FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

Samankaltaiset tiedostot
Suullisen kielitaidon arvioinnin foneettiset taustatekijät. Heini Kallio, tohtorikoulutettava HY, Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka 17.2.

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa

Kieliohjelma Atalan koulussa

Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus ja siihen liittyvät kielitaitovaatimukset

Foneettiset symbolit

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.

Varhainen leikki ja sen arviointi

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa , Helsinki

Miten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu

Valinnaiset kielet Kieli- ja viestintäkoulutus

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

KUUNTELIJOIDEN ARVIOITA EI-NATIIVISTA PUHETA-

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ruotsi vuosiluokat 6-9

Kielitaitotarkastajat ja kielitaitokokeelle asetettavat vaatimukset

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen /

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Kielitaidon arvioinnin haasteita. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke, FT, Marita Härmälä Opetushallitus

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn touko-kesäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 43 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Jorma Joutsenlahti / 2008

Espanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Puhe ja kommunikaatio

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

VIERAAN AKSENTIN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN SUOMESSA

Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Oppijan itsearviointitaidot

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

L AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Prosovar-hankkeen väliraportti Puheaineiston keruusta verkossa sekä havaintoja aineistosta

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Toimimalla tavoitteisiin

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Vaihto-opiskelusta potkua ääntämisen oppimiseen

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Monta polkua hahmotustaitoihin

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

12 Prosodiset ominaisuudet

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

Transkriptio:

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi

Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa ja -arvioinnissa Opetus & arviointi keskittynyt kirjoitettuun kieleen ja kielioppiin Puhuminen ihmisen ensisijainen kommunikointimuoto, mutta myös monimutkainen (puhe ei ole yksittäisiä kirjaimia äännettynä erikseen peräkkäin) Suullisen kielitaidon testaamisen ongelmina arvioinnin luotettavuus ja objektiivisuus Foneettinen, puheen mitattaviin ominaisuuksiin keskittyvä lähestymistapa puuttuu

Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa ja -arvioinnissa Puhetta arvioidaan usein kokonaisuutena tai suurina kokonaisuuksina Mistä piirteistä puhe koostuu mitkä ovat ne piirteet, joita tulisi arvioida ja mitata? Usein puhutaan ääntämisestä ja sujuvuudesta Mitä ne käytännössä tarkoittavat? http://blog.aecsoftware.com

Miltä puhe näyttää

Mitä CERF sanoo suullisesta kielitaidosta In oral production (speaking) activities the language user produces an oral text which is received by an audience of one or more listeners. Suullisesta tuotoksesta puhutaan tekstinä, kriteerit lähinnä lingvistisestä perspektiivistä Kuvailevassa asteikossa käytettyjä termejä: selkeä, luontevasti soljuva, hyvin jäsennetty, sujuva, ymmärrettävä Paino ja intonaatio mainittu vieraan aksentin ja hienovaraisempien sävyjen tuoton yhteydessä

CEFR fonetiikaksi (vapaa käännös) Ymmärrettävä Riittävän selkeä, jotta kohde ymmärtää riippuu kuulijasta ja kontekstista Selkeä Riittävä ääntämisen tarkkuus esim. vokaaliavaruus, segmenttikestot Tarkoituksenmukainen ja sopiva ajoitus ja painotus puhenopeus, sana- ja lausepainot, tauot Sopiva intonaatio F0:n muutokset Luontevasti soljuva, Sujuva Sopiva prosodinen jaksottelu = natiivinkaltainen rytmi & intonaatio puhenopeus, tauot and F0:n muutokset Sanoja ei erotella toisistaan tauoilla Hyvin jäsennetty Kaikki ylläolevat + luovat verbaaliset taidot sekä kieliopillinen täsmällisyys?

Ääntämisen kaksi tasoa Prosodinen (top down) Laajemmat yksiköt, pidemmällä aikavälillä vaikuttavat ilmiöt Sävelkulku Sana-tai lausepaino Segmentaalinen (bottom up) Äännetaso Foneemit Kielikohtaiset äännejärjestelmät ja fonotaksi Puherytmi, tauotus Puhenopeus

Prosodia Merkityserojen tuottaminen Kielellisten rakenteiden hahmottaminen Sanoman jäsentäminen Puhujan identiteetin ilmaisu (kieli-, murre-, ja sosiaalinen tausta) Asenteiden ja tunnetilojen osoittaminen Yleinen puheen sujuvuus http://www.finnlectura.fi

Äänteet

Sujuvuus vs. vieras aksentti Vieras aksentti ei suoraan merkitse heikkoa sujuvuutta Vieras aksentti, ymmärrettävyys ja sujuvuus eivät kehity samalla tavalla aksentti fossiloituu nopeimmin

Sujuvuuden arviointi Yleensä natiivit kuuntelijat tai kohdekielen asiantuntijat arvioivat ei-natiivien puhenäytteitä Tutkimuksia tehty toistaiseksi pienillä koehenkilömäärillä

Sujuvuuden arviointi Arvioita voidaan verrata akustisiin mittauksiin taukojen määrä äännekestot artikulaatio- ja puhenopeus intonaatio fonaation ja puhunnoksen kokonaiskeston suhdeluku

Fonetiikan tehtävät suullisen kielitaidon arvioinnissa Toimia kielenopetuksen asiantuntijoiden ja teknologisten sovellusten kehittäjien apukätenä Tuoda suullisen kielitaidon arviointimenetelmiin lisää objektiivisuutta ja luotettavuutta Tuottaa uutta tieteellistä tietoa suullisen kielitaidon foneettisesta perustasta sekä puheen ja kielen suhteesta Lisätä kielenopettajien ja opiskelijoiden foneettista tietoisuutta ja toimia pontena uusille kielenopetuksen metodologisille ja materiaalisille innovaatioille

Kiitos! Tack! Thank you! Danke! Merci! Gracias! Grazie! Köszönöm! Děkuju! Aitäh! Giitu! Cпаси бо! どうもありがとう