AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 29.8.2006 MIETINTÖLUONNOS vesikysymyksistä kehitysmaissa Yhteisesittelijät: Achille Tapsoba (Burkina Faso) ja Eija-Riitta Korhola OSA A: PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS PR\622556.doc APP/3916/A

SISÄLTÖ Sivu Error! No table of contents entries found. Error! No table of contents entries found. APP/3916/A 2/10 PR\622556.doc

ASIAN KÄSITTELY AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puhemiehistö antoi 20. marraskuuta 2005 pidetyssä kokouksessaan sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnalle luvan laatia mietinnön vesikysymyksistä kehitysmaissa työjärjestyksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta nimitti 14. syyskuuta ja 19. marraskuuta 2005 pidetyissä kokouksissaan yhteisesittelijöiksi Achille Tapsoban (Burkina Faso) ja Eija-Riitta Korholan. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavan päätöslauselmaesityksen Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... Päätöslauselma jätettiin hyväksyttäväksi PR\622556.doc 3/10 APP/3916/A

vesikysymyksistä kehitysmaissa PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontui Bridgetownissa (Barbados) 20. 23. marraskuuta 2006, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 177, 178, 179, 180, 181 ja 181 a artiklan, ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT-EY kumppanuussopimuksen ja etenkin sen 32 artiklan, jossa tunnustetaan tarve vaalia AKTmaiden luonnonvaroja, ottaa huomioon neljännen Meksikossa 16. 22. maaliskuuta 2006 pidetyn maailman vesifoorumin tulokset, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyn Agenda 21:n ja etenkin sen luvun 18, ottaa huomioon YK:n vuosituhannen julistuksen ja vuosituhannen kehitystavoitteet sekä YK:n vuosituhathankkeen vesihuollon ja jätevesihuollon kysymyksiä käsittelevän ryhmän terveys, ihmisarvo ja kehitys kuinka ne saavutetaan? -nimisen loppuraportin (2005), ottaa huomioon Johannesburgissa 26. elokuuta 4. syyskuuta 2002 järjestetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa hyväksytyn poliittisen julistuksen, jossa YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi määritellään ensisijaiset toimet viidellä keskeisellä alalla, joita ovat: vesihuolto ja jätevedenpuhdistus, energia, terveys, maatalous ja luonnon monimuotoisuus, ottaa huomioon Kööpenhaminassa pidetyn sosiaalisen kehityksen huippukokouksen (1995) julistuksen puhtaan veden saannista ja jäteveden puhdistuksesta köyhyyden vähentämiseksi, ottaa huomioon makeaa vettä käsitelleen Bonnin kansainvälisen konferenssin (2001), ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien Mar del Platassa järjestetyn (1977) vesikysymyksiä käsittelevän konferenssin sekä vesivarojen arviointia ja käyttöä koskevan toimintaohjelman, ottaa huomioon New Delhissä pidetyn (1990) maailmanlaajuisen kuulemisen, joka käsitteli puhtaan veden jakelua ja asianmukaisten välineiden käyttöönottamista jätteiden poistoon; ottaa huomioon Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) 37. huippukokouksessa hyväksytyn puiteasiakirjan, jonka mukaan NEPADin (uusi kumppanuus Afrikan kehittämiseksi) kymmenestä tavoitteesta yhdeksäs on infrastruktuurien rakentaminen ja parantaminen, APP/3916/A 4/10 PR\622556.doc

