30056, milla.kouri@vm.fi VM/ RMO korkeakouluharjoittelija Laura Elomaa, puh. 029 55 30360, laura.elomaa@vm.fi
11(39) EUTORItunnus EU/2016/0507 Liitteet Viite
12(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600367 EUS Haanpää Tiina(VM) 04.07.2016 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 12.7.2016, Bryssel; 5. Slovakian puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Slovakia esittelee puheenjohtajuuskautensa ohjelman heinäjoulukuulle 2016. Suomi ottaa asian tiedoksi. Heinäkuun alussa alkoi Slovakian ensimmäinen puheenjohtajuuskausi. Maa on keskimmäinen Alankomaiden ja Maltan kanssa muodostamastaan 18 kuukauden puheenjohtajuustriosta. Slovakia rakentaa puheenjohtajuuskautensa ohjelman neljän elementin varaan: talouskysymykset, sisämarkkinoiden uudistaminen, muuttoliike ja turvapaikkapolitiikka sekä EU:n ulkosuhteet. Epävirallinen Ecofin järjestetään Bratislavassa 9.10.9.2016. Talousasioissa keskeinen kokonaisuus on talous ja rahaliiton kehittäminen viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Tähän liittyen puheenjohtaja haluaa edistää vakaus ja kasvusopimuksen yksinkertaistamista, sekä tasapainon löytämistä makrotalouden vakauttamisen ja julkisen talouden kestävyyden välillä. Puheenjohtajan huomio kiinnittyy pitemmän aikavälin toimiin, kuten yhteisiin makrotaloudellisen vakauttamisen työkaluihin ja se pitää hyvänä pitkän aikavälin ehdotuksia tutkivan asiantuntijaryhmän perustamista. Puheenjohtaja on aktiivisesti mukana konsultaatioprosessissa edeltäen keväällä 2017 julkaistavaa komissio valkoista kirjaa talous ja rahaliiton kehittämisen toisesta vaiheesta. Puheenjohtaja tulee myös edelleen arvioimaan eurooppalaisen ohjausjakson virtaviivaistamista, erityisesti koskien euroalueen sekä maakohtaisten suositusten toimeenpanoa. Slovakian keskeinen painopiste on edistää investointeja, sekä tunnistaa esteitä yritysten pääomien saavutettavuudessa. Euroopan strategisten investointien rahaston (EFSI)
13(39) toiminta on tässä tärkeässä roolissa ja Slovakia tulee sekä tarkastelemaan että tukemaan rahaston toimintaa sen vaikutusten maksimoimiseksi. Talous ja rahaliiton kehittämisen keskeisenä osana ovat myös pääomamarkkinaunioniin liittyvät hankkeet. Slovakia tulee tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten pääomien saavuttamista pääomamarkkinoiden kautta myös rajat ylittävissä tapauksissa. Puheenjohtajan tavoitteena on edistää neuvotteluita liittyen riskipääomiin, sekä saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa liittyen rahamarkkinaasetukseen, esitedirektiiviiin ja arvopaperistamiseen. Puheenjohtaja katsoo, että pankkiunionin loppuun saattaminen on välttämätön edellytys EU:n pitkäaikaisen vakauden saavuttamiseksi ja tulee viemään eteenpäin työtä pankkiunionin toisen pilarin loppuunsaattamiseksi. Puheenjohtaja aikoo myös edistää keskustelua yhteisestä talletussuojasta ja toimenpiteistä riskien vähentämiseksi. Tärkeä puheenjohtajan prioriteetti on myös terrorismin rahoituksen estäminen, joka on heinäkuun Ecofinissä omana asiakohtanaan. Verotukseen liittyen puheenjohtaja keskittyy taisteluun veronkiertoa ja petoksia vastaan, ja pyrkii edistämään yritysverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Tärkeä osa sisämarkkinoita on yhteinen arvonlisäverojärjestelmä, jonka pitää pystyä vastaamaan myös digitaalisen talouden haasteisiin. Arvonlisäverotusta koskeva toimenpideohjelma huhtikuulta 2016 antaa puitteet EUtason järjestelmän modernisoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Slovakian tavoitteena on varmistaa asiassa jäsenmaiden poliittinen ohjaus. Puheenjohtaja pyrkii myös edistämään tammikuussa 2016 annetun veronkierron vastaisen paketin elementtejä. Riippuen