1 (9) Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen toimintakertomus 2016 Selitys sille, että Enköpingin kunta on suomen kielen hallintoalue, johtuu siitä, että kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2011, että Enköpingin kunta hakisi liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen. Alueeseen liittyminen myönnettiin ja olemme kuuluneet siihen 1. helmikuuta 2013 lähtien. Taustaa Suomi ja suomen kieli yhdessä suomalaisen kulttuurin kanssa ovat osa Ruotsin kulttuuriperintöä. Se onkin tärkein syy siihen, että Ruotsin kunnissa on nykyisin suomen kielen hallintoalueita. Kun puhutaan kansallisista vähemmistöistä, puhutaan ruotsalaisista sillä erolla, että he haluavat säilyttää kielensä ja kulttuurinsa. Ruotsinsuomalaiset keitä he ovat? Tunnustettu kansallinen vähemmistö Ruotsissa Ruotsissa asuva henkilö, jolla on juuret Suomessa. Oma lippu, kaksi kulttuuria ja kaksi kieltä. Ruotsinsuomalaisia yhdistävät etenkin kieli ja kulttuuri. Varmaa tilastoa ei ole, mutta Ruotsissa arvioidaan asuvan noin 600 000 ruotsinsuomalaista. Enköpingissä on 4794 ruotsinsuomalaista, noin 11 % Enköpingin väestöstä. Heistä 717 kuuluu ensimmäiseen sukupolveen - Suomessa syntyneisiin, yli 60-vuotiaisiin henkilöihin. Suomea äidinkielenään lukee Enköpingissä 70 oppilasta - kolmas sukupolvi. Vasta nykyään olemme alkaneet kutsua ryhmää ruotsinsuomalaisiksi kansaksi, jolla on kaksi kulttuuria ja kaksi kieltä. Ruotsinsuomalaisilla on myös oma juhlapäivänsä, jota vietetään 24. helmikuuta ja ensimmäisen kerran sitä juhlittiin 2011. Päiväksi valittiin 24. helmikuuta, koska se oli Carl-Axel Gottlundin syntymäpäivä. Gottlund oli Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Plussiirtotili Webb-osoite Enköpings kommun Kungsgatan 42 0171-62 50 00 7 07 27-3 www.enkoping.se 745 80 Enköping Telefax Org.nro Sähköposti 212000-0282 kommunledningskontoret@enkoping.se
2 (9) suomalainen kansanelämäntutkija ja kulttuuripoliitikko, joka perusti Ruotsin ensimmäisen suomalaisyhdistyksen Tukholmassa 1830. Vuodesta 2014 ruotsinsuomalaisilla on myös oma virallinen lippu, jonka on piirtänyt Andreas Jonasson. Kansallinen vähemmistö: (saamelaiset, juutalaiset, romanit, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset) Eroaa pääväestöstä kielellisesti ja kulttuurisesti On ollut olemassa maassa perinteisesti (historiallisesti) Sillä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus ja halu säilyttää identiteettinsä Sama historiallinen kotipaikkaoikeus Ruotsiin kuin valtaväestöllä Osa maamme yhteistä historiallista kulttuuriperintöä Kun Suomi oli Ruotsia. Ruotsi ja Suomi olivat samaa maata lähes 700 vuotta, 1100-luvulta 1809- luvulle. Näin ollen maan kaikki asukkaat olivat ruotsalaisia, myös ne, jotka puhuivat suomea, saamea tai saksaa. Kun valtakunta kehittyi ja yhä useampi maakunta Mälarinlaakson pohjois-, etelä- ja itäpuolella liitettiin Svean kuninkaan piiriin, saivat kaikki ihmiset vähitellen samat oikeudet ja velvollisuudet. He saivat samat lait, saman kirkon, samat koulut. Heitä hallitsi sama kuningas ja samat valtiopäivät ja he taistelivat saman sinikeltaisen lipun alla. Pääkaupunki oli Tukholma ja se sijaitsi keskellä valtakuntaa. Tänä aikana Ruotsi taisteli 34-vuotisen sodan Tanskan kanssa, soti kolmekymmentäkolme vuotta Venäjän ja kaksi vuotta Norjan kanssa, mutta luonnollisestikaan ei yhtään sotaa Suomen kanssa, koska Ruotsi ja Suomi olivat sama maa. Näiden 700 vuoden aikana Suomeen saatiin kaupunkeja ja kulkuyhteyksiä, kouluja, yliopistoja, perustuslakeja ja valtiosääntö, ja kun Suomesta tuli Venäjän alainen suuriruhtinaskunta, se jatkoi kehittymistä ruotsalaiselta pohjaltaan. Ruotsalaisuus on nivoutunut suomalaisuuteen niin vankasti, että jos ruotsalaisuuden lanka vedettäisiin pois Suomen historiasta, kudos purkautuisi. Tämä on yksi syy siihen, että suomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, samoin kuin saamelaiset ovat Ruotsin alkuperäiskansa. Mitä kunta on velvollinen tekemään?
