Jäsenkonsultaatio viestintä- ja kehityskasvatustukien (VKK) sekä matkatukien siirrosta Kepan hallintaan: Huhti-Toukokuu 2012 Eija Mustonen/Maailmanparannusyritys
SISÄLLYSLUETTELO Lyhyt yhteenveto ja päätelmät... 5 1.Viestintä ja kehityskasvatustuen ja matkatukien tausta lyhyesti...6 2. Jäsenkonsultaation vaihtoehdot ja järjestöjen osallistuminen...6 3. Konsultaatioissa ilmitulleet mielipiteet... 7 3.1. Nettikeskustelu... 7 3.2. Vuosikokouksen seminaari 21.4... 8 3.3. Jäsenkysely... 9 3.4. Avoin tilaisuus 22.5... 12 3.5. Järjestöjen kirjalliset kannanotot Kepalle... 13 4. Järjestöjen osallistuminen... 13 Lyhyt yhteenveto ja päätelmät
Kepan hallitus teki päätöksen 26.3.2012 kokouksessaan jäsenkonsultaatiosta, joka koski Ulkoasianministeriön aloitetta siirtää Viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK tuki) ja matkatukiavustusten (konferenssimatkatuki ja hankevalmistelumatkatuki) hallinnointi Kepalle. Kepan jäsenillä oli mahdollisuus osallistua nettikeskusteluun, kahteen keskustelutilaisuuteen (21.4 Tampereella ja 22.5 Helsingissä) ja vastata kaikille jäsenille sähköpostitse lähetettyyn nettipohjaiseen kyselyyn. Jäsenkonsultaatio tehtiin huhtikuun lopulta toukokuun loppuun ja tarkoitus oli hakea Kepan hallitukselle lisäinfoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu aloitteeseen. Jäsenistöllä on myös ollut mahdollisuus antaa suoraa palautetta Kepaan. Yhteensä 39 eri järjestöstä osallistui edustajia kahteen eri keskustelutilaisuuteen, 50 järjestöä vastasi anonyyminä jäsenkyselyyn ja viiden eri järjestön edustajat osallistuivat nettikeskusteluun. Lisäksi kahden järjestön edustajat lähettivät kirjallisen viestin Kepaan. Kun ottaa huomioon, että VVK tuen saajajärjestöjä on ollut vuosittain hiukan alle 80 järjestöä ja jäsenkyselyyn vastaajista noin 30 järjestöä ilmoitti saaneena/käyttäneensä VKK tukia, niin voitaneen tulkita, että vajaat 40% VKK tukea saavista järjestöistä vastasi Kepan jäsenkyselyyn. Jäsenkonsultaation kattavuutta voisi luonnehtia välttäväksi ainakin niiden Kepan jäsenten osalta, jotka ovat saaneet VKK tukea. Jos katsotaan jäsenkyselyn vastausmäärää, joka oli siis vajaa viidennes Kepan jäsenmäärästä, niin se ei voi mitenkään edustaa koko jäsenistön kantaa aloitteeseen. Jäsenkyselyyn vastanneiden enemmistön mielipidettä tukien hallinnoinnin siirrosta Kepaan voi pitää varovaisen tai ehdollisen myönteisenä, mutta siitä huolimatta vastaajien enemmistö kuitenkin (56,8%) halusi säilyttää tuen hallinnoinnin ministeriössä. Tätä kyselyä tehtäessä ei ollut täysin yksiselitteisesti tiedossa ulkoasianministeriön kanta hallinnon siirtoon (eli aikooko ministeriö tehdä siirron joka tapauksessa) ja monille järjestöedustajille tämä informaatio olisi varmaan ainakin hiukan helpottanut kannanmuodostusta. Selkeästi aloitetta vastustavat, joko katsoivat että tukien hallinnointi ei kuuluu Kepan perustehtävään (minkään järjestön ei tule ottaa viranomaistehtäviä hoitaakseen) ja tulee ratkaisevalla tavalla vaarantamaan Kepan edunvalvontatehtävän (jos Kepa hallinnoi tukia niin se ei voisi uskottavasti puolustaa jäsentensä etuja esim. VVK rahoituksen suhteen) ja/tai että Kepa ei yksinkertaisesti ole sopiva taho hallinnoimaan (Kepan ei pidä jakaa tukia jäsenistölleen, tukien hallinnointi loisi kilpailuasetelman jäsenistön välille ja toisi jännitteitä jäsenistön ja Kepan välille ja hallinnointi muuttuisi pikkutarkemmaksi). Aloitteeseen myönteisesti suhtautuneet olivat sitä mieltä että Kepa on asiantuntevampi taho kuin ministeriö, Kepassa asioinnin kynnys on matalampi ja Kepa yhdessä järjestöjen kanssa kykenisi kehittämään tukimuotoja ja edesauttamaan yhteistä oppimista. Monien mielestä päätöksenteon, läpinäkyvyyden ja hallinnoinnin laadukkaan resursoinnin kysymykset ovat kuitenkin vielä käytännössä selvittämättä. Kahden keskustelutilaisuuden henki oli suhteellisen kriittinen, mutta koska mitään koeäänestystä ei tehty, ei aivan yksiselitteistä kantaa aloitteeseen voi em. tilaisuuksien pohjalta muodostaa. Suoraan jyrkän vastustavia kantoja ei kuitenkaan esiintynyt kovin paljoa, mutta osa esitti vahvoja epäilyjä siitä miten Kepan edunvalvonnan rooli tulisi muuttumaan ja saataisiinko sittenkään asian hoitamiseen tarpeeksi henkilöresursseja, niin ettei Kepan nykyisiä henkilöresursseja tarvitsisi suunnata hallinnon hoitamiseen?