komission ehdotusten antamisajankohdasta, Slovakia pyrkii hakemaan ratkaisua rajat ylittävän yritystoiminnan kohtaamaan kaksinkertaisen verotuksen ongelmaan. Puheenjohtaja myös odottaa kaudellaan komission ehdotuksia liittyen yhteiseen yhdistettyyn yritysveropohjaan. Slovakia tekee systemaattisesti työtä saavuttaakseen poliittisen sovun neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä EU:n vuoden 2017 budjetista. Puheenjohtaja katsoo, että lopputuloksen tulisi olla vastuullinen kokonaisuus ja heijastaa tasapainoisesti EU:n prioriteetteja kasvusta, työllisyydestä, kilpailukyvystä ja koheesiosta, sekä olla valmis vastaamaan yllättäviin tilanteisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely 6.8.7.2016
14(39) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta kirjallinen menettely 6.8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Programme of the Slovak Presidency of the Council of the European Union, http://www.eu2016.sk/en 18 kuukauden ohjelma Taking forward the Stategic Agenda 18 month programme of the Council (1 January 2016 30 June 2017) asiak. 15258/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssisihteeri Tiina Haanpää, tiina.haanpaa@vm.fi, p. 02955 30729 EUTORItunnus EU/2016/0766 Liitteet Viite
15(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600390 VO Rajamäki Anu(VM) 04.07.2016 JULKINEN Asia ECOFIN neuvosto 12.7.2016, Bryssel; 7. Tiedonanto lisätoimista vahvistamaan läpinäkyvyyttä ja veronkierron välttelyn torjuntaa Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittelee tiedonantoaan lisätoimista, joilla pyritään vahvistamaan läpinäkyvyyttä ja torjumaan veronkiertoa ja veron välttelyä. Ecofinneuvostossa on tarkoitus alustavasti vaihtaa näkemyksiä asiasta. Komission tiedonantoa on tarkoitus käsitellä 7.7.2016 korkean tason työryhmän kokouksessa. Suomi pitää verotuksen läpinäkyvyyttä ja veronkierron vastaisia toimia EUtasolla tärkeinä. Veroparatiisien käytön rajoittamisessa keskeistä on kansainvälinen yhteistoiminta, johon Suomi on osallistunut aktiivisesti OECD:ssä ja EU:ssa. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tietojenvaihdon ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen on tärkeässä asemassa. Tässä on edistytty merkittävästi viimeisen parin vuoden sisällä. Otamme tarkemmin kantaa komission ehdotusten yksityiskohtaiseen sisältöön myöhemmässä vaiheessa. Pääasiallinen sisältö Komissio on vuodesta 2012 ajanut kunnianhimoista agendaa liittyen reilumpaan, läpinäkyvämpään ja tehokkaampaan verotukseen. Tavoitteena on ollut tukea EUalueen talouskasvua ja työpaikkojen lisääntymistä. Jäsenvaltioiden kansallisia toimia ei ole yksinään pidetty riittävänä tällä alueella, vaan parempia tuloksia on katsottu
16(39) saavutettavan EUalueen laajuisilla koordinoidulla toimilla. Komission ajamat toimenpiteet ovat liittyneet yritysten tuloverotukseen tarkoituksena yritystoiminnassa syntyneen tulon verottaminen siinä valtiossa, jossa tulo on tuotettu. Agendan puitteissa on jo saavutettu merkittäviä etappeja, mutta komissio pyrkii vielä eteenpäin erityisesti verotuksen läpinäkyvyyden parantamiseen liittyvissä toimissa. Tiedonannossa esitellään komission jatkoehdotuksia läpinäkyvämpään ja tehokkaampaan verotukseen liittyen. Ns. Panamapapereista käytyyn keskusteluun viitaten komissio pitää puutteena sitä, että nykyiset verotuksen läpinäkyvyyttä koskevat toimet eivät kata tilanteita, joissa taloudellisen edun tosiasiallisesti saa joku muu kuin muodollisesti edunsaajaksi merkitty taho. Komission mukaan tämä edesauttaa rahanpesua, korruptiota ja veron välttelyä. Komissio katsoo, että näihin ongelmiin tulisi kehittää toisiaan täydentävät ja keskenään yhteydessä olevat vastaukset. Tiedonantoon