myös tieto- ja viestintäteknisten taitojen, energian, kuljetuksen, vesihuollon ja jäteveden puhdistuksen aloilla, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselman vesihuollosta kehitysmaissa: kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteet (T5-0377/2003), ottaa huomioon Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 käynnistetyn EU:n vesialoitteen, ottaa huomioon vuonna 2004 käynnistetyn vesialan AKT-EU:n välineen, ottaa huomioon Kiotossa maaliskuussa 2003 järjestetyssä kolmannessa Maailman vesifoorumissa esitetyn vesihuollon rahoitusta koskevan raportin, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 9. maaliskuuta 2006 esitetyn vesi, jaettu vastuu -nimisen raportin vesivarojen kehittämisestä, ottaa huomioon sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnan mietinnön vesikysymyksistä kehitysmaissa (AKT/EU 0000/06), A. ottaa huomioon arviot siitä, että 1,1 miljardilla ihmisellä ei ole riittävästi puhdasta juomavettä saatavillaan ja 2,6 miljardilla ihmisellä ei ole asianmukaista viemäröintiä (WHO/UNICEF JMP 2004) 1, B. ottaa huomioon, että vuonna 2015 väestönkasvun seurauksena 1,1 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä saatavillaan ja 2,6 miljardilla ihmisellä ei ole asianmukaista viemäröintiä, ja tästä väestöstä afrikkalaisia on mainitsemisjärjestyksessä 400 ja 410 miljoonaa; ottaa huomioon, että puhtaan juomaveden tarve vain kasvaa, sillä vuoteen 2015 mennessä maapallon väestö on yli 9 miljardia henkeä, C. katsoo, että veden merkitys yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kannalta on sanomattakin selvä, sillä vesi on tärkeässä osassa tuotannossa, sillä on ratkaiseva merkitys maataloudessa, kalastuksessa, terveydenhuollossa, teollisuudessa, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa sekä kaikissa ihmisen hyvinvointiin tähtäävissä kulutuksen muodoissa, D. ottaa huomioon, että puhtaan juomaveden saanti on eräs ihmisen perusoikeuksista, joka on vahvistettu yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa; katsoo, että vesi on välttämätöntä elämän ja hyvinvoinnin kannalta, eikä sitä voida pitää pelkkänä kauppatavarana, vaan se on myös sosiaalinen hyödyke, E. ottaa huomioon, että vesihuolto ja jätevedenpuhdistus ovat vuosituhannen kehitystavoitteiden keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät useaan eri alaan ja että niiden asianmukainen ratkaiseminen on keskeistä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, 1 http://www.wssinfo.org. PR\622556.doc 5/10 APP/3916/A

F. katsoo, että missään köyhyyden vähentämistä koskevassa strategiassa ei voida sivuuttaa väestön välttämätöntä veden tarvetta tai tarvetta taata tämän oleellisen luonnonvaran oikeudenmukainen ja kestävä hoito koko yhteiskunnan etujen mukaisesti, G. katsoo, että ekologisesti kestävän jätevesihuollon edistäminen takaa puhtaan veden saannin sekä mahdollistaa maatalousmaan tuottavuuden elintarviketuotantoa varten; ottaa huomioon, että vuosituhannen kehitystavoitteissa vesi tunnustetaan ratkaisevan tärkeäksi ympäristöä koskevan tavoitteen kannalta, H. ottaa huomioon, että useat sairaudet johtuvat puhtaan juomaveden riittämättömästä saannista ja jäteveden puhdistuksen puutteellisuudesta; ottaa huomioon, että puutteelliseen hygieniaan liittyvät infektiot ja väestöön kohdistuvat terveysriskit ovat yleisiä Afrikassa ja että ne johtuvat pääosin vesilähteiden saastumisesta, veden kestämättömästä käytöstä tai eräistä epähygieenisistä toimintatavoista, I. ottaa huomioon, että maailman vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti: maailman makeasta vedestä 60 prosenttia on yhdeksän maan alueella (Brasilia, Venäjän federaatio, Kanada, Indonesia, Kiina, Kolumbia, Yhdysvallat, Peru ja Intia), makean veden puutteesta kärsivät etenkin saaret, pienet maat ja kuivuudesta kärsivät maat (esimerkiksi Israel, Libya, Kap Verde, Djibouti, Kuwait), J. ottaa huomioon, että kolme neljästä maasta, jotka ovat usein poliittisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti erilaisia, ovat samojen kansainvälisten jokien varrella ja että mikäli veden järkevästä ja oikeudenmukaisesti jakamisesta ei päästä sopuun, vedestä, elämän lähteestä, tulee mahdollinen levottomuuksien ja kiistojen lähde, ja nämä erimielisyydet voivat kärjistyä selkkauksiksi, K. ottaa huomioon, että Afrikan ja Aasian maissa veden saanti riippuu lukuisista kausivaihteluista sekä kuivuus- ja tulvajaksoista ja että eräiden rannikko- ja saarivaltioiden ongelmana on, että suolainen vesi täyttää makeat pohjavesivarastot, L. ottaa huomioon, että kuivuus johtuu usein maaperän huonosta käytöstä, liiallisesta laiduntamisesta, metsien hävittämisestä ja kestämättömistä suurista keinokasteluhankkeista, M. katsoo, että parhaillaan käynnissä olevat väestönkasvua, kaupungistumista, ilmastonmuutosta, ympäristöä ja talouden rakennetta koskevat kehitykset asettavat suuria haasteita vesihuollolle kehitysmaissa, etenkin Sahelin alueella sijaitsevissa valtioissa, N. ottaa huomioon, että tuottavuuteen keskittyvä tehomaatalous kuluttaa keinokasteluun noin 70 prosenttia makeasta vedestä, ja tästä hukkaprosentti on 40; katsoo, että parantamalla kaikkien ruokatarpeiden kattamiseksi riittämättömien sateiden kompensoimiseksi tarvittavia peltojen kastelutekniikoita voitaisiin säästää huomattavia määriä vettä ja lisätä maataloustuotantoa, O. ottaa huomioon, että aliravitun väestön puolittamista koskevan vuosituhannen kehitystavoitteen saavuttamiseksi ravintoon käytettävän vesimäärän on lisäännyttävä 50 prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana, APP/3916/A 6/10 PR\622556.doc

