Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä sijaitsee kaupungin keskustaajaman itäpuolella. Rantakylä on Joensuun ensimmäinen lähiö. Sen rakentaminen aloitettiin 1970 luvun alussa. Rakentaminen jatkui aina 1990 luvulle saakka. Tässä yhteydessä tarkastelualueeseen liitetään myös Ranta Mutalan sekä Utran alueet, jotka muodostavat joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna yhden kokonaisuuden. Rantakylän alueella on sekä kerros että pientaloja ja asuntojen kokonaismäärä on noin 5 350. Asunnoista yli 1000 on vuokraasuntoja. Alueen viihtyisyyttä on pyritty parantamaan sekä kerrostalojen kunnostusprojektilla sekä katuinfran kunnostamisella. Rantakylässä asuu noin 8 700 henkilöä, Mutalassa noin 3 200 ja Utrassa noin 3 470. Parhaillaan Rantakylässä urheilukentän alueella meneillään olevan täydennysrakentamisen myötä alueen asukasmäärä lisääntyy muutamalla sadalla henkilöllä. Rantakylä on asukasmäärältään Joensuun suurin kaupunginosa. Rantakylässä on liikekeskuksen lisäksi kirkko, uimahalli sekä useita perusopetuksen kouluja ja lisäksi Joensuun yhteiskoulun lukio.
Joukkoliikenteen tarjonta Suunnittelualueella liikennöivät paikallisliikenteen linjat 1, 7, 8 ja 10. Linja 1 liikennöi reitillä Utra keskusta Nepenmäki, linja 7 reitillä Noljakka keskusta Rantakylä, linja 8 reitillä Rantakylä keskusta Hukanhauta ja linja 10 reitillä Keskusta Rantakylä Utra Mutala. Kaikki linjat liikennöivät tunnin vuorovälillä. Linja 10 liikennöi vain ns. ruuhka aikana noin klo7 9 ja klo 12 17. Paikallisliikennettä alueella täydentää palveluliikenne KyytiPoika. Rantakylä, Mutala ja Utra kuuluvat palveluliikenteen ajoalueeseen 2 yhdessä Raatekankaan, Käpykankaan ja Siihtalan kanssa. Palveluliikenne on alueella kutsuperusteista maanantaista perjantaihin noin klo 7 17 välillä. Matkat tilataan Kyytikeskuksesta edellisenä päivänä tai viimeistään tuntia ennen lähtöä. Kyytiin voi nousta myös pysäkiltä. Kuva 1. Paikallisliikenteen linjojen reitit Rantakylässä, Ranta Mutalassa ja Utrassa. (kuva: http://www.jns.fi/dman/document.phx?documentid=vj27409082930503&cmd=download)
Linja 1. Utra Keskusta Nepanmäki Linja 1. Keskusta Utra Linja 7. Rantakylä Keskusta Linja 7. Keskusta Rantakylä ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su 05 05 05 52 05 40 06 15 30 06 00 10 06 52 06 40 07 15 30 07 00 10 07 52 52 07 40 40 08 15 30 08 00 10 08 52 52 08 40 40 09 30 30 30 09 10 10 10 09 52 52 52 09 40 40 40 10 30 30 30 10 10 10 10 10 52 52 52 10 40 40 40 11 30 30 30 11 10 10 10 11 52 52 52 11 40 40 40 12 30 30 30 12 10 10 10 12 52 52 52 12 40 40 40 13 30 30 30 13 10 10 10 13 52 52 52 13 40 40 40 14 30 30 30 14 10 10 10 14 52 52 52 14 40 40 40 15 30 30 30 15 10 10 10 15 52 52 52 15 40 40 40 16 30 30 30 16 10 10 10 16 52 52 52 16 40 40 40 17 30 30 30 17 10 10 10 17 52 52 52 17 40 40 40 18 30 30 30 18 10 10 10 18 52 52 52 18 40 40 40 19 30 30 30 19 10 10 10 19 52 52 52 19 40 40 40 20 30 30 30 20 10 10 10 20 52 52 52 20 40 40 40 21 30 30 30 21 10 10 10 21 52 52 52 21 40 40 40 22 30 30 30 22 10 10 10 22 52 52 22 40 40 23 30 30 20 23 10 10 10 23 52 52 23 40 40 00 25 00 10 00 52 00 40 01 01 01 52 01 40 Linja 8. Keskusta Rantakylä Linja 8. Keskusta Rantakylä Linja 10. Keskusta Rantakylä Utra Linja 10. Utra Mutala Keskusta ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su 05 05 05 05 06 22 22 06 10 10 06 06 07 22 22 07 10 10 07 05 07 20 08 22 22 08 10 10 08 05 08 20 09 22 22 09 10 10 09 05 09 20 10 22 22 10 10 10 10 10 11 22 22 11 10 10 11 11 12 22 22 12 10 10 12 05 12 20 13 22 22 13 10 10 13 05 13 20 14 22 22 14 10 10 14 05 14 20 15 22 22 15 10 10 15 05 15 20 16 22 22 16 10 10 16 05 16 20 17 22 22 17 10 10 17 05 17 20 18 