sisältyykin ehdotukset paitsi rahanpesudirektiivin muutoksista myös viranomaisten hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (ns. virkaapudirektiivi) muutoksista. Virkaapudirektiivin muutoksen myötä veroviranomaisilla olisi oikeus saada tietoja, jotka on saatu rahanpesudirektiiviin perustuen, kuten tietoja taloudellisen edun tosiasiallisista saajista. Komissio ehdottaa lisäksi, että veroviranomaisten välinen tietojenvaihto kattaisi jatkossa myös tiedot taloudellisen edun tosiasiallisista saajista. EUjäsenvaltiot ovat jo sopineet osallistuvansa pilottiprojektiin, jossa vaihdetaan tietoja yhtiöiden ja trustimuotoisten toimijoiden tosiasiallisista edunsaajista. Kansainvälisellä tasolla G20valtiot ovat pyytäneet OECD:tä kehittämään uutta standardia, joka koskisi taloudellisen edun tosiasiallisia saajia koskevaa tietojenvaihtoa. Komission ehdottamissa hankkeissa otetaan kansainvälinen kehitys huomioon. Tiedonannon mukaan komissio tutkii myös mahdollisuuksia lisätä aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien palveluiden tarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskien verosuunnittelurakenteita. Tämän osalta komissio avaa syksyllä julkisen konsultaation, jonka pohjalta arvioidaan parhaita tapoja edetä asiassa. Asiassa tehdään myös yhteistyötä OECD:n vastaavien hankkeiden kanssa. Komissio pitää tärkeänä, sekä EU että OECDtasolla, toimia, joilla pyritään maailmanlaajuisesti ehkäisemään aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia. Tämän edistämiseksi komissio on jo aloittanut työstämään listaa valtioista, joissa sovelletaan verotuskäytäntöjä, jotka mahdollistavat aggressiivista verosuunnittelua. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 6.8.7.2016
17(39) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO erityisasiantuntija Anu Rajamäki, p. 0295530398, anu.rajamaki@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0404 Liitteet Viite
18(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600381 RMO Weuro Jaakko(VM) 01.07.2016 Asia ECOFINneuvosto 12.7.2016, Bryssel; 8. Pankkiunionin toimeenpano Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus U 58/2013 vp, U 5/2016 vp, E 143/2014 vp, E 79/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit saavat tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. Asiakohdassa ei ole tarkoitus tehdä päätöksiä. Suomi tukee sijoittajanvastuuseen perustuvan vahvan pankkiunionin kehittämistä. Suomi pitää tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot etenevät pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön voimaansaattamisessa sovitun mukaisesti. Pankkiunionin toteuttamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin vuonna 2014. Merkittävimpien pankkien vakavaraisuusvalvontaa koskevat tehtävät siirtyivät EKP:n yhteydessä toimivalle yhteiselle pankkivalvontamekanismille marraskuussa 2014. Uusi kriisinratkaisuviranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, aloitti toimintansa maaliskuussa 2015. Varsinaiset kriisinratkaisuvaltuudet siirtyivät sille vuoden 2016 alusta. Pankkiunionin perustana olevan uuden pankkikriisien hallintaa koskevan lainsäädännön ja yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävien rahoitusjärjestelyjen kansallinen voimaansaattaminen on eräissä jäsenvaltioissa edelleen kesken. Yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan valtiosopimuksen kansalliset ratifioinnit ylittivät marraskuun lopussa tarvittavan kynnysarvon ja sopimus tuli voimaan suunnitellusti 1.1.2016 alkaen. Suomi on voimaansaattanut lainsäädännön kokonaisuudessaan ja allekirjoittanut täydentävää rahoitusjärjestelyä koskevan lainasopimuksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa.