P. ottaa huomioon, että useilla Afrikan maaseutualueilla väestöllä ei ole kaivoja, puhdasta juomavesilähdettä tai sadevesisäiliöitä, eikä asunnoista ei ole yhteyttä talousvesiverkkoon, Q. katsoo, että asianmukaisen jätevesihuollon tekniikoiden kehittäminen ja edistäminen, strategioiden toteuttaminen paikallisten rahoitusvarojen käyttämiseksi ja EU:n osallistuminen mahdollistavat sen, että paikallisella tasolla kestävää jätevesihuoltoa voidaan tehostaa seuraavan vuosikymmenen aikana, R. katsoo, että rahoitusvarojen riittämättömyys infrastruktuurien nykyaikaistamiseen sekä nykyisten laitteistojen ylläpitämiseen ja huoltamiseen johtaa väistämättä vesipalvelujen huononemiseen ja siihen, että köyhä väestö etenkin esikaupunkialueilla ei pääse niistä osalliseksi niiden kalleuden vuoksi, S. katsoo, että järkevä vesihuolto edellyttää paikallisen väestön osallistumista huomioon olisi otettava erityisesti naisten merkittävä asema vesihuollossa kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, ja myös asianmukaista hinnoittelua, jotta voidaan varmistaa kaikille veden saatavuus perustarpeiden täyttämiseksi ja taata veden käytön tehokkuus vastuullistamalla käyttäjiä, T. ottaa huomioon, että kehitysmaissa hallitukset eivät kykene asettamaan veden hintaa siten, että se vastaisi vedenjakelun kuluja, U. katsoo, että teknisten ja rahoitusta koskevien välineiden sekä henkilöstön riittämättömyys on syynä vesivarojen ja vesipalvelujen huonoon hoitoon, V. katsoo, että vesivarojen hoidon yksityistämiseen tähtäävät politiikat ja julkisten palvelujen vapauttaminen ovat syventäneet eteläisten maiden ulkomaanvelkaantumisprosessia ja että näiden maiden käytettävissä olevat varat menevät velan takaisinmaksuun kestävän kehityksen, puhtaan juomaveden saatavuuden, koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja energian takaamisen sijasta, W. katsoo, että suurimmassa osassa kehitysmaita vesi- ja hygieniakysymyksiin ja jäteveden huoltoon todella halutaan kiinnittää huomiota kansallisissa kehityspolitiikoissa ja strategioissa (hajauttaminen, köyhyyden torjuminen, vesivarojen integroitu hoito ) ja että niissä on käynnistetty aloitteita vesihuollon ja jätevesihuollon rahoittamiseksi (EU, NEPAD, Afrikan kehityspankki (AfDB), AMCOW, ), X. ottaa huomioon, että vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi aloitteita on käynnistetty EU:n tasolla, eritoten vesialan AKT-EU-väline, jolla rahoitusvajetta koskevan kysymyksen aktiivisella käsittelyllä pyritään parantamaan AKT-maiden heikoimmassa asemassa olevien väestöjen juomaveden ja jätevesihuollon saatavuutta, Y. ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tukevat vuosittain 1,4 miljardilla eurolla vesihuoltoa ja jätevedenpuhdistusta, mikä tekee siitä tämän sektorin suurimman avunantajan maailmassa, PR\622556.doc 7/10 APP/3916/A

