Virushepatiitit Virushepatiittipotilaat avoterveydenhuollossa

Samankaltaiset tiedostot
TARTUNTATIE. Tarttuu yleensä ulosteen välityksellä,

HIV ja hepatiitit HIV

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

HIV/HCV -koinfektio Matti Ristola

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

on veressä. -HEPATIITTI

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

KROONISEN C-HEPATIITIN HOITO JA HOITOTULOKSET OULUN YLIOPIS- TOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

C-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa

Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

C-hepatiitin uudet lääkkeet

PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

Veren välityksellä tarttuvat hepatiitti B ja C

C-hepatiitin hoito: miten ja milloin?

B-hepatiitin kantajan raskaus

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Geenimonistus -ongelmia

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Veritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

ALL2000_Amendment_2014

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Tietopaketti seksitaudeista

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Katsaus infektiotauteihin

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Street-hanke: Matalan kynnyksen C-hepatiitti- ja hiv-testaukseen. Projektikoordinaattori Mervi Holm, A-klinikkasäätiö

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Penikkatauti turkiseläimillä

Sairaalahygienia

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Hiv ja hepatiitit Suomessa

C-hepatiitin muuttuva hoito. LT, el Kimmo Salminen TYKS, medisiininen toimialue Gastroenterologian vastuualue

Miten Truvadaa otetaan

C-hepatiitin uudet lääkkeet milloin ja kenelle?

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Maksasairaudet ja niiden hoito Erikoislääkäri Pia Manninen Tampereen yliopistollinen sairaala

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

HIV-HOIDON SEURANTAKÄYTÄNNÖT. Inka Aho HYKS, Infektiosairauksien klinikka

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Potilasesite. Jinarc (tolvaptaani)

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Transkriptio:

14.9.2014 Seerumimarkkerit eri maksavaurioissa Virushepatiitit Virushepatiittipotilaat avoterveydenhuollossa Virushepatiitit A-hepatiitti B-hepatiitti Hepatiitti - transaminaasit koholla ALAT, ASAT Kirroosi Kolestaasi Maksanekroosi - kolestaasimarkkerit koholla - reilusti alentuneet synteesimarkkerit - synteesimarkkerit alhaiset tromboplastiiniaika (p-tt) prealbumiini Delta-agenssi Erikoislääkäri Urpo Nieminen HYKS Gastroenterologian klinikka C-hepatiitti E-hepatiitti Sytomegalo-hepatiitti (CMV) Ebstein-Barr-virus-hepatiitti (EBV) Tunnistamaton γ GT bilirubiini AFOS P-TT <20%-30% S-Prealb <50mg/l Klandiseminaari 16.9.2014 A-hepatiitti Itämisaika 15 50 vrk Tartuntatie Tarttuu ruoasta, yleensä ulosteen välityksellä, mutta epidemioita on esiintynyt myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Pakastemarjat myös lähteenä - kasteluvesi Uusia tartuntoja oli Suomessa vuonna 2013 oli 41 kpl. 7 A-hepatiitin kliininen taudinkuva Alkaa äkillisesti Esioireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi Kuume, Muut yleisoireet Ikterus, harmahtavat ulosteet, vatsaoireet Korkeat transaminaasitasot (ALAT, ASAT) Bilirubiini koholla = ikterus A-hepatiitin diagnostiikka Laboratoriodiagnoosi S-ALAT, S-ASAT suurenevat. Spesifinen diagnoosi saadaan määrittämällä HAV-va Jos POSIT, määritettävä myös IgM-luokan vasta-aineet (HAV-IgM) HAV-IgM koholla akuutissa taudissa HAV-IgM-ab häviää n. 4kk kuluessa HAV-IgG jää pysyvästi koholle Tartuttavuus Viikon kuluttua keltaisuuden alusta virusta ei enää erity ulosteisiin. Pysyvää kantajuutta ei jää 1