19(39) ECOFINneuvosto hyväksyi päätelmät pankkiunionin syventäminen koskevasta tiekartasta kesäkuussa 2016. Tiekartta kattaa laajan joukon toimia pankkisektorin riskien vähentämiseksi, mutta myös riskien jakamiseksi pankkiunionin sisällä. Tiekartassa hyväksytyn etenemissuunnitelman mukaisesti poliittisen tason keskustelu eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisesta siirretään odottamaan riskienvähentämistoimissa saavutettua etenemistä. Talletussuojajärjestelmän perustamisesta säädettäisiin mahdollisesti osin erillisen valtiosopimuksen perusteella. Riskenvähentämistoimien osalta tiekartassa viitataan komission marraskuussa annettavaksi odotettavaan pankkisääntelypakettiin, jonka puitteissa pyritään vahvistamaan pankkien tappionkattamiskykyä ja vähentämään jäsenvaltioiden harkintavaltaa luottolaitoslainsäädännössä. Uutena toimena komissiolta pyydetään esitystä velkojien maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamiseksi pankkien maksukyvyttömyystilanteissa. Valtionriskien osalta odotetaan työn edistymistä Baselin komiteassa, mutta tunnustetaan, että sen jälkeisessä tarkastelussa tulee huomioida Euroopan erityispiirteet. Yhteisen julkisen varautumisjärjestelyn (common backstop) jatkotyön osalta todetaan jäsenvaltioiden aikomuksena olevan aloittaa työ kuluvan vuoden syyskuussa, jos ja kun kaikki asianomaiset jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet pankkien elvytys ja kriisinhallintadirektiivin (BRRD). ECOFINneuvosto saa tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön, ml. pankkien elvytys ja kriisinhallintadirektiivin, kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 6.8.7.2016 Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016 Eduskunnan Suuri valiokunta ja erikoisvaliokunnat ovat käsitelleet asiaa aiemmin yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan lainsäädäntöasian U58/2013 vp yhteydessä sekä valtioneuvoston selvityksen E143/2014 vp yhteydessä. Komission tiedonanto pankkiunionin toteuttamisesta on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selvityksellä E79/2015 vp ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista koskeva asetusehdotus kirjelmällä U5/2016 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
20(39) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, puh. 02955 30302, etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0154 Liitteet Viite
21(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600386 RMO Lindgren Jussi(VM) 04.07.2016 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 12.7.2016, Bryssel; 9. Tilannekatsaus Baselin komitean kriisin jälkeiseen pankkien uudistusagendaan Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerineuvosto käsittelee asiaa ensimmäistä kertaa (Ranskan pyynnöstä). Asiaa on käsitelty Talous ja rahoituskomiteassa 4.7. Baselin pankkivalvontakomitean uudet normit julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Vakavaraisuusasetukseen (CRR) ne voitaisiin ottaa todennäköisesti muutaman vuoden viiveellä. Suomi korostaa tarvetta kehittää pankkien vakavaraisuussääntelyä entistä harmonisoidumpaan ja vertailukelpoisempaan suuntaan. Suomi ei näe tarvetta puuttua poliittisesti tällä hetkellä, valmistelun ollessa kesken, Baselin pankkivalvontakomitean työhön. Suomi kannattaa sijoittajavastuuseen perustuvaa ja rahoitusvakautta edistävää sääntelyä ja pitää Baselin pankkivalvontakomitean työn tavoitteita yleisesti hyvinä. G20ryhmä antoi vuonna 2008 Baselin pankkivalvontakomitealle mandaatin parantaa pankkien sääntelyarkkitehtuuria. Finanssikriisin seurauksena syntynyt kansainvälinen, suurten, kansainvälisesti aktiivisten pankkien sääntelyarkkitehtuuri, Basel III normisto on lähes valmis. Basel III toi mukanaan korkeammat ja vastasykliset pääomavaatimukset, pääoman uudet laatuvaatimukset, likviditeettipuskurivaatimukset, minimiomavaraisuusvaatimukset