22 22 18 10 10 18 18 19 22 22 19 10 10 19 19 20 22 22 20 10 10 20 20 21 22 22 21 10 10 21 21 22 20 20 22 10 10 22 22 23 20 23 10 23 23 00 00 00 00 01 01 01 01 Kuva 2. Paikallisliikenteen linjojen 1,7,8 ja 10 aikataulut. Nykytilanteen analyysia Kaikki alueen linjat ajavat Joensuun kauppatorille. Linjat 1, 7 ja 8 toimivat heilurilinjaperiaatteella ja linja 10 toimii rengaslinjana. Linjojen 7 ja 8 aikataulut on porrastettu siten, että Rantakylän alueelle muodostuu 30 minuutin vuoroväli. Edellä mainitut linjat 7 ja 8 ovat heilurilinjoja, mutta toimivat osittain Rantakylän alueen sisällä rengaslinjana. Molemmat linjat (7 ja 8) kiertävät alueen sisäisen lenkin samaan suuntaan. Ongelmaksi muodostuukin tässä tapauksessa Rantakylän alueella rengaslinjan alkupään matkustajien matka ajan pidentyminen keskustan suuntaan mentäessä ja vastaavasti rengaslinjan loppupään matkustajien matka ajan pidentyminen keskustan suunnalta tultaessa. Linjan 1 toimii alueen päälinjana ja tarjoaa alueen asukkaille vaihdottoman yhteyden keskustaan ja Pohjois Karjalan keskussairaalalle. Linja kulkee suunnittelualueella pääosin alueen pääväylänä toimivaa Utrantietä pitkin. Utran alueella linja poikkeaa pääväylältä ja kulkee reittiä Utrantie Koillisväylä Mustosenkatu Utrantie. Linjan 1 alkuosa Utrassa kulkee pientalovaltaisella alueella, jossa maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna hyvin tehotonta. Ongelma Utran alueen matkustajien kannalta on myös päälinjan tekemät poikkeamiset pääväylältä, jotka pidentävät joidenkin matkustajien matka aikaa.
Puolen tunnin vuoroväli ruuhka aikana ja tunnin vuoroväli muina ajankohtina alueen päälinjalla ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Kokonaisuudessaan joukkoliikenteen linjasto alueella on kattava ja kävelymatkat pysäkeille ovat kohtuullisen lyhyet. Joukkoliikenteen infra, kuten esimerkiksi pysäkkikatokset ovat kunnossa alueen pääväylän keskeisimmillä pysäkeillä. Joensuun lähi ja paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2007 noin 1,14 miljoonaa matkaa, joista noin 76 % kaupunkilipulla. Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat matkalippujen hintojen alentamisen seurauksena lähteneet nousuun. Voimakas kausivaihtelu on ominaista Joensuun paikallisliikenteelle. Kesällä matkustajamäärät ovat noin 15 20 % talvikuukausien vastaavista. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus seudulla on noin 5 %. Kehittämisajatuksia Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan antaa parhaat edellytykset yhteiskunnan toimintojen sijoittumiselle liikenteen kannalta mahdollisimman suotuisasti. Liikennejärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta koituvien kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen välinen suhde voidaan näin saada yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman edulliseksi. Joukkoliikenteen perusratkaisut tehdään yleispiirteisessä suunnittelussa. Toimiakseen taloudellisesti ne tarvitsevat riittävät edellytykset maankäytössä. Yksi keskeisistä keinoista on joukkoliikenteen toimivuuden varmistaminen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Jos joukkoliikenteen kilpailukykyä pyritään parantamaan, se edellyttää voimakkaita toimia maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisessa. Joukkoliikenteen taloudellinen järjestäminen vaatii yhdyskunnalta riittävää kokoa ja tiiveyttä. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toteutua. KETJU työryhmä on määritellyt kaupunkiseudun palvelutasotavoitteet syksyllä 2008. Rantakylässä Utrantie toimii joukkoliikenteen laatukäytävänä. Palvelutasotavoitteissa Rantakylän laatukäytävä alue on esitetty kilpailutason luokkaan. Kilpailutasossa tavoitteena on tarjota joukkoliikenne todellisena vaihtoehtona henkilöauton käytölle ja siten lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Kilpailutasossa liikennöintiaika arkipäivinä olisi klo 5 23, lauantaina klo 7 23 ja sunnuntaina klo 9 23. Vuoroväli arkipäivänä olisi 10 20 minuuttia ruuhka aikana ja 30 minuuttia klo 18 jälkeen, lauantaina 30 minuuttia ja sunnuntaina 30 minuuttia. Kävelymatkat pysäkille olisivat alle 400 metriä mutta pääosalle asukkaista alle 300 metriä. Linjan 1 osalta esitetään kaksi vaihtoehtoista kehittämisratkaisua. Vaihtoehto 1 (kuva 3) olisi, että päätepysäkki siirrettäisiin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun Utran toimipisteen läheisyyteen ja linja ajaisi arkipäivinä aina samaa reittiä. Nykyisin Utran alueella linjan 1 alkuosan maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna erittäin tehotonta. Pääreitin poikkeamiset pääväylältä Mustosenkadulle ja Koillisväylän kääntöpaikalle aiheuttavat lisäksi osalle matkustajista matka ajan pidentymistä. Nykyisin noin klo 5 8 ja klo 14 18 ajettavat ruuhkavuorot voisivat lähteä nykyiseltä
päätepysäkiltä ja ajaa reittiä Utrantie Mustosenkatu Koillisväylä Utrantie. Viikonloppuisin linja voisi kulkea myös samalla reitillä, koska oletettavasti tällöin linjalla on mahdollisuus ajaa pidempi reitti. Perusreitti Ruuhka ja viikonloppuvuorot Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 3. Paikallisliikenteen perusreitti Rantakylän alueella ve 1. Vaihtoehto 2 (kuva 4) on, että linjan ajaisi Rantakylässä aina reittiä Utrantie Mustosenkatu Koillisväylä Utrantie. Koillisväylän alkuosan maankäyttö on huomattavasti tehokkaampaa kuin nykyisen päätepysäkin läheisyydessä. Nykyisen päätepysäkin alueen tehoton maankäyttö ei täytä henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevan paikallisliikenteen vaatimuksia. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Tämä onnistuu vain nykyisen päätepysäkin alueella vain täydennysrakentamisen avulla. Perusreitti Ajosuunta Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 4. Paikallisliikenteen perusreitti Rantakylän alueella ve 2.
Päätepysäkin siirtäminen Utrassa mahdollistasi linjan 1 toisen päätepysäkin jatkamisen esimerkiksi Kotilahden sairaalalle (kuva 5). Perusreitti Ruuhka ja viikonloppuvuorot Ajosuunta Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 5. Paikallisliikenteen perusreitti jatkettuna Kotilahden sairaalalle. Rantakylän alueella liikennöivien linjojen 7 ja 8 reitit ajetaan alueen sisällä rengaslinjana. Rengaslinjat ovat matkustajan kannalta usein varsin hankalia toteuttaa niin, että ne kohtelisivat matkustajia tasapuolisesti. Samaan suuntaan ajettavat rengaslinjat ovat matkustajan kannalta sekä positiivinen että negatiivinen asia. Matka ajan pidentyminen ja linjan kulkeminen väärään suuntaan aiheuttaa matkustajissa negatiivista tuntemuksia ja mutta toisaalta linjojen ajaminen aina samaan suuntaan selkeyttää matkustajan kannalta linjastorakennetta. Linjastosuunnittelun yhtenä periaatteena on, että matka etenee aina kohteen suuntaan. Tällöin matka ajat lyhenevät. Ympyrän muotoisia tai muutoin kierteleviä linjauksia ei suosita päälinjoilla. Tässä suunnitelmassa esitetäänkin pohdittavaksi, voisiko Rantakylän alueella rengaslinjojen kulkusuunnat kääntää niin, että ne kulkisivat vastakkaisiin suuntiin. Tämä parantaisi alueen joukkoliikenteen palvelutasoa siinä mielessä, että matkustaja voisi kulkea halutessaan aina kohteen suuntaan ja matka ajat lyhenisivät. Halutessaan matkustajalla on edelleen käytössä myös toinen vaihtoehto. Toisen linjan kääntäminen vastakkaiseen suuntaan vaatisi kaupungilta pysäkki infran rakentamista.