Keskustelutilaisuuksissa myös esitettiin seuraavia kysymyksiä: Miten päätökset tehtäisiin? Pitäisikö ensin pohtia miltä uudistetut ja parannetut tukimuodot näyttäisivät ja vasta sitten päättää mikä taho on paras niitä hallitsemaan? Olisiko sittenkin muodostettava joku uusi elin, jossa sekä ministeriö ja järjestöt ovat edustettuina ja joka hoitaisi hallinnoinnin? Miksi tällä asialla on niin kiire? Kaksi Kepan jäsenjärjestöä (Maailmankauppojen liitto ja Attac) ilmaisivat kielteisen kantansa myös Kepalle lähetetyssä kirjeessä/ sähköpostissa. Perusteluista painavimpana nähtiin, jälleen kerran, muutos Kepan poliittisen vaikuttajan roolissa. Järjestöjen mielipidettä valmiiseen uudistusehdotukseen katsottiin kyseltävän kohtuuttoman tiukalla aikataululla ja puutteellisin taustatiedoin. Attac ehdottaakin että ulkoasianministeriö käynnistäisi aidosti kansalaisyhteiskuntaa osallistavan keskustelun siitä, kuinka tukien hallinnointi tulisi tiukkenevien taloudellisten resurssien olosuhteissa hoitaa. Nettikeskustelun henki oli pääosin kielteinen ja perustelut olivat samoja kuin edellä on jo esitetty. Kaksi kirjoittajaa kirjoittaja otti varovaisen positiivien kannan ja yksi pohti mm. sitä miksi Kepan jäsenistö ei näytä luottavan Kepan puolueettomuuteen? Ehkäpä Lauri Peltonen Taksvärkki ry:stä tiivistää varovaisten optimistien kannan 23.5. kirjoituksessaan: Tuen jakotavassa on ainakin kaksi ulottuvuutta. Toisaalta, miten Kepan kautta saadaan jako hoidettua ammattitaitoisesti. Saisivatko hankkeet tukea laadun, vaikuttavuuden ja muiden avointen kriteerien perusteella? Itse en usko että Kepan hallinnoimana tuen laatu tai vaikuttavuus kärsisi millään tavalla. Kepan kautta pysytään kyllä organisoimaan asiantuntemusta tällä alalla. Toinen ulottuvuus on hallinnollinen avoimuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus. Keskustelussa on keskitytty enimmäkseen hallinnon riskeihin. Riskejä on olemassa, ja hyvä että ne huomataan. Kun ne huomataan, hallinto voidaan järjestää paremmin siten että niiden riskien toteutuminen voidaan välttää. Jos Ulkoministeriö haluaa tuotavuustavoitteidensa, toimintansa uudellenjärjestelyn tai muun takia luopua VKK-tuen hallinnoninnista, niin Kepan kannattaa ilman muuta katsoa asiaa avoimesti. Saavutettavana on ainakin lisää avoimuutta, tehokkaampaa neuvontaa, laaja-alaisempaa sisällöllistä osaamista, pitkäjänteisyyttä, joustavuutta, jne. Katsotaan ihmeessä miten nämä olisivat toteutettavissa. Toisaalta, selkeästi kielteistä kantaa edustaa esimerkiksi Attackin kirje Kepalle: Attac toivoo, ettei Kepa vielä tällä erää myöntyisi ulkoministeriön tarjoukseen, ja että ota tai jätä -tarjouksen sijaan ulkoministeriö käynnistäisi laaja-alaisen, aidosti kansalaisyhteiskuntaa osallistavan keskustelun siitä, kuinka tukien hallinnointi tulisi tiukkenevien taloudellisten resurssien olosuhteissa hoitaa.