3 (9) On hyvin tärkeää, että viranomaiset, jotka joutuvat tekemisiin kansallisten vähemmistöjen kanssa, ymmärtävät vähemmistökielillä tarjottavien yhteiskuntapalvelujen merkityksen. Voidaan olettaa, että myönteinen kohtelu viranomaisten taholta johtaa siihen, että vähemmistöön kuuluvat käyttävät oikeuksiaan hyväkseen entistä enemmän. Vuoden 2016 aikana olemme kartoittaneet ruotsinsuomalaisten toiveet suomenkielisistä palveluista Enköpingin kunnassa. Kyseinen kartoitus tehtiin yli 65-vuotiaista suomalaisista. Kunnassa on vuosien ajan ollut suomalaistaustaisia henkilöitä. Monet tulivat aikoinaan töihin, kun Bahco rekrytoi työvoimaa 1960- ja 1970-luvulla. Ote koosteesta Kartoitus ruotsinsuomalaisten toivomuksista koskien suomenkielistä palvelua Enköpingin kunnassa 2016 Katso liitteestä. Johdanto Enköpingin kunta on kuulunut vuodesta 2013 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Sen tehtävänä on vaalia suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa osa työstä on kartoittaa olemassa olevia tarpeita. Enköpingin kunta on päättänyt osatyönä kartoittaa toiveet suomenkielisestä palvelusta. Tällä hetkellä Enköpingissä asuu 717 yli 60-vuotiasta Suomessa syntynyttä henkilöä. Tässä raportissa selostamme, mitä suomen kielen hallintoaluekuntana oleminen merkitsee, miten asioitten eteen tehdään työtä Enköpingissä ja kartoituksen tulokset. Kartoituksen tarkoituksena oli näyttää, millaisia toivomuksia suomenkielisestä palvelusta yli 65-vuotiailla ruotsinsuomalaisilla on Enköpingin kunnassa. Tulokset osoittivat muun muassa, että enemmistö haluaa palveluja suomeksi, ja että muina toivomuksina on saada puhua suomea kunnassa ja kunnan toimialoilla asioidessa, mutta myös toisissa instansseissa, kuten esimerkiksi maakäräjillä, poliisilla ja verovirastossa. Esiin tuli toivomuksia myös lapsille ja nuorille suunnatusta koulutuksesta, samoin asiasta kiinnostuneille aikuisille. Muina toivomuksina olivat laajempi suomenkielisten kulttuuriaktiviteettien tarjonta. Toivomuksia oli myös ilmaisesta bussista eläkeläisille ja Suomi- Seuran toiminnan kehittämisestä. Kartoitus koostui 12 kysymyksen kyselystä, jota jaettiin ruotsinsuomalaisille eri paikoissa. Jaoimme yhteensä 124 kyselyä ja saimme 46 vastausta. Kartoituksessa tuli esiin esimerkiksi toivomuksia puhua suomea kunnan eri toimialoilla asioidessa. Lisäksi toivottiin, että kirjastossa on oltava suomalaisia kirjoja, lehtiä jne, että tarjotaan suomenkielistä kulttuuria kuten elokuvia, teatteria ja musiikkia. Edelleen oli toiveita luennoista suomen historiasta, suomenkielisestä henkilöstöstä vanhustentaloissa, kotipalvelussa ja suomea puhuvasta avuntarpeen käsittelijästä ja terveysneuvonnasta suomeksi.
