Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p s928-951; G2p s1030-1060) Suuontelon rajat sivulta Posken lihas, Yläleuanluu, Suuontelossa kieli (tungan) ja regio sublingualiksen m. buccinator Sinus max. maxilla rakenteet. Hampaat, - Ylhäällä (kraniaalisesti) kova ja pehmeä kitalaki, niiden Kieli dentes jälkeen nenäontelo ja sinus maxillaris. Huomaa, että yläleuan Vestibulum hampaiden juuret tulevat lähelle poskionteloa (käkhålan). oris Kieliluu, - Alhaalla (kaudaalisesti) levymäisen lihaksiston muodostama Regio Suupohja suupohja (munbotten). Kova ja sub pehmeä - Takana yhdystie nieluun (isthmus faucium). Alahuuli, labium Kieli suulaki,, jossa m. palatum orbicularis oris durum et - Edessä ja sivuilla hampaat ja leukaluiden processeus Suupohja molle alveolares, jopa mandibulan ramus. Kieliluu 2. Suupohjan (munbotten) rakenteet (M6p s1001-2; G2p s1035-1041; N 53) - Luusto: alaleuanluu (underkiäksben, mandibula) ja kieliluu (tungben, os hyoideum) toimivat suupohjan lihasten lähtö- ja kiinnittymiskohtina - Suupohjan lihaksisto kuuluu ylempään kieliluulihak-sistoon (suprahyoida muskler) ja pingottuu alaleuanluun ja kieliluun välille. Musculus mylohyoideus on leveä, levymäinen lihas, keskiviivassa yhdysjänne, muodostaa pääosan suupohjaa. M. geniohyoideus ja m. digastricuksen venter anterior sijaitsevat keskiviivan kummankin puolen ja vahvistavat suupohjaa. Muut ylemmät kieliluulihakset: m. stylohyoideus ja digastrikuksen venter posterior eivät varsinaisesti muodosta suupohjaa. Suupohjan rakenne M. mylohyoideus, M. geniohyoideus ja M. digastricus, venter anterior M. stylohyoideus M. mylohyoideus Kieliluu Välijänne Mylohyoideus-lihas muodostaa suupohjan levyn, digastricuslihas vahvistaa sitä altapäin ja geniohyoideus-lihas suun puolelta. Mandibula Suupohja Selitä: miksi vastasyntyneen suulakihalkio on hengenvaarallinen tilanne 3. Suulaki (gommen), palatum durum et molle (M6p s934-8; G2p s1047-1054; N 6b, 8, 52, 56) Yläleuanluu (överkäksben), maxilla (M6p s825; G2p s814) - processus alveolaris, jossa hammaskuopat - muodostaa myös pääosan suulaesta - foramen incisivum, josta suulaen ja ikenen hermotusta (nervus nasopalatina) Suulaenluu (gomben) os palatinum (M6p s829; G2p s819) - muodostaa luisen suulaen takaosan - foramen palatinum majus et minus, jonka kautta suulaen ja ikenen hermoja (n. palatinus major et minor) Pehmeä suulaki (mjuka gommen), palatum molle (M6p s935; G2p s1048) Vapaana riippuva taka-alareuna, kitapurje (velum palatini) sulkee niellessä tien nasopharynksiin (m. tensor et levator veli palatini) Suulaki: kova ja pehmeä Yläleuanluu, maxilla palatinum major et minor incisivum Suulaenluu, os palatinum 4. Alaleuanluu (underkäksben), mandibula, (M6p s; G2p s1033-4, 1056-1060; N15) - Mandibulan runko-osa (corpus) jatkuu leukakulman Mandibulan rakenne (underkäksvinkeln, angulus) kautta ramuksena ylöspäin. Ylimpänä Processus kaksi uloketta, leukaniveluloke (processus condylaris), joka niveltyy condylaris Caput, pää os temporaleen) ja processus coronoideus, johon ohimolihas Processus Collum, kaula coronoideus kiinnittyy. mandibulae - Runko-osassa on harjanne, processus alveolaris, jossa hammaskuopat (alveolus) sijaitsevat. - Ramuksen sisäpinnalla on aukko, foramen mandibulae, jonka kautta Ramus alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet sukeltavat mandibulan sisään. Processus alveolaris Corpus - Runko-osan ulkopinnalla on foramen mentale, josta tulee ulos mm. Angulus mentale ikeneen meneviä hermoja. Uvula os hyoideum Alemmat kieliluulihakset M. geniohyoideus incisivum ja nervus nasopalatinus palatinum majus et minus ja hermot e palatinae Vauvan mandibula Vanhuksen ja vauvan mandibulasta puuttuu processus alveolaris
5. Huuli (läpparna) ja poski (kinden): (M6p s928-930; G2p s1034-5, 1055; N 26, 54, 60, 63) Huulet ja posket ovat ensimmäinen osa lihaksista ruuansulatuskanavan (magtarmkanalen). Musculus orbicularis oris ympäröi suuaukkoa, toimii sen sulkijana ja muodostaa huulen rungon. M. buccinator lähtee edellisestä sekä ylä- ja alaleuasta ja kiinnittyy takana väli-jänteeseen (raphe). Se muodostaa posken rungon. superior jatkaa välijänteestä taaksepäin ja muodostaa nielun seinämää. 6. Nielu pharynx (Moore6p s1032-8; Gray2p s985-991; N64-68) - Tonsilla palatina sijaitsee arcus palatoglossuksen ja arcus palatopharyngeuksen välissä (musculus palatoglossus ja palatopharyngeus) ja nielun kurojalihaksen (musculus constrictor ) sisäpuolella. - Nielun kurojalihaksessa on kolme osaa: Constrictor superior, media et. Ylin lähtee kitaluusta, välijänteestä (raphe) ja mandibulasta, keskimmäinen kieliluusta ja alimmainen kurkunpäästä. Osa alinta kuroja-lihasta, m. cricopharyngeus toimii ruokatorven yläsulkijana (matstrupens övre slutarmuskel) - M. cricopharyngeuksen kaudaalipuolella lihassäikeet kiertävät täyden ympyrän ruokatorven ympäri 7. Parilliset isot sylkirauhaset (de stora pariga spottkörtlarna) - Kliininen mielenkiinto: tulehdukset, kasvaimet, tiehyiden tukokset (esim. sylkirauhaskivi) parotis (Moore6p s914-6; Gray2p s863-4, 1044; N60-1) Selitä: Sikotaudin (epideminen parotiitti) ensioire: suun avaaminen on kivuliasta. Posken lihaksisto jatkuu nielun lihaksistona Poskilihas, m. buccinator ja välijänne Poskilihas, m. buccinator Suun kehälihas, m. orbicularis oris Kielenalussylkirauhanen, glandula sub Nielun kurojalihas, m. constrictor Isot, parilliset sylkirauhaset SISÄPUOLELTA Nielun lihaksisto: constrictor lihakset jatkuvat ruokatorven lihaksistona superior M. constr. medius M. constr., pars cricopharyngeus = ruokatorven yläsulkija - Sijainti osin mandibulan ramuksen päällä ja osin ramuksen ja processus mastoideuksen välissä - Ductus parotideus (Stensenin tiehyt) lähtee rauhasen etureunasta, kulkee masseter-lihaksen yli (palpaatio) ja laskee II ylämolaarin kohdalle posken limakalvolle (inspektio) - Rauhasen läpi kulkevia rakenteita: nervus facialis ja nervus auriculotemporalis, arteria carotis externa ja sen haarat a. maxillaris ja a. temporalis superficialis sekä vena retro. - Rauhaskapselin päällä ja rauhasen sisällä sijaitsee lisäksi imusolmukkeita (lnn. parotidei) Leuanalussylkirauhanen, glandula H. Hervonen Copyright 2007 parotiksen sijainti M. buccinator superior M. masseter Ramus mandibulae facialis V. retro Hafferl: Lehrbuch der Anatomie der Topographischen Anatomie A. carotis externa parotis Korvasylkirauhanen, glandula parotis H. Hervonen Copyright 2007 A. carotis interna ja vena jugularis interna
(M6p s945; G2p s1045; N 60-1) Selitä: Opiskelijan haukotellessa makeasti kaksihaarainen nestesuihku kastelee Mooren sivut. - Sijainti trigonum submandibularessa (palpaatio), mandibulasta mediaalisesti, pääosin suupohjasta lateraalisesti, osa kiertää U- muotoisena mylohyoideus-lihaksen takareunan ympäri - Pitkä tiehyt kiertää sublinguaalitilan kautta caruncula sublingualikseen (kielijänteen, tungseglet, frenulum linguaen vieressä). Tiehyen pituudesta johtuu alttius tiehytkiviin (sialolithiasis). Kivet saattavat olla tunnusteltavissa - palpaatio! - hypoglossus ja nervus kulkevat rauhasen syvän osan vieritse submandibulariksen sijainti: frontaalileikkaus Alalauanluun poikkileikkaus. Alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet kulkevat luukanavassa. A. facialis M. mylohyoideus sub (M6p s945-6; G2p s1046; N51, 61) - Sijaitsee suupohjassa, sublinguaalitilassa, heti kielen alla olevan limakalvon alla ja musculus mylohyoideuksen päällä - Lukuisat pienet laskutiehyet avautuvat ylöspäin limakalvolle. Lisäksi pienet sylkirauhaset poskien, huulien ja suulaen limakalvoilla. 8. Kieli (tungan), lingua (M6p s938-943; G2p s1037-1044; N58, 59, 60) - Kieli asettelee uskomattoman taitavasti ja lähes automaattisesti hienonnettavat ruokapalat hampaiden väliin joutumatta itse (lähes) koskaan purruksi. - Pinnalla V-kirjaimen muotoinen sulcus terminalis jakaa kahteen osaan - V:n kärjessä foramen caecum on merkki kilpirauhaskudoksen (köldkörtelvävnadens) alkuperästä, jäänne sikiökautisesta ductus thyreoglossuksesta) - Kielen nystyt etu 2/3:ssa: Papillae vallatae, filiformes, fungiformes et foliatae - Taka 1/3:ssa kielirisa, tonsilla linguae Kielen sisäiset lihakset: - Pitkittäiset (longitudinella) (sup. et inf.), poikittaiset (transversala) ja pystysuuntaiset (vertikala) lihassäikeet muovaavat kieltä - Kielen ulkoiset lihakset: Genioglossus, hyoglossus, styloglossus, palatoglossus liikuttavat kieltä - Kielen hermotuksen pääsäännöt: hypoglossus on kielen motorinen hermo. Etuosan tunto = n. trigeminus n. n. ; Takaosa tunto ja maku = n. glossopharyngeus (+vagus). Etuosan maku = n. facialis chorda tympani n. Selitä: Nitro annostellaan kielen alle eikä päälle. Sulcus medianus Epiglottis Kielen hermot submandibulare Arteria hypoglossus Kielen yläpinta Tonsilla caecum Sulcus terminalis Papillae vallatae Papillae foliatae Papillae filiformes Papillae fungiformes on kielen tuntohermo hypoglossus on kielen liikehermo Arteria
9. Leukanivel (käkleden), articulatio temporo (M6p s916-921; G2p s922-4; N16) - Nivelpää ledgrop): mandibulan processus condylariksen päässä on sivusuunnassa pitkulainen, telamainen nivelpinta - Nivelkuoppa (ledkapseln): os temporalen fossa mandibulae ja sen edessä kohouma, tuberculum - Välilevy, discus jakaa nivelen kahteen osaan: articulatio discotemporale ja articulatio discomandibulare - Nivelkapselia on vahvistamassa ulkosivulta ligamentum laterale. Tuberculum 1. Suu kiinni 2. Suu hieman avattuna saranatoiminto Articulatio discomandibulare on sarana nivel Fossa mandibulae Discus Capsula articularis Leukanivelen rakenne ja toiminta Discus ja nivelpää liukuvat eteenpäin 3. Suu apposen auki Articulatio discotemporale on liukunivel - Yksittäisessä nivelessä voidaan nähdä saranaliike (gångjärnsrörelse) ja liukuliike (glidrörelse) kun suuta avataan/suljetaan. - Lisäksi kun diskus liikkuu kummallakin puolella samaan suuntaan saadaan aikaan eteen-taakse liike(protruusio-retruusio) ja kun diskus liikkuu eri suuntaan nähdään sivuttainen jauhamisliike. Selitä: Leukanivel menee sijoiltaan helpoimmin kun suu on ammollaan auki. 10. Puremalihakset (tuggmuskerna), musculi masticatorii (Moore6p s921-3; Gray2p s925-940; N54-5) -Puremalihaksia on neljä: Musculus temporalis ja m. masseter näkyvät päällepäin ja ovat tunnusteltavissa. Mandibulan sisäpuolelle jäävät piiloon musculus pterygoideus lateralis ja medialis. - Musculus temporalis on viuhkamainen lihas. Se lähtee kallon sivulta ohimoseudusta laajalta alueelta ja kiinnittyy mandibulan processus coronoideukseen. Processus coronoideus jää poskikaaren (okbensbågen, arcus zygomaticus) alle. Sen liike on kuitenkin tunnusteltavissa kun suun aukaisee ammolleen. Tämä lihas sulkee suunta ja vetää alaleukaa taakse päin. - M. masseter on neliömäinen lihas kasvojen sivussa, ramus ja angulus mandibulaen päällä. Se kiinnittyy mandibulan kulmaan. Sulkee suuta. - medialis sijaitsee edellistä vastaavassa asemassa, mutta ramuksen ja anguluksen mediaalipuolella. Muodostaa edellisen kanssa suuta sulkevan lenkin. - lateralis lähtee fossa infratemporalessa kitaluun ulokkeista, syyt kulkevat mediaalija anteriori-suunnasta nivelä kohti, kiinnittyy nivelkapseliin ja välilevyyn sekä nivelulokkeeseen. Vetää nivelpäätä eteenpäin ja mediaalisuuntaan. - Kaikkien puremalihasten hermotuksesta vastaa N. trigeminuksen 3. haara: Arcus zygomaticus M. masseter Pars profunda Ductus Pars super- M. parotideusficialis buccinator Puremalihakset II medialis (M. buccinator) Puremalihakset I Fascia temporalis M. temporalis Tuberculum Discus lateralis
11. Hampaat (tänderna) (M6p s930-4; G2p s1056-1060; N56-7) - 32 pysyvää hammasta: 8 etuhammasta (framtänder, dens incisivus), 4 kulmahammasta (hörntänder, dens caninus), 8 väli-hammasta (premolarer, dens premolaris) ja 12 poskihammasta (molarer, dens molaris) Hampaan osat: - Kruunu (terä, krona, corona dentis) (ikenen ulkopuolinen osa), - Juuri (rot, radix dentis) kiinnittyy hammaskuoppaan hampaan juurikalvolla (periodontaali-kalvo) - edellisten välissä kaulaosa (ientaskussa) Kudokset: - kiille (emalj, enamelum), Hampaan hermot tulevat juuren kärjen kautta Kiille, enamel Hammasluu, dentinum Odontoblastit Hampaan ydin, pulpa dentis Ien, gingiva Periodontium Cementum Canalis radicis dentis Leukaluu apicis dentis - hammasluu (tandben, dentinum), ydin (pulpa, cavitas dentis/pulparis, pulpa), - sementti (cement, caementum), juurikalvo (rothinna, periosteum alveolare, periodontal membrane) - juuren kärjessä foramen apicale, josta verisuonitus ja hermotus saapuvat hampaan ytimeen 12. Hampaiden hermotus: (M6p s931; G2p s1056-1060; N45, 46, 62) Alaleuan hermotus: trigeminuksen nervus alveolaris kulkeutuu ramus mendibulaen sisäpinnalla olevan foramen mandibulaen kautta alaleuanluun sisään ja haarautuu sieltä alaleuan hampaisiin. Puudutus johtopuudutuksena foramen mandibulaen yläpuolelta. Samalla puutuu nervus, joka hermottaa kielenpuoleiset ikenet. Myös huulenpuoleinen ien puutuu, koska se on nervus mentaliksen hermottama. A. v. n. alveolaris mandibulariksen n. alveolaris sukeltaa foramen mandibulaen läpi luun sisään Motorinen juuri trigeminus alveolaris medialis Poskenpuoleista ientä hermottaa nervus buccalis ei puudu ja pitää puuduttaa tarvittaessa erikseen. Yläleuan hermotus: trigeminuksen nervi alveolares superiores (3 haaraa) tunkeutuvat yläleuanluun sisään, kulkevat poskiontelon seinämässä ja päätyvät hampaisiin yläleuanluun sisälle muodostuvan verkoston kautta. maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat poskiontelon seinämissä ophthalmicus trigeminale trigeminus infraorbitalis Samat hermot hermottavat yläleuan ikenien ulkopuolet. Kielen puolelle ikeniin tulee omat hermot kitalaen kautta (nervus nasopalatinus foramen incisivumin kautta ja nervus palatinus major ja minor samannimisten aukkojen kautta) maxillaris pterygopalatina Nervi alveolares Poskiontelon limakalvo Yläleuan puudutuksissa johtopuudutuksia tehdään harvemmin. Puudutus tapahtuu ikenen kautta paikallisesti puudute diffundoituu luun huokosten kautta hermoihin.