1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 1.0 7.10.2011 Hyväksytty Juha Liukas, Kaisa Belloni Huomautukset Tarjouspyyntöön liitettävä
2 (10) TIIVISTELMÄ Taulukko 1. Yhteenveto InfraFINBIM pilotista Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilotin yhteenveto Pvm: 7.10.2011 Versio nro: 1.0 Laatija: Juha Liukas, Kaisa Belloni Pilotin nimi Pilotin tilaaja Pilotin veturi Pilotin tutkija Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Liikennevirasto, yhteyshenkilö Lars Westermark SITO, Juha Liukas VTT, Kaisa Belloni Pilottihanke Vt7 parantaminen moottoritieksi Haminan kohdalla. Aikataulu Ensimmäinen vaihe, suunnitteluosa A, rakentaminen 1.1.2011-31.12.2014. Tarjouspyyntövaiheessa tarjoukset jätettävä 15.11.2011 mennessä. Toteutusmuoto Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Kokonaisurakka Mittaussuunnitelman geometriatiedot toimitetaan rakentajalle Inframodel muodossa ohjeen Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje mukaisesti. Inframodel tiedonsiirron hyödyntäminen rakentamisessa (urakoitsija). Mittaussuunnitelman on laatinut konsulttiryhmä (kolme konsulttia) eri suunnitteluosilla, jotka ovat käyttäneet suunnittelussa eri ohjelmistoja. Rakentamisessa käytettävät ohjelmistot selvitetään pilotoinnin alussa. Mallinnuksen käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa mallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja odotukset Suunnittelumalleista on tuotettu mittaussuunnitelman mukaisten kohteiden koordinaatti tiedot: geomeriat Inframodel-muodossa, rakennekerrosten pinnat viivamalleina gt-formaatissa, samoin kuin rummut, kaivot ja putket. Inframodel tiedonsiirron hyödyntäminen rakentamisessa (urakoitsija), kun geometriat Inframodel-muodossa, muut perinteisissä formaateissa. Käytetäänkö puhdasta LandXML:ää vai myös Inframodelin lisäominaisuuksia? Inframodel/LandXML-formaatin tehokas käyttö. Urakoitsijalla hyödyntämisen kannalta tarpeelliset laitteet ja ohjelmistot käytössä. Palaute Infranmodelin nimeämis- ja koodauskäynnöistä.
3 (10) Riskiarvio Urakoitsijan valmius (ohjelmistot, laitteet) ja perehtyneisyys Inframodelin käyttöön.
4 (10) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 5 1.1 Tausta... 5 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus... 5 1.3 Viestintä pilottiin liittyen... 5 2 Pilotin rakenne... 6 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat ja pilotoinnin toteutus... 6 2.2 Pilotoinnin toteutus... 6 2.3 Pilotoinnin osapuolet... 7 2.4 Pilotin aikataulu... 7 3 Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa... 7 3.1 Tietotekninen ympäristö... 7 3.2 Erityispiirteet... 8 4 Kehitysaskeleet ja odotukset... 8 5 Sopimusasiat... 8 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi... 8 Viitteet... 9
5 (10) 1 Johdanto 1.1 Tausta Kyseessä on moottoritien rakentaminen, johon rakennussuunnitelman on laatinut konsulttiryhmä, johon kuuluvat Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy ja Sito Oy. Liikennevirastosta hanketta vetää Lars Westermark. Suunnitelma-asiakirjat ja mittaussuunnitelma-aineistot on tallennettu projektipankkiin. Mittaussuunnitelma on tehty Liikenneviraston ohjeen mukaisesti ([2]). Pilotoinnin kannalta oleellisinta on, että geometrialinjat toimitetaan Inframodel-muodossa, muu malliaineisto gtformaatissa. Rakentamisessa geometrialinjoja käytetään linjasisonnaiseen paikantamiseen ja paikallemittaukseen sekä toteumamittaukseen (paalu/sivumitta). Inframodel on ohjeistus LandXML-formaatin käytöstä kansallisesti ([1]). Se sisältää myös joitakin rakennelaajennuksia LandXML-formaattiin. Urakoitsijan laitteet ja ohjelmistot määräävät lopulliset käyttötavat. Rakennuttajakonsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Suunnittelukonsultit tulevat mahdollisesti tarjoamaan työnaikaisia suunnittelupalveluja. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Kyseessä on kokonaisurakka moottoritiehankkeesta E18 Haminan ohikulkutie (Vt7), jonka investointikustannukset ovat 175 milj.. Liikennevirasto rakentaa Haminan kaupungin pohjoispuolitse ohittavan uuden 15 km pitkän moottoritien ja siihen liittyvät tie- ja katujärjestelyt. Summan ja Husulan välillä uusi tie sijoittuu nykyisen valtatien 26 käytävään ja loppuosalta rakentamattomaan maastokäytävään. Sivuun jäävä vt7:n osuus parannetaan Haminan kaupungin sisääntulotieksi. Moottoritielle tulee Husulaan 500m ja Kolsilaan 180m pitkät tunnelit. Hanke sisältää neljä uutta eritasoliittymää. Lisäksi telematiikka uusitaan Kotka - Hamina välille. Tilaaja valmistelee tarjouspyyntöasiakirjoja. Hankkeen toteutusvaihe eli rakentaminen alkaa tammikuussa 2012 ja valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Urakkaosan A Summa- Kolsila tarjoukset tulee jättää 15.11.2011 mennessä. Tämän osan rakentamisaikataulu on 1.1.2011-31.12.2014. InfraFINBIM-pilotointi painottuu hankkeen alkuun ja mittaus/malliaineiston käyttöönottoon. 1.3 Viestintä pilottiin liittyen Viestinnästä sekä hankkeen ja siinä pilotoitavien asioiden luottamuksellisuudesta sovitaan pilotoinnin aloituskokouksessa. Silloin päätetään kenelle saa mitäkin tietoa jakaa ja miten asioista raportoidaan eteenpäin. Pilotoinnista raportoidaan ensi sijaisesti InfraFINBIMhankkeen osapuolille. InfraFINBIM-hanke tarvitsee vähintään informaation liittyen tiedonsiirron onnistumiseen, mahdollisiin ongelmiin sekä kehitysehdotuksiin. Tutkijaosapuolen kanssa voidaan sopia muusta luottamuksellisesta tiedonvaihdosta pilottiin liittyen.
6 (10) 2 Pilotin rakenne 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat ja pilotoinnin toteutus Hankkeessa pilotoidaan Inframodelin hyödyntämistä urakoitsijan toimesta mittauksessa ja koneohjauksessa. Pilotointi sijoittuu rakennussuunnitelman toteuttamisen alkuun. Väylägeometriat toimitetaan Inframodel-muodossa perinteisen vgp-formaatin sijasta. Pilotoinnissa tarkastellaan erityisesti seuraavia asioita urakoitsijan näkökulmasta Käytettävät ohjelmat ja laitteistot? Mikä on valmius käyttää suoraan Inframodel-tiedostoja? Tapa(prosessi) käyttää Inframodelia sekä käyttökokemukset siitä yleensä? Onko tehokasta käyttöä haittaavia ongelmia? Onko tiedostojen jako kokonaisuuksiin ja nimeäminen käytännöllistä? Onko geometrialinjojen nimeämis- ja koodauskäytäntö oikea ja järkevä? Onko merkitystä, ovatko tiedostot puhdasta LandXML:ää vai Inframodelia? Ilmeneekö asioita, joita urakoitsijoiden käyttämät ohjelmat eivät tue? Näkemys siitä, miten Inframodelia pitäisi käyttää, sekä mahdolliset kehitysehdotukset? 2.2 Pilotoinnin toteutus Pilotointi tehdään yhteistyössä urakoitsijan kanssa. Pilotin vetäjä kutsuu koolle pilotoinnin aloituskokouksen. Kokous tulee järjestää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun urakoitsija on valittu, ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Pilotointiin liittyvä tutkimus tehdään hankkeen osapuolten haastatteluina ja työmaakäynteinä. Arvioitu haastattelukertojen määrä on 3-4 ja ne ajoittuvat hankkeen alkuun (1-6/2012). Tarpeen vaatiessa urakoitsija ja tutkijaosapuoli voivat sopia lisätapaamisista. Pilotin vetäjä yhdessä tutkijaosapuolen kanssa vastaa pilotin ohjauksesta, seurannasta ja arvioinnista sekä dokumentoinnista.