ak HAV-infektion kulku Potilas 1: Akuutti A-hepatiitti 16v mies, ei lääkityksiä, ei alkoholia viikon ajan vatsakipuja oik ylävatsalla, ihon kutinaa, pahoinvointia, laihtunut 85-80kg edeltävästi oli kuumeilua n. 5kk sitten käynyt Tunisiasta (isän kotimaa) UÄ: Maksa tavallista runsaskaikuisempi, ei pesäkemuutoksia. Sappirakko supistuneena, ei kiviä. Ei sappistaasia. Porta ja maksavenat avoimet ja niissä normaalisuuntainen virtaus. A. hepaticassa normaalin näköinen virtaus. Perna suurentunut 13-14cm. Munuaiset ja haima tavalliset. Imusolmukesuurentumia ei erotu. Aorta kaliberiltaan normaali. Ei vapaata peritoneaalinestettä. Ei vatsakipua selittävää. Tapaus 1: A-hepatiitti P-AFOS P-ALAT P-ASAT P-GT P-AmylP P-Bil 55-330 <40 <50 <50 14-54 4-20 U/l U/l U/l U/l U/l umol/l 1.5.2010 525 1055 351 61 40 91 3.5.2010 441 678 226 57 4.5.2010 447 620 226 49 5.5.2010 380 495 179 38 12.5.2010 278 196 76 23 HEPATIITTI- S-HAVTot S-HAVAbM S-HBsAg S-HBcAbM S-HCVAb TUTKIMUKSET 4.5.2010 pos pos neg neg neg IMMUNOLOGIA S-ANAAb S-EMAbA S-tTGAbA S-MitoAb S-SiliAb <320 <5 <7 <50 <50 titteri Titteri U/ml Titteri Titteri 4.5.2010 320 <5 <7 <50 <50 A-virushepatiitti Profylaksia Epäilyttäviä ruokia on syytä välttää matkoilla korkean riskin maissa (etenkin simpukat, äyriäiset). Rokote (Havrix, Epaxal) on aiheellinen etenkin henkilöille, jotka oleskelevat pidempiä aikoja korkean riskin maissa tai matkustavat usein tällaisiin maihin. HAVAb (HAV-IgM) määritys: Jos POSIT, ei rokotustarvetta Hepatiitti E HEV epidemiologiaa Tartuntatautirekisteri 9/2014 Wedemeyer H, et al. Gastroenterology 2012;142:1388 1397 2

HEV Gt 1-4 lähteet ja kierto Kamar et al. Lancet 2012; 379: 2477 88 HEV-Taudinkuva Suurin osa oireettomia Akuutin hepatiitin oireet <5%:lla Oireisilla aika oireiden alkuun vaihtelee 2-8 vk ( 40 vrk) 1. Flunssankaltaiset lihassäryt, nivelkipu, heikkous ja oksentelu 2. Ikterus, kutina, vaaleat ulosteet, tumma virtsa, koholla olevat transaaminaasit, GT, Afos ja Bil. Perheenjäsenten välinen tartunta 0,7-2,2% Fulminantti hepatiitti Raskaana olevilla tai kroonista maksasairautta sairastavilla Raskauden aikana taustalla hormonaaliset (alentunut progesteroni reseptori ekspressio) ja immunologiset syyt. Raskausaikana 69% tartunnan saaneista kehittyy fulminantti hepatiitti ja jopa 20 %:n äitikuolleisuus. Kamar N, et al. Emerg Infect Dis 2011;17:173 179. Bose PD, et al. J Hepatol 2011;54:1107 1113. Elintensiirto ja HEV HEV on todettu aktivoituvan maksan-, munuais- ja sydänsiirtopotilailla sekä allogeenisen luuydinsiirron saaneilla. 700 ranskalaista elinsiirron saanutta ei saanut HEV reaktivaatiota, vaikka 90 luovuttajaa oli HEV-Ab posit. Kiinteän elinsiirron saaneilla on todettu kehittyvän etenevä krooninen maksatulehdus. Katsotaan liittyvän muuttuneeseen T- solureaktioon HEV potilailla. Mahdollinen altistava tekijä takrolimuusi? Jos elinluovuttajan transaminaasit koholla, suositellaan testaamaan HEV-Ab. le Coutre P, et al. Gut 2009;58:699 702. Koenecke C, et al. Transpl Infect Dis 2012;14:103 106. Hoito Hoito ja seuranta toteutetaan kuten hepatiitti A:ssa. Immunosupprimoiduilla potilailla immunosupression vähentäminen. Ribaviriini 600-1000 mg/vrk 3 kk ajan, ellei immunosupression keventäminen johda HEV paranemiseen. Vaikutusmekansimi? Pegyloitu interferoni 6 kk. Wedemeyer H, et al. Gastroenterology 2012;142:1388 1397. Ydinasiat Pääosin kehitysmaissa esiintyvä hepatiitti A:n kaltainen tauti. Suomessa todetaan muutama uusi tartunta vuosittain. Diagnoosi perustuu IgG- ja IgM-luokan HEV-vastaaineiden osoittamiseen seerumissa. Hepatiitti E:tä voi epäillä, jos kaukomailla käyneellä potilaalla on ilmeisesti oraaliteitse tarttunut hepatiitti, mutta HAV-vasta-aineet ovat negatiiviset. Elinsiirtopotilaille voi kehittyä krooninen HEV. Hoito ja seuranta toteutetaan kuten hepatiitti A:ssa. 3

