Maisemarakenne kaavoituksessa

Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan yleiskaava ja viheraluejärjestelmä maisemarakenne kaupungin mittakaavassa 5. Menetelmän jatkokehitystä Vaasassa

Maankäytön suunnittelusta

Maankäytön suunnittelusta Maankäytön suunnittelujärjestelmä 1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - valtioneuvosto 2. Maakuntakaava maakuntien liitot 3. Yleiskaava kunnat 4. Asemakaava - kunnat 5. Rakennusjärjestys kuntien paikalliset määräykset

Maankäytön suunnittelusta Ympäristövaikutukset MRL 9 (8.4.2005/202) Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maisemarakenne vaikutusalueen määrittäjänä Maisema on jatkuvasti muuttuva vuorovaikutteinen organismi sillä ei ole hallinnollisia rajoja tai normeja - valuma-alueet - kasvillisuusvyöhykkeet

Maisemarakenne

Maisemarakenne Maisemarakenneanalyysi Tietoa alueen luontoperustasta, sen osatekijöistä ja niiden vuorovaikutuksesta maankäytön suunnittelun tarpeisiin Menetelmä maiseman eri vyöhykkeiden paikantamiseen ja niiden ominaisuuksien arvioimiseen (mm. Panu 1998; Rautamäki 1989) Perustuu elottoman luonnon ominaisuuksiin ja niiden määrittämiin elollisen luonnon tekijöihin Eloton ympäristö: Kallio- ja maaperä Topografia Vesi Valo Ilmasto Elollinen ympäristö: Kasvillisuus Eläimistö Kulttuuriympäristö

Maisemarakenne Maisemarakenteen pelkistäminen Maisemarakenne pelkistetään kolmeen päävyöhykkeeseen: Vedenjakajaselänteiden, harjujen ja kalliomäkien muodostamat lakialueet Ranta-, joki ja purolaaksot sekä suo- ja kosteikkopainanteet ja muut vesien kerääntymisalueet Selänteiden ja laaksojen väliin jäävät rinnealueet, jotka ovat perinteistä inhimillistä vyöhykettä

Maisemarakenne Pelkistämisen tuloksen maiseman perusrunko Kallio- ja maaperä Topografia Topografia Ilmasto Ilmasto Vesiolosuhteet Pohjavesi Hulevedet Maisemarakenteen perusrunko, vyöhykkeet ja sietokyky Viheralueiden ja rakentamisen sijoittuminen

Maisemarakenne Maisemarakenteen rikastaminen Maisemarakenteen rikastamisessa tutkitaan seikkaperäisesti maiseman erityispiirteitä, esimerkiksi: Kallio- ja maaperä (peruspiirteet ja erityismuodostumat) Vesisuhteet (pohja- ja hulevedet) Ilmasto (suurilmasto ja paikallinen pienilmasto) Kasvillisuus ja eläimistö (luontotyypit, EU:n direktiivilajit) Rakennettu ympäristö (kulttuuriympäristö, historia)

Maisemarakenne Maisemarakenne laissa Lainsäädäntö ei tunne maisemarakennetta, mutta maisemarakenne on luonnonlainalaisuuksiin perustuva muutosprosessi Kuitenkin esim. YVA-laki 2 : Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan välillisiä tai välittömiä vaikutuksia a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä e) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin;

Maisemarakenteeseen perustuva maankäyttöselvitys esimerkkinä Vaasan Yttersundom Lustila, Toni 2010. Vaasan ammattikorkeakoulu.

Maankäytön suunnittelusta Vaasassa maankäyttöselvityksiä vuodesta 2008 lähtien 1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava Maankäyttöselvitys asemakaavoittamattomalle alueelle Suunnittelutarveratkaisu (MRL 16 ja 137 ) Rakennuspaikkaa koskevat yleiset vaatimukset (MRL 116 ) 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys

Maankäytön suunnittelusta Maankäyttöselvityksen tavoitteet Vaasassa Selvittää maisemarakenne Osoittaa maiseman kehittämisen reunaehdot ja mahdollisuudet Tukea suunnittelutarveratkaisujen harkintaa Tuottaa ja koota tietoa asemakaavoituksen pohjaksi Maankäyttöselvitys asemakaavoittamattomalle alueelle Suunnittelutarveratkaisu (MRL 16 ja 137 ) Rakennuspaikkaa koskevat yleiset vaatimukset (MRL 116 )

