KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky 18.3.2013 Energia ja ilmastonmuutos 22.4.2013 Palvelut ja kauppa HELSINGIN YLEISKAAVA
Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Yleiskaavaprosessi Tavoitteenasettelua, lähtökohtien kartoitusta Kevät 2012 Teemaryhmien ja työpajojen yhteenveto 13.11.2012 Työohjelma Kslk/OAS 2014 Kaavaluonnos/Kslk 2016 Kaupunginvaltuusto Työohjelman valmistelu 2013 alkutalvi Kslk-seminaari 2013 loppusyksy VISIO Kslk 2015 Kaavaehdotus Kslk suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät Teemaryhmätyöskentely Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies
Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa Seudun kehitys Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät kestävää ja toimivampaa kaupunkirakennetta Maankäytön ja liikenteen yhä tiiviimpi yhteensovittaminen tarpeen Yleiskaava 2002:n varausten ja rajausten tarkistamistarve Helsingin yritysalueiden priorisointi- ja kehittämistarve
Yleiskaavan keskeisimpiä lähtökohtia: Kaupunkirakennemallina raideliikenteen verkostokaupunki Uusia mittavampia maankäyttöpotentiaaleja -laajentamalla kantakaupunkia kattamalla, tunneloimalla tai muuttamalla moottoriteitä kaupunkibulevardeiksi -tiivistämällä raideliikenteen solmukohtia, asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöjä Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen
Helsingin väestö ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2050 (Kaupunkitutkimus TA)
Kuinka paljon tarvitaan lisää palvelujen ja kaupan tiloja? Missä ne sijaitsevat? Millaisia ne ovat?
Väestön kasvu lisää myös julkisten palvelujen kysyntää; Mitkä ovat julkisten palvelujen sijaintiperiaatteet tulevaisuudessa? Pääkaupunkiseudun suurimmat peruspalvelukeskittymät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja terveyspalvelut)
Kauppakeskukset, ostoskeskukset, lähikaupat, kadunvarsiliiketilat, autokaupat, huonekalukaupat, rautakaupat, muut palvelut, internet Missä ja miten asioimme tulevaisuudessa? S A A V U T E T T A V U U S
900 Helsingin elintarvikemyymälöiden määrä 1970 2011 800 700 600 500 erikoismyymälöitä laajan valikoiman myymälöitä 400 300 200 100 0 1970 1980 1990 1994 2004 2008 2009 2010 2011 m² 900 Helsingin elintarvikemyymälöiden keskikoko 1970 2011 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1970 1980 1990 1994 2004 2008 2009 2010 2011
Joukkoliikenteellä ja henkilöautolla saavutettavissa olevan väestön osuus pääkaupunkiseudulla 25 minuutissa kauppakeskuksista
Suuryksiköiden sijoittuminen tulevaisuudessa? Seudullinen suuryksikkö maakuntakaavassa; pt-myymälä 5000 k-m², muu erikoiskauppa 10 000 k-m², tiva-kauppa 30 000 k-m², ellei selvityksin muuta osoiteta Kaavan enimmäismitoitus Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa: Konala: nykytila 85 000 k-m² enimmäismitoitus 200 000 k-m² Roihupelto: nykytila 133 000 k-m² enimmäismitoitus 200 000 k-m² Suutarila: nykytila 67 000 k-m² enimmäismitoitus 100 000 k-m² Östersundom nykytila 0 k-m² enimmäismitoitus 100 000 k-m²
Kaupan kaavoitus Helsingissä OSA I (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:5) periaatteita: 1. UUDET KAUPPAPAIKAT tukevat kaupan kokonaispalveluverkkoa ja kaupunkirakenteen eheytymistä sekä palvelutoimintojen alueellista vahvistumista. 2. PALVELUIDEN MONIPUOLISUUS päivittäistavarakauppojen yhteyteen tulee sijoittaa myös erikoiskaupan palveluja 3. MONIPUOLINEN SAAVUTETTAVUUS tulee olla monipuolisesti saavutettavissa.
Kaupan kaavoitus Helsingissä OSA II (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2009:9)
Tavoite: Hyvin saavutettavissa olevat palvelut Keinoja?: Palvelut keskustoihin ja kestävän verkoston solmukohtiin Monikeskuksisen verkostokaupungin keskusverkko? keskustan, kantakaupungin, alue- ja paikalliskeskusten lisäksi lähipalvelukeskustat sekä tarpeellinen määrä muita palvelujen toimintaympäristöjä? Keskuksista keskustoja? Arvioidaan tulevan väestömäärän edellyttämä liike- ja palvelutilojen tarve sekä saavutettavimmat sijainnit asukkaiden ja palvelutarpeiden näkökulmasta. Helsingin keskustan palvelutarjontaa kehitetään edelleen ja kantakaupunkia sekä kävelykeskustaa laajennetaan. Luodaan mahdollisuuksia kivijalkatilojen toiminnoille myös kantakaupungin ulkopuolella keskeisillä paikoilla. Riittävällä täydennysrakentamisella tuetaan palveluiden säilymistä ja monipuolistumista. Pysäköintipaikat?
Hahmotelmia verkostokaupungin keskuksista ja keskeisistä elinkeinovyöhykkeistä? - Tarkentuu maankäyttötarkastelujen edetessä