1. Viestintä ja kehityskasvatustuen ja matkatukien tausta lyhyesti Ulkoasianministeriö on jakanut harkinnanvaraista viestintä- ja kehityskasvatustukea (VKK) vuodesta 1975 lähtien. Määrärahamäärä on pitkällä aikavälillä kasvanut tasaisesti, mutta viime vuosina jaettava summa on vaihdellut kahden miljoonan molemmin puolin. Tosin vuonna 2011 ulkoasianministeriössä oli suunnitelma tukimäärien laskemisesta, mikä sitten lopulta ei toteutunutkaan, johtuen järjestöjen ja Kepan yhteisestä lobbauksesta. Ulkoasianministeriö myönsi 2012 VKK tukea 73 eri järjestölle ja tuen yhteissumma oli lähes 2 miljoonaa euroa, vuonna 2011 tukea myönnettiin 82 eri järjestölle tukisumman ollen hiukan alle kaksi miljoonaa. Keskimääräinen tukisumma oli vuonna 2012 noin 30 000 euroa, suurimman summan ollessa 100 000 euroa (maksimi haettava määrä) ja pienimmän 600 euroa. Konferenssimatkatukia Ulkoasianministeriö myös vuonna 2011 24:lle järjestölle, yhteensä hiukan yli 200 000 euroa ja hankevalmistelumatkatukea vuonna 2011 43:lle järjestöä melkein 117 000 euroa. Tukien hallinnointia on hoitanut Ulkoasianministeriön kansalaisjärjestöyksikkö, jossa tähänastiset henkilötyövuosiresurssit ovat olleet 2,3. Keväällä 2012 Ulkoasianministeriö otti yhteyttä ja pyysi Kepaa vakavasti harkitsemaan voisiko tukien hallinnointi siirtyä Kepaan niin, että tuet olisivat tulevaisuudessa osa Kepan ohjelmatukea, mutta kuitenkin korvamerkityt VKK- ja matkatueksi. Kepan hallitus keskusteli aloitteesta ja päätti teettää aiheesta jäsenkonsultaation. 2. Jäsenkonsultaation vaihtoehdot ja järjestöjen osallistuminen Jäsenkonsultaatioon oli mahdollista osallistua nettikeskustelussa, Kepan kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa, vastaamalla nettipohjaiseen kaikille jäsenille lähetettyyn kyselyyn ja osallistumalla avoimeen keskustelutilaisuuteen 22.5. Kepassa. Ensimmäiseksi Kepa käynnisti aiheesta avoimen nettikeskustelun. Uusia tuulia järjestörahoitukseen kirjoitusta kommentoi 6 eri henkilöä. Kevätkokouksen seminaarissa oli läsnä 21 järjestön edustajia. Nettipohjaiseen kyselyyn, joka lähetettiin kaikille Kepan 300:lle jäsenjärjestölle, vastasi 50 jäsenjärjestöä (16,6 % vastausprosentti). Kyselyssä kysyttiin myös järjestön jäsenmäärää, toiminta-aluetta Suomessa, toimintateemaa ja palkattujen työntekijöiden määrää. Kyselyyn vastanneet olivat suhteellisen edustava otos Kepan jäsenjärjestöjä, mutta kuitenkin niin että isot järjestöt olivat suhteellisen hyvin edustettuina. Jäsenmäärän suhteen vastaajat jakaantuivat seuraavasti, alle 30 jäsentä (3 vastaajaa), 31-100 jäsentä (12 vastaajaa), 101-500 jäsentä (14 vastaajaa) ja yli 500 jäsentä (15 vastaajaa). Palkattua henkilökuntaa ei ollut ollenkaan 17 vastaajalla (36,3 %), 7 vastaajista oli yksi palkattu työntekijä ja neljällä vastaajista alle 30 työntekijää ja viidellä vastaajista yli 30 työntekijää. Vastanneet järjestöt toimivat pääasiassa pääkaupunkiseudulla(70%), mutta toimintaa oli merkittävästi myös muualla Suomessa. Temaattisesti järjestöt edustivat hyvin monipuolista joukkoa, annetusta
luokittelusta vain terveys ja väestö ja naisjärjestö kategorioista ei ollut vastaajia. Vastaajista 33 (73 %) oli hyödyntänyt joko yksi- tai kaksivuotista VKK-tukea. Vastaajista 7 oli saanut tukea kerran, 10 2-5 kertaa ja 11 vastaajaa yli viisi kertaa. Avoimeen tilaisuuteen 22.5 osallistui 24 järjestön edustajia, mukana olivat myös Kepan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat kuuntelemassa keskustelua. Toukokuun tilaisuuteen oli erikseen lähetetty kutsu 63:lle (hankevalmistelutukea saaneita järjestöjä 8, konferenssimatkatukea saaneita 15 ja VKK-tukea saaneita 40) järjestölle, jotka eivät ole Kepan jäseniä, mutta ovat viime vuosina hyödyntäneet em. tukia. Kaksi järjestöä lähetti kirjallisen kantansa Kepaan kirjeellä/ sähköpostilla. 