4 (9) Enköpingin suomenkielisen hallintoaluetyön toimintaa 2016 Vanhustenhuolto Kungsgården Kungsgårdenin hoivakodissa on suomenkielinen osasto Backen/ Mäki. Osastossa asuu 10 suomea puhuvaa henkilöä ja henkilöstöstä 5 puhuu suomea. Paikalla on suomenkielistä henkilöstöä niin päiväaikaan kuin yölläkin. Kungsgårdenissa on sauna käytössä perjantaisin, Suomi-tunti, ristisanatehtäviä, tanssia ja laulua suomalaisen musiikin tahdissa, ja ääneenlukua. Yhteistyössä Suomalaisen hallintoalueen kanssa vietettiin Pikkujoulua perinteiseen suomalaiseen tapaan. Tilaisuuteen kutsuttiin myös omaisia, esikoululaisia ja kunnan edustaja. Koordinaattori on yhdessä Kungsgårdenin suomenkielisen osaston ja Kaarinassa toimivan Livia terveys- ja sosiaalialan koulun kanssa aloittanut yhteistyön saada suomenkielisiä oppilaita/nuoria kesälomien sijaisiksi hoivakodin suomenkieliselle osastolle. Suomenkielinen omaiskahvilatoiminta Villa Sandgatanilla Vuodesta 2015 lähtien hoito- ja erityishuoltohallinto on järjestänyt suomenkielistä kahvilatoimintaa Villa Sandgatanilla. Omaiskahvilatilaisuuksissa on mahdollisuus seurustella, solmia kontakteja, tiedottaa ja saada ohjeistusta siitä, mihin eri asioissa voi kääntyä. Vuoden 2016 aikana olemme toteuttaneet suomenkielisen omaiskahvilatilaisuuden kerran kuukaudessa Villa Sandgatanilla ja teemoina ovat olleet esimerkiksi lääkeneuvonta, eri asumismuodot, suomenkielinen yhteislaulu, maksut ja taksat, luento artroosista, grilli-ilta Blå tågetilla. Lokakuussa käynnistettiin suomenkielinen vesijumppa. Tähän toimintaan osallistuu kymmenkunta henkilöä treenaamaan suomalaisen musiikin tahdissa ja suomenkielisen ohjaajan johdolla. Työryhmä Villa Sandgatan Työryhmä, johon kuuluu vähemmistön edustaja, vapaaehtoiskeskuksen kehittäjä, omaiskonsulentti, vanhusasiamies, hoidon ja hoivan edustajat ja suomen kielen hallintoalueen koordinaattori, tapaa kerran kuukaudessa. Tapaamisissa keskustellaan siitä, miten suomenkielistä vanhustenhuoltoa voidaan kehittää Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen puitteissa. Työryhmä suunnittelee muun muassa teemat suomenkielisiin omaiskahvilatilaisuuksiin.