CMV-, EBV-hepatiitti Harvinaiset hepatiitit CMV-infektioon ja EBV-viruksen aiheuttamaan mononukleoosiin liittyy hepatiitti jopa 90% Yleensä lievä, harvoin ikterusta (5%) Osassa hepatiitteja aiheuttaja jää tunnistamatta, muitakin viruksia siis saattaa olla aiheuttajina B-hepatiitti Kliininen taudinkuva Itämisaika ja ilmaantuvuus 1 6 kk Infektioreitit Parenteraalinen (huumeruiskut, verituotteet) Sukupuoliyhteys Perinataalinen Kliininen kuva Kuten hepatiitti A:ssa, mutta alku on usein hitaampi. Nivelvaivoja ja oireita on 10 20 %:lla potilaista. Iho-oireet Maksaentsyymiarvot suurenevat hitaammin kuin hepatiitti A:ssa. Serologiaparametrien vaihtelu akuutissa B-hepatiitissa Lappalainen, Meurman ja Färkkilä. Duodecim 2000 Potilas 2: Akuutti B-hepatiitti Akuutti B-hepatiitti 700 Akuutti ja krooninen B-hepatiitti 30-v mies. Tupakka -, Alkoholi ja NSAIDs ajoittain. Ei luontaistuotteiden käyttöä. Muusikkokiertueeella n. 6kk aikaisemmin mm. Malesia, Manila, Hanoi; N.Y. 2 viikkoa aik. KEMIALLISET P-AFOS P-ALAT P-ASAT P-GT P-Bil P-Bil-Kj TUTKIMUKSET 35-105 10-70 15-45 10-80 4-20 0-5 U/l U/l U/l U/l umol/l umol/l 2.11.2009 157 3598 75 46 2.11.2009 1177 211 5.11.2009 171 3663 1306 105 10.11.2009 146 2846 770 106 23.11.2009 116 633 146 33 4.1.2010 82 39 26 22 600 500 400 300 Työterveyslääkäri: ALAT 2950-3020 ALAT oli ollut normaali v. 2008 UÄ normaali, HEPATIITTI- S-HAVTot S-HAVAbM S-HBcAb S-HBcAbM S-HBsAg S-HBeAg S-HBeAb S-HBVNh HCVAb TUTKIMUKSET IU/ml 2.11.2009 pos neg pos pos pos neg 10.11.2009 pos pos 4.62xE4 neg Ohjattiin TA:lle verikoeseurantaan. HBsAg valtaosalla negatiiviseksi 6kk 200 100 0 Kr-HBV Ak-HBV 4

Krooninen hepatiitti B Aikuisina sairastuneista n. 5% jää HBsAg positiivisiksi viruksen kantajiksi Kirroosi 20-30%, hepatooma 1%/vuosi Vastasyntyneinä sairastuneista 90% Heistä 25% kehittää kirroosin Hepatooman riski 300 x HBeAg:n kantajista 5-15% muuttuu HBeAg negatiivisiksi (serokonversio) Vuosittain 2-5% etenee kirroosiin Kirroosin saaneista 2%:lle hepatooma B-hepatiittiserologia B-hepatiittiserologian tulkinta HBsAg HBsAb HBcAb HBcAbM HBeAg HBeAb Infektoitumaton Rokotettu pos Luonnollinen immuniteetti pos ¹ pos Akuutti infektio Varhainen pos ² ± Myöhemmin pos pos +++ pos Kantaja Infektiivinen pos pos ± ³ pos Niukasti infektiivinen pos pos pos 1 Negatiivinen noin 10 15 %:lla henkilöistä, joilla ollut infektio. HBc-kokonaisvasta-aineet on silloin ainoa todettavissa oleva infektion osoittaja. 2 Tulee ensimmäisenä positiiviseksi akuutissa infektiossa (jo ennen oireita). 3 Kroonisen infektion pahenemisvaiheisiin voi liittyä anti-hbc-igm -positiivisuus. HBV-serologiatutkimusten käyttö Färkkilä, SLL 13/2009 HBV-infektion kliininen kirjo Färkkilä, SLL 13/2009 B-hepatiittipotilaan hoidonarvio Aiheet B-hepatiittipotilaan hoidonarvioon HBsAg- ja HBV-DNA-positiivinen tauti Ei vasta-aiheita hoidolle * Vasta-aiheita: huume- tai lääkeriippuvuus alkoholin liikakäyttö muu merkittävästi potilaan ennusteeseen vaikuttava perussairaus Tutkimukset ennen hoitoarvioon lähettämistä Laboratoriotutkimukset: Hb, leukosyytit, trombosyytit ALAT, ASAT, bilirubiini TT, albumiini HBsAg, HBeAg, HBeAb, HBV-DNA-pitoisuus HAV-vasta-aineet, HCV-vasta-aineet, HIV-AgAb Ylävatsan ultraäänitutkimus Kroonisen B-hepatiitin lääkehoidon aiheet Krooninen aktiivinen HBeAg-positiivinen tai HBeAg-negatiivinen B-hepatiitti, josta merkkinä: Suurentunut HBV-DNA-pitoisuus >2000 IU/ml Suurentunut seerumin aminotransferaasipitoisuus Histologiassa kohtalainen tai selkeä sidekudoslisä (METAVIR-asteikolla: Grade >A2 ja Stage >F2 5

Kroonisen B-hepatiitin lääkehoitosuositus (2) Nukleotidi- ja nukleosidianalogit B-hepatiitin hoidossa Interferonit ja nukleosidi-, nukleotidianalogit B-hepatiitin hoidossa Kr. B-hepatiitin seuranta potilailla, jotka eivät ole antiviraalisessa hoidossa B-hepatiitin ydinasiat Riskiryhmien seulonnat tärkeitä toteuttaa Riskiryhmien ja matkailijoiden rokotus! Kaikille B-hepatiittipotilaille tulee laatia hoito-ja seurantasuunnitelma Hoito on helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa! Tavoitteena pitkäaikaiskomplikaatioiden esto ja potilaiden elämänlaadun parantaminen Delta-agenssi (hepatiitti D) Infektoi vain HBsAg-positiivisen potilaan Hepatiitti B:n superinfektiona esiintyvä hepatiitti, ns. satelliittivirus Kroonisen HBV-potilaan (HBsAg POSIT) yllättävä transaminaasitason nousu Tavallisempi iv-huumeiden käyttäjillä Taudin kulku voi olla fulminantti. Dg: HDV-vasta-aineet ja tarvittaessa HDV- RNA:n osoittaminen. Hoitoa alfa-interferonilla on kokeiltu 6

C-hepatiitti HCV Suomessa 1995-2014 THL Tartuntatautirekisteri, 5.9.2014 Epidemiologiasta Prevalenssi 3% maailmassa Euroopassa ja USA:ssa HCV:n GT-1 vallitseva HCV ohittanut HIV:n kuolleisuudessa USA:ssa vuotuinen kuolleisuus n. 4% Yleisin syy maksansiirtoon maailmassa 2. yleisin maksasyövän syy; insidenssi 1-5% / v Suomessa genotyyppijakauma: GT-3 43%, GT-1 33%, GT-2 17%, muut <5% 2013 Suomessa rekisteröitiin 1174 uutta C-hepatiittitapausta C-hepatiitin vallitsevuus Suomessa on n. 0,5 % ja maassamme on 20 000 infektion kantajaa. C-hepatiitin ilmoitetut tartuntatavat 2005 (n=1236) 600 500 400 300 200 100 0 Ruiskuhuumeet 604 61 5 24 34 507 49% 5% 0.4% 2% 3% 41% Seksi Perinataali Verituotteet muu ei tiedossa KTL Tartuntatautirekisteri 2005 (www.ktl.fi) C-hepatiitin riskiryhmät Henkilöt, joille on suoritettu kajoavia lääketieteellisiä tai hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä olosuhteissa, joissa hygieniasta ei ole huolehdittu riittävästi Henkilöt, jotka ovat saaneet veren- tai elinsiirron ennen vuotta 1990 Suonensisäisten huumeiden käyttäjät Nenänsisäisten huumeaineiden käyttäjät Henkilöt, joille on tehty tatuointeja tai lävistyksiä olosuhteissa, joissa hygieniasta ei ole huolehdittu riittävästi C-hepatiittipositiivisten äitien lapset HIV-positiiviset henkilöt Vangit tai aiemmin vankilassa olleet HCV:nGenotyyppijakauma Suomessa Ei tyypity Muut 4 3a 2b 1b 1a 1 % 3 % 3 % 17 % 15 % 18 % 43 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % M. Lappalainen 30.8.2002 7

