Helsinki No YS 1968

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.12.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 287 111 No YS 1968 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevaa Olefiinituotantoa ja sen olennaista laajentamista sekä toimintaan liittyvää säiliöaluetta ja soihtua. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330 06101 Porvoo LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotanto Laitos muodostaa yhdessä Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotannon kanssa ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin tarkoittaman toimintakokonaisuuden. Porvoon kaupungin Kilpilahden kylä, kortteli K8/Petrokemia, tila 1:59 Kiinteistörekisteritunnus 638 463 1 59 Toimialatunnus 24140 IPPC luokka 4.1 Liike ja yhteisötunnus 1592 102 1 Ympäristövahinkovakuutus Nro 48 01025 0 (Pohjola 1999) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 3 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 3 b, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus, ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti 3, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat. MAKSU 17 240 A11 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (55) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus Muut vireillä olevat asiat Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 9.6.2004. Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten vaikutuksia ilman laatuun koskeva, 26.3.1993 päivätty tarkkailusuunnitelma on tullut vireille Uudenmaan lääninhallituksessa 30.3.1993 ja sitä koskeva, 25.11.1996 päivätty täydennys on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.11.1996. Hakija on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle 29.12.1999 päivätyn selvityksen merivesisuotimien suodatusjätteiden kompostoinnista. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös olefiiniyksikön olennaisesta muuttamisesta No YS 899/30.9.1997. Päätös sisältää sijoitusluvan myöntämistä koskevan ratkaisun sekä ilmaluvan ja jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Kilpilahden teollisuusalueelle on vahvistettu asemakaava, jossa koko alue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten alueeksi. Teollisuusalueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille varattu vyöhyke, jolle ei saa osoittaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön uusia tiloja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n petrokemian tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä. Olefiinituotanto sijaitsee korttelissa K8, tilalla R:No 1:59. Samalla alueella olefiinituotannon vieressä sijaitsee Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotanto. Alueen hydrologia ja geologia Maaperä ja pohjavesi Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueella tehdyt geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen.

3 (55) Maaperään joutuneet kemikaalit voivat kulkeutua maaperässä pohjavesien mukana aina mereen asti. Pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on kuitenkin huonosti vettä johtava. Alueella on lukuisia erillisiä, pintaalaltaan pieniä pohjavesialtaita. Pintavalunnan kannalta alue voidaan jakaa luonnontilaisiin ja rakennettuihin alueisiin. Luonnontilaisilla alueilla sadevedestä on arvioitu haihtuvan ja imeytyvän kasveihin n. 60 %. Loppu 40 % muodostaa tiiviillä kallioilla ja moreenipinnoilla pintavalunnan, jonka imeytyminen pohjavedeksi on vähäistä. Viemäröimättömillä täyttöalueilla sataneesta vedestä on oletettu haihtuvan 30 %, lopun 70 %:n muodostaessa valunnan. Valuntamekanismi poikkeaa luonnontilaisten alueiden valunnasta. Vesi imeytyy nopeasti rakennettuun täytteeseen ja kulkeutuu pintakerrosvaluntana tiiviitä pintoja (kallio, moreeni, savi) myöten gradientin suuntaan. Suurista korkeuseroista johtuen vesi suotautuu/purkautuu alueen alimmista pisteistä uudelleen pintavalunnaksi (purot, ojat). Alueen pintavedet Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama alueelle. Petrokemian tehtaiden alueelta pintavesien pääpurkauspisteenä toimii Nikuvikeniin laskeva oja. Alueen koilliskulmaan pintavedet virtaavat läntisempää ojaverkostoa pitkin samaiseen Nikuvikeniin. Lisäksi osa pohjoisosan pintavesistä virtaa merivesitunneliin. Merialue Porvoon edustan merialue on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä lahti, jonka saaret pirstovat erillisiksi selkävesiksi. Porvoon edustan merialueelle laskee kaksi huomattavaa jokea, Porvoonjoki ja Mustijoki (Mäntsälänjoki). Emäsalon saari on merkittävin suurten selkävesien erottaja. Emäsalon länsipuolella on laaja Svartbäckinselkä ja itäpuolella myös laaja, mutta matalampi Orrenkylänselkä. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelukohteet Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Olefiinituotannon alueesta etelään. Fågelmossenin rauhoitettu suoalue, joka kuuluu NATURA 2000 verkostoon, sijaitsee muovitehtaiden alueen länsipuolella, noin 2 km:n päässä petrokemian tehtaista. Yksittäisiä suojelukohteita ovat lisäksi Illvardenin saaressa, öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut.

4 (55) Ympäristön tila Asutus Kahden kilometrin säteellä petrokemian tehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 800 metriä Petrokemian alueesta etelään. Petrokemian alueen rajanaapurina ei ole yhtään asutusta. Kulloon koulu (noin 60 oppilasta) ja Fortumin työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta luoteeseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varrella noin kahden kilometrin päässä Petrokemian alueesta. Kaatopaikat Neste Oil Oyj:n käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee petrokemian tehtaiden länsipuolella. Kaatopaikalle on tuotu öljynjalostamon sekä myös muiden Neste Oy:n laitosten teollisuus ja talousjätteitä. Kaatopaikka on suljettu vuonna 1996. Kaatopaikan suoto ja valumavedet virtaavat pohjoiseen ja laskevat Kartanonlahteen. Kaatopaikan vaikutus näkyy jätepenkan välittömässä läheisyydessä olevassa pohjavesiputkessa sekä kaatopaikalta virtaavassa pintavesiojassa. Kaatopaikka kuuluu Neste Oil Oyj:n vastuulle ja sisältyy jalostamon ympäristölupaan. Maaperä tehdasalueella Petrokemian tehdasalueen maaperässä esiintyy toiminnassa käytettyjä, erilaisten vuototapahtumien seurauksena maaperään päässeitä kemikaaleja. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät vuodot: 70 ja 80 luvuilla olefiinituotannon alueella tapahtui viemärivuotoja, joiden seurauksena maaperään on päässyt tuntematon määrä aromaattisia hiilivetyjä ja pesulipeää. Vuonna 1992 säiliöalueella tapahtui styreenivuoto, jossa noin 50 tonnia styreeniä vuoti maahan. Vuonna 1993 pääsi pyrolyysibensiiniä 140 tonnia karkuun. Tästä määrästä arviolta 85 tonnia joutui maaperään ja siitä noin 60 tonnia saatiin pumpattua talteen. Vuonna 1997 tapahtui toinen pyrolyysibensiinin vuoto, jossa noin 5 m 3 ainetta valui maaperään Vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä viemäritarkastuksissa todettiin syöpyneitä kohtia, joista on valunut tuntemattomia määriä hiilivetyjä ympäristöön. Edellisten lisäksi on tapahtunut joitakin pienempiä vuotoja. Suurin osa vuotojen haitoista on saatu eliminoitua ja maaperä puhdistettua. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen (Anniina Hukari: Borealis Polymers Oy:n Petrokemian tuotantolaitosten maaperän pilaantuneisuuden laajuus, riskinarviointi sekä puhdistus ja käsittelymenetelmien kartoitus, diplomityö, Espoo 2001) mukaan tehdasalueen koillispuolella sijaitsevan ken

5 (55) tän maaperä on pilaantunut. Alue on melko laaja ja pilaantuneita maamassoja on runsaasti. Tehdasalueelta kulkeutuu kentälle edelleen hiilivetyjä ja alue toimii eräänlaisena hiilivetyjen kerääntymispaikkana. Mikäli kentältä kulkeutuu hiilivetyjä eteenpäin, ovat todennäköisimmät virtaussuunnat pohjoiseen ja/tai etelään. Olefiinituotannon ohjaamon länsipuolisella kentällä sijaitsevalle pienehkölle painauma alueelle on kertynyt erityisesti polyaromaattisia hiilivetyjä olefiinituotannon alueelta. Hiilivetyjen kulkeutuminen painanteesta eteenpäin on erittäin epätodennäköistä alueen kallionpinnanmuodoista johtuen. Petrokemian tuotantolaitosten alueella tällä hetkellä olevat hiilivetypitoisuudet eivät hakemuksen mukaan aiheuta merkittävää hiilivetyjen leviämisriskiä. Pilaantunutta maaperää tarkkaillaan pinta ja pohjavesiseurannalla. Alueelle ei ole suunniteltu maaperän puhdistustoimenpiteitä. Kyseessä on aktiivisessa toiminnassa oleva tehdasalue, jonka toiminta tulee jatkumaan vielä pitkään. Pohjavesi ja pintavesiojat Petrokemian tehtaat sijaitsevat VTT:n tekemässä geohydrologisessa tutkimuksessa määritellyillä valuma alueilla 3a, 3b ja 9. Kullakin valumaalueella on sekä pohjaveden että pintavesiojien tarkkailupisteitä. Valuma alueen 3a vesiin vaikuttaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden pohjoispuoli (olefiinituotanto). Alueen vedet purkautuvat joko merivesipumppaamon kautta mereen tai valuma alueen 3b kautta Lillvikeniin ja edelleen Nikuvikeniin. Petrokemian tehtaiden vaikutus näkyy alueen pohja ja pintaveden laadussa mm. kohonneina hiilivetypitoisuuksina. Valuma alueen 3b vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas ja sen styreenisäiliöt. Alueen vedet purkautuvat Lillvikenin kautta Nikuvikeniin. Petrokemian tehtailla ei ole merkittävää vaikutusta alueen pohja tai pintaveden laatuun. Ainoastaan kahdessa vuonna 2001 asennetussa pohjavesiputkessa on todettu lievästi kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Valuma alueen 9 vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden lounaisosa sekä Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas. Alueen vedet purkautuvat ojan kautta Nikuvikenin länsiosaan. Pohjavesiputken G94 vesi on hiilivedyillä pilaantunutta. Hiilivedyt ovat lähinnä keskitislettä (C9 C23), joiden liukoisuus veteen ja kulkeutuminen pohjaveden mukana on vähäistä. Pohjavedestä ei ole havaittu merkittäviä määriä monoaromaatteja. Ilmanlaatu Ilman epäpuhtauksien päästöt Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla ovat pienentyneet selvästi 1980 luvun lopun tilanteeseen verrattuna (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005). Eniten ovat pienentyneet erityisesti kas

6 (55) villisuudelle haitallisen rikkidioksidin päästöt, jotka olivat vuonna 2003 noin neljänneksen vuoden 1987 kokonaispäästöistä. Typen oksidien päästömäärät ovat tutkimusalueella pienentyneet 1990 luvun alusta lähtien. 2000 luvulla päästömäärät ovat kääntyneet lievään nousuun. Vuonna 2003 typen oksidien päästömäärä oli noin 60 % vuoden 1987 päästömäärästä. Vuonna 2003 typen oksidit olivat pääosin peräisin liikenteestä. Poikkeuksena tästä oli mm. Porvoo, jossa teollisuus ja energiantuotanto muodostivat suurimman osan typen oksidien päästöistä. Porvoon seudulla ilman laatuun ovat vaikuttaneet erityisesti Kilpilahden teollisuusalueen päästöt, vaikka ne ovat pienentyneet merkittävästi 1980 ja 1990 lukujen aikana. Kilpilahden ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportin mukaan vuonna 2005 mitattu ulkoilman rikkidioksidipitoisuus alitti Mustijoen ja Löparön mittausasemilla valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot. Tunti, vuorokausi ja vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin vuosina 2003 ja 2004 mitatut keskiarvot. Mustijoen ja Löparön mittausasemat luokitellaan tausta asemiksi. Riemarin mittausasemalla rikkidioksidipitoisuus ylitti tuntiohjearvon sekä tunti ja vuorokausiraja arvot tammikuussa ja marraskuussa. Riemarin mittausasema luokitellaan teollisuusasemaksi. Aseman lähellä ei asu eikä pysyvästi oleskele ihmisiä, joten valtioneuvoston ohje ja raja arvoja ei sovelleta kyseisessä paikassa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat yleisesti hieman korkeampia kuin vuosina 2001 2004 mitatut pitoisuudet. Riemarissa mitattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä alitti valtioneuvoston asettaman ilmanlaadun ohjearvon selvästi. Mustijoen asemalla mitattu typpidioksidipitoisuus alitti ilmanlaadun ohje ja raja arvot selvästi. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa annettu tavoitearvo ei kuitenkaan ylittynyt. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan Etelä Suomessa yleensä usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Vuosina 2004 ja 2005 tehdyn Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen yhteydessä tehtiin Kilpilahden teollisuusalueella ja sen läheisyydessä olevilla 10 havaintoalalla erillisselvitys. Selvityksen mukaan tutkituilla Kilpilahden havaintoaloilla sormipaisukarve luokiteltiin kolmella havaintoalalla lievästi ja seitsemällä havaintoalalla selvästi vaurioituneeksi. Vaurioaste teollisuusalueen lähiympäristön havaintoaloilla oli vähän korkeampi kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja havaintoaloilla löydettiin 6 8 kpl. Jäkälälajiston runsaus oli samaa luokkaa kuin vuonna 2000. Jäkä

7 (55) lälajiston runsaus ei poikennut juurikaan Uudenmaan ja Itä Uudenmaan keskimääräisestä tasosta. Havaintopuiden keskimääräinen neulaskato oli lisääntynyt noin neljä prosenttiyksikköä edellisestä havaintokerrasta, mutta neulaskadon katsotaan vielä kuuluvan luontaiseen neulasmäärän vaihteluun. Kolmella havaintoalalla neulaskadon määrä oli yli 20 %, jolloin havaintopuut luokiteltiin lievästi harsuuntuneiksi. Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet neljässä vuodessa. Rikkipitoisuudet luokitellaan lievästi kohonneiksi kuudella näytealalla ja kohonneeksi yhdellä näytealalla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet myös muualla, joten pitoisuudet Kilpilahden teollisuusalueella eivät olleet huomattavasti suurempia kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Neulasten typpipitoisuudet olivat yhtä näytealaa lukuun ottamatta puuston kasvun kannalta normaalilla tasolla. Kilpilahden teollisuusalueella on mitattu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia ulkoilmassa. Mittausasema sijaitsi vuosina 1993 1996 teollisuusalueen keskellä. Vuosina 1997 2000 mittausasema oli teollisuusalueen pohjoisrajalla, Kulloon koulun ja Fortum Oy:n terveystalon läheisyydessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty mitatut hiilivetypitoisuudet. Vuodet 1993 1996 Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Vuotuiset mediaanit µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Etaani 2 9 1 5 342 Eteeni 3 47 1 12 1230 Propaani 5 40 1 19 4930 Propeeni 3 198 1 10 13200 i butaani 2 22 1 4 865 n butaani 3 32 1 5 1000 i pentaani 2 36 1 9 1190 n pentaani 6 45 1 9 2740 Kumeeni 1 13 <1 3 744 Heksaani 1 6 <1 3 250 Tolueeni 1 7 <1 5 200 Styreeni 1 21 <1 7 1450 Bentseeni 1 13 <1 4 510 1,3 butadieeni 1 22 <1 2 2060 Vinyylikloridi <1 <1 202 Vuodet 1997 2000 Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Vuotuiset mediaanit µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Etaani <1 7 <1 4 175 Eteeni <1 8 <1 3 991 Propaani 1 15 <1 7 385 Propeeni 1 9 <1 3 360 i butaani 1 12 <1 6 439 n butaani 1 32 <1 9 1670

8 (55) Maksimi, µg/m 3 Mitattu aine Vuosikeskiarvot Vuotuiset mediaanit µg/m 3 µg/m 3 i pentaani 1 10 <1 3 360 n pentaani 1 6 <1 2 120 Kumeeni <1 10 <1 31 Heksaani <1 2 <1 2 32 Tolueeni <1 2 <1 2 28 Styreeni <1 4 <1 10 Bentseeni <1 2 22 1,3 butadieeni <1 44 Vinyylikloridi <1 57 Haju VTT:n vuonna 1994 tekemässä selvityksessä "Hajukartoitus Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä" todetaan, että määriteltyä hajukuormaa voidaan pitää melko pienenä ja voidaan katsoa, ettei Kilpilahden teollisuusalueen toiminnoista peräisin oleva haju yleensä aiheuta merkittävää viihtyvyyshaittaa. Melu ja liikenne Kilpilahden teollisuusalueen melulähteet keskittyvät kolmelle alueelle, jotka ovat öljynjalostamo, petrokemian tehtaat sekä muovitehtaat. Teollisuusmelulähteiden jatkuva melu on sama yöllä ja päivällä. Yöajan ohjearvo (50 db) ylittyy lounaassa Hagenin, Fällbackan, Lövkullan ja Bergkullan asuinalueilla, pohjoisessa Kulloon asuinalueella. Päiväajan ohjearvo (55 db) ei asuinalueilla ylity. Soihtujen toimiessa melu lisääntyy tilapäisesti ja tällöin päiväajan ohjearvo (55 db) saattaa ylittyä joidenkin asuntojen kohdalla. Maantie 148 on ainoa Porvoontieltä (maantie 170) ja moottoritieltä (Vt 7/E 18) Kilpilahden teollisuusalueelle johtava tie. Tiellä 148 kulkee arkisin yli 1 000 raskasta ajoneuvoa ja yli 4 000 henkilöautoa. Maantie 148 muuttuu eteläpäässä yksityiseksi Rajatieksi, joka jakautuu Borealiksen rahtiliikenneportille ja Svartbäckin haaraan. Svartbäckin haaraa käyttää sekä raskas kuorma autoliikenne että henkilöautoliikenne mm. Borealiksen petrokemian tehtaille. Samaa tietä kulkee liikenne myös Svartbäckin kylään. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotanto jakaantuu eteenilaitokseen ja butadieeniyksikköön. Eteenilaitos koostuu eteeni ja propeeniyksiköistä. Eteeniyksikkö on käynnistetty vuonna 1971, butadieeniyksikkö vuonna 1973 ja propeeniyksikkö vuonna 1977. Olefiinituotannon henkilökunnan määrä on noin 95 henkilöä.

9 (55) Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tuotantoyksiköiden tuotteet ja tuotantokapasiteetit on lueteltu seuraavassa taulukossa. Tuote Kapasiteetti t/a Tuotanto v.2001 t/a Tuotanto v.2002 t/a Tuotanto v.2003 t/a Tuotanto v.2004 t/a Tuotanto v. 2005 t/a Eteeni 330 000 260 437 227 514 298 011 327 068 326 647 Propeeni 240 000 172 484 173 479 201 162 214 742 213 494 butadieeni 25 000 23 954 19 153 20 960 26 213 25 093 Tuotantokapasiteetti tulee lähivuosina kasvamaan seuraavasti: eteeni 420 000 t/a (380 000 t/a vuonna 2007, loput myöhemmin) propeeni 280 000 t/a (toteutuu vuonna 2007) butadieeni 100 000 t/a (toteutuu vuoden 2007 jälkeen) Sivutuotteina yksiköissä muodostuu pyrolyysipolttoöljyä, pyrolyysibensiiniä, vetyä, metaania ja butaani/buteenijakeita. Olefiinituotannon prosessit ovat jatkuvatoimisia ja tuotanto toimii keskeytymättömästi. Tuotannon henkilökunta työskentelee viidessä vuorossa. Raaka aineet, polttoaineet ja apukemikaalit Raaka aineet: Olefiinituotannon raaka aineet saadaan pääsääntöisesti Neste Oil Oyj:n jalostamolta sekä petrokemian ja muovitehtaiden sisäisinä palautuksina. Eteenilaitos on syöttöaineiden suhteen joustava ja voi käyttää raakaaineenaan teollisuusbensiiniä, n pentaania, n heksaania, butaania, propaania, etaania sekä muita jalostamon kaasuja ja jakeita. Raaka aineet ja tuotteet ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta erittäin helposti tai helposti syttyviä ja monet myös myrkyllisiä. Joidenkin raaka aineiden sisältämä bentseeni on luokiteltu valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 D osan mukaan vesiympäristölle haitalliseksi aineeksi. Sekä bentseeni että 1,3 butadieeni on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi (Carc. Cat. 1) ja mahdollisesti perimää vaurioittaviksi (Muta Cat. 2). Polttoaineet Olefiinituotannossa käytetään polttoaineena pääsääntöisesti itse tuotettua polttokaasua. Tarvittaessa käytetään Neste Oil Oyj:n jalostamolta saatavaa maakaasua tai muuta korvaavaa kaasua. Vuonna 2005 polttokaasua käytettiin yhteensä 144 786 tonnia, eli 7 042 TJ/a. Polttokaasua käytetään krakkausuuneissa (10 kpl), regenerointiuuneissa (2 kpl) sekä soihdun pilot polttimessa. Polttokaasu sisältää tyypillisesti metaania 90 %, vetyä 5 % ja C 2 C 4 hiilivetyjä pieniä määriä. Polttokaasu on rikitön ja sen lämpöarvo on 48 50 GJ/t. Polttokaasun omatuotanto oli vuonna 2005 162 088 t, josta ylijäämä 18 812 t myytiin.

10 (55) Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja prosessiuuneista (tilanne 19.12.2006): Uunin tunnus Käyttötarkoitus Teho (MW) Low No x polttimet Piipun korkeus (m) BA 12101 Krakkausuuni 19,6 Ei 44,7 1 BA 12102 Krakkausuuni 19,6 Ei 44,7 1 BA 12103 Krakkausuuni 22,95 On 44,7 2 BA 12104 Krakkausuuni 22,95 On 44,7 2 BA 12105 Krakkausuuni 20,7 On 44,7 3 BA 12106 Krakkausuuni 20,7 On 44,7 3 BA 12107 Krakkausuuni 23,4 On 45 BA 12111 Krakkausuuni 29,1 Ei 45 BA 12112 Krakkausuuni 36,9 On 45 BA 12114 Krakkausuuni 36,9 On 45 BA 12301 Regenerointiuuni Ei 24,8 BA 12302 Regenerointiuuni Ei 24,7 CB 13401 Soihtu Ei 60 1 yhteinen piippu, erilliset konvektio osat 2, 3 yhteiset piiput ja yhteiset konvektio osat Kapasiteetin noston toisessa vaiheessa käyntijakson 2007 2012 aikana rakennetaan yksi uusi krakkausuuni. Apukemikaalit Kemikaali Cas numero Varoitusmerkinnät Käyttötarkoitus amiini inhibiitti EINECS 202 992 2 T inhibiittori katalyytti (PbO+Al 2 O 3 ) 1317 36 8 T katalyytti metanoli 67 56 1 T, F prosessikemikaali natriumnitriitti 7632 00 0 T, O, N apuaine eteeniyksikön vety 08476 26 6 F+ reagenssi asetonitriili 75 05 8 F, Xn apuaine dimetyylidisulfidi 624 92 0 F, Xn, N inhibiittori n propanoli 71 23 8 F, Xi apuaine Nessol LI200 64742 82 1 Xn, N liuotin kaliumhydroksidi < 5 % 1310 58 3 C inhibiittori katekoli inhibiitti 98 29 3 C, N inhibiittori natronlipeä 50 % 1310 73 2 C apuaine glykolin inhibiitti 111 42 2, 1310 73 2 Xn inhibiittori kuparioksidikatalyytti 1313 39 1 Xn katalyytti metanointikatalyytti/ni 7440 02 0 Xn katalyytti monoetyleeniglykoli 107 21 1 Xn apuaine LIAV 230 E 64742 47 8 Xn liuotin LI 220 E (HF) 64742 81 0 Xn liuotin alumiinoksidikatalyytti 1344 28 1 katalyytti hopeaoksidikatalyytti 20667 12 3, 1344 28 1 Xi katalyytti konvertterikatalyytti 1314 08 5, 2067 12 3, 1344 28 1 Xi katalyytti molekyyliseula 3A 1318 02 1, 14808 60 7 999999 99 4, Xi kuivainmassa molekyyliseula 4 A 1318 02 1, 14808 60 7 999999 99 4, Xi kuivainmassa n metyyli 2 pyrrolidoni 872 50 4 Xi apuaine vedytyskatalyytti 7440 05 3, 1344 28 1 Xi katalyytti

11 (55) Tuotantoprosessit Apukemikaaleista tärkeimmän ryhmän muodostavat erilaiset katalyytit ja kuivainmassat. Näistä useimmat on luokiteltu haitallisiksi tai ärsyttäviksi. Katalyytit sisältävät mm. alumiinia, hopeaa, platinametalleja, kuparia, nikkeliä tai lyijyä. Näistä nikkeli ja lyijy sekä niiden yhdisteet on luokiteltu valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 D osan mukaan vesiympäristölle haitallisiksi aineiksi. Muita myrkyllisiä aineita ovat mm. dimetyylisulfidi, asetonitriili, metanoli ja n metyylipyrrolidoni. Eteenilaitos Jalostamolta saadut raaka aineet syötetään tulistetun höyryn kanssa eteeniyksikön krakkausuuneihin, joissa syötön hiilivedyt hajoavat 800 850 asteen lämpötilassa kevyemmiksi yhdisteiksi, joiden joukossa on runsaasti tyydyttämättömiä hiilivetyjä. Krakkausuuneja on yhteensä 10 kappaletta. Uunien syöttökaasuihin lisätään dimetyylisulfidia uunien tuubien suojaamiseksi koksaantumiselta. Koksaantumista tapahtuu kuitenkin jonkin verran ja ajoittain koksi on poltettava pois. Krakkauksen jälkeen prosessin loppuosa on syntyneiden hiilivetyjen tai hiilivetyryhmien erottelemista kuuma ja kylmätislauksella sekä eteenija propeenituotteiden puhdistamista. Kuumatislauksessa krakkausuunien ulostulovirrasta erotetaan tervamainen pyrolyysipolttoöljy, joka johdetaan Neste Oil Oyj:n voimalaitokselle polttoaineeksi, ja aromaattipitoinen pyrolyysibensiini, joka johdetaan vedytysyksikössä tapahtuvan stabiloinnin jälkeen aromaattituotannon bentseeniyksikön syötöksi. Kuumatislauksesta saatava kevyt hiilivetyvirta komprimoidaan ja johdetaan kylmätislaukseen. Komprimoinnin yhteydessä kaasusta erottuu hiilivetynesteitä ja vettä. Kaasusta pestään happamat kaasut lipeällä. Kylmätislauksessa hiilivetyvirran sisältämät vety, metaani, etaani, eteeni, propaani/propeeni ja butadieeni/butaani/buteeni erotetaan toisistaan tislaamalla matalissa lämpötiloissa. Propeeniyksikön syöttövirta sisältää noin 90 % propeenia. Propeeni ja propaani erotetaan toisistaan kaksiosaisessa jakotislauskolonnissa. Kolonnin lisäsyöttönä käytetään jalostamon FCC yksiköstä peräisin olevaa C 3 jaetta. Tislauskolonnin ylimenotuotteena saatavan tuotteen propeenipitoisuus on 98 %. Eteenilaitoksen sivutuotteet kierrätetään krakkausuunien syöttöön, käyttöön jalostamolle, Fenoli ja aromaatit tuotantoon tai muovitehtaille. Eteenilaitos jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alue käsittää eteeni ja propeeniyksiköiden prosessilaitteet ja OSBL alue syöttö, väli ja tuotesäiliöalueet. Butadieeniyksikkö Eteeniyksikön butaaninpoiston ylimenotuotteena saatavassa virrassa on 40 50 % butadieeniä. Esipuhdistuksen jälkeen butadieeni erotetaan

12 (55) Muut toiminnot syöttövirrasta uuttotislaamalla. Uuttoliuoksena oleva asetonitriili erotetaan kaksivaiheisella tislauksella, butadieenistä tislataan kevyet hiilivedyt pois ja se inhiboidaan ja kuivataan. Sivutuotteena saatava butaani/buteeniseos johdetaan vesipesun ja kuivauksen jälkeen jalostamolle MTBE yksikön syötöksi tai eteeniyksikön syötöksi. Butadieeniyksikkö jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alue käsittää yksikön prosessilaitteet. OSBL alueella sijaitsee yksikön syöttösäiliö. Soihtujärjestelmä Olefiinituotannon soihtu on osa eteeni, propeeni ja butadieeniyksiköiden sekä tuotevarastoalueen varopuhallusjärjestelmää. Soihtujärjestelmiin purkavat yksiköiden hiilivetylaitteistojen ylipainevaroventtiilit. Soihtujärjestelmät ovat alipaineisia ja niihin johdetaan polttokaasua varmistamaan järjestelmien toimivuus. Olefiiniyksikössä on kaksi soihtujärjestelmää; märkäsoihtujärjestelmä kosteille ja raskaita hiilivetyjä sisältäville jakeille sekä kuivasoihtujärjestelmä kuiville jakeille. Soihdun pilotpolttimien polttokaasun ja soihtulinjojen polttokaasupursutuksen yhteismäärä on 3 000 3 500 tonnia vuodessa. Häiriötilanteessa soihdussa voidaan polttaa prosessikaasuja jopa 500 tonnia tunnissa. Käyttöhyödykkeet Olefiinituotanto tarvitsee tuotannossaan seuraavia käyttöhyödykkeitä: höyryä (Neste Oil Oyj:n voimalasta 100 ja 16 bar, itse kehitetyt 100, 16, 6, 4,5 ja 1,4 bar) työ ja instrumenttipaineilma Neste Oil Oyj:n voimalasta typpi Oy Aga Ab:lta kattiloiden syöttövesi Neste Oil Oyj:n voimalasta turbiinilauhteet johdetaan Neste Oil Oyj:n voimalaan syöttövedeksi muut höyryjärjestelmien lauhteet käytetään itse höyryn kehittämiseen tai johdetaan voimalaitokseen jäähdytysveden primäärikierto on merivettä, sekundäärikierto on suljettu makeavesikierto palovesi on sammutuksiin tarkoitettua merivettä juomavesi Neste Oil Oyj:n voimalasta sähkö sähköverkosta (rengas).

13 (55) Tuotteiden ja kemikaalien kuljetus ja lastauspaikat Laivaukset Osa Olefiinituotannon tuotteista kuljetetaan säiliöaluksilla Kilpilahden kemikaalisatamasta (laiturit 8 ja 9). Tuotannon varastosäiliöistä on putkiyhteydet satamaan. Olefiinituotannon kautta toimitetaan myös muovitehtaiden tarvitsema lisäeteeni ja propeeni, jotka tulevat laivakuljetuksina Fortumin satamaan laitureille 8 ja 9. Alla olevassa taulukossa on toteutuneet tuote ja kemikaalikuljetukset vuonna 2004 ja arvio kuljetuksista vuonna 2007. Tuotelaivaukset 2004 2007 Eteeni (vienti) 45 844 t/a 30 000 t/a Propeeni (vienti) 44 137 t/a 40 000 t/a 1,3 butadieeni (tuonti) 2 564 t/a 1,3 butadieeni (vienti) 28 714 t/a Lastin määrä n. 3 400 t n. 2 500 t Laivauksia 30 kpl/a < 30 kpl/a Kemikaalilaivaukset Hiilivetyjen seos (vienti) 12 431 t/a ei merkittävää muutosta Öljytisleet (tuonti) 226 141 t/a 340 000 t/a Butaani (tuonti) 4 271 t/a ei merkittävää muutosta Lastin määrä n. 6 500 t n. 7 500 t Laivauksia 30 kpl/a 45 kpl/a Laivoja voidaan lastata tai purkaa ympäri vuorokauden. Lastauksen ja purun suorittaa tuotanto osasto yhdessä satamaoperaattoreiden kanssa. Satama ja sen päästöt sisältyvät Neste Oil Oyj:n jalostamon ympäristölupaan. Rautatiekuljetukset Rautateitse viedään butadieeniä ja tuodaan butaania. Butadieenikuljetuksia oli vuonna 2004 noin 400 kpl ja butaanikuljetuksia noin 40 kpl. Butadieenikuljetusten arvioidaan lisääntyvän. Rautatievaunuja voidaan lastata ja purkaa ympäri vuorokauden. Lastaus ja purku suoritetaan Petrokemian raiteella ja niistä huolehtii tuotantoosasto. Vaunujen siirron hoitaa VR. Säiliöautokuljetukset Olefiinituotannosta vietiin vuonna 2004 maanteitse butadieeniä noin 600 autokuormallista yhden kuorman ollessa keskimäärin 44 t. Muita kuljetuksia (pesulipeä, ongelmajätteet, voiteluöljy, asetonitriili, dimetyylisulfidi ja natriumnitriitti) oli noin 1 300 kpl kuorman ollessa noin 22 t. Bu

14 (55) tadieenin kuljetusten arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2007 mennessä, muiden kuljetusten määrien arvioidaan pysyvän ennallaan. Olefiinituotannon käytössä on seuraavat säiliöautojen ja rautatievaunujen täyttö ja tyhjennyspaikat: Nimike Mistä > Kemikaali Täyttö ja tyhjennyspaikka Viemäröinti mihin Lipeäsäiliö auto > säiliö Tuorelipeä asfaltti/betoniallas OW viemäriin Lipeäsäiliö auto > säiliö Pesulipeä asfaltti/betoniallas OW viemäriin Metanolisäiliö auto > säiliö Metanoli asfaltti OW viemäriin Glykolisäiliö auto > säiliö Glykoli asfaltti OW viemäriin Butadieenisäiliö säiliö > auto butadieeni asfaltti ei viemäröintiä Butadieenisäiliö säiliö > juna butadieeni sepeli ei viemäröintiä Purkaussäiliö juna > säiliö nestekaasu sepeli ei viemäröintiä Tyhjennys ja keräilyjärjestelmät Olefiinituotannossa on viisi keräilyjärjestelmää: öljyisten vesien keräilyjärjestelmä (OW) hönkien keräily ja polttojärjestelmä pyrolyysiöljyn keräilyjärjestelmä bentseenipitoisten nesteiden keräilyjärjestelmä liuottimen talteenottojärjestelmä (asetonitriili) Säiliöt Olefiinituotannon alueella on seuraavat säiliöt: Olefiinin tuotevarastosäiliöt Säiliön nimi lukumäärä ja tilavuus aine Eteenin varastosäiliöt 2 x 13 500 m 3 eteeni Propeenin varastosäiliöt 4 000 m 3 + 10 000 m 3 propeeni Butadieenin varas 2 x 4 000 m 3 butadieeni tosäiliöt Butaanin ja buteenin varastosäiliö 10 000 m 3 butaani, buteeni ISBL alue Lipeän päiväsäiliö 2 x 55 m 3 6 % NaOH Tuorelipeän säiliö 55 m 3 50 % NaOH Käytetyn pesulipeän 400 m 3 2 % NaOH varastosäiliö DMDS kontit 2 x 19 m 3 dimetyylidisulfidi Kerobit säiliö 0,9 m 3 amiiniyhdiste Glykolisäiliö 30 m 3 etyleeniglykoli Metanolisäiliö 30 m 3 metanoli Tuore ACN säiliö 130 m 3 asetonitriili Talteenotetun ACN:n säiliö 130 m 3 asetonitriili

15 (55) Jäteliuotinsäiliö 40 m 3 asetonitriili Butadieenin välivarastosäiliöt 3 x 55 m 3 butadieeni Natriumnitriittisäiliö 5 m 3 NaNO 2 TBC säiliö 3,8 m 3 tert. butyylikatekoli OSBL alue Käytetyn pesulipeän 1 500 m 3 NaOH varastosäiliö Teollisuusbensiinin 300 m 3 bensiini syöttösäiliö n pentaanin syöttösäiliö 100 m 3 n pentaani n heksaanin syöttösäiliö 100 m 3 n heksaani Eteenin varastobulletti 2 x 270 m 3 eteeni Eteenin varastosäiliö 2,5 m 3 eteeni Pyrolyysibensiinin keräilysäiliöt 155 + 40 m 3 pyrolyysibensiini Pyrolyysiöljyn keräilysäiliö 155 m 3 pyrolyysiöljy Butadieeniyksikön syöttösäiliö 300 m 3 C 4 hiilivetyjä Käytetyn pesulipeän 4 820 m 3 muovitehtaiden NaOH varastosäiliö säiliöalueella Petrokemian raiteen säiliöt Propaanisikarit 2 x 99 m 3 propaani Butaanin pallosäiliö 1 200 m 3 butaani Säiliöiden vallitilat ovat pääasiassa betonirakenteisia. Näiden vallitilojen sadevedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin (OW). Eteeni, propeenija butadieenisäiliöiden vallitilat ovat maasta tehtyjä. Viimeksi mainittujen säiliöiden vallitilojen sadevedet on viemäröity maastoon. Ongelmajätteiden välivarasto Petrokemian ongelmajätteiden välivarasto sijaitsee Fenoli ja Aromaatit yksikön säiliöalueen läheisyydessä. Varasto on betonilattiainen rakennus, jossa säilytetään pääasiassa kiinteitä ongelmajätteitä. Ongelmajätevarasto sisältyy Fenoli ja aromaatit tuotannon ympäristölupaan. Pilaantuneiden maamassojen käsittely Pienet määrät (<20 m 3 ) öljyllä tai prosessiaineilla likaantunutta maata höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoitetulla ja viemäröidyllä alueella. Puhdistetut massat käytetään uudelleen ja vedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Vaihtoehtoisesti likaantuneet maamassat voidaan toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret määrät likaantuneita maita käsitellään tapauskohtaisesti lupapäätösten määräysten mukaisesti.

16 (55) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Olefiinituotannon tuotantoyksiköt jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alueet käsittävät prosessilaitteet ja OSBL alueet syöttösäiliö, välisäiliö ja tuotesäiliöalueet laitteineen. Petrokemian jätevesijärjestelmässä on kaksi jätevesistripperiä. Fenoliyksikön jätevesistripperissä DA 18920 käsitellään fenolipitoisia jätevesiä ja laattavesiä. Käsitellyt jätevedet johdetaan API altaaseen laskevaan viemäriin ja edelleen jalostamon biologiselle puhdistamolle. Öljyisten vesien stripperissä AD 17401 käsitellään hiilivetyjä sisältäviä prosessija laattavesiä bentseeniyksiköstä sekä osa Olefiinituotannon prosessivesistä. ISBL ja OSBL alueiden öljyisten vesien viemärihaaroista voidaan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdistettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Stripperissä käsitellyt vedet johdetaan öljyisen veden viemärissä jalostamolle kuuluvaan öljynerotusaltaaseen AD 7903. Petrokemian jätevesien viemärijärjestelmässä on kaksi runkoviemäriä, jotka johtavat Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevesilaitokselle. Toinen runkoviemäri johtaa Neste Oil Oyj:n alueella olevaan APIöljynerotusaltaaseen, josta jätevedet johdetaan jalostamon biologiselle puhdistamolle. Mitään Olefiinituotannon jätevesiä tai alueen sadevesiä ei johdeta biologiselle puhdistamolle. Toinen runkoviemäri on ns. öljyisten vesien viemäri (OW), joka johtaa jalostamon alueella olevaan toiseen öljynerotusaltaaseen AD 7903, josta jätevedet johdetaan edelleen jalostamon jätevesilaitoksen aktiivihiilipuhdistamoon. Öljyisen veden viemäriin johdetaan vesiä sekä Olefiinituotannosta että Fenoli ja aromaatittuotannosta. Samaan öljyisen veden viemäriin johdetaan myös Fortum Oil and Gas Oy:n voimalaitoksen vesiä. Vesimäärä on noin 380 000 560 000 m 3 vuodessa, josta voimalaitoksen vesiä on noin 300 m 3 vuodessa. Eteeni ja propeeniyksiköiden prosessijätevesistä osa johdetaan öljyisten vesien stripperille ja osa suoraan öljyisen veden viemäriin. Laattavedet kerätään ja johdetaan patokaivojen kautta laitoksen itä ja länsipuolella kulkeviin öljyisen veden kokoojaviemäreihin. Öljyisen veden viemäriin joutuvat myös laatalle valuvat sammutusvedet. Säiliöiden vallitilat on vuorattu tiiviiksi. Vallitilojen sulkuventtiilit pidetään suljettuina muulloin kuin sadevettä poistettaessa. Vesitystarpeen ilmetessä varmistetaan laboratorioanalyyseillä tai visuaalisesti, ettei vedessä ole hiilivetyjä. Vallitilojen ja pumppaamon laattavedet johdetaan öljyisen veden viemäriin. Butadieeniyksikön prosessivesistä osa johdetaan öljyisten vesien stripperille ja osa suoraan öljyisen veden viemäriin. Laattavedet kerätään ja johdetaan sulkuventtiilillä varustetun kaivon kautta laitoksen itäpuolella olevaan öljyisen veden kokoojaviemäriin. Laatalle tulevat sammutusvedet valuvat öljyisen veden viemäriin.

17 (55) Öljyisten vesien ISBL ja OSBL alueiden viemärihaaroista voidaan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdistettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Öljynerotusaltaat sijaitsevat Petrokemian alueen ja jalostamon jätevesilaitoksen puolivälissä. Erotusaltaan AD 7903 pumppujen maksimikapasiteetti on 3 x 170 m 3 /h. Ylivuoto erotusaltaasta voidaan ohjata APIaltaan yhteydessä olevaan keruualtaaseen, jonka tilavuus on noin 2 000 m 3. Öljyisen veden viemäristössä on tulvaviemäri, joka johtaa merivesipumppaamon poistopuolen aaltoilutilaan. Ylivuodosta saadaan hälytys eteeniyksikön ohjaamoon. Ylivuotoja ei ole tapahtunut muutamaan vuoteen. Ohjaamoiden ym. rakennusten saniteettijätevedet johdetaan omaa linjaa pitkin jalostamon biologiselle puhdistamolle. Borealiksella on pitkäaikainen sopimus Fortum Oil and Gas Oy:n kanssa jätevesien johtamisesta. Sopimuksessa on määritelty johdettavien jätevesien käsittelyn ehdot ja raja arvot. Alla olevassa taulukossa on esitetty Petrokemian alueelta jalostamon aktiivihiililaitokselle johdettu Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon sekä Fenoli ja aromaatit tuotannon yhteinen jätevesikuorma. Aine Yks. 2001 2002 2003 2004 2005 Raja* Asetoni kg/d 9,60 12,00 9,60 7,40 13,68 Asetonitriili kg/d 28,3 21,1 61,9 16,1 11,0 33,6 Bentseeni kg/d 8,4 12,5 2,6 4,8 14,2 84 DOC kg/d 132 109 116 309 443 360 Fenoli kg/d 7,92 4,32 11,28 12,24 21,8 16,8 Kok. hiiliv. kg/d 18,0 38,9 13,2 21,8 55,9 192 Kumeeni kg/d 0,24 0,48 0,48 0,24 0,72 24 Metanoli kg/d 22,0 20,9 20,4 85,7 35,3 72 Tolueeni kg/d 1,44 3,12 1,20 1,68 2,64 12 Virtaama m 3 /d 1 162 1 237 1 334 1 529 1747 * Yhtiöiden välisessä jätevesisopimuksessa kuormitusrajat on esitetty tuntiarvoina (kg/h) Lämpökuorma jäähdytysveteen Olefiinituotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron meriveteen luovuttama lämpöteho on maksimissaan 195 MW. Suljetussa makean veden jäähdytysvesikierrossa on hiilivetytunnistimet mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi jo varhaisessa vaiheessa.

18 (55) Päästöt ilmaan VOC päästöt Olefiinituotannon VOC päästöt ovat lähes yksinomaan hajapäästöjä, eli pieniä vuotoja laipoista, venttiilien, pumppujen ja kompressoreiden poksitiivisteistä, näytteenottoyhteistä, päätytulpista ja vastaavista rajapinnoista. Tällaisia päästöjä ei voida mitata tavanomaisilla mittausmenetelmillä. VOC päästöjen määrittämiseksi käytetään merkkiainemittauksia (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi, SF 6 ). Olefiinituotannon VOC päästöt ovat täydellä kapasiteetilla suuruusluokkaa 1 000 tonnia vuodessa. Vuosina 2003 2005 yksittäisten aineiden päästöt olivat seuraavat: aine 2003 2004 2005 eteeni 254 212 206 etaani 37 31 28 propeeni 137 139 146 propaani 71 41 68 1,3 butadieeni 69 134 83 buteenit 44 54 31 butaani 58 24 25 pentaani 27 15 8 bentseeni 29 41 51 tolueeni 8 9 16 asetonitriili 66 40 46 yhteensä 800 740 708 Yllä olevat päästöluvut sisältävä prosessista, säiliöistä ja soihdusta aiheutuvat päästöt. Vuoden 2004 vuosiraportin mukaan noin 5 % VOCpäästöistä aiheutui soihdutuksista. Olefiinituotannon VOC päästöt ovat puolittuneet vuodesta 1992. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristölupapäätöksessä No YS 899/30.9.1997 on VOCpäästöjen enimmäismääräksi 1.1.2000 alkaen asetettu 1 000 t/a. VOC päästöt pidetään mahdollisimman vähäisinä seuraavasti: Laitoksella on keräilyjärjestelmä hiilivetypitoisille höngille, joiden poltto tapahtuu aromaattiyksikön uunissa Laitoksella on suljetut näytteenottojärjestelmät Laitoksen huolellinen operointi Tehokas ennakoiva ja korjaava/huoltava kunnossapito Vuotojen etsintä ja kiristyskierrokset (LDAR) Parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavien prosessilaitteiden (varsinkin venttiilit, pumput ja kompressorit) käyttöönotto laitteita uusittaessa ja laajennus/muutosinvestointien yhteydessä Erilliset VOC päästöjen vähentämisinvestoinnit (prosessimuutokset tai puhdistuslaitteet).

19 (55) Eteenin, propeenin, butaanin/buteenin ja butadieenin varastosäiliöissä on jäähdytysjärjestelmät, joilla säiliöiden paineet pidetään hallinnassa. Viiden muun säiliön höngät kerätään Fenoli ja aromaatit tuotannon hönkienkäsittelyjärjestelmään poltettavaksi hönkienpolttouunissa. Kahden pyrolyysibensiinin keräilysäiliön höngät johdetaan Olefiinituotannon soihtuun. Kolmen asetonitriilisäiliön ja yhden pyrolyysibensiinisäiliön höngät päästetään ulkoilmaan. Viimeksi mainittua säiliötä käytetään vain seisokeissa. Butadieenin autolastauksesta, samoin kuin rautatievaunujenkin lastauksesta syntyvät syrjäytyskaasut johdetaan soihtuun. Kondensaattivaunujen tyhjennyksessä kaasut ovat suljetussa kierrossa. Savukaasupäästöt NO x, CO 2 ja hiukkaspäästöt syntyvät krakkausuunien, regenerointiuunien ja soihdun savukaasuista. Polttoaineina käytetään rikittömiä polttokaasuja. Päästöt vuosina 2003 2005 olivat: Päästö 2003 2004 2005 NO 2 t/a 275 289 301 CO 2 t/a 387 000 407 000 400 000 Hiukkaset t/a 4,2 3,7 3,6 Krakkausuuneja on 10 kpl ja ne ovat polttoaineteholtaan 19,6 36,9 MW. Yhteensä krakkausuunien polttoaineteho on 253 MW. Kesäkuun 2007 jälkeen kahden uunin tehot nousevat niin, että uunien yhteinen teho on 261 MW. Vuoden 2006 jälkeen seitsemässä uunissa on Low No x polttimet. Uunien savukaasupäästöt ovat verrannollisia tuotannon määrään. Kapasiteetin noston toisessa vaiheessa rakennettava uusi krakkausuuni lisää savukaasupäästöjä (NO x, CO 2 ) 5 8 %. Hiukkaspäästöjä aiheutuu krakkausuunien koksinpoltosta. Hiukkaspäästöjä voidaan vähentää johtamalla koksinpolton savukaasut takaisin tulipesään. Vuonna 2005 neljän uunin koksinpolttokaasut johdettiin ulkoilmaan. Koksinpolttoja oli mainituilla neljällä uunilla yhteensä 49 kertaa kokonaiskestoltaan 1072 tuntia ja niistä aiheutunut hiukkaspäästö oli 3,6 tonnia. Vuoden 2006 aikana rakennetaan yhden uunin koksinpolttokaasulinjat tulipesään. Seuraavassa taulukossa on esitetty kahden päästömittauksen tulokset: Uuni Mittauspvm. NO x mg/nm 3 /mg/mj Hiukkaset mg/nm 3 /mg/mj BA 12104 8.11.2001 76,1/22,7 29.11.2001 0,84/0,3 30.11.2001 /53,2* BA 12111 8.11.2001 111,1/48,2 30.11.2001 0,7/0,2 BA 12112 8.11.2001 84,4/37,1 30.11.2001 0,9/0,3

20 (55) Uuni Mittauspvm. NO x mg/nm 3 /mg/mj Hiukkaset mg/nm 3 /mg/mj BA 12105 26.10.1998 110/35 4/2 BA 12111 28.10.1998 170/52 12/4 BA 12112 27.10.1998 140/42 4/2 BA 12110 29.10.1998 30/10 5/2 BA 12102 21.10.1998 8/16* 450/900* 21.10.1998 4/15* 460/1 700* 21.10.1998 4/13* 800/2 600* * Koksin poltto Mittaustulosten mukaan uunien päästöt normaalitoiminnan aikana ovat hyvin pienet alittaen selvästi vastaavankokoisille polttolaitoksille esitetyt, parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat päästöarvot ("Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa"). EU:n komission julkaisemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjassa (BREF) laajamittaisesti orgaanisia kemikaaleja valmistavista teollisuudesta on esitetty krakkausuunien ultra low No x polttimilla saavutettavaksi päästötasoksi 75 100 mg NO x /nm 3 ja koksinpolton savukaasujen käsittelyyn tarkoitetulla erotinsäiliöllä saavutettavaksi hiukkaspäästötasoksi 50 mg/nm 3. Soihdutuksen määrään voidaan vaikuttaa jonkin verran hyvällä operoinnilla. Soihdutustarvetta aiheuttavat eri syistä johtuvat häiriöt, joista osa saattaa johtua operointivirheistä. Pidentyneet käyntiajat vähentävät soihdutustarvetta, koska soihdutusta aiheuttavia pysäytyksiä ja käynnistyksiä on harvemmin. Butadieeniyksikön automaatiojärjestelmän uusiminen tuo käyntivarmuutta lisää, jolloin soihdutuksen tarve vähenee. Savukaasupäästöille ei voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä ole asetettu rajoja. Jätteet Olefiinituotannossa syntyy seuraavia jätteitä: Sekajäte (200301) sisältää ohjaamorakennuksesta tulevia kertakäyttöastioita, paperipyyhkeitä ja muuta toimistojätettä. Sekajätettä syntyy myös tuotantotoiminnan ja laitteiden ja putkistojen huoltotöiden yhteydessä. Jäte sisältää pieniä määriä muovien haitattomia lisäaineita ja muovia, mineraalivillaa, peltiä sekä keräykseen kelpaamatonta pahvi ja muovipakkausjätettä. Jätteet kerätään umpinaisiin jätekontteihin, joista ulkopuolinen urakoitsija toimittaa ne edelleen Mömossenin kaatopaikalle. Jätettä muodostuu noin 60 tonnia vuodessa. Keräykseen sopivaa paperia (200101) kerätään työpisteissä tätä varten varattuihin pahvilaatikoihin, erikseen valkoinen ja värillinen paperi, lehdet yms. Laatikot tyhjennetään keräysastioihin, joista ulkopuolinen urakoitsija kerää paperin ja toimittaa sen uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön soveltuva pahvi (200101) kerätään työpisteistä rullakoihin tai astioihin, joista ulkopuolinen urakoitsija kerää pahvin 1 2 viikon välein paalattavaksi ja toimittaa sen uusiokäyttöön. Käytöstä poistettu puutavara (200138), lähinnä kertakäyttöisiä ja rikkoontuneita trukkilavoja, kerätään erillisille vaihtolavoille, joista puutavara toimitetaan energiakäyttöön (L&T Oyj, Kerava).

21 (55) Metalliromu (200140) kerätään vaihtolavalle, josta sopimusurakoitsija noutaa sen uusiokäyttöön. Jätemäärät vaihtelevat huolto ja korjaustöiden sekä investointitöiden mukaan. Osa tyhjistä metallitynnyreistä käytetään Ekokem Oy:lle lähetettävien ongelmajätteiden pakkaamiseen. Loput tynnyrit toimitetaan Muovitehtaiden tynnyrikeräykseen. Kuivainmassat (070110) ovat alumiinioksidia ja niitä käytetään hiilivetyvirtojen kuivaukseen. Käytetty kuivainmassa regeneroidaan ja typetetään hiilivetyjen poistamiseksi. Kaatopaikkakelpoinen massa toimitetaan Mömossenin kaatopaikan erityisjätealueelle. Jätettä muodostuu noin 13 tonnia vuodessa. Metanolin poistoon käytetty alumiinioksidimassa (070110) regeneroidaan kuumalla metaanilla ja typetetään kuten kuivainmassat. Kaatopaikkakelpoinen massa toimitetaan Mömossenin erityisjätealueelle. Jätettä muodostuu noin 30 tonnia neljän vuoden välein. Asetyleenikonverttereiden katalyytti (160801) sisältää 0,05 % palladiumia. Katalyyttiin sitoutuneet hiilivedyt poistetaan höyry/ilmakoksinpoltolla. Kaatopaikkakelpoinen katalyytti toimitetaan Mömossenin erityisjätealueelle tai metallien talteenottoon. Konverttereiden katalyyttimassaa joudutaan vaihtamaan noin kymmenen vuoden välein. Jätettä muodostuu noin 30 tonnia vuodessa. DPG vedytysreaktorin katalyytti (160801) sisältää palladiumia 0,3 %. Katalyytin käsittely on sama kuin asetyleenikonverttereiden katalyytin. Katalyytti joudutaan vaihtamaan kymmenen vuoden välein ja kummassakin reaktorissa on 5,5 tonnia katalyyttiä. C 3 vedytyskatalyytti (160801) sisältää 0,2 % palladiumia ja 0,1 % hopeaa. Hiilivedyt poistetaan katalyytistä typettämällä. Katalyytti palautetaan valmistajalle tai viedään Mömossenin erityisjätealueelle. Katalyytti on uusi eikä sen käyttöiästä ole kokemusta. Kummankin reaktorin katalyyttimäärä on kaksi tonnia. Merivesipumppaamon suodatinjäte (190901), joka sisältää kaloja, levää ja äyriäisiä, kerätään ketjukorisuotimelta erilliseen 1 m 3 :n keräilykoriin. Jäte kuljetetaan kaatopaikalle ja haudataan. Jätettä muodostuu 40 70 tonnia vuodessa. Rakennus ja purkujätteitä (170107, 170904) syntyy satunnaisesti muutos, korjaus ja investointitöiden yhteydessä. Puhtaat, murskatut betoni ja tillimassat voidaan käyttää maantäyttöaineina. Sekalaiset rakennus ja purkujätteet viedään Mömossenin kaatopaikalle. Määrät vaihtelevat ja kaikkia maantäyttöön käytettyjä massoja ei punnita. Laitoksella muodostuu seuraavia ongelmajätteitä: Loisteputket ja elohopeahöyrylamput (200121) kerätään merkittyihin keräysastioihin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 100 kg vuodessa. Instrumenttijännitteen varmennukseen käytetyt akut (160601) vaihdetaan joka toinen vuosi. Uusien akkujen toimittaja ottaa kaupan yhteydessä vanhat akut takaisin. Jätettä muodostuu keskimäärin 700 kg vuodessa. Käytetyille paristoille ja NiCd akuille (160604, 160602) on ohjaamoon ja korjaamolle järjestetty keräyspiste. Paristoja ja akkuja säily

22 (55) tetään Petrokemian ongelmajätteiden välivarastossa, josta ne toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätemäärä on noin 200 kg vuodessa. Käytettyjä voiteluöljyjä (130205, 130206, 130208) syntyy vaihdettaessa kompressoreiden ja pumppujen voiteluöljyjä sekä näitä laitteita korjattaessa. Öljy toimitetaan uudelleen käyttöä varten Ekokem Oy:lle tai öljyn toimittajalle keräilykonteissa tai säiliöautolla. Jätettä muodostuu noin 10 tonnia vuodessa. Hapanöljy (130208) on butadieeniyksikön kompressorin tiivisteistä vuotanutta voiteluöljyä, joka sisältää noin 2 % asetonitriiliä. Öljy kerätään suljettuihin ja merkittyihin 1 m 3 :n ongelmajätekontteihin. Kontit tyhjennetään säiliöautoon ja kuljetetaan 2 3 kertaa vuodessa Ekokem Oy:lle poltettavaksi. Jätettä muodostuu noin 13 tonnia vuodessa. Liuotinpitoista vettä (070101) syntyy korjaamolla. Laitepesutilan pesukoneessa käytetään natriumhydroksidia ja natriummetasilikaattia sisältävää teollisuuspesuainetta. Pesuvedet kootaan maanalaiseen säiliöön, joka tyhjennetään imuautolla ja kuljetetaan Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevedenpuhdistamon keräyspisteeseen. Mikäli liuotinpitoisuus ylittää jätevesilaitoksen asettamat raja arvot, vesi liuotinseos toimitetaan Ekokem Oy:lle. Pestäessä laitteita käsin käytetty liuotin, LI 200, kootaan samaan maanalaiseen säiliöön. Jätettä muodostuu noin 50 tonnia vuodessa, josta käytettyjen liuottimien osuus on noin 3 tonnia vuodessa. Elohopeaa sisältävä jäte (200121) koostuu lähinnä elohopeaa sisältävistä pintakytkimistä. Käytöstä poistettavat osat kerätään asianmukaisesti merkittyyn ongelmajäteastiaan instrumentti ja sähkötyönjohtajan toimesta. Jäte toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 5 kg vuodessa. Natriumnitriittiliuosta (070101), jossa on mukana natriumnitraattia syntyy butadieeniyksikössä. Käytetty natriumnitriittiliuos valutetaan säiliöperävaunuun ja kuljetetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 26 tonnia vuodessa. Käytetty metanointikatalyytti (160802) on alumiinioksidia, joka sisältää noin 20 % nikkeliä. Katalyyttiä käytetään puhdistettavan vedyn hiilimonoksidin ja hiilidioksidin poistoon metanointireaktorissa. Käytöstä poistettu katalyytti siirretään 200 l:n tynnyreihin ja kuljetetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 4 tonnia viiden vuoden välein. Nikkeliä, lyijyä ja kuparia sisältävät katalyytit imuroidaan reaktoreista suoraan säkkeihin tai tynnyreihin. Alue eristetään ja suojataan pressulla niin, ettei pöly leviä ympäristöön. Työssä käytetyt vaatteet laitetaan suoraan säkkeihin ja hävitetään ongelmajätteenä. Arseeniadsorberin massaa (070110), joka sisältää kuparioksidia, käytetään FCC kaasussa olevan arseenin adsorboimiseen. Massasta höyrytetään siihen kertynyt rikkivety pois. Massasta määritetään arseenipitoisuus, jonka jälkeen se poistetaan adsorberista ja siirretään 200 l:n tynnyreihin. Massaa ei varastoida, vaan se kuljetetaan heti poistamisen jälkeen kuparia talteen ottavalle laitokselle tai Ekokem Oy:lle. Käytöstä poistettu massa sisältää arseenia noin 0,5 1,0 % ja