ja joukon muita pienempiä vaatimuksia. Basel III on saatettu pääosin voimaan EU:ssa vakavaraisuusasetuksella (CRR) ja luottolaitosdirektiivillä (CRD IV). Suomessa luottolaitoslainsäädäntöä on vastaavasti täydennetty soveltuvin osin. Vaikka Basel III on ollut edistysaskel kohti paremmin pääomitettua pankkijärjestelmää ja vakaampaa rahoitusjärjestelmää, on Basel III normisto kuitenkin vielä teknisesti puutteellinen ja Baselin pankkivalvontakomitea aikookin tuoda vielä joitakin uusia parannuksia normistoon vielä tämän vuoden aikana. G20 siunasi tämän aikeen Shanghain kokouksessaan helmikuussa 2016. Yksi keskeisimmistä uudistuksista olisi parantaa
22(39) tapaa, jolla riskipainotettujen varojen määrää arvioidaan. Nykyisellään isot pankit saavat paljon vapauksia määrittäessään riskipainotettujen varojen kokonaissummaa (IRB) ja tämä on koettu tutkimuksen valossa ongelmaksi, koska nykyinen malli on monimutkainen, ei kovin läpinäkyvä ja liian huonosti vertailtavissa pankkien välillä. Uudistusehdotuksissa aiottaisiin esittää todennäköisimmin joitakin rajoituksia IRBlaskentaan ja asettaa mahdollisesti joitakin minimitasoja riskipainoille/pääomavaatimukselle. Ranskan toiveesta talous ja rahoituskomitea käsitteli Baselin komitean työtä kokouksessaan 4.5.7. ja nyt asiaa käsiteltäisiin vielä ministerineuvostossa. Pääomavaatimukset ovat nykyisin merkittävimpiä sääntelytyökaluja modernissa rahoitusjärjestelmässä pankkien eritysroolin vuoksi ja siksi osa jäsenmaista on kannattanut kevyempää sääntelyä, osa reilusti tiukempaa. Euroopan pankkifederaatio EBF (European Banking Federation) on lähettänyt kirjeen neuvoston puheenjohtajalle (Slovakian VMI Peter Kazimir) ja komissaareille Hill (FISMA) ja Moscovici (ECFIN), koska etujärjestö ei halua enää kiristyksiä pankkien vakavaraisuusvaatimuksiin. Myös komissio on kirjoittanut asiasta taustapaperin. Pankit ovat todennäköisesti huolissaan oman pääoman tuottoasteen laskusta ja toisaalta pankkien kapasiteetista rahoittaa taloutta luotonannolla. EBF toivoo ECOFINneuvoston tekevän poliittisen julkilausuman päätelmissään edistääkseen omia intressejään. Myös Ranska on ollut näissä asioissa perinteisesti aktiivinen. Vakavaraisuusvaatimusten nosto ei ole luonnollisesti pankkien omistajien kannalta pelkästään positiivinen asia. Sen sijaan korkeammat pääomavaatimukset parantavat rahoitusjärjestelmän vakautta. Pahenevat pankkien ongelmat Italiassa ja pankkikriisien vaatimat veronmaksajien rahoittamat pankkien pelastusoperaatiot pääomituksineen ja takauksineen ovat kuitenkin lähtökohtaisesti sitä epätodennäköisempiä, mitä enemmän pankeilla on tappiopuskureita ja omaa pääomaa. Komission taustapapereissa ehdotetaan 5 prosentin ylärajaa pääomavaatimusten mahdollisten noston osalle ja korostetaan, että Baselin komitean tulisi tutkia tarkasti uuden normiston taloudelliset vaikutukset. Komissio ehdottaakin, että neuvoston päätelmiin sisällytettäisiin mahdollinen kannanotto näistä asioista. ECOFINneuvoston puuttuminen Baselin komitean työhön tässä vaiheessa olisi erikoista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 6.8.7.2016 Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016
23(39) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat yksi merkittävimpiä sääntelyn osaalueita rahoitusvakauden, taloudellisen toimeliaisuuden ja investointien kannalta. Pankit luovat ostovoimaa luotonannollaan ja siten suurimman osan talouden rahasta. Investointien rahoitus perustuu pankkitoimintaan, ja siten työllisyys ja talouskasvu ovat keskeisessä riippuvuussuhteessa pankkien luotonantokapasiteettiin. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset tekevät pankeista turvallisempia siinä mielessä, että pankkien kyky kestää odottamattomia tappioita kasvaa. Tämä turvaa pankin velkojia, eli ulkoisia rahoittajia kuten tallettajia, pankkien (luotto)riskeiltä. Viime kädessä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset turvaavat myös veronmaksajaa, koska riski yhteisvastuulle vähenee. Toisaalta korkeammat vakavaraisuusvaatimukset, muut asiat ennallaan, laskevat oman pääoman tuottoa (ROE) ja ovat siksi epämiellyttäviä toimivan johdon kannalta, koska pankkien toimiva johto pyrkii tyypillisesti maksimoimaan oman pääoman tuottoa. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset vähentävät mahdollisuuksia voitonjakoon, koska uusi antolainaus vaatii suuremmat jakamattomat voittovarat. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset voivat myös, ainakin lyhyellä aikavälillä, hidastaa talouskasvua, koska pankkien kyky kasvattaa antolainausta voi vähentyä, jos pääomia ei ole tarpeeksi. Kyse on siis tasapainoilusta kasvun, riskin ja rahoitusjärjestelmän vakauden välillä. Nykyisin pankeilla on omaa pääomaa noin 5 prosenttia taseen loppusummasta, jota ei voida pitää kohtuuttomana vaatimuksena. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Pankkiunionin eteneminen vaatii poliittisen sopimuksen mukaisesti riskien vähentämistä pankkiunionin alueella. Tasavertaisen lähtötilanteen mahdollisuus kasvaa, kun pankkien pääomapuskurit ovat riittävällä tasolla. Siksi vakavaraisuusvaatimusten edistäminen voidaan katsoa olevan yksi edellytyksistä pankkiunionin jatkovalmistelulle. Rinnakkaisia hankkeita Baselin työn ohella ovat mm. TLAC/MREL vaatimus pankeille, jossa pankeilta vaaditaan tietty määrä bailinkelpoisia velkaeriä/gone concernpääomaa. Lisäksi vakavaraisuusasetusta muutetaan loppuvuodesta, kun komissio tuo esityksen CRRasetuksta mm. sitovan omavaraisuusasteen ja likviditeettivaatimuksen osalta, eli vielä implementoimattomat osat Basel III kokonaisuudesta. Lisäksi markkinariskin laskentaa uudistetaan., muitakin pienempiä muutoksia on luvassa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren, p. 050 570 6994 jussi.lindgren@vm.fi
24(39) EUTORItunnus EU/2016/0154 Liitteet Viite
25(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600389 EUS Henriksson Marketta(VM) 04.07.2016 Asia ECOFIN neuvosto 12.7.2016, Bryssel; 10. Vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpano Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ecofinneuvosto keskustelee vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpanosta Espanjan ja Portugalin kohdalla. Komissio on mahdollisesti torstaina 7.7. tekemässä esityksiä siitä, miten maiden liiallisen alijäämän menettelyiden kanssa edetään. Liiallisen alijäämän menettelyjä koskevat neuvoston päätökset tarvitaan, jotta neuvosto voi hyväksyä maille annettavat maakohtaiset suositukset. Suomi tukee komission ehdotuksia koskien Espanjan ja Portugalin liiallisen alijäämän menettelyjen jatkoa. Finanssipoliittisen sopimuksen allekirjoittaneet jäsenmaat ovat sopimuksessa sitoutuneet tukemaan komission tekemiä ehdotuksia liiallisen alijäämän menettelyissä. Portugalin liiallisen alijäämän menettelyn (EDP) korjausvuosi oli 2015. Portugali ei kuitenkaan onnistunut painamaan alijäämänsä alle 3 prosentin viime vuonna ja myös vaaditusta rakenteellisesta sopeutuksesta jäätiin. Komissio kuitenkin ehdotti toukokuussa julkistamissaan suosituksissa Portugalille annettaviksi maakohtaisiksi suosituksiksi lisäajan antamista Portugalille liiallisen alijäämän korjaamiseen. Komissio ei kuitenkaan antanut tällöin tarvittavia EDPasiakirjoja, vaan näihin todettiin palattavan heinäkuun alussa. Maakohtaisten suositusten julkista taloutta koskeva teksti jäi hakasulkeisiin. Myös Espanja jäi viime vuonna siltä liiallisen alijäämän menettelyssä edellytetyistä nimellistä ja rakenteellisista tavoitteista. Samoin kuin Portugalin kohdalla komissio ei antanut toukokuussa tarvittavia EDPasiakirjoja, vaan näihin todettiin palattavan heinäkuun alussa, Espanjan vaalien jälkeen. Maakohtaisten suositusten julkista taloutta koskeva teksti jäi hakasulkeisiin.
