Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 8/10/1 Dnro ISAVI/35/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 30.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Läyniönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 32/03/1 lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, Hankasalmi. HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Ympäristölupavirastoon 31.3.2009 saapunut ja 4.5.2009 täydennetty hakemus koskee Hankasalmen kunnan Kovalan kylässä sijaitsevan 84,4 ha:n suuruisen Läyniönsuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista. Tuotantoalue sijaitsee noin 13 15 km Hankasalmen kuntakeskuksesta etelään.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Läyniönsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 17.6.2003 nro 32/03/1. Luvan haltijan oli 31.3.2009 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA NRO 32/03/1 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 17.6.2003 nro 32/03/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Läyniönsuon 89 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon. Vaasan hallinto-oikeus on 29.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0354/2 lisännyt päätökseen lupamääräyksen 10 a, joka koskee virkistyskäyttökorvauksia vuosille 2005 2009. Ympäristöluvan lupamääräykset ovat hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuina seuraavat: "1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Läyniönsuon pohjoisen ja eteläisen tuotantolohkon vedet johdetaan hakemussuunnitelman kohdissa 2.6.2 ja 2.6.3 sekä liitekartassa 2.5 esitettyjen vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojan 1 (pohjoislohko 60,8 ha:n tuotantoala) kautta reittiä Vuorikankaanpuru - Haarajoki - Tervajoki Kuuhankaveteen ja laskuojan 2 (etelälohko 28,6 ha:n tuotantoala) kautta reittiä Nököselänpuru - Ylemmäinen - Keskinen - Mikonlampi Niemisjärveen. Vesiensuojelurakenteina ovat laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Vuoden 2004 tuotantokauden alusta on otettava käyttöön hakemussuunnitelman liitteen 2.5 mukaisesti pohjoislohkolle kaksi virtaamansäätöpatoa ja niiden yhteyteen ylivuotokentät, joille perustetaan ruokohelpikasvustot. Läyniösuon etelälohkon laskeutusaltaan ympäristöä tulee vuoden 2004 tuotantokauden alkuun mennessä muotoilla oikovirtausten estämiseksi ja altaan reunoille perustaa kasvillisuusvyöhyke hakemussuunnitelman liitteen 2.7 mukaisesti. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden ja ylivuotokenttien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipadot, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Myös mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vedet johdetaan laskuojiin laskeutusaltaiden ja mahdollisuuksien mukaan virtaamanrajoittimien kautta. Näillä alueilla sarkaojissa käytetään vesiensuojelurakenteina sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamiseen tulee selvittää. Lupakauden aikana tuotannosta poistuneita alueita voidaan ottaa vesiensuojeluun Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Läyniönsuon etelälohkon vesiensuojelun tehostaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2004 tuotantokauden aikana tehostettava Läyniönsuon etelälohkon vesiensuojelua uusimalla lohkon laskeutusallas niin, että sen lietetila on vähintään 4 m 3 /ha, mitoitusvaluma 300 l/s/km 2 ja viipymä mitoitusvaluman aikana vähintään yhden tunnin. Laskeutusallas on varustettava tehokkaalla virtaamansäädöllä (patolaatikko tai vastaava) ja pintapuomilla. Laskeutusaltaan uusimista koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen tarkistettavaksi hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. 3. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Mikäli pölystä aiheutuu haittaa tuotantoalueen lähimmille kiinteistöille, on turvetuotanto keskeytettävä siihen saakka, kunnes tuuli heikkenee tai kääntyy haitattomaan suuntaan. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3
4. Polttoaineet ja öljyt 4 Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä. 5. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida asianmukaisesti. Ne tulee toimittaa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät jätteiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 6. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 7. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 8. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa (22.4.1999) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vesistötarkkailun näytepisteet sijoitetaan pohjoislohkon vaikutusalueella Haarajokeen ja etelälohkon vaikutusalueella Ylemmäiseen ja Keskiseen.
Vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava hakemussuunnitelmassa esitetyillä menetelmillä. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailua voidaan tarkentaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelmaa Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulosten raportit on toimitettava Keski-Suomen TE-keskukselle ja Hankasalmen kalastusalueelle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 9. Kalatalousmaksu Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 200 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Läyniönsuon vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava vesialueen omistajia. 10. Korvaukset rantakiinteistöjen käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista Luvan saajan on maksettava Ylemmäisen ja Keskisen rantakiinteistöjen omistajille seuraavat vuotuiskorvaukset virkistyskäytölle jo aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista: Kiinteistö Omistaja Vuosikorvaus ( /v) Korvausvuodet Korvaus 5 yhteensä Uusi-PyyahoRN:o 2:45 XX 100 1986-2004 1 900 Kataikko RN:o 14:0 XX 100 2000-2004 500 Vuorela RN:o 2:15 XX 100 1985-2004 2 000 Riikanranta RN:o 11:30 XX 75 1985-2004 1 500 Tuulikannel RN:o 11:31 XX 75 1985-2004 1 500 Sentraali RN:o 11:33 XX 75 1985-2004 1 500 Korvaukset on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen suorittamatta oleville korvauksille on maksetta-
va viivästyskorkoa, jonka määrä ylittää seitsemällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan Suomen Pankin ilmoittaman viitekoron. 10 a. Korvaukset rantakiinteistöille vuosina 2005 2009 aiheutuvista vahingoista Kiinteistö Omistaja Korvaus yhteensä Uusi-Pyyaho RN:o 2:45 XX 375 Kataikko RN:o 14:0 XX 375 Vuorela RN:o 2:15 XX 375 Riikanranta RN:o 11:30 XX 250 Sentraali RN:o 11:33 XX 250 Korvaukset on maksettava 1.1.2005 (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen suorittamatta oleville korvauksille on maksettava viivästyskorkoa, jonka määrä ylittää seitsemällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan Suomen pankin ilmoittaman viitekoron. 11. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." 6 HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEKSI Ympäristöolosuhteet Alueen hallinta- ja kaavoitustilanne Vapo Oy:n Läyniönsuolla hallinnassa olevan alueen kokonaispinta-ala on 134,9 ha, josta 27,4 ha on vuokrattua ja 107,5 ha luvan haltijan omistamaa aluetta. Lisäksi maanomistajien kanssa on tehty tiesopimuksia. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Läyniönsuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi merkinnällä EO/tu. Maakuntakaavassa Läyniönsuon läheisyydessä on lisäksi seuraavat merkinnät: - Läyniönlammen vesi- ja rantalinnuston suojelukohde (s) tuotantolohkojen välissä, - 400 kv valtakunnallinen sähkölinja, joka kulkee tuotantoalueen poikki ja - 110 kv:n sähkölinja tuotantoalueen eteläpuolella.