3. Konsultaatioissa ilmitulleet mielipiteet 3.1. Nettikeskustelu Nettikeskustelussa oli melko selvästi voitolla mielipide jonka mukaan Kepan ei pitäisi lähteä aloitteeseen mukaan. Perusteluina pidettiin lähinnä Kepan edunvalvojan roolin hämärtymistä, tai vaarantumista. Pari kirjoittajaa oli kuitenkin varovaisen positiivisia, katsoen, että aloite voisi tuoda myös kehittämismahdollisuuksia. Nettikeskustelussa kaikki eivät kertoneet, että edustavat järjestönsä virallista kantaa tai nimenomaan kertoivat, että esitetyt mielipiteet ovat heidän henkilökohtaisiaan. Varovaisen positiivista kantaa edustaa seuraava nettikirjoittaja: Keskustelussa alussa on jo otettu melko tiukkoja kantoja Kepan mahdolliseen rooliin VKK tuen hallinnoijana. Mielestäni tässä vaiheessa kannattaa katsoa asiaa avoimemmin monelta kannalta. Tuen jakotavassa on ainakin kaksi ulottuvuutta. Toisaalta, miten Kepan kautta saadaan jako hoidettua ammattitaitoisesti. Saisivatko hankkeet tukea laadun, vaikuttavuuden ja muiden avointen kriteerien perusteella? Itse en usko että Kepan hallinnoimana tuen laatu tai vaikuttavuus kärsisi millään tavalla. Kepan kautta pysytään kyllä organisoimaan asiantuntemusta tällä alalla. Toinen ulottuvuus on hallinnollinen avoimuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus. Keskustelussa on keskitytty enimmäkseen hallinnon riskeihin. Riskejä on olemassa, ja hyvä että ne huomataan. Kun ne huomataan, hallinto voidaan järjestää paremmin siten että niidenriskien toteutuminen voidaan välttää. Jos Ulkoministeriö haluaa tuotavuustavoitteidensa, toimintansa uudellenjärjestelyn tai muun takia luopua VKK-tuen hallinnoinninta, niin Kepan kannattaa ilman muuta katsoa asiaa avoimesti. Saavutettavana on ainakin lisää avoimuutta, tehokkaampaa neuvontaa, laaja-alaisempaa
sisällöllistä osaamista, pitkäjänteisyyttä, joustavuutta, jne. Katsotaan ihmeessä miten nämä olisivat toteutettavissa. Lauri Peltonen, Taksvärkki ry Ja selkeän kielteistä kantaa seuraava nettikirjoittaja: Olen samaa mieltä niiden aikaisempien kirjoittajien kanssa, joiden mielestä KEPA:n ei kannata ottaa rahanjakajan roolia. KEPA:aan tällä hetkellä järjestökentällä luotetaan, ja tämä puolueettomasta neuvonantajan asemasta kumpuava luottamus joutuisi nähdäkseni vakavalle koetukselle jos KEPA:lle tulisi valta tehdä päätöksiä järjestöjen rahoitushakemuksista. Marja Tiilikainen, Toiminnanjohtaja, Suomen Somalia-verkosto 3.2. Vuosikokouksen seminaari 21.4 Aloitetta käsiteltiin Kepan strategian kolmen tavoitteen eri näkökulmasta, mutta kaikki nämä näkökulmat toivat sekä aloitetta puoltavia että niitä vastustavia mielipiteitä esiin. Vaikuttaa siis siltä, ettei Kepan strategiassa ole yksiselitteistä vastausta siihen miten aloitteeseen olisi suhtauduttava: kyse on siitä, mikä Kepan kaikkein tärkein ja luovuttamaton tehtävä suhteessa jäseniinsä? Ja jos em. tehtävä on edunvalvonta, niin millaiset tehtävät mahdollisesti vaarantavat tämän roolin? Osalle keskusteluun osallistuneista aihe vaikutti uudelta järjestöt olivat uusia ja heillä ei ollut muutenkaan kokemusta Ulkoasianministeriön tuista, saatikka Kepan roolista niiden hallinnoijana. Osa järjestöistä oli hyvinkin kokeneita, mutta katsoi, ettei käytettävissä olevilla tiedoilla voinut muodostaa mielipidettä aiheesta. Osa järjestöistä selvästi vastusti sitä, että Kepa ryhtyisi hallinnoimaan em. tukia, ja osa oli varovaisen myönteisiä. Yhteensä seminaariin osallistui 21 eri jäsenjärjestön edustajia. Perusteluina Kepan myönteiselle kannalle aloitteeseen mainittiin mm. järjestöjen välisen yhteistyön lisääntyminen ja yhteisen oppimisen mahdollisuus. Kepaa pidettiin asiantuntevana tahona VKK ja matkatukiasioissa ja Kepa miellettiin myös matalan kynnyksen asiointipaikaksi. Voisiko Kepan hallinnoima VKK ja sen kriteerien uudistamisen kautta tuottaa myös uusia yhteiskunnallisia aloitteita? Perusteluina Kepan kielteiselle kannalle tuli esiin jo mainittu muutos Kepan ja jäsenjärjestöjen suhteessa. Tukien hallinnointi veisi luottamuspulaan ja kilpailuun jäsenjärjestöjen välillä. Mainittiin myös mahdollisuus, että määrärahoja voisi olla tällöin helpompi leikata, järjestöjä myös pidettiin tarkempina tuen hallinnoijina kuin Ulkoasianministeriötä. Yleinen toivomus oli, että tukien hallinnointi pysyisi Ulkoasianministeriössä, mutta jos hallinnointi todella poistuu Ulkoasianministeriöstä, niin Kepaa pidettiin esimerkiksi yksityistä konsulttiyritystä parempana vaihtoehtona. Jos järjestöjen osuutta päätöksenteossa lisättäisiin (esim. Opetushallituksen malli), niin miten varmistettaisiin pienten järjestöjen osallistumismahdollisuudet: osallistuminen vaatii aina aikaa ja isommat järjestöt ovat paremmassa asemassa, koska he voivat lähettää helpommin palkallisia työntekijöitään osallistumaan. Oikaisu- ja valitusmahdollisuuden järjestämisestä haluttiin myös lisäinfoa.
