Dnro JARVENPAA 62/2016 Kaavatunnus 060059 12.8.2015 tark. 28.4.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Vanha Aarikka, Asemakaavan muutos Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? 1 2 Mitä on suunnitteilla? 3 3 Suunnittelun lähtötiedot 3 4 Osalliset 5 5 Miten ja milloin voi osallistua? 6 6 Kaavan vaikutusten arviointi 7 7 Aikataulu 7 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa 8 9 Yhteystiedot 8 1 Mitä tapahtuu ja missä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa Pöytäalhon kaupunginosan alueella on alkanut asemakaavahanke, jossa tutkitaan vanhan Aarikan tontin (607-2) jalostamista asumisen käyttöön. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan ennen kaavaehdotusvaihetta.
1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee 6. eli Pöytäalhon kaupunginosassa Metsolantien ja Keskitalontien risteysalueen tuntumassa. Välimatkaa Järvenpään keskustaan on noin 700 metriä. Kaavasuunnittelualueena on tontti 6-607-2, joka sijaitsee osoitteessa Metsolantie, sekä ympäröiviä katualueita. Suunnittelualue rajautuu Pöytäalhontien katualueeseen, Pöytäalhonkujaan ja ympärillä oleviin kerrostalo-, pienkerrostalo- ja rivitalotontteihin. Suunnittelualueella sijaitsee vuosien 1930 1950 välillä rakennettu teollisuusrakennus. Rakennuksella ja sen lähiympäristöllä on paikallishistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa Järvenpään teollistumisen aikakauden ilmentäjänä. Rakennus on kaupungin omistuksessa ja se on viimeisimpänä palvellut toimisto- ja varastorakennuksena. Viereisellä tontilla on niin ikään samalta aikakaudelta peräisin oleva asuinpienkerrostalo. Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin asumiseen rakennettua aluetta, jossa on sekoittuneena niin pientaloasumista kuin kerrostalorakennuksiakin. Suunnittelualue sijaitsee osittain kallioisessa maastossa, joka laskeutuu hieman Metsolantien katualueen suuntaisesti kohti Keskitalontietä. Suunnittelualueen sijainti opaskartassa. Kuva: Vanha Aarikan kiinteistö Pihapuistonpolun suunnasta. 1.2 Aloite tai hakija Kuva: Kaava-alueen profiilia Metsolantieltä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä (11.11.2013 82).
Kaavahanke on esitelty vuoden 2015 ja 2016 kaavoituskatsauksessa sekä kaavoitusohjelmassa. Kaavamuutos on otettu kaavasuunnittelun alle kesäkuussa 2015. 2 Mitä on suunnitteilla? Kaavasuunnittelun lähtötavoitteena on tarkistaa tontin käyttötarkoitusta ja tonttitehokkuutta siten, että alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostalo/ -taloja. Kaavatyön yhteydessä tarkistetaan katualueen rajaus. Muut asemakaavamerkinnät tarkistetaan. Asemakaavaa täydennetään tarvittaessa erillisellä rakennustapaohjeella. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on kokonaan Järvenpään kaupungilla (oranssilla rasteroidut alueet). Kuva: Ote maanomistustilanteesta. Kaava-alueen rajaus punaisella. 3.2 Uudenmaan maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan II vaihemaakuntakaavassa alueelle on osoitettu tiivistettävän alueen merkintä (oranssi ruudukko). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Kuva: Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä.
3.3 Järvenpään Yleiskaava 2020 Järvenpään Yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) suunnittelualue on merkitty asuinpientalojen alueeksi (AP). Alue on asemakaavoitettu. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25 0,4. Suunnittelualue sijaitsee paikallisella kulttuuriympäristöalueella, jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Kaavasuunnittelualue valkoisella rajattuna. 3.4 Asemakaava Kuva: Ote Järvenpään Yleiskaavasta 2020. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava (5/9) on vahvistettu vuonna 1977. Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1) ja katualueeksi. Y-1-korttelialueen kaavamääräysten mukaan saa asuinhuoneistoja sijoittaa tontille vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa ja tontilla tapahtuvaa toimintaan liittyvää asuntolaa varten. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m 2 kohti. Asemakaavassa on osoitettu rakennustehokkuudeksi e=0,6 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi III (kolme). Rakennusoikeus tontilla on jo ylitetty. Asemakaavan ohella suunnittelualueella on voimassa erillinen rakentamisohje (kv. 13.121976 338), joka koskee Kinnarin ja Kyrölän kaupunginosia sekä Pöytäalhon kaupunginosan Helsingintien eteläpuoleisia alueita. Suunnittelualueen viereiset asemakaavat on vahvistettu vuosina 1979, 1999 ja 2004. Suunnittelualueen vieressä on omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR-5) ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-8, AK-19). Lähiympäristössä vaihtelee suurimpana sallittuna kerroslukuna II ja IV. AOR-5-alueilla rakennustehokkuudet vaihtelevat 0,3-0,4. Asuinkerrostalojen korttelialueilla rakentamisen aluetehokkuus vaihtelee välillä e a=0,55 0,6 ja tonttitehokkuudet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti välillä e t=0,48 0,76.
Ote ajantasakaavasta. Kuva: Ote ajantasakaavasta. 4 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpää-Seura ry Järvenpään ympäristöyhdistys ry Caruna Oy Fortum Power and Heat Oy Teleoperaattoriyritykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti.
5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä (14 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen 5.3 Aloitusvaihe 5.4 Valmisteluvaihe Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kunnallistekniikan suunnittelu Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Caruna Oy Fortum Power and Heat Oy Teliasonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Johtotieto Oy
5.5 Ehdotusvaihe 5.6 Hyväksymisvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. 6 Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Rakentamista ohjataan tarvittaessa rakennustapaohjeella, joka laaditaan nähtäville kaavaehdotuksen kanssa samanaikaisesti. 7 Aikataulu Asemakaavatyö on alkanut toukokuussa 2015 Kaavamuutos vireille ja OAS nähtäville elokuussa 2015 Asemakaavaluonnos on nähtävänä arviolta touko-kesäkuussa 2016 (MRL 62 ) 30 päivää. Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläolon aikana. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville arviolta syys-lokakuussa 2016 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää. Yleisötilaisuus järjestetään tarvittaessa. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan loppuvuodesta 2016.
8 Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 Yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Kaavasuunnittelija Juho Mattila 040 315 2224 Liikenneinsinööri Sari Piela 040 315 2435 Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Järvenpään kaupunki Suunnittelu- ja Kunnallistekniikka valvontainsinööri Seutulantie 12 Johanna Pajula PL 41, 04401 Järvenpää 040 315 2279 Järvenpäässä 28.4.2016 Sampo Perttula Juho Mattila