5 (9) Esikoulu Ljunggårdenin esikoulussa on kaksi osastoa, joista yhdessä on 1-3-vuotiaita lapsia ja toisessa 3-5-vuotiaita lapsia. Kummallakin osastolla on suomea puhuva pedagogi. Tällä hetkellä viiden lapsen äidinkieli on suomi. Kuluneen vuoden aikana suomenkieliset pedagogit ja erään toisen esikoulun suomenkielinen pedagogi ovat perustaneet oman verkoston. Verkostossa heillä on yhdessä aikaa keskustella, miten he voivat edistää suomen kieltä ja kulttuuria. Syksyn 2016 aikana he ovat tavanneet 3 kertaa. Suomalaiset pedagogit ovat osallistuneet kouluhallinnon keskeisen esikoulutiimin äidinkielitapaamisiin, jonka tehtävänä on tukea lasten äidinkieltä esikoulussa. Jaamme Ruotsinsuomalaisen nuorisoliiton tuottamaa Kielipakettia ( Språkpaket ) lastenneuvoloihin, jotka puolestaan jakavat pakettia tuoreille vanhemmille kannustuksena puhua suomea lapsensa kanssa. Tänä vuonna olemme antaneet stipendin yhdelle oppilaalle, joka lukee suomea äidinkielenään. Stipendin sai tänä vuonna yhdeksäsluokkalainen Sandra Ahlström S:t Ilian-koulusta. Kulttuuri Aikomuksenamme oli käynnistää suomenkielinen kulttuuri 2016 suomalaisella elokuvalla Joar Blåssa. Teknisten ongelmien vuoksi saimme sen sijaan nähdä En man som heter Ove (Mies, joka rakasti järjestystä). Toukokuussa puolestaan näytettiin suomalainen elokuva Viikossa aikuiseksi (Vuxen på en vecka) ja lokakuussa näytettiin taas suomalainen elokuva Kätilö (Barnmorskan). Pääsiäislomalla näytettiin lasten ja nuorten elokuva Semesterhjältarna/Lomansankarit. Yhteistyön kautta Suomi-instituutin kanssa saamme mahdollisuuden näyttää suomalaisia elokuvia. Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta huomioitiin kirjastossa, ja liputtamalla myös Kunnantalon lämpiössä. Sadunkertoja Riitta-Liisa Halonen piti kirjastossa kaksi satutuntia, helmikuussa ja huhtikuussa. Suomenkielinen lukupiiri jatkoi harrastustaan kirjastossa myös 2016 piirinvetäjä Markku Välilän johdolla. Kirjastossa on laaja valikoima suomalaisia lasten ja aikuisten e-kirjoja. Huhtikuussa järjestettiin yhdessä Suomi-Seura Sampon kanssa teatterimatka Tukholman Kaupunginteatteriin katsomaan esitys Fosterlandet.
6 (9) Kunnan kirjastossa pidettiin kevään aikana kaksi luentoa. Luennoitsija Hans Raab, joka on aiemmin toiminut ruotsin lehtorina ja suomen tuntiopettajana Tübingenin yliopistossa Saksassa, ja jonka tutkimuksen ja opin yksi painopiste on skandinaavisessa historiassa, luennoi huhtikuussa aiheesta "Ruotsinsuomalaiset ja suomenruotsalaiset matka ajassa ja tilassa: Historia, kieli ja ennakkoluulot", ja toukokuussa hän luennoi aiheesta "Kalevala suomalaisten kansalliseepos - Synty, sisältö ja vaikutus" ja silloin kuunneltiin myös Juhani Sinisalon Kantelemusiikkia. Hyvän yhteistyön ansiosta Elämyshallinnon kautta voimme tarjota enköpingiläisille ja suomalaisille matkailijoille nyt myös puisto-opastusta suomeksi. Västeråsin Cityfestivaaleilla Enköpingin kunta osallistui tekemään suomalaisuutta näkyväksi yhdessä useiden toisten suomen kielen hallintoalueen kuntien kanssa. Festivaaleilla oli ruotsinsuomalainen tori, ja esiintyjinä nuoria tunnettuja artisteja, joilla on juuret Suomessa. Festivaalin tarkoituksena oli saada ruotsinsuomalaisia nuoria osallistumaan festivaaliin kontaktien solmimiseksi kuntien välisessä jatkuvassa yhteistyössä. Suomenkielisen hallintoalueen tuella Suomi-Seura Sampossa pidettiin elokuussa perhepäivä, jolloin nähtiin lastenesitys Miska Pressan katti (Miska Presidentens katt) ja kuultiin konsertti Vanha rauta (Gamla järn). Suomalaisella kulttuuriryhmällä oli vuoden 2016 aikana viisi