Yhtenä ratkaisuehdotuksen mainittiin myös mahdollisuus, että järjestöt palkkaisivat henkilöitä ministeriöön, joka kuitenkin valmistelisi päätökset virkamiesvastuulla. 3.3. Jäsenkysely Jäsenkyselyn vastaajista piti VKK-tukea järjestölleen melko tärkeänä 46,3 % (19 vastaajaa), erittäin tärkeänä 36,6 (15 vastaajaa) ja ei tärkeänä 17,1% (7) vastaajaa eli VKK tuki oli selvälle enemmistölle tärkeää tai erittäin tärkeää. Keskimääräinen VKK-tuki vuonna 2012 yhdelle järjestölle oli keskimäärin noin 30 000 euroa, suurimman summan ollessa 100 000 ja pienimmän 600 euroa. Haettavan summan yläraja oli 2012 100 000 euroa, aikaisemmin on ollut korkeampikin tukisummia kaksivuotisina. Konferenssimatkatukea oli hakenut 24 järjestöä ja vain kaksi järjestöä piti sitä erittäin tärkeänä oman toimintansa kannalta. Tämä lienee ymmärrettävää, koska keskimääräinen konferenssimatkatuki oli vuonna 2012 hiukan yli 8000 euroa. Kyselyssä ei kysytty hankevalmistelumatkatuesta, koska kyselyä tehtäessä ei tiedetty, että Ulkoasianministeriö aloitteeseen sisältyi myös hankevalmistelumatkatuki. Jäsenkyselyn tuloksia Kysymykseen Mikä on sopivin taho hallinnoimaan VKK- ja konferenssimatkatukea? Vastaajista 25 (56,8%) piti Ulkoasianministeriötä parhaana tahona ja 18 vastaajaa (40,9%) Kepaa, yksi vastaaja piti muuta kansalaisjärjestöä parhaana tahona. Enemmistö näki Ulkoasianministeriön parhaana hallinnoijana ja mielipidettä perusteltiin lähinnä kahdesta näkökulmasta: luovuttamattomalla viranomaisvastuulla ja luottamuksella. Ulkoasianministeriön nähtiin olevan vastuussa määrärahojen jaosta ja käytöstä eikä tätä viranomaistehtävää katsottu voitavan siirtää minnekään, edes resurssipulaan vedoten. Viranomaistehtäviä ei ole syytä siirtää etujärjestöille resurssipulan tähden. Valvonta on kuitenkin lopulta viranomaisen tehtävä. Monet perustelivat myös ulkoasianministeriön valintaa sopivimmaksi tahoksi, koska suomalaista virkamiestoimintaa pidettiin asiantuntevana, tasa-puolisena ja puolueettomana sekä järjestökentän ulkopuolisena tahona. Yksi vastaaja piti myös kaikkia välikäsiä turhana ennen vastuullista päättää ts. ulkoasianministeriötä. Vastaaja piti välikäsiä myös pikkutarkkoina ja pikkutärkeinä. Myös Kepa nähtiin sopivana hallinnoijana, mm. seuraavien vastaajien sanoin: Kepa soveltuu tähän tarkoitukseen varsin mainiosti - jos on itse tuen hallinnoinnista kiinnostunut ja sopii strategiaan. Toki on otettava huomioon, että hakijoiden tasapuolinen kohtelu toteutuu, eikä Kepa luonnollisesti voi itse hakea näitä tukia, mutta toiminta-avustus varmaankin kattaa nämäkin toiminnot Kepan tapauksessa. Kepan asiantuntemus ja järjestötuntemus tukee tätä vaihtoehtoa myös.
En ole ajatellut mahdollisuutta siirtää rahoitusta pois ulkoministeriöltä, mutta olettaisin että rahoitukset ovat suureksi osaksi melko pieniä, joten niiden hallinnointi on todennäköisesti turhan raskasta ministeriötasolla. Olettaisin Kepalla olevan myös ruohonjuuritason tuntumaa ja VKK-kentän tuntemusta sekä kiinnostusta alaa kohtaan. Kepaa pidettiin myös asiantuntevana ja sen nähtiin olevan lähempänä kansalaisjärjestöjä. Enemmistön mielipiteen kiteytti ehkä yksi vastaaja seuraavasti: Paremmin resurssoituna henkilötyömääräällä sekä ennakoituvimmin tukisummin ulkoministeriö olisi paras taho. Tuottavuusohjelma ilmeiseti kuitenkin uhkaa tätä mahdollisuutta. Ulkoministeriön yhteys suomessa tapahtuvan asian esilläpitoon ja tärkeyden tunnustamiseen saattaa etääntyä, jos hallinnointi ulkoistetaan. Tällöin yhteyden säilyttäminen ja kehittäminen suhteessa hanketukeen ja muuhun ministeriön toimintaan hyvin tärkeää. Ulkoministeriö on erillään järjestöpolitiikasta ja sillä pitäisi olla hallinnointiin resurssit. Ministeriön on tärkeä säilyttää suora linkki kansalaisyhteiskuntaan. Kysymykseen Jos VKK ja konferenssimatkatuet