7 (10) 2.3 Pilotoinnin osapuolet Pilotin läpiviemisestä vastaa pilotin vetäjä. Tehtävään sisältyy alustavan pilottisuunnitelman laatiminen, tutkijaosapuolen tarvitsemien yhteyksien luominen, toimiminen tutkijoiden yhteyshenkilönä itse hankkeessa, loppuraportointi. Suunnitelman ja raportin sisältö tuotetaan yhdessä InfraFINBIM-hankkeen tutkijaosapuolien kanssa. Henkilö Organisaatio Rooli RYM PRE / InfraFINBIM Juha Liukas SITO Pilotin vetäjä Kaisa Belloni VTT Tutkija Juha Hyvärinen VTT Vastaava tutkija Tilaaja Lars Westermark Liikennevirasto Hankevastaava Ilkka Puustinen Pöyry Finland Oy Rakennuttajakonsultti Urakoitsija <täydennetään pilotoinnin alussa> 2.4 Pilotin aikataulu Pilotointi ajoittuu alustavasti rakentamisen alkuun 1-6/2012. Pilotoinnin aloituskokouksen alustava ajankohta on joulukuu 2011. Pilotointi on raportoitu kesäkuuhun 2012 mennessä. 3 Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa 3.1 Tietotekninen ympäristö Rakennussuunnittelussa on käytetty kolmea ohjelmistoa (CityCad, Tekla Xstreet, Novapoint) ja näillä on tuotettu Inframodel-dokumentaation mukaisesti geometrialinjat. Näitä tietoja on tarkoitus hyödyntää suoraan mittauksessa ja/tai koneohjauksessa. Toisaalta väylän rakennemallin pinnat on tuotettu viivamalleina gt-formaatissa. Geometrialinjoista on mittaussuunnitelmassa myös perinteinen linjakartta (dwg-formaatissa oleva kartta, jossa kaikki linjat numeroituna, taustamateriaali ja tarkistustyökalu).
8 (10) Rakentamisessa käytettävä tietotekninen ympäristö selviää, kun urakoitsija on valittu. Käytettävien laitteistojen ja ohjelmistojen dokumentoinnin tarkkuudesta sovitaan urakoitsijan kanssa. Tietoteknisestä näkökulmasta pilotissa tarkastellaan seuraavia käyttötapauksia: Mittaussuunnitelma-aineiston lataaminen projektipankista. Tiedon tarkastaminen ja vieminen urakoitsijan järjestelmiin. Tiedon siirto koneohjausjärjestelmään. 3.2 Erityispiirteet Urakoitsijan ohjelmistojen ja laitteiden tulee tukea Inframodel/LandXML-formaatin käyttöä. 4 Kehitysaskeleet ja odotukset Suunnittelujärjestelmistä tuotetun tietomallipohjaisen Inframodel-tiedon hyödyntäminen työmaalla. 5 Sopimusasiat Tämä pilottisuunnitelma on tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä. Pilotointiin liittyvistä sopimusteknisistä asioista sovitaan aloituskokouksessa. 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi Tutkijaosapuolena VTT, yhteyshenkilö Kaisa Belloni.
9 (10) Viitteet [1] Inframodel2-tiedonsiirtomenetelmä. http://cic.vtt.fi/projects/inframodel2/documentation/ [2] Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus. Liikennevirasto TIEH 2000024-v-08 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000024-v- 08tienrakent_mittaussuunn_laat.pdf [3] Inframodel-tiedonsiirtomenetelmän käyttämistä tie- ja ratasuunnitelmien tarjouspyyntöasiakirjoissa http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/inframodel_kayttoonotto_15112007.pdf
LIITE A 10 (10)