Z. ottaa huomioon, että EU:n vesialoitteella pyritään strategisten alueellisten kumppanuuksien avulla, joissa mukana ovat kaikki asianomaiset toimijat, eli hallitukset, kansalaisyhteiskunta, paikalliset viranomaiset ja yksityinen sektori, kasvattamaan kansainvälistä toimintaa juomavettä ja jätevesihuoltoa koskevien vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen tavoitteiden saavuttamiseksi, 1. korostaa jälleen, että juomaveden saanti ilman syrjintää on kaikkien perusoikeus ja katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikoissa ja -strategioissa sekä köyhyyden vähentämisessä olisi otettava huomioon etenkin kaikista heikoimmassa asemassa olevien väestöjen välttämätön veden tarve sekä tarve taata vesivarojen oikeudenmukainen ja kestävä hoito koko yhteiskunnan etujen mukaisesti; 2. kehottaa AKT-maita käynnistämään maataloutta koskevia strategioita ja maatalouspolitiikkaa, jotka suosivat huomattavia määriä vettä säästäviä kastelutekniikoita, sekä nostamaan ensisijaiseksi vesihuollon, jonka avulla ne voivat saada aikaan kestävän elintarviketurvan; 3. suosittelee, että AKT-maat kehittävät uusia veden tuotannon ja kulutuksen tapoja, jotka perustuvat vesivarojen kestävään ja integroituun hoitoon, jossa otetaan huomioon veden yhteiskunnallis-taloudellinen ulottuvuus ja joilla korostetaan paikallisten rahoitusvarojen käyttöön perustuvaa luonnonmukaista viljelyä, asianmukaisten tekniikoiden edistämistä sekä kaikkien toimijoiden osallistumista; 4. kehottaa EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota AKT-maihin, jotka kärsivät vakavasta vesipulasta, kuivuudesta ja nälästä, sekä lisäämään myönnettäviä määrärahoja; 5. pahoittelee vesivarojen hoidon yksityistämiseen tähtääviä politiikkoja ja julkisten palvelujen vapauttamista AKT-maissa, mutta kehottaa AKT-maita suosimaan ja kehittämään edelleen kumppanuutta, joka liittää väestön ja ottaa sen mukaan vesipalvelujen hoitoon; katsoo, että yksityistämiseen tähtäävät politiikat ovat syventäneet eteläisten maiden ulkomaanvelkaantumisprosessia ja että näiden maiden käytettävissä olevat varat menevät velan takaisinmaksuun kestävän kehityksen, puhtaan juomaveden saatavuuden, koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja energian takaamisen sijasta; 6. muistuttaa, että vaikka vesihuolto ja jätevedenhuolto koskettavat useita eri aloja, niitä ei ole vieläkään asianmukaisesti sisällytetty muilla niihin liittyvillä aloilla totutettaviin kehitystoimiin, kuten maatalouteen, teollisuuteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, metsätalouteen ja ympäristöön; 7. muistuttaa, että veden ekosysteemien kestävä hoito on oleellista ilmastonmuutoksen kielteisen vaikutuksen torjumiseksi ja sen lieventämiseksi; 8. muistuttaa, että tietoisuuden lisääminen kestävistä vesihuollon käytännöistä on oleellista vesivarojen takaamiseksi seuraaville sukupolville, elintarviketurvan lisäämiseksi ja väestön hygienia- ja saniteettikäyttäytymisen parantamiseksi; 9. kehottaa integroituun vesivarojen hoitoon, jossa kaikki oikeutetut käyttömuodot ja vaatimukset otetaan huomioon niin, että painotetaan maan- ja vedenkäyttöön, APP/3916/A 8/10 PR\622556.doc