siirtyvät pois ulkoministeriöstä, mikä taho olisi sopivin hoitamaan tehtävän? Vastaajista 30 (71,4%) piti Kepaa sopivimpana tahona, 11 vastaajaa (26,2 %) jotakin muuta tahoa sopivimpana ja yksi vastaajista yksityistä yritystä sopivimpana. Enemmistä vastaajista piti Kepaa sopivimpana tahona tehtävään, jos hallinnointi siirtyy pois Ulkoasianministeriöstä. Melkein kaikki kysymystä kommentoineet vastaajat kuitenkin toivat esille huolen joko Kepan maineesta ja/tai siitä miten tukien hallinnointi (=rahanjako) voisi aiheuttaa ristiriitoja Kepan ja jäsenten kesken. Kaksi vastaajaa esitti muina tahoina ulkopuolista viranomaistahoa tai juuri tähän alaan erikoistunutta konsulttifirmaa. Äkkiseltään on vaikea kuvitella muuta ulkopuolista tahoa kuin Kepa, vaikka se saattaa aiheuttaa maine- ja legitimiteettiuhkia Kepalle järjestöjen järjestönä... Kepa järjestöjen kattojärjestönä on neutraalimpi kuin muut järjestöt. Ehkä yksityinen yrityskin, mikäli kyseessä olisi esim. juuri tähän alaan erikoistunut konsulttifirma. Kuusi järjestöä erikseen painotti, että hallinnointia ei tulisi siirtää pois Ulkoasianministeriöstä. Nämä samat järjestöt myöskin näkivät ristiriitaa seuraavaan kysymykseen eli Kepan tulisi kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että tukipäätökset pysyvät Ulkoasianministeriössä. Ulkoministeriön sijaan ei mikään ja Kepan tulisi edistää sitä kaikin tavoin, että tukipäätökset pysyisivät Ulkoministeriössä.
Mielestämme pitää miettiä periaattellisena kysymyksenä hyväksymmekö tällaiset ulkoistamiset. Ja onko se nyt niin väistämätöntä kun UM antaa ymmärtää ja kiristää, että jos ei KEPA niin menee jollekin konsulttiyritykselle tai muulle järjestölle. Olisiko syytä nyt nostaa poliittiseksi kysymykseksi koko juttu?. Ministeriöiden tulee meidän mielestä edelleen jakaa virkavastuulla valtionapuja - eikä ulkoistaa järjestöille itselleen taistella keskenään näistä. Kysymykseen Tulisiko Kepan vastata myönteisesti ulkoministeriön aloitteeseen siirtää VKK ja konferenssimatkatuki Kepalle? 27 vastaajaa vastasi kyllä ja 16 ei. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä että Kepan pitäisi vastata myönteisesti aloitteeseen, kuitenkin niin että avoimuus ja oikeudenmukaisuuskysymykset tulevat ratkaistuksi, vastaajat pohtivat myös päätöksenteon ja viranomaisvastuun siirron kysymyksiä: Kepalla on kuitenkin parhaat tuntumat kehitysyhteistyötoimintaan ja tietotaito siitä mitä VKK-tukien pitäisi olla. Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset tulee ratkaista kyllä syvällisesti. Oman, Kepa omisteisen järjestön, perustaminen voisi olla yksi mahdollisuus. Viranomaistehtävän siirto UM:ltä yksityselle taholle pitää myös ratkaista. Mikä ja missä on viranomaisvastuu? Eli tekeekö järjestö vain ehdotuksen ministeriöön, joka sitten virkavastuun mukaisesti päättää rahanjaosta. Hiukan yli puolet järjestöistä piti Ulkoasianministeriötä parhaana tukien hallinnoijana, mutta jos nykyvaihtoehtoa ei ole käytettävissä, selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä että Kepa olisi seuraavaksi paras taho hallinnointiin. Kyselyssä oli myös yksi kysymys, jossa kysyttiin järjestöjen mielipidettä siitä mikä on erittäin tärkeää, tärkeää tai ei tärkeä tuen hallinnoinnissa. Yli 95 % mielestä erittäin tärkeää olivat: selkeät kriteerit ja oikeudenmukaisuus, yli 90 % piti erittäin tärkeänä avoimuutta ja asiantuntemusta, yli 80%:n mielestä riippumattomuus oli erittäin tärkeää. Joustavuus, päätöksenteon nopeus, oikaisuvaatimuksen mahdollisuus ja tuen määrä olivat seuraavina erittäin tärkeiden kriteerien listalla. Järjestöjen osallistumista piti erittäin tärkeänä 41% vastaajista ja vastaavasti melkein samankokoinen määrä vastaajia (38,5 %) ei pitänyt järjestöjen osallistumista lainkaan tärkeänä. 3.4. Avoin tilaisuus 22.5. Avoimessa tilaisuudessa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoi erittäin lyhyesti aloitteen taustasta ja sen jälkeen Ulkoasianministeriön edustaja Päivi Kovalainen Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä kertoi uudistuksen liittyvän uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman (KEPO) toiminnallistamiseen. KEPO:ssa mainitaan järjestöjen kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen merkittävä rooli: Ulkoministeriö tukee
suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysviestintää ja globaalikasvatusta. Järjestöjen toiminta tuo suomalaiseen yhteiskuntaan sekä viestiä globaaleista kehityshaasteista että saavutettavia keinoja itse toimia ja osallistua. Ulkoasianministeriön tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys siitä, miten köyhyyden poistaminen ja muut kehitystavoitteet linkittyvät viestintä- ja kehityskasvatushankkeisiin? Ulkoasianministeriön edustaja mainitsi tavoitteiksi mm. suomalaisten kannustamisen globaaliin vastuun kantamiseen ja kehityskysymyksien tietoisuuden levittämiseen, kriittisen ja rakentavan ajattelun tukemisen, kansalaisten aktivoimisen, omakohtaisia kokemuksien saamisen siten mahdollisuuden samaistua kehitysteemoihin. Ulkoasianministeriön edustaja esitti tilaisuudessa myös että toiveen, että järjestöt osallistuisivat tuen kehittämiseen. Ministeriö voisi antaa suosituksia ja jakaa kokemuksia hyvistä hankkeista. Ministeriön haasteena on ollut mm. kysymys, kuinka saavuttaa laaja yleisö ja uudet kohderyhmät (kehitysskeptikot, miehet, maakuntien väki)? VKK-tuen vaikuttavuuden parantamiseksi on pohdittu mm. mahdollisuutta monivuotiseen tukeen. Ulkoasianministeriön edustaja kertoi perusteluina sille, että aloite tehtiin ensiksi Kepalle muun muassa sen, että Kepalla on laajat verkostot ja suomalaisten järjestöjen tuntemus. Ulkoasianministeriö näkee myös mahdollisuuden yhdistää VKK:n ja hankevalmistelumatkatuki koulutukseen, jolloin saataisiin laadukkaampia hankkeita. Ulkoasianministeriössä on myös pohdittu hankevalmistelumatkatuen myöntämistä hankesuunnitteluun. Konferenssimatkatuki on ulkoasianministeriön mielestä hyvä nykyisellään, mutta kehitysideoita voidaan silti ottaa vastaan. Ulkoasianministeriö näkee, että Kepalla on tietämys tärkeistä/relevanteista konferensseista. Toki ulkoasianministeriön henkilöresurssipulakin on taustalla, mutta tärkeämpi syy on halu uudistaa tukia. Sen jälkeen jäsenkyselyn tuloksia käytiin läpi (esittelykalvot liitteenä 6) ja samalla saattoi esittää kysymyksiä Ulkoministeriön edustajille. Kysymykseen aikooko ulkoasianministeriö siirtää tukien hallinnoinnin joka tapauksessa ei saatu selvää vastausta, vaan edustajat kertoivat että tässä vaiheessa on lähestytty Kepaa ja neuvotellaan sen kanssa, mutta jos neuvottelut eivät etene, pohditaan seuraavaa ratkaisumahdollisuutta. Virallista päätöstä ulkoistamisesta ei ulkoasianministeriössä ole tehty. Ulkoasianministeriön edustajat myönsivät, että ministeriöllä on myös henkilöresursseissa ongelmia, mutta vakuuttivat etteivät ne ole aloitteen perussyyn vaan tukimuotojen kehittäminen, johon ulkoasianministeriöllä ei tule olemaan resursseja. He kiittivät järjestöjen huomioista, että ministeriössä on asiantuntemusta, mutta totesivat ettei kansalaisjärjestöyksiköllä kuitenkaan ole samantyyppistä VKK -asiantuntemusta kuin esim. Kepalla. Ulkoasianministeriön edustajat myös kertoivat että pienten tukien laatua ja vaikuttavuutta on kyseenlaistettu Ulkoasianministeriön laaturyhmässä, eli säästö ei ole ensisijainen tavoite vaan tukimuotojen laadullinen kehitys. Keskustelussa tuli esille samoja aiheita mitä aikaisemminkin: kuuluuko Kepan perustehtävään? Aiheuttaako todellisia säästöjä ja vaikuttavatko valtion säästöpäätökset siihen millaisia henkilöresursseja Kepa mahdollisesti saisi hallinnointiin?
Pohdittiin myös mitä kertoo, että jäsenkyselyn vastausprosentti on niin alhainen? Eräs osallistuja myös sanoi, että nyt järjestöt arvostelevat ulkoasianministeriötä ja jos hallinnointi siirtyi Kepaan niin myös arvostelu siirtyisi Kepaan; haluaako Kepa olla arvosteltavana? Vaikka kyselyssä on suhtauduttu suhteellisen torjuvasti esimerkiksi yksityiseen konsulttifirmaan niin eräs osallistuja ihmetteli tätä pelkoa: voihan olla että joka tapauksessa joudutaan palkkaamaan ulkopuolinen auditoija varmistamaan käsittelyn tasa-puolisuus ja läpinäkyvyys. Aihe, joka ei aikaisemmissa keskusteluissa tullut juurikaan ilmi, oli kysymys siitä miksi ei keskustella VKK-tuen sisällöllisestä kehittämisestä vai vaan hallinnoin mahdollisesta siirrosta? Kysymys on monisyinen ja siihen ei liene yksiselitteistä vastausta, mutta Kepan edustaja kertoi, ettei tällä aikataululla ole ollut mahdollista suunnitella erilaisia malleja hallinnon järjestämisestä Kepassa, vaan on yksinkertaisesti kysytty Kepan jäsenjärjestöjen mielipidettä Ulkoasianministeriön aloitteeseen. Kepan edustaja sanoi myös, että jos Kepa vastaa aloitteeseen myöntävästi, jatkokeskustelussa järjestöt ovat ilman muuta mukana. Ja jos vastaus on kielteinen, niin Kepa joka tapauksessa osallistuu keskusteluun tukien kehittämisestä. Voi myös olla että taustalla vaikuttavat aikaisemmat kokemukset: piloteilla, selvityksillä ja tarjouksilla ei juurikaan ole ollut lopulta suurtakaan käytännön vaikutusta eri tukien hallintomuotojen muutoksiin. Yhdessäkään puheenvuorossa ei selkeästi vastustettu sitä että Kepa vastaisi myöntävästi aloitteeseen, esitettiinpä jopa mielipide että jos Kepa nyt kieltäytyy niin asiaan palataan muutaman vuoden päästä ja silloin hallinnointi ulkoistetaan jollekin tilitoimistolle! Jos arvioisi tilaisuuden tulosta, niin voisi sanoa että neuvo Kepan hallitukselle oli, että neuvotteluja voidaan Ulkoasianministeriön kanssa jatkaa, mutta samalla selvittäen tukien sisällöllisen kehittämisen mahdollisuutta yhdessä järjestöjen kanssa sekä pohtimalla hallinnoin vaatimia resursseja ja muita hallintoon olennaisesti vaikuttavia reunaehtoja. Keskusteluun osallistui 24 eri järjestön edustajia. 3.5. Järjestöjen kirjalliset kannanotot Kepalle Kaksi Kepan jäsenjärjestöä (Maailmankauppojen liitto ja Attac) ilmaisivat kielteisen kantansa myös Kepalle lähetetyssä kirjeessä/ sähköpostissa. Perusteluista painavimpana nähtiin muutos Kepan poliittisen vaikuttajan roolissa. Järjestöjen mielipidettä valmiiseen uudistusehdotukseen katsottiin kyseltävän kohtuuttoman tiukalla aikataululla ja puutteellisin taustatiedoin. Attac ehdottaakin, että ulkoasianministeriö käynnistäisi aidosti kansalaisyhteiskuntaa osallistavan keskustelun siitä, kuinka tukien hallinnointi tulisi tiukkenevien taloudellisten resurssien olosuhteissa hoitaa. Muutoksen toteutuminen mitätöisi myös Kepan roolin poliittisen päätöksenteon valvojana ja arvioijana, sikäli kun se tekisi Kepasta itsestään osan sitä hallintoa, jonka linjauksia ja päätöksiä järjestön tulisi valvoa. Attacin mielestä on varsin kyseenalaista, voisiko sama järjestö, joka tarjoaa koulutusta tukien hakemiseen ja jonka perustehtäviin kuuluu valvoa ja tarvittaessa kritisoida tukien myöntämisessä toteutuvia poliittisia linjauksia, toimia riippumattomasti ja objektiivisesti näiden samojen tukien myöntäjänä.
4. Järjestöjen osallistuminen Yhteensä kahteen tilaisuuteen (21.4 ja 22.5) osallistui 39 eri järjestöä (yhteensä 45 järjestöä, joista kuusi oli edustettuina molemmissa tilaisuuksissa). Toukokuun tilaisuudessa oli läsnä neljä järjestöä, jotka eivät ole Kepan jäseniä ja yhden järjestön jäsen Kepa on. Jäsenkyselyyn vastasi 50 järjestöä, kaksi järjestöä lähetti kirjallisen mielipiteen Kepaan ja viiden eri järjestön edustajat ottivat osaa nettikeskusteluun. Yhteensä VKK tukea on saanut noin 80 järjestöä, joista ilmeisesti noin 30 vastasi järjestökyselyyn. Ilmeisesti monet järjestöt, joka osallistuivat Kepan järjestämään kahteen tilaisuuteen, olivat myös vastanneet kyselyyn, mutta tästä ei ole varmuutta, koska kyselyyn vastattiin anonyymisti. Tilastollisesti ei tietenkään voida tehdä päätelmiä onko osallistuminen ollut riittävää tai tarpeeksi kattavaa, tietoa kyselystä ja osallistumismahdollisuuksista on ollut sekä Kepan nettisivuilla että jokaiselle jäsenjärjestölle lähetetyssä jäsenkyselyssä. Lisäksi osallistumismahdollisuuksista tiedotettiin laajasti Kepan sähköpostilistoilla. On varmaankin epärealistista ajatella, että kaikilla 300:lla jäsenjärjestöllä olisi asiasta mielipide. Osallistumista voitaneen pitää vähintäänkin välttävänä, mutta mielipiteiden edustavuudesta ei voida tehdä päätelmiä. Noin 80 tukea saaneesta järjestöstä ilmeisesti vajaa 40 % vastasi Kepan jäsenkyselyyn eli hiukan yli 60 %:n VKK tukea saaneiden järjestöjen mielipiteistä ei ole tietoa. Vuoden 2012 VKK tukea saaneista 73 eri järjestöistä 28 ei ole Kepan jäseniä (35%) ja yhden jäsen Kepa itse on.