Asutus ja ympäristön maankäyttö 7 Läyniönsuo rajoittuu lännessä kuiviin kangasmaihin. Idässä maasto on soisempaa ja suon pohjoispäässä on peltoja. Tuotantoalueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä suosta sijaitsee 10 asuttua kiinteistöä. Läyniönsuon pohjoispuolella noin 2 km etäisyydellä suosta kulkevat Jyväskylä Kuopio valtatie (9) ja Jyväskylä Pieksämäki rautatie. Tuotantoalueen länsipuolella kulkee seututie, johon suolta on tieyhteys. Suojelukohteet, pohjavesialueet ja kaivot Läyniönsuon pohjoisen ja eteläisen lohkon välissä sijaitsee maakuntakaavan Läyniönlammen vesi- ja rantalinnuston suojelukohde (s). Etäisyys lampeen on pohjoisen lohkon reunasta 210 metriä ja eteläisen lohkon reunasta 350 metriä. Lampi saa vetensä ympäröivältä suoalueelta ja laskee yhtä purku-uomaa pitkin Luodeniitunpuruun ja edelleen Haarajokeen. Lampeen ei johdeta turvetuotannon kuivatusvesiä. Läyniönlammen pinnankorkeuksista tai veden laadusta ei ole tietoja. Silmämääräisten havaintojen mukaan lampi on kuitenkin säilynyt ennallaan turvetuotannosta huolimatta. Turvetuotantoalueen ojituksella ei ole yhteyttä lammen vesivaraston kanssa, eikä tuotantotoiminta muutenkaan hakemuksen mukaan vaaranna lammen säilymistä nykyisessä tilassa. Pieni Kaihlanen -niminen (FI 0900038) Natura 2000 -verkostoon kuuluva suojelualue sijaitsee noin 4,5 km hankealueelta länteen. Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Multasen pohjavesialue (nro. 0907705) sijaitsee noin 1,5 km päässä hankealueen luoteispuolella. Muodostuma kuuluu luokkaan III (muu pohjavesialue). Lisäksi noin 2 km Läyniönsuolta lounaaseen sijaitsee Mikonlammen pohjavesialue (nro. 0907704), joka kuuluu luokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue).
Pitkien etäisyyksien vuoksi hankealueella ei ole vaikutusta pohjavesialueisiin tai suojelualueiden luonnonarvoihin. 8 Hankealueen lähikiinteistöille on tehty vedenhankintaa koskeva kysely. Vastausten mukaan veden laatu on ollut hyvä ja vesi on pääosin riittänyt kaivoissa. Purkuvesistö Läyniönsuon kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta alapuolisiin vesistöihin. Molemmat purkureitit ovat Leppäveden Kynsiveden vesistöalueella (14.3). Laskuojan 1 vedet (lohko 23) kulkevat reittiä Vuorikankaanpuru Haarajoki Tervajoki Kuuhankaveteen. Laskuojan 2 vedet (lohkot 31 ja 32) kulkevat reittiä Nököselänpuru Ylemmäinen Keskinen Mikonlampi Niemisjärveen. Tervajoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Kuuhankaveteen on 43,96 km 2. Niemisjärven lähivaluma-alueen pinta-ala on 57,34 km 2 ja valuma-alueen kokonaispinta-ala järven luusuassa 140,69 km 2. Läyniönsuon tuotantokelpoinen pinta-ala muodostaa noin 1,3 % Tervajoen valuma-alueesta ja 0,2 % Niemisjärven kokonaisvalumaalueesta. Hakijalla on Tervajoen valuma-alueella Läyniönsuon lisäksi Tervasuon turvetuotantoalue. Haarajoen veden laatua on seurattu velvoitetarkkailun yhteydessä vuodesta 2004 alkaen. Joen ravinne- ja humusainepitoisuudet ovat korkeita. Läyniönsuon kuivatusvedet vaikuttavat Haarajoen veden laatuun, sillä turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta ilmentävät ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet korkeita, kuten myös humuspitoisuudet. Haarajokeen kohdistuu runsaasti myös maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. Tervajoen veden laadusta Läyniönsuon yläpuolella on olemassa runsaasti tietoja. Joen suualueen vedenlaadusta tutkimustietoa on vähemmän. Tervajoen alajuoksun vesi on humuspitoista ja ravinteikasta. Läyniönsuon ja Tervasuon turvetuotannon vaikutukset näkyvät veden melko korkeina ammoniumtyppipitoisuuksina. Tervajoen alajuoksun vedenlaatuun vaikuttavat turvetuotannon ja metsätalouden lisäksi Hankasalmen asemanseudun jätevedet.