vesistöalueiden ylä- ja alajuoksuun, rannikkoalueiden hallinnointiin sekä pinta- ja pohjaveden hallintaan liittyvien näkökohtien integrointia; 10. tunnustaa, että sukupuolella ja kulttuurilla on merkitystä vedensaannin ja jätevedenhuollon kehittämisessä ja muistuttaa, että kaikki toimintatavat ja ratkaisut on mukautettava paikalliseen kulttuuriin ja sukupuolirooleihin; 11. huomauttaa, että siirtyminen vesivarojen kestävään saatavuuteen ja hoitoon kehitysmaissa edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista, avoimuutta ja asianosaisten osallistumista; 12. muistuttaa, että on tärkeää kehittää vastuullista veden käyttöä, mikä merkitsee siirtymistä tarjontaan keskittyvästä vesihuollosta kysyntään painottuvaan vesihuoltoon; 13. katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta eli järjestelmää, jossa julkinen sektori säilyy infrastruktuurin omistajana ja tekee hallinnointisopimuksen yksityisen sektorin kanssa taaten veden saannin kaikille ja varmistaen hinnoittelun julkisuuden ja avoimuuden ei pitäisi pitää yleispätevänä ratkaisuna, vaan ainoastaan yhtenä useista mahdollisista vaihtoehdoista veden saannin parantamiseksi; 14. katsoo, että HIPC-aloitteen puitteissa käyttöön otetuilla rahoitusvaroilla olisi rahoitettava elintärkeitä veden saannin, jätevesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon aloja; 15. kehottaa EU:ta ja AKT-maita perustamaan uusia rahoitusvälineitä, kuten paikallisia, kansallisia, alueellisia ja mantereen laajuisia rahastoja vesipolitiikan ja nykyisten yksityisten ja julkisten rahoitusvälineiden tueksi; 16. kehottaa EU:ta jatkamaan AKT-maiden kestävän vedensaannin hyväksi käynnistämiä aloitteitaan ja tekemään vesihuollosta ensiarvoisen tärkeän painopistealueen, jonka avulla AKT-maat kykenevät vähentämään vesipulasta eniten kärsivien maiden rakenteellista haavoittuvuutta; 17. kehottaa EU:n ja AKT-valtioiden vesi- ja jätevesihuoltoa koskevan yhteistyön potentiaalin vahvistamista; kehottaa kaikkia asianosaisia ryhtymään toimiin tiukemman ja ennakoivamman otteen omaksumiseksi vesialan AKT-EU välineeseen liittyvissä hankkeissa valvomalla tehokkaammin vesialan AKT-EU välineessä asetettuja tavoitteita; 18. on huolissaan EU:n vesialan välineelle myönnettyjen kansallisten tukien leikkaamisesta ja kehottaa ryhtymään toimiin määrärahojen ennalleen palauttamiseksi; 19. tunnustaa, että rahoitusvaroja on lisättävä huomattavasti infrastruktuurien uudistamiseksi sekä nykyisten vesi- ja jätevesihuollon laitteistojen ylläpitämiseksi ja huoltamiseksi, jotta vesipalveluja voidaan parantaa ja jotta niistä voi hyötyä suuri osa väestöstä, joka ei kykene maksamaan vesipalvelujen korkeita hintoja; 20. vaatii, että kumppanuusmailla on ensiarvoinen asema lahjoittajien panoksen yhteensovittamisessa ja julkisen ja yksityissektorin sekä kansalaisyhteiskunnan saattamisesta yhteen kehittämään ja toteuttamaan tervettä vesipolitiikkaa, strategioita ja toimia, sekä vaatii tässä kysyntään perustuvan toimintatavan omaksumista; PR\622556.doc 9/10 APP/3916/A

21. kehottaa oikeudellisten ja poliittisten uudistusten, henkilöstöresurssien kehittämisen, koulutuksen sekä verkottumisen avulla vahvistamaan instituutioita ja lisäämään valmiuksia vesihuollon parantamiseksi ja korruption torjumiseksi; 22. kehottaa saman vesistöalueen jakavia AKT-maita parantamaan yhteensovittamistoimiaan, toimintastrategioitaan ja vesivarojen hoitoaan etenkin luomalla ja/tai vahvistamalla vesipolitiikasta vastaavien paikallisten organisaatioiden valmiuksia, jotta ne voivat ratkaista veden hyödyntämiseen liittyviä selkkauksia, mikä edistäisi jakamisen kulttuurin syntymistä ja tukisi yhteisen hyvän hallinnoinnista vastuullistamista; kehottaa EU:n jäsenvaltioiden hallituksia ja kansainvälistä yhteisöä tukemaan AKT-maita näiden pyrkimyksissä; 23. kehottaa vedenkäyttäjiä käymään perusteellista paikallista, kansallista ja rajatylittävää keskustelua tehokkaan monialaisen suunnittelun kehittämiseksi, vesivarastojen asianmukaiseksi hoitamiseksi, vesitietokannan perustamiseksi, kahdenvälisten hankkeiden käynnistämiseksi, korkeakoulujen pitkän aikavälin ystävyystoiminnan ja yhteistyön luomiseksi, paikallisen tietämyksen jakamiseksi ja ekosysteemien säilyttämiseksi; 24. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan toimittamaan tämän päätöslauselman AKT EUministerineuvostolle, Euroopan komissiolle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Afrikan unionille sekä vesihuollosta vastaaville elimille. APP/3916/A 10/10 PR\622556.doc