Yttersundom

Yttersundom Suurmaisema ja valuma-alueet

Yttersundom Yttersundomin kaavatilanne Sundomin osayleiskaava 1984 Vaasan yleiskaavaehdotus 2.11.2010

Yttersundom Maiseman perusrunko Idässä ja etelässä aluetta rajaa Ådranin laaksopainanne Valtaosa alueesta rakentamatonta vaihtelevaa rinne- ja lakialuetta Selännelaakso keskeisellä valumaalueella Eteläosan kyläalueen kulttuuriympäristö maakunnallisesti arvokasta

Yttersundom Maaperä Ylärinteet ja lakialueet karuja Avokalliota Lohkareita Rinteet raekooltaan vaihtelevaa moreenia myös kivikkoja Ohut turvemuodostuma alueen länsireunan painanteessa Alavat viljellyt savilaaksot Kalliokiviaineksen louhintaa

Yttersundom Kallio- ja maaperä määrittää maiseman pääpiirteet

Yttersundom Vesiolot Lakialueet ja ylärinteet kuivia, pohjaveden muodostuminen Alarinteet ravinteikkaita Hulevedet Eteläiselle Kaupunginselälle Louhoksen kuivatus Pohjavesi n. 1-2 metriä maanpinnan alapuolella

Yttersundom Maisemarakenteesta kaavan perusrunko Maiseman kehittämisen reunaehdot, potentiaali ja suuntaviivat Viheraluejärjestelmä

Yttersundom Viheraluejärjestelmä Tavoitteet ja tehtävät: Ekologisen toimintakyvyn turvaaminen Rakentamisen ja muiden muutosten sijainnilliset, määrälliset ja laadulliset reunaehdot Virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä estetiikkaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen Kallio- ja maaperä, topografia, vesi, valo, ilmasto Kasvillisuus, eläimistö, rakennettu ympäristö

Yttersundom Viheraluejärjestelmä Viheralueina kehitettävät alueet Lakialueet Laaksot Rakentamiseen soveltuvat alueet Ekologinen toimivuus Kylän täydennysrakentaminen Uudet asuinalueet

Yttersundom Maankäyttöehdotus opinnäytetyössä Yksi vaihtoehto maisemarakenteeseen perustuvasta maankäytöstä Tavoitteena osoittaa kestävä maankäyttö ja rakennustapa Maisemarakenteeseen perustava toimintojen sijoittaminen Hulevesien ekologinen käsittely Ylijäämämaiden sijoittaminen Uusi tiestö ja rakentaminen

Yttersundom Asemakaavoitus käynnissä

Toni Lustila - Vaasan kaupunkisuunnittelu

Vaasan yleiskaava ja viheraluejärjestelmä - maisemarakenne kunnan mittakaavassa

Vaasa 409 km rantaviivaa mannerrantaa 80 km saaristorantaa 313 km järvirantaa 16 km Pinta-ala 397 km 2 maa-alueita 189 km 2 vesialueita 208 km 2 Ydinkeskusta 60 000 asukasta 70 % suomenkielisiä 25 % ruotsinkielisiä

Maa kohoaa 8-9 mm vuodessa (Breilin et al. 2004)

Vaasan maisemarakenne Vedenjakajaselänteiden, harjujen ja kalliomäkien muodostamat lakialueet

Vaasan maisemarakenne Ranta-, joki ja purolaaksot sekä suo- ja kosteikkopainanteet ja muut vesien kerääntymisalueet

Vaasan maisemarakenne

Vaasan viheraluejärjestelmä Retkeilyalueet Ulkoilualueet Lähi- ja kaupunginosapuistot Merenrantapuistot

Vaasan yleiskaava 2030 Yleiskaavaehdotus Kaupungin hallituksen ja valtuuston käsittelyyn vuoden 2010 aikana

Vaasan viheralueiden kehittämisprosessi

Menetelmän jatkokehitystä Vaasassa

Menetelmän jatkokehitystä Koko Vaasan tarkennettu maisemarakenneselvitys X-Cityyn Suunnittelun pohjaksi hankittu luontotieto myös asukkaiden käyttöön

Menetelmän jatkokehitystä Maisemarakenne hulevesien hallinnassa

Maisemarakenteeseen sitoutuva hulevesien hallinta Gerby 1980

Maisemarakenteeseen sitoutuva hulevesien hallinta Suvilahti 2008

Kiitos! www.vaasa.fi toni.lustila@vaasa.fi