50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % A: Distribution of activity grades (P=0.53) All genotypes GT-1 GT-2 GT-3 A0 A1 A2 A3 B: Distribution of fibrosis stages (P=0.72) All genotypes GT-1 GT-2 GT-3 F0 F1 F2 F3 F4 C: Distribution of steatosis degrees (P<0.0001) All genotypes GT-1 GT-2 GT-3 S0 S1 S2 S3 14.9.2014 HCV luonnollinen kulku Suomessa 20000 ~17000 krooninen HCV hepatiitti ~11300 vaihtelevasti koholla olevat ALAT tai ALAT ~ 2200 HCV potilaalle kehittyy kirroosi ~20-90 HCV potilasta, joille kehittyy maksasyöpä vuosittain C-hepatiitin laboratoriodiagnostiikka Diagnostiikan kulmakivi: HCV-vasta-ainemääritys (HCVAb) Kvalitatiivinen HCV-RNA (HCVNh-O) HCV-Ab Testi on herkkä Soveltuu seulontaan Posit 3-8 vkoa tartunnasta HCV-Ab jää pysyvästi POSIT vaikka ei olisi viruksen kantaja Akuutti vai krooninen C-hepatiitti Akuutti infektio HCV-RNA positiivinen 1-3 viikon kuluttua oireiden alusta HCV-va oireiden aikana vain 50-70% 90%:lla 3kk kuluttua Krooninen infektio HCV-RNA positiivinen 6kk tartunnasta Ekstrahepaattisia oireita nivelet, vaskuliitti, keratokonjunktiviitti, glomerulonefriitti, kryoglobulinemia Depressio (20-30%) HCV-RNA (PCR) HCV-diagnostiikan varmistaminen Hoitopäätöksen perusta Hoitovasteen seuranta Kvalitatiivinen: S-HCVNhO(KL 4314) detektioraja: 50 IU/ml Kvantitatiivinen: S-HCVNh(KL 1721) detektioraja: 15 IU/ml S-HCVNhTy(KL 1859) Hoidon valinnassa genotyyppi ratkaisee A0 A2 Kroonisen C-hepatiitin tulehdusaktiviteetin luokitus METAVIR: A1 A3 A1 A3 A0: Krooninen hepatiitti, ei aktiviteettia. Portaalialueen inflammaatio, mutta ei interfaasi- tai lobulaarista tulehdusta. A1: Krooninen hepatiitti, jossa lievä aktiviteetti. Interfaasitulehdus 1 (paikallisesti muutamassa portaalikentässä), lobulaarinen tulehdus 0. A2: Krooninen hepatiitti, jossa kohtalainen aktiviteetti. Interfaasitulehdus on laajempaa (grade 2), ja myös paikallista lobulaarista tulehdusta (arrow) (grade 1). A3. Krooninen hepatiitti, jossa voimakas aktiviteetti. Interfaasitulehdus gradus 2, ja useita lobulaarisia tulehdusfokuksia (grade 2). Suomalaisten HCV-potilaiden maksat Tulehdusaktiviteetti Fibroosi - Steatoosi Aktiviteetin, fibroosin ja steatoosiasteen vaihtelu eri C-hepatiitin genotyypeissä 8

HCV Fibroosi Normaali ALAT ei ole suojaava tekijä Shiffman et al. J Infect Dis 2000;182:1595 601 HCV Luonnollinen kulku Summary Taudin vaikeusasteeseen vaikuttavat niin virus kuin itse taudinkantaja ja hänen elämäntavat Osalle kehittyy maksakirroosi, mutta suuressa osassa taudin luonne ja kulku on hyvänlaatuinen Myös potilas, jolla ALAT on normaali, tulee huomioida mahdollista hoitoa tarvitsevina HCV seulonta on riskiryhmiissä C-hepatiittipotilaiden diagnostiikan ja hoidon porrastus 1. Terveyskeskuslääkäri Potilaiden diagnostiikka riskiryhmät koholla olevat maksa-arvot Laboratorioseulonta S-ALAT S-HCV-va C-hepatiittipotilaiden diagnostiikan ja hoidon porrastus 1. Terveyskeskuslääkäri Evaluaatio hoidon kontraindikaatioista huumeet (2 vuoden abstinenssi edellytetään) lääkeriippuvuus, alkoholismi / suurkulutus vaikea depressio tai muu vaikea psyykesairaus Seuranta n. 6 kk ennen hoitoharkintaa; EI YLEENSÄ KIIRETTÄ. S-ALAT (2 x 3 kk:n välein) jos >1,5 x N toistetusti hoitoharkinta Jos ALAT normaali, määritä HCVNhO POSIT: ohjaa hoidon arvioon erikoissairaanhoitoon NEGAT (mahd. uusinnassa myös) ei hoidon aihetta jos kontraindikaatioita, niiden mahdollinen hoito ja seuranta n. 6-12 kk:n välein (ALAT, tarv. TT-%) HCV tartuntaohjeet potilaalle Ei veren, elimien, kudosten tai siemennesteen luovutusta Tartuntariski seksissä n. <5% Vertikaalinen tartuntariski < 6% (jos HIV 20%) Imetys sallittu Perheenjäsenien syytä välttää verikosketusta hammasharjat, partakoneet, haavat Ilmoita hoitohenkilökunnalle lääkärit, hammaslääkärit etc. Diagnostiikan ja hoidon porrastus (2) 2. Erikoissairaanhoito Diagnoosin varmennus HCV-PCR, viruksen genotyypitys Muiden maksasairauksien poissuljenta (serologia, Bx) Hoidon indikaatioiden/kontraindik. arviointi Prognoosin arviointi: HCV-genotyyppi, ikä, kesto, sukupuoli alkoholi, muut sairaudet, psyykesair. Potilasinformaatio lääkehoitoon ja veriarvoseurantaan sitouttaminen, lääkesivuvaikutukset, vastearvion perusteet hoidon aikana ja jälkeen, ehkäisy hoidon aikana ja jälkeen 6kk, alkoholi, psyyke HCV:n hoitopäätös / Hoito 9

C-hepatiitin hoidon aiheet Fibroscan Maksan fibroosiasteen arvio: METAVIR / Elastisuus Hoitoa tulisi harkita kaikille aiemmin hoitamattomille kompensoitua maksatautia sairastaville HCVNhpositiivisille potilaille. Maksavaurion aste tulisi selvittää ennen hoidon aloittamista, koska sillä on keskeinen merkitys arvioitaessa hoidon tarvetta. Maksan fibroosimäärän arviointi: Maksabiopsia Kajoamattomia fibroosin seerumi-mittareita (APRI yms) Elastografia (Fibroscan ) C-hepatiitin hoidon aiheet Hoito tulisi aloittaa viiveettä potilailla, joilla todetaan pitkälle edennyt maksafibroosi (Metavir F3 F4), ja sitä tulisi harkita potilailla, joilla on kohtalainen fibroosi (F2). Potilailla, joilla lievä maksasairaus (F0 F1/2) hoidon tarve yksilöllinen ja näiden potilaiden suhteen suositellaan hoidon siirtämistä, kunnes käyttöön saadaan uusia lääkevaihtoehtoja. Hoitovasteen määritelmät Hoitovaste Pysyvä hoitovaste (SVR) Nopea hoitovaste (RVR) Määritelmä HCV-Nh negatiivinen 24 viikkoa hoidon päättymisestä HCV-Nh <15 IU/ml 4 viikkoa hoidon alusta Laajennettu nopea hoitovaste (ervr) HCV-Nh negatiivinen viikolla 4 ja 12 Varhainen virusvaste (EVR) HCV-Nh <15 IU/ml 12 viikkoa hoidon alusta Viivästynyt hoitovaste (DVR) HCV-Nh negatiivinen vasta viikolla 24 Vaste hoidon lopussa (EOT) Relapsi Osittainen hoitovaste (partial non-responder) HCV-Nh negatiivinen hoidon päättyessä HCV-Nh negatiivinen hoidon päättyessä, mutta muuttuu uudelleen positiiviseksi HCV-Nh laskee >2log10, mutta ei muutu negatiiviseksi Vailla hoitovastetta (non-responder) HCV-Nh lasku <2log10 viikolla 12 HCV:n hoito aiemmin, v. 2012 GT-2/3 Peg-interferon + Ribaviriini GT-1 Peg-interferon + Ribaviriini Peg-interferon + Ribaviriini + Bocepreviiri / Telapreviiri BOC että TVR sivuvaikutuksia, lääkeyhteisvaikutuksia! GT-2/3 Study: Lambda-IFN + RBV Peg-interferon + Ribaviriini Peg-interferon + Ribaviriini + Daclastaviiri 10

Hoitotulokset / Peg-IFN + RBV GT-1 Pysyvä hoitovaste (SVR): 40-54% / 48vi hoito GT-2/3 SVR: 65-82% / 24vi hoito GT-2 > GT-3 SVR:n vahvimmin vaikuttavia tekijöitä HCV-genotyyppi IL28B-polyformismi GT-1:ssa Fibroosin aste Virusspesifiset lääkkeet, 2014 Sofosbuviiri NS5B-polymeraasin estäjä Tehoa kaikkiin genotyyppeihin Simepreviiri NS3/4A-proteaasin estäjä (GT-1 ja GT-4) Daclatasviiri NS5A-estäjä Ledispaviiri 90mg (NS5A-inh. loppuvuodesta 2014) ABT-450+ombitasviiri+dasabuviiri (NS3/4A proteaasi-inh)+(ns5a-inh)+(ns5b polymeraasi-inh) Faldapreviiri (NS5A-inh) C-hepatiitti viruksen lisääntymissykli maksasolussa Hoitotuloksia eri lääkeyhdistelmillä Genotyyppi 1 tai 4 2 3 Aiempi hoito Kirroosi Aiemmin hoitamattomat ja epäonnistuneesti hoidetut Lääkeyhdistelmä Hoidon kesto (viikkoja) Pysyvä hoitovaste (SVR) (%) Ref. PEG-IFN-α2, ribaviriini ja sofosbuviiri 12 80-92 NEUTRINO Sofosbuviiri ja simepreviiri 12 >90 COSMOS Sofosbuviiri ja ledipasviiri 12 >95 LONESTAR Sofosbuviiri ja daklatasviiri* 12 tai 24 98 AASLD Kirroosi Sofosbuviiri, simepreviiri ja ribaviriini 12 >90 COSMOS Aiemmin hoitamattomat ja epäonnistuneesti hoidetut Sofosbuviiri ja ribaviriini 12 82-97 FISSION, FUSION Sofosbuviiri ja daklatasviiri* 12 tai 24 92 AASLD Peg-IFN, ribaviriini ja sofosbuviiri 12 98 LONESTAR Kirroosi Sofosbuviiri ja ribaviriini 16-20 78 VALENCE Aiemmin hoitamattomat Aiemmin epäonnistuneesti hoidetut Kirroosi: Aiemmin hoitamattomat ja epäonnistuneesti hoidetut * Aiemmin hoidetut: hoitoaika 24 viikkoa Sofosbuviiri ja ribaviriini 24 87-93 VALENCE Sofosbuviiri ja daklatasviiri 12 89 AASLD Sofosbuviiri ja daklatasviiri ± ribaviriini 24 Pharmaca Sofosbuviiri ja ribaviriini 24 79 VALENCE PEG-IFN-α2, ribaviriini ja sofosbuviiri 12 LONESTAR Sofosbuviiri ja ribaviriini 24 92 FISSION, FUSION, VALENCE Sofosbuviiri ja daklatasviiri ± ribaviriini 24 Pharmaca Virushepatiitit mikä tärkeää CMV- ja EBV-hepatiitit harvoin vakavia A- ja E-hepatiitit Tartunta ruoasta, paraneminen spontaania Harvoin kroonistuu immunosuppressiopotilaat B- ja C-hepatiitit Riskiryhmien seulonnat tärkeitä B-hepatiitti, akuutti tauti usein paranee, mutta voi aiheuttaa vakavan maksantoimintavaurion Krooniset virustenkantajat: hoidon aiheet arvioitava, erikoissairaanhoidon konsulaatio herkästi 11