26(39) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 126 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 6.8.7.2016 Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p. 050 437 0088 marketta.henriksson@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1003, EU/2016/0988 Liitteet Viite
27(39) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600377 KO Huopaniemi Jussi 01.07.2016 JULKINEN Asia ECOFIN neuvosto 12.7.2016, Bryssel; 11. Eurooppalainen ohjausjakso maakohtaiset suositukset 2016 Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Niistä keskusteltiin kesäkuun Ecofinneuvostossa ja kesäkuun Eurooppaneuvosto osoitti tukensa niille. Suomi voi hyväksyä Suomea koskevat maakohtaiset suositukset. Kesäkuun Ecofinneuvosto keskusteli maakohtaisista suosituksista lyhyesti. Suomea koskevat maakohtaiset suositukset vuodelle 2016 ovat: 1. sopeuttaa julkista taloutta vuosittain kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 0,6 prosenttia vuonna 2017; käyttää mahdollisia satunnaistuloja nopeuttaakseen julkisen talouden velkasuhteen pienentämistä; varmistaa, että hallintouudistus, jolla pyritään parantamaan sosiaali ja terveyspalveluiden kustannustehokkuutta, hyväksytään ja toteutetaan oikeaaikaisesti; 2. varmistaa työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen, että palkanmuodostusjärjestelmä lisää paikallista sopimista ja poistaa jäykkyyksiä ja edistää näin kilpailukykyä ja vientiteollisuusvetoisempaa lähestymistapaa; lisää kannustimia työn vastaanottamiseen ja varmistaa, että käytössä on kohdennettuja ja riittäviä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, myös maahanmuuttajataustaisille ihmisille; toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään alueellista ja osaamiseen liittyvää kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta; 3. jatkaa toimia, joilla lisätään kilpailua palvelualoilla, vähittäiskauppa mukaan lukien; edistää yrittäjyyttä ja investointeja muun muassa vähentämällä hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitetta, jotta voidaan tukea korkean arvonlisäyksen tuotannon kasvua. Julkisen talouden sopeuttamisvaatimusta koskeva suositus on odotettu eli tänä vuonna 0,5 % BKT:sta rakenteellista sopeutusta (tältä osin suositus hyväksyttiin jo viime vuonna) ja ensi vuonna odotetusti 0,6 % BKT:sta, mikä oli ennakoitu jo julkisen
28(39) talouden suunnitelmassa (JTS). Tämä perustuu komission ns. matriisiin, jossa on määritelty vuosittainen rakenteellinen sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta perustuen mm. taloustilanteeseen ja velkasuhteeseen. Suositus on näin ollen linjassa muille maille annettujen suositusten kanssa. Maakuntauudistus ja soteuudistus ovat hallituksen keskeisiä rakennepoliittisia tavoitteita. Komission suositus tukee pyrkimyksiä edetä näissä uudistuksissa. Työmarkkinoita koskeva suositus on erittäin ajankohtainen ja osuva, ja hallitus pitää sitä erityisen tärkeänä. Suositus tukee hallituksen pyrkimyksiä edistää kilpailukykysopimuksen hyväksymistä myös liittotasolla. Vientivetoiseen kilpailukyvyn edistämiseen tähdätään keskusteluissa Suomen mallista. Maahanmuuttajien huomioiminen on tärkeää, koska maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyysasteet ovat kantaväestöä selvästi alhaisemmat. Hallitus edistää maahanmuuttajien työllistymistä myös paikatakseen kestävyysvajetta. Myös vähittäiskauppaa, yrittäjyyttä ja investointeja koskeva suositus on tärkeä. Vähittäiskaupan kilpailun lisäämisessä on tapahtunut edistystä, mutta vielä on tehtävää. Yrittäjyyttä ja investointeja tuetaan yrittäjyys ja työllisyyspaketilla, joissa mm. muutetaan työttömyysturvan käyttöä aktiivisemmaksi ja joustavoitetaan palkkatuen käyttöä. Hallinnollista taakkaa pyritään keventämään mm. postilainsäädännön uudistuksella tai kehittämällä liikennekaarta. Suomen vahvuus on korkean jalostusasteen tuotannossa. On myönteistä että komission antama suositus tukee kansallisia pyrkimyksiämme edistää vientivetoista kasvustrategiaamme talouskasvun vahvistamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 121, 148 neuvoston asetus 1466/97. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely 6.8.7.2016. Suuri valiokunta kirjallinen menettely 8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset
29(39) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Maakohtaiset suositukset löytyvät osoitteesta http://ec.europa.eu/europe2020/makingithappen/countryspecificrecommendations/index_fi.htm Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi, 0407612652 jussi.huopaniemi@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0979 Liitteet Viite