9 Kuuhankaveden Asemaselän pinta-ala on 2,86 km 2, keskisyvyys 1,8 m ja laskennallinen viipymä 0,4 vuotta. Tervajoen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Asemanselän eteläosaan. Asemanselkää luonnehtii rehevyys ja humuspitoisuus. Talvella alusvedessä esiintyy huomattavaa hapen vajausta. Ympäristöhallinto on arvioinut Kuuhankaveden Asemanselän kuuluvan ekologisessa laatuluokituksessa luokkaan tyydyttävä. Läyniönsuon turvetuotantoalueen osuus koko Kuuhankaveden luusuan valuma-alueesta on ainoastaan 0,1 %, joten Läyniönsuon turvetuotannon vaikutukset järven vedenlaatuun ovat pieniä. Ylemmäinen on pieni (13,5 ha), matala (alle 4 m), ruskeavetinen ja rehevä järvi. Keskimääräinen pintaveden ravinnetaso on ollut korkea, kuten myös levätuotanto. Alusvedessä on ajoittain talvisin happivajetta, jonka seurauksena fosforia ja rautaa liukenee veteen. Vuoden 2007 vedenlaatu oli jakson 1999 2006 keskimääräistä tasoa parempi, sen sijaan vuonna 2008 veden laatu taas laski hiukan. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokittelussa Ylemmäinen sijoittuu luokkaan tyydyttävä välttävä. Keskinen on pieni (9 ha) ja matalahko (syvyys noin 6 m) järvi. Pääosa Keskiseen laskevista vesistä tulee Ylemmäisestä lyhyttä yhdyspuroa pitkin. Keskisen vesi on ruskeaa ja ravinteikasta. Ravinteita ja rautaa oli vuonna 2007 vähemmän kuin Ylemmäisessä. Vuoden 2007 vedenlaatu oli jakson 1999 2006 keskimääräistä tasoa parempaa, sillä ravinteita oli aiempia vuosia vähemmän ja levätuotanto suhteellisen vähäistä. Mikonlammen pinta-ala on 7,5 ha ja keskisyvyys 1,1 m. Pääosa lammen vesistä tulee Keskisestä ja vedet purkautuvat Niemisjärveen laskevaan puroon. Mikonlampi on matala, vesikasvillisuuden lähes täyttämä lampi. Vuosien 1984 2005 analyysitulosten mukaan lammen vedenlaatu on lähellä Keskisen veden laatua. Lampeen purkautuu mahdollisesti pohjavesiä, jotka parantavat vedenlaatua. Mikonlammen lähivalumaalueesta kolmannes on peltoja.
Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön 10 Yleiskuvaus toiminnasta Läyniönsuon kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1971 ja tuotanto vuonna 1973. Tuotantopinta-ala on ollut suurimmillaan vuosina 1980 1984, jolloin tuotantokunnossa oli 138 ha. Turvetuotannosta on vuoden 2008 loppuun mennessä poistunut 56 ha. Osa poistuneista alueista on luovutettu takaisin maanomistajille ja ne ovat nykyisin viljelykäytössä. Viljelyalueiden vedet on erotettu tuotantoalueen vesistä ojituksin. Osa poistuneista alueista on lisäksi vesiensuojelukäytössä kosteikkoaltaina, osa on metsittynyt luontaisesti ja osa on vielä tuotannon tukialueina. Tuotantoalue muodostuu nykyisin kolmesta tuotantolohkosta (L23, L31 ja L32) ja auma-alueista, joiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 84,4 ha. Osalla lohkojen L23 ja L31 alueista tuotantoaikaa on jäljellä enää 1 6 vuotta. Muilla alueilla tuotanto jatkuu pääsääntöisesti jopa yli 10 vuotta. Lohkolla L23 osalle vanhoista massansiirtoalueista on tehty kasvillisuusaltaita (3 kpl), jotka toimivat osana tulevia vesienkäsittelyrakenteita. Läyniönsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisilla kokoojavaunuilla ja imuvaunuilla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 40 000 m 3. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen ja/tai kosteikko.
Vesienkäsittely ja -johtaminen 11 Läyniönsuon lohkon 23 (pinta-ala 53,6 ha) kuivatusvedet johdetaan osittain kolmen kasvillisuusaltaan, kahden virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan kautta laskuojaan Lo1 ja edelleen reittiä Vuorikankaanpuru Haarajoki Tervajoki Kuuhankavesi (Asemanselkä). Lohkojen 31 ja 32 (pinta-ala yhteensä 30,9 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan LA2 kautta laskuojaan Lo2 ja edelleen reittiä Nököselänpuru Ylemmäinen Keskinen Mikonlampi Niemisjärvi (Taipaleenlahti). Tuotantoalueen kuivatuksen onnistumiseksi alueen vesiä on jouduttu osittain pumppaamaan laskeutusaltaaseen. Kaikissa sarkaojissa on sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Kuormitustarkkailun tulokset Läyniönsuon Tervajokeen laskevalla pohjoisella osalla on suoritettu ympärivuotista päästötarkkailua koko edellisen lupakauden ajan. Tarkkailupiste (mittapato) on sijainnut laskuojassa 1.