kokousta. Tarkoituksena on ollut suunnitella suomenkielistä kulttuuria yhdessä vähemmistöedustajien kanssa. Ryhmään kuuluu kulttuurisihteereitä, kirjastonhoitajia, suomen kielen hallintoalueen koordinaattoreita ja ruotsinsuomalaisia vanhempia, ruotsinsuomalaisia Suomi-Seura Sampon edustajia. Erityisesti olemme kutsuneet kokouksiin ruotsinsuomalaisia vanhempia keskustelemaan siitä, miten voimme saada lapset ja nuoret kiinnostumaan suomen kielestä ja kulttuurista. Jotta asiasta innostuttaisiin, kutsuimme yhteen kokoukseen Tuuli Uljaksen, joka on Ruotsinsuomalaisen nuorten liiton pääsihteeri ja Uppsalan ruotsinsuomalaisen vanhempainryhmän edustaja. Tuuli Uljas kertoi Uppsalan ruotsinsuomalaisesta toiminnasta, siitä kuinka he Rusukissa perustivat ja ylläpitävät Uppsalan Suomi-koulua, yhdistystoimintaa koululaisille. Marraskuun 14. päivänä vietettiin Kura skymning -Iltahämärässätapahtumaa, joka on Pohjoismaiden kirjastojen ja Pohjola-Norden yhdistyksen yhteistyötapahtuma. Tapahtumassa luettiin suomeksi Terttu Virmelän tekstiä, ja samasta kirjasta luettiin Pohjolan kirjastoissa teksti
7 (9) arabiaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tänä vuonna on päätetty lukea teksti Emmi Itärannan kirjasta Teemestarin kirja/memory of water. Ida Elina antoi 12. lokakuuta laulu- ja kantelemusiikin konsertin Enköpingin kunnankirjastossa. Tämä on Uppsalan läänin maakäräjien/kulttuurin yhteistyötapahtuma. Suomiseura järjesti lokakuussa yhteistyössä suomen kielen hallintoalueen kanssa teatterimatkan Norrtäljeen katsomaan esityksen Parasta ennen/bäst före. Lokakuussa esitettiin Käräjätalossa (Tingshuset) näytös Ilman kieltä, Ilman rajoja, Mieletön, ruotsinsuomalainen identiteettikatastrofi (Språklöst, Gränslöst, Fabulous en sverigefinsk identitetskatastrof). Ruotsinsuomalaiset messut järjestettiin 17. marraskuuta jo kolmantena vuotena peräkkäin Enköpingin kirjastossa. Messut toteutettiin yhteistyössä hoito- ja erityishuoltohallinnon, kouluhallinnon ja elämyshallinnon kanssa ja niiden tarkoituksena on näyttää kansalaisillemme, mitä suomenkielisiä palveluja Enköpingin kunta voi tarjota. Kunnallisesta suomenkielisestä neuvonpitoryhmästä messuille osallistui kaksi edustajaa. Saimme kuunnella Mikko Rajalan suomalaista musiikkia. Finn-kirja, Suomi-Seura Sampo ja Pohjola-Norden yhdistys olivat mukana. Suomi-Instituutissa kirjastaan palkinnon saanutta Saga-oppilasta onniteltiin. Perinteinen suomalainen jouluaskartelutilaisuus Himmeli pidettiin suomiseurassa 19. marraskuuta. Tapahtuman johtajana oli Anna-Mari Ojutkangas Hedlund, joka on suomenkielen äidinkielenopettaja. Tähän tapahtumaan saatiin tukea myös suomen kielen hallintoalueen varoista. Markku Välilä on syksyn mittaan tarkastanut kunnan suomenkieliset verkkosivut. Hänen arvionsa on, että meidän suomenkieliset sivumme ovat oikein hyvät, niitä parhaimpia, johon tulokseen hän tuli surffailtuaan toisten kuntien suomenkielisillä kotisivuilla. Tämä on hyvä arvosana Enköpingille. Uutiskirje suomenkielisestä toiminnasta on julkaistu kerran kuukaudessa ja lähetetty noin sadalle tilaajalle. Olemme pitäneet neljä kokousta Kunnallisen suomenkielisen neuvonpitoryhmän kanssa. Uuden työjärjestyksen mukaan varapuheenjohtajana toimii suomenkielisen vähemmistön edustaja. Neuvonpitoryhmän puheenjohtaja on kunnanneuvos Helena Proos
8 (9) Yhteistyötä teemme luonnollisestikin Suomi-Seura Sampon kanssa, jolla on erittäin tärkeä rooli kuntamme suomen kielen hallintoalueessa; seuran valttina on suomen kieli ja aito suomalainen kulttuuri. Koordinaattori kuuluu myös kansalliseen verkostoon, joka koostuu 59 suomