energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Transkriptio

1

2 LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että keskimääräinen pumppaussysteemien kokonaishyötysuhde on vain 40% tai vähemmän, hyötysuhde voisi olla 60 % Pumppaus kuluttaa usein turhaa energiaa (=aiheuttaa päästöjä) johtuen yli-/alimitoituksesta, energiaa hukkaavasta säätötavasta, energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta Tutkimukset u osoittavat, at, että pumppausprosesseissa on mahdollista säästää energiaa jopa 30-50% erilaisilla laite- ja säätötaparatkaisuilla

3 Pumppauksen energiansäästöselvitys Toimintakaavio, energiansäästöpotentiaalin kartoittaminen mittaamalla ja suunnittelutietojen perusteella Seurantatietoa prosessista > pysyvyyskäyrä Toiminta alue hyvä Pumppulista tehot säätötavat Potentiaalisten kohteiden määritys (Esim. tehon, säädön, perusteella) Toiminta alueen määritys valmistajan pumppukäyrällä Johtopäätökset energiatehokkuudesta Ylimitoitus Alimitoitus Ratkaisu ja investoinnin kannattavuus Tarvittaessa lisämittauksia (teho/til.virta/ vaihevirta) Prosessiperäisiä epäkohtia

4 Olosuhteet Footer

5 Päästöjen luokittelu u Toiminta Päästöjen määrä Päästöjen laatu Esimerkkilaitos Kuva jatkuva tasainen ei vaihteleva voimalaitos a) jatkuva vaihteleva ei vaihteleva soodakattila b) jatkuva vaihteleva vaihteleva jätteenpolttolaitos e) jaksottainen jaksottain sama ei vaihteleva jaksottainen vaihteleva ei vaihteleva kupoliuuni d) jaksottainen vaihteleva vaihteleva ongelmajätteen poltto e) kausiluonteinen vaihteleva vaihteleva asfalttiasema aluelähde vaihteleva ei vaihteleva

6 Miten mitataan Mittaamisessa on kyse ilmiön epäsuorasta tulkinnasta; nopeus määritetään paine-erosta. Samoin esimerkiksi lämpötilan mittaus voi perustua elohopean tilavuuden muutokseen tai johtimien sähköisten ominaisuuksien vaihteluun.

7 Päästöt ja raja-arvot päästöjen pilaamat ainemäärät suuria jätevettä 100 kertaa kiinteää jätettä (lähinnä maata) 10 kertaa kaasumaisia päästöjä 5 kertaa Suomen vientituotteiden (paperi, metalli) massaan verrattuna päästöjen pitoisuudet pieniä päästöjä Häiriöpäästöt suuria häiriöpäästöt Luparajoja vesille rajat, metsäteollisuus veden laadunseuranta Kaasumaisten päästöjen raja-arvoja LCP LCP, liite1 LCP, liite2

8 Mitä kaasumaisia päästöjä mitataan? 1 (2) Pitoisuudet happi O 2 hiilidioksidi CO 2 hiilimonoksidi CO vesihöyry H2O hiukkaset rikkidioksidi SO 2 typen oksidit NO x (NO + NO 2 ) hiilivedyt TOC (C x H y ) Mitttausvelvoitteet Päästömittaukset ja niiden vaatimukset

9 Mitä kaasumaisia päästöjä mitataan? 2 (2) Pitoisuudet pelkistyneet kokonaisrikkiyhdisteet (hajukaasut) rikkivety H 2 S metyylimerkaptaani CH 3 SH dimetyylisulfidi (CH 3 ) 2 S dimentyylidisulfidi (CH 3 ) 2 S 2 ammoniakki NH 3 suolahappo HCl fluorivety HF polyaromaattiset hiilivedyt dioksinit ja furanit alkuaineet Nopeudet

10 Mitä nestemäisiä päästöjä mitataan? 1 (2) Mittauksia ph (happamuusaste) Sähkönjohtavuus Kiintoaine Veteen liuenneet kaasut, kuten happi BOD, orgaanisten aineiden hajoamisen aiheuttama hapen kulutuksen COD, veden kemiallisen hapenkulutuksen määritys Veden väri ja sameus F, N Na, AOX Määrämittaus, laki määrää (venturi, pato, ultraääni, induktiivinen)

11 Yhteenveto miksi mitataan tiedon vuoksi laatu ja määrä pitoisuudet pieniä, määrät suuria sovelluskohteet tarve kasvaa, uusia velvoitteita prosessiolosuhteet vaikuttavat laatuun ja määrään miten mitataan kertaluonteinen/jatkuvatoiminen mittaus