Läyniönsuon turvetuotantoalueen päästöt vesistöön vuositasolla vuosina 1999 2008. 12 LÄYNIÖNSUO / Vuosikuormitus kg/v BRUTTO NETTO Vuosi Kiintoaine Kok. N Kok. P Kiintoaine Kok. N Kok. P 1999 3 606 422 13 2 891 260 6 2000 8 024 669 23 7 309 507 15 2001 6 302 682 24 5 620 520 18 2002 3 801 520 19 3 086 357 11 2003 9 486 682 29 8 771 520 22 2004 19 546 718 65 18 665 489 56 2005 24 721 455 42 24 136 318 36 2006 8 024 487 31 7 244 302 23 2007 4 191 390 19 3 573 240 12 2008 14 098 559 48 13 384 396 41 Keskiarvo 10 180 558 31 9 468 391 24 Kalataloustarkkailun tulokset Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu vuosina 2004 ja 2008 tehdyillä kalastustiedusteluilla, koekalastuksilla ja havaskokein. Läyniönsuon osalta tarkkailu on kohdistunut Ylimmäiseen ja Keskiseen, joiden kalasto on särki- ja ahvenvaltainen. Näiden lajien osuus koekalastussaaliista oli molempina vuosina yli 90 %. Lisäksi järvissä esiintyy ainakin haukea, lahnaa, salakkaa ja kiiskeä. Olosuhteet suosivat lajeja, jotka kestävät heikkoa happitilannetta ja hyötyvät rehevöitymisestä. Koekalastussaaliin lajikohtaisesta pituusluokkajakaumasta voitiin päätellä, että ahvenen ja särjen lisääntyminen oli onnistunut joka vuosi. Hapen vajaus tai alusveden happikadot eivät olleet aiheuttaneet lajien lisääntymisen epäonnistumista. Kalastustiedustelun mukaan Ylemmäisessä kalasti vuosina 2001 2003 arviolta kymmenen asuinkuntaa ja vuonna 2008 vain kolme kalastajaa. Tieto vuoden 2008 osalta on kuitenkin epävarma, koska tiedusteluun vastanneista vain yksi ruokakunta ilmoitti kalastaneensa Ylemmäisellä. Keskisessä tai sen alapuolella olevassa Mikonlammessa
13 ei vuosina 2001 2003 kalastanut kukaan tiedustelun kohteena olleista ruokakunnista, mutta vuonna 2008 Keskisessä kävi kalassa, uimassa ja veneilemässä kaksi ruokakuntaa. Tiedusteluihin vastanneiden henkilöiden arviot tarkkailuvesistöissä kalastaneiden kalastajien määrästä vaihtelivat paljon. Kalastajat käyttivät pyydyksinään pääasiassa katiskaa, mutta Ylemmäisellä kalastettiin vähäisessä määrin myös verkoilla. Keskisessä kalastaneet ruokakunnat eivät antaneet tietoja kalastuksestaan ja saaliistaan. Ylemmäisen kalasaalis koostui vuonna 2004 hauista ja ahvenista. Hauen osuus saaliissa oli yli puolet. Kalastajat pitivät Ylemmäisen vedenlaatua huonona. Järven rehevyyden katsottiin haittaavan merkittävästi kalastusta. Vuonna 2004 kalastajat olivat havainneet Ylemmäisen kaloissa makuvirheitä. Seisovat pyydykset limoittuivat sekä Ylemmäisessä että Keskisessä. Vuonna 2004 havakseen tarttuneen kiintoaineen ja klorofyllin määrä vastasi molemmissa järvissä rehevän tai melko rehevän järven arvoa. Vuonna 2008 Ylemmäisen tulokset eivät merkittävästi poikenneet aikaisemmasta, mutta Keskisessä havaksiin tarttuneet ainemäärät olivat vain kolmasosa vuonna 2004 mitatuista. Kalataloustarkkailun perusteella Ylemmäinen, Keskinen ja Mikonlampi soveltuvat nykyisellään huonosti virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Toisaalta niiden lähellä sijaitsee puhdasvetisempiä ja kalastoltaan monipuolisempia järviä, jotka ovat arvostetumpia kalavesiä kuin em. tarkkailujärvet. Tämä selittää sen, miksi kalastajamäärät järvillä ovat pieniä. Toiminnan vaikutukset vesistöön ja esitys vesienkäsittelyn tehostamiseksi Lohkolla 23 vesienkäsittelyä tehostetaan pengertämällä lohkon reunaan, tuotannosta poistuneelle alueelle 2,1 ha:n suuruinen kosteikkoallas 1, jonka kautta koko lohkon kuivatusvedet (58,1 ha) johdetaan alapuoliseen vesistöön. Kosteikon alueella oleva turve poistetaan ennen alueen vesittämistä. Kosteikkoaltaan 1 valmistumisen jälkeen Läyniönsuon lohkon 23 tuotantokelpoisen alueen kuivatusvedet johdetaan osittain kolmen olemassa olevan kasvillisuusaltaan ja kahden laskeutusaltaan kautta pumppausaltaaseen, josta ne pumpataan suunnitellulle
