Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi Vastuullinen lahjoittaminen ry

Transkriptio

1 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry

2 KESKEISET TULOKSET 1(2) T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana jonkun toimenkuvaan. Vapaaehtoiset varainhankkijat (27 %) ja palkatut varainhankkijat (22 %) mainitaan melko usein. Varainhankinta kuuluu yleensä toiminnanjohtajan (56 %) tai viestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 %).» Tärkeimpiä lahjoitus- ja tukimuotoja ovat: jäsenmaksut (62 %, kertalahjoitukset (59 %), julkiset avustukset (52 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynti (39 %). Jäsenmaksujen, julkisen avustuksen ja tapahtumien/ tuotemyynnin osuus on suurempi kuin vuoden 2011 tutkimuksessa.» Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkitystä seuraavan 12 kk aikana arvioidaan seuraavasti: kasvua kertalahjoitukset (25 %), jäsenmaksut (19 %), yritysyhteistyö (14 %) ja vähenemistä seuraavissa: kertalahjoitukset (11 % ), tapahtumat ja tuotemyynti (7 %) sekä julkiset avustukset (6 %).» Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite on keskimäärin , josta valtakunnalliseksi estimaatiksi saadaan laskemalla Estimaatti olisi tarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumäärä järjestöryhmittäin, eikä vain kokonaislukumäärä.» Järjestöt kertovat toiminnan tuloksista yleisimmin järjestön verkkosivuilla (70 % ). Moni myös viestii jäsenpostin yhteydessä tai uutiskirjeillä (54 %), järjestämissään tilaisuuksissa 50 %) tai oman asiakaslehden kautta (45 %). Myös rahoittajan edellyttämää raportointia noudattamalla saa paljon mainintoja (47 %). Lisäksi mainintoja saavat toiminta- ja vuosikertomukset (23 % ) ja sosiaalisen median kautta (11 %).» Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä haasteet ovat suurelta osin sisäisiä: henkilöresurssit (41 %), järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys (18 %), toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan (13 %), taloudelliset resurssit (12 %) ja varainhankkijoiden ammattitaito (7 %). Ulkoisista haasteista mainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %).

3 KESKEISET TULOKSET 2(2) T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi Kysyttäessä millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittää, kaikki esillä olleet vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä (79 %), lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen (69 %) ja kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista (66 %). Lisäksi useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksen kehittäminen. Tarkasteltaessa mistä eri lähteistä haastatellut järjestöt ovat saaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana, neljän kärki on selvä: Opetus- ja kulttuuriministeriö (50 % järjestöistä saanut julkista rahoitusta tai avustuksia), Sosiaali- ja terveysministeriö (41 %), kunta (36 %) ja Ulkoministeriö (36 %). Järjestöistä 10 % kertoo, että eivät ole vastaanottaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana.» Haastatelluista järjestöistä 22 % kertoo saavansa rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Järjestöryhmittäin suurin osuus (37 %) on ryhmällä Kehitysyhteistyö (kehy) ja pienin osuus (10 %) ryhmällä Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi. EU mainitaan useimmin (43 % vastaajista, joiden järjestö saa Suomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28). Toisena Pohjoismaiset lähteet (18 %) ja kolmantena yksityiset (11 %).» Kolmasosa (32 %) järjestöistä on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja. Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä, ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista, puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen, käytännöt epäyhtenäiset (23 %). Lopuksi käsiteltiin järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä. Vastaajien mielestä tätä voidaan parhaiten kehittää vaikuttamalla päättäjiin (61 %), jakamalla tietoa (59 %) ja koulutuksella (54 %).

4 Vastaajat järjestöryhmi/äin T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 4

5 Vastaajien tausta2edot T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 5

6 Miten järjestön varainhankinta on järjeste/y T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 6

7

8 Järjestön varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna 2014 keskiarvo T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 8

9 Millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehi/ää T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 9

10 Mistä eri lähteistä järjestö on saanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana (maaliskuun 2013 jälkeen) T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 10

11 Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 11

12 Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportoin2in lii/yviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 12

13 Eri asioiden merkitys järjestön varainhankinnan kannalta T Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 13