14 2,1 ha:n kosteikolle. Kosteikon läpi kulkenut vesi ohjataan reunaojaan ja edelleen olemassa olevaan laskuojaan 1. Kasvillisuusaltaiden ja kosteikon 1 yhteenlaskettu pinta-ala on 4,3 ha, mikä muodostaa 5,8 % niiden valuma-alueesta. Kasvillisuusaltaat ovat jo luonnostaan kasvittuneet. Lohkolla 31 oleva laskeutusallas LA2 jaetaan maapenkalla kahteen osaan ja siitä muodostetaan laskeutusaltaat LA21 ja LA22. LA21 toimii osittain alueen länsiosan valumavesien keruualtaana. Lohkojen 31 ja 32 tuotantokelpoisen alan (26,3 ha) vedet kootaan pumppualtaalle 2, josta ne pumpataan pengertämällä rakennettavaan kosteikkoaltaaseen nro 2. Kosteikkoaltaasta 2 vedet valuvat edelleen painovoimaisesti kosteikkoaltaiden 3 ja 4 kautta laskeutusaltaaseen LA 22, josta edelleen olemassa olevaan laskuojaan Lo2. Kosteikoiksi muodostettavat alueet ovat aiemmin poistuneet tuotannosta massansiirron yhteydessä ja kasvavat pääasiassa pajua ja koivua. Kosteikkojen pinta-ala on yhteensä 1,4 ha mikä muodostaa 4,2 % niiden valuma-alueesta. Uudet vesienkäsittelyratkaisut (kosteikkoaltaat) ovat käytössä ympärivuotisesti. Kaikki ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia myöten laskuojiin laskeutusaltaiden jälkeen. Läyniönsuon vesistökuormitus ja sen muutos vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Läyniönsuon vesistökuormitusta tulevaisuudessa on arvioitu hankealueen tarkkailutuloksiin perustuen vähentämällä nykyisestä kuormituksesta uusien kosteikkoaltaiden puhdistusvaikutus. Laskelmassa on käytetty seuraavia reduktioita: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi 25 %, kokonaisfosfori 40 %. Kosteikkoaltaiden puhdistusteho on tässä arvioitu samantasoiseksi kuin pintavalutuskenttien vaikutus. Läyniönsuon vesienkäsittelyratkaisujen ympärivuotisuuden vuoksi pintavalutuskenttien roudattoman ajan tarkkailuista saatuja tuloksia on kuitenkin hieman alennettu.
Läyniönsuon nykyinen vesistökuormitus sekä laskennallinen kuormitus vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava: 15 BRUTTO Ala ha Kiintoaine kg/v Kok. N kg/v Laskuoja 1 Vuorikankaanpuru Tervajoki Kok. P kg/v Kiintoaine kg/v NETTO Kok. N kg/v Nykytilanne 58,1 6 640 364 20 6 175 255 16 Tehostamisen 58,1 3 320 273 12 3 088 191 9 jälkeen Muutos -3 320-91 -8-3 088-64 -6 Laskuoja 2 Nököselänpuru Nykytilanne 26,3 3 006 165 9 2 795 115 7 Tehostamisen 26,3 1 503 124 6 1 398 87 4 jälkeen Muutos -1 503-41 -4-1 398-29 -3 MUUTOS YHTEENSÄ Kok. P kg/v -4 823-132 -12-4 485-93 -9 Pöly ja meluhaittojen vähentäminen Tuotantoalueen lähiympäristössä on kymmenen rakennettua kiinteistöä. Turvetuotannossa syntyvää pölyä voi kulkeutua haitallisessa määrin lohkon 31 länsipuolella olevalle kiinteistölle Viita-aho RN:o 10:18 ja lohkon 31 länsipuolella olevalle kiinteistölle Läyniö RN:o 9:16. Pölyhaitan estämiseksi luvan haltija rajoittaa tuotantokentän ulkopuolelle pölyämistä aiheuttavia toimintoja lohkon 31 länsiosassa, kun tuuli puhaltaa koillisen ja kaakon väliseltä sektorilta sekä lohkon 31 itäosassa, kun tuuli puhaltaa lounaan ja luoteen väliseltä sektorilta. Muut kiinteistöt ovat etäämmällä tuotantokentistä ja kiinteistöjen sekä tuotantoalueiden välillä on riittävästi pölyn leviämistä ehkäisevää puustoa. Luvan haltijan mukaan muita toimintarajoituksia pölyn vuoksi ei ole tarpeen antaa. Turpeen loppumisen vuoksi turvetuotantotoiminnot etääntyvät vähitellen asutuksesta. Pölyämisen vuoksi tehtävät toiminnan rajoitukset vähentävät tuotantoalueen meluvaikutuksia lähimpien kiinteistöjen suuntaan. Melulle asetetut päivä- ja yöaikaiset ohjearvot eivät tule ylittymään eikä toiminnalle ole sen vuoksi tarpeen asettaa rajoituksia.
Varastointi ja jätteet 16 Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä, joiden keskimääräinen tilavuus on 3 000 5 000 m 3. Polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 38 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöiden alustat ovat tiiviitä ja kantavia ja ne on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluöljyjä käytetään noin 250 l sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan niille varatuissa paikoissa. Jäteöljyä syntyy vuodessa noin 250 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 13 kg, sekajätettä 1,2 m 3, aumamuovia 2,1 tonnia ja rautaromua 170 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan keruupaikoille säiliöihin ja jäteyrittäjän toimesta kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemointiin. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua koskeva esitys Läyniönsuon toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtu osana Vapo Oy:n Länsi- Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitetty erillinen Läyniönsuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Läyniönsuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat laskuojassa 1 (mittapato), Haarajoessa, Tervajoen suulla, Ylemmäisessä ja Keskisessä. Päästötarkkailua esitetään jatkossa suoritettavaksi kosteikkoaltaaseen 1 tulevasta ja sieltä poistuvasta vedestä. Kosteikkoaltaaseen tulevasta vedestä näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa kahtena vuotena
17 ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja kahtena vuotena ennen lupakauden päättymistä. Kosteikkoaltaalta poistuva vesi mitataan mittapadolta ympärivuotisesti vuosittain. Läyniönsuon vaikutuksia kalastoon on tarkkailtu yhdessä Tervasuon kanssa Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vapo Oy neuvottelee jatkossa toteutettavan kalataloustarkkailun sisällöstä TE-keskuksen kanssa sitten, kun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Luvan haltija on esittänyt, että pölyvaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti. Tarkkailu aloitetaan keväisin, kun turvetuotanto käynnistyy. Vapo Oy lähettää jokaisen tuotantokauden alussa kaikille alle 500 m etäisyydellä tuotantokentästä oleville kiinteistöille kirjeen, jossa pyydetään ottamaan yhteyttä luvan haltijaan, mikäli pölyhaittoja ilmenee. Mahdollisten yhteydenottojen jälkeen alueella tehdään tarkastuskäynti ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Esitys tarkistetuksi kalatalousvelvoitteeksi Luvan haltija on esittänyt, että vesienkäsittelyn tehostamisen seurauksena vesistökuormitus alenee ja tällä perusteella katsonut, että nykyisen 200 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun sijaan 150 euron vuotuisen kalatalousmaksun riittävän kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi tulevalla lupakaudella. Esitys tarkistetuiksi virkistyshaittakorvauksiksi Läyniönsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeenkin hankealueelta aiheutuu vesistöön kuormitusta eikä kuormituksen väheneminen välittömästi vaikuta alapuolisen vesistön tilaan parantavasti. Luvan haltija on esittänyt, että Läyniönsuon turvetuotannosta aiheutuva virkistyskäyttöhaitta korvataan seuraavalla lupakaudella Ylemmäisen rantakiinteistöille 50 euron suuruisella vuotuisella korvauksella ja Keskisen rantakiinteistöille 35 euron suuruisella vuotuisella korvauksella.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY 18 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Hankasalmen kunnassa 16.7. 31.8.2009 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Hankasalmen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Hankasalmen kunnanhallitukselta. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Läyniönlammen rannat ovat suursaraisia, joissa on paikoin rämettä ja hiukan ruovikkoa. Suojelumääräysten mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Läyniönlampi, Ylemmäinen, Keskinen, Mikonlampi ja Niemisjärvi sisältyvät Hankasalmen kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymään Niemisjärven alueen rantaosayleiskaavaan. Osa rannoista kuuluu aiemmin hyväksyttyyn Niemisjärven rantakaavaan. Luontoselvityksen mukaan Läyniönlammen ylitse kulkeva suurvoimajohto heikentää aluetta maisemallisesti. Muutoin alue on melko rauhallinen ja ympäristöltään edustava. Kurjen pesimäpaikkana lampi on huomionarvoinen. Muuta lajistoa on ollut rytikerttunen, ruokokerttunen ja sirittäjä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tuotantotoiminta ei enää tässä vaiheessa vaikuta lammen vedenkorkeuksiin. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan arvio kosteikkoaltaiden puhdistustehosta saattaa olla liian suuri, sillä pintavalutuskentän roudattoman kauden puhdistustehon tulokset perustuvat luonnontilaisen ojittamattoman suon tuloksiin. Kyseisten kenttien turvepaksuus on vähintään yksi metri ja mitoitus vastaa muiltakin osin Ihmeen (1994) ohjeiden mitoitusta. Ympäristökeskus hyväksyy kuitenkin suunnitelman mukaisen
kosteikkoaltaiden käytön hankealueen vesiensuojelussa, kun niiden tehoa seurataan. Samalla saadaan tarpeellista seurantatietoa menetelmän toimivuudesta yleisestikin. 19 Ympäristökeskus on katsonut, että pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja asumiseen käytettävien alueiden melutasosta on annettava määräys. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa esitetystä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmasta. 2. Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on suorittanut hankealueella maastotarkastuksen 14.8.2009 ja edellyttänyt seuraavia lupamääräyksiä: "1) Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan edelleen suorittaa yhdessä muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. 2) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle 400 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Kosteikkokenttien ja laskeutusaltaan toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota." Hanke sijoittuu Rautalammin reitille, joka kuuluu ympäristöministeriön vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdotukseen (1992) erityissuojelua vaativista vesistöistä. Hakemuksessa on varauduttu tehostamaan jätevesien käsittelyä. Turvetuotannon vaikutus kohdistuu tuotantoalueen alapuoliseen vesistöön aina Niemisjärveen ja Kuuhankaveteen saakka. Turvetuotantoalueen lohkon 23 vedet johdetaan erinäisten virtavesien kautta Kuuhankaveteen, joka on Hankasalmen keskeisiä vesialueita. Siten sen virkistyskäyttöarvo on huomattava. Veden rehevyystaso kuitenkin vähentää järven käyttökelpoisuutta nykyi-
sellään. Kalavesiluokituksen mukaan Kuuhankaveden Asemanselkä on välttävää kalavettä. 20 Kuuhankaveden kalasto heijastaa järven rehevyyttä, joten vähäarvoisten kalalajien kannat ovat alueella runsaat. Järvellä on 1990-luvulla harjoitettu vähäarvoisten kalojen tehopyyntiä, mutta kalastusteho ei ole ollut riittävä näkyvien tulosten aikaansaamiseen. Hankkeen kustannuksiin on osallistunut myös Hankasalmen kunta, jonka jätevesien johtaminen Tervalampeen on osaltaan rehevöittänyt vesialuetta. Tervalammen vettä on ilmastettu vuodesta 1996 lähtien veden laadun parantamiseksi. Turvetuotannon voidaan sanoa selkeästi vaikuttavan tuotantoalueen alapuolisten pienvesien lisäksi Pienen- ja Ison-Virmaksen sekä Kuuhankaveden veden ja pohjan laatuun sekä sitä kautta järvien kalakantoihin. Kysymyksessä on vanha tuotantoalue, jolloin tuotannosta poistuu jatkuvasti tuotantopinta-alaa. Kuormitus ei kuitenkaan lopu tuotannon loputtua, sillä tuotannosta poistunut alue kuormittaa ensimmäiset viisi vuotta vesistöjä kuten tuotantoalue. Tuotannosta poistuneen alueen kuormitus on arviolta 5 10 vuoden ajan puolet tuotantoalueen kuormituksesta ja vasta yli kymmenen vuotta vanhoilta alueilta nettokuormitusta ei mahdollisesti synny lainkaan. Tällä perusteella kalatalousmaksun tulee säilyä samansuuruisena koko lupakauden ajan. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Hankkeen seurauksena tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila tulisi TE-keskuksen näkemyksen mukaan pysymään välttävänä aina Kuuhankavedelle saakka. Kompensaatiotason määrittelyssä on hankkeesta aiheutuvan kuormituksen lisäksi otettu huomioon hankkeen vaikutusalueen kalataloudellinen merkitys, siihen kohdistuva muu kuormitus, suunniteltu vesiensuojelutason parantaminen ja tuotannon odotettavissa oleva loppuminen. Näin arvioiden kalastolle ja kalastukselle turvetuotannosta aiheutuvan haitan kompensoiminen 400 euron (= n. 5 /ha) suuruisella kalatalousmaksulla voidaan katsoa riittäväksi. Maksulla voidaan esimerkiksi pyrkiä säilyttämään lähinnä Niemisjärven ja Kuuhankaveden kalakantoja. Voimassa olevassa luvassa määrätty, nykyisin 220 :n suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on TE-keskuksen mie-
21 lestä selvästi alimitoitettu aiheutuvaan haittaan nähden. Läyniönsuon turvetuotantoalueen kuormitus on ollut pitkäkestoista ja jatkunut alueella jo 1980-luvulta alkaen. Luvan haltijan arvion mukaan vesiensuojelutoimien tehostamisen jälkeenkin kiintoaineen nettokuormitus Läyniönsuolla olisi noin 4 500 kg/v. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on edelleen tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. 3. Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaosto ja Hankasalmen kunnanhallitus ovat lausuneet, että Kuuhankaveden Asemanselkä, johon Läyniönsuon pohjoisosan vedet laskevat Vuorikankaanpurun, Haarajoen ja Tervajoen kautta, sijoittui aikanaan vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä. Hankasalmen kunnan vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestettyyn kyselyyn vastasi Kuuhankaveden osalta 74 vakinaista tai loma-asukasta, joista 15 yksilöi vastauksensa koskemaan Asemanselkää. Asemanselällä havaittuja ongelmia olivat erityisesti vesikasvien ja humuksen lisääntyminen sekä rantojen limoittuminen ja liettyminen. Kuuhankavesi, erityisenä painopistealueena Asemanselkä, luokiteltiin ensisijaisesti hoidettavien vesistöjen luokkaan. Asemanselän ympäristön vesistöissä harjoitetaan hoitokalastusta. Asemanselkään laskevan Tervalammen pohjalietteeseen kertyneitä ravinteita pyritään pitämään lietteeseen sitoutuneena ilmastuksen avulla. Asemanselällä sijaitsee asemankylän uimaranta. Asemanselkään kohdistuu ravinne- ja humuskuormitusta useasta eri lähteestä: valuma-alueen maa- ja metsätalouden ja asutuksen hajakuormitus, aseman taajaman hajakuormitus, Tervalampeen johdettavat aseman taajaman puhdistetut jätevedet (poistuvat lähivuosina), Läyniönsuon ja Tervasuon turvetuotanto sekä aseman teollisuusalueen kuormitus. Läyniönsuon pohjoisosan vedet laskevat Ylemmäisen, Keskisen ja Mikonlammen kautta Niemisjärveen. Ylemmäinen sijoittui vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Hankasalmen kunnan vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestetyssä kyselyssä Ylemmäisestä (2 vastaajaa) ja Keskisestä (1 vastaaja) ilmoitettuja ongelmia olivat lähinnä humuksen lisääntyminen ja pyydysten limoittuminen. Ylemmäinen luokiteltiin hoitoluokkaan 3: ei kiireelliset tai merkitykseltään rajatut vesistöt.
22 Mikonlampi sijoittuu vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan hyvä. Hankasalmen vesistöjen hoitoluokituksen laatimisen yhteydessä järjestettyyn kyselyyn ei saatu vastauksia Mikonlammen osalta, joten lampi luokiteltiin luokkaan 4: ei tiedossa hoitotarvetta. Hankasalmen kunnan ympäristönsuojelutoimelle ei ole tullut ilmoituksia melu- tai pölyhaitoista Läyniönsuon turvetuotantoalueen ympäristöstä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan turvetuotannon jatkaminen jo tuotannossa olevalla suolla on perusteltua. Ympäristönsuojelutoimet tulee toteuttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteella. Suon kuivatusvesien käsittelyn tehostaminen kosteikkoaltaita rakentamalla on oikean suuntainen toimenpide heikohkokuntoisen ja virkistyskäyttöarvoltaan paikallisesti merkittävän Asemanselän valumaalueella sekä rehevähkön Niemisjärven valuma-alueella. Koska kosteikkoaltaiden tehosta näyttää olevan niukasti ja vaihtelevia tutkimustuloksia, seuraava lupamääräysten tarkistaminen tulee määrätä noin viiden vuoden päähän, jolloin päästötarkkailun tulosten perusteella voidaan arvioida vesiensuojelutoimenpiteiden tehoa ja riittävyyttä. Tarkkailujen tulokset on toimitettava jatkossakin tiedoksi Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutus Hankasalmen kalastusalue on pitänyt turvetuotannon haittaa kalastolle ja kalastukselle merkityksellisenä ja pyytänyt kiinnittämään huomiota esitetyn kalatalousmaksun suuruuteen. Tervasuon ja Läyniönsuon alapuolisissa vesistöissä on viime vuosina tehty Hankasalmen kunnan ja kalastusalueen toimesta kalastoon ja kalastukseen liittyviä kunnostuksia mm. vähäarvoisen kalan pyyntiä ja kalanpoikas- sekä rapuistutuksia. Asemanselän kalataloudellinen merkitys on koko ajan kasvussa. Selitys Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta luvan haltijalla ei ole ollut huomauttamista.
23 Keski-Suomen TE-keskukselle luvan haltija on vastannut, että se tehostaa Läyniönsuon kuivatusvesien käsittelyä hakemuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla, minkä seurauksena hankkeesta aiheutuvat vesistö- ja kalatalousvaikutukset vähenevät. Hakijan mielestä perusteet nykyisin voimassa olevan kalatalousmaksun pienentämiselle ovat olemassa. Muilta osin lausuntoon ei ole ollut huomauttamista. Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaostolle luvan haltija on vastannut, että hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman avulla voidaan selvittää hankealueen vesiensuojelutoimien tehokkuutta, vesistökuormitusta ja vesistövaikutuksia riittävän luotettavalla tavalla. Valvontaviranomainen voi lupajakson aikanakin vaatia hakijaa tehostamaan vesiensuojelutoimia, jos ko. toimenpiteisiin on tulosten perusteella tarvetta. Hakija ei näe perustetta lupaehtojen tarkistamiseen tavanomaista nopeammassa aikataulussa. Muilta osin lausuntoon ei ole huomauttamista. Hankasalmen kalastusalueen vaatimusten osalta luvan haltija on viitannut edellä Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Merkintä Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 17.6.2003 nro 32/03/1 perusteena olevat asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto tarkistaa Läyniönsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (32/03/1) lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 84,4 ha. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Ylemmäisen ja Keskisen rantatiloille aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta määrätään korvaukset. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa
hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. 24 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesien johtaminen ja käsittely Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen perusteena olevan hakemuksen liitteenä 7 olevan tuotantosuunnitelman (MK 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkolta 23 laskuojan 1 kautta Vuorikankaanpuruun ja lohkoilta 31 ja 32 laskuojan 2 kautta Nököselänpuruun. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti hakemussuunnitelman ja edellä mainitun hakemuksen liitteen 7 vesienkäsittelyn tehostamisesitysten (MK 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, kasvillisuuskenttien ja kosteikkoaltaiden avulla. Myös mataloituvien, alle 0,5 m turvepaksuuden omaavien kenttien vedet on johdettava laskuojiin vesiensuojelurakenteiden kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-altaiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumista ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Kosteikkoaltaat ja muut hakemuksen liitteenä 7 olevan vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman mukaiset vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön viimeistään tuotantokauden 2011 alusta alkaen. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava ennen niiden käyttöönottoa Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Erityisesti kasvillisuus- ja kos-
teikkoaltaiden toimivuutta eri olosuhteissa on seurattava niin, että esimerkiksi altaiden jäätymisestä aiheutuvat mahdolliset vauriot korjataan välittömästi. 25 Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin saadaan tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät heikennä vesienkäsittelyn tehokkuutta. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. Tämän päätöksen liitekarttaan rasteroinnilla merkityllä lohkon 31 alueella "Toiminnan rajoitusalue" ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana. Muulloin pölyämistä aiheuttava tuotantotoiminta on keskeytettävä rajoitusalueen länsiosassa silloin, kun tuuli puhaltaa koillisen ja kaakon välisestä sektorista ja alueen itäosassa silloin, kun tuuli puhaltaa lounaan ja luoteen välisestä sektorista.
3. Varastointi ja jätteet 26 Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja niin ettei syntyvistä jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Hankasalmen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivannaisjätteen käsittely on järjestettävä hakemukseen liitetyn, 9.4.2009 päivätyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 4. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjumiseksi on tuotantoalueella oltava jatkuvasti ajan tasalla pidettävä varautumissuunnitelma. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on viipymättä korjattava.
5. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 27 Lupakauden aikana tuotannosta poistettavien alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet on ohjattava vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tuotantotoiminnan päättymisestä. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn ja tarkkailun lopettamista. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 6. Tarkkailu ja raportointi Tuotantoalueen toiminnasta ja vesienkäsittelystä sekä niiden tarkkailusta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus toiminnan käyttö- ja hoitotoimenpiteisiin. Henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on järjestettävä sekä vesistö- ja pölyvaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan 28.4.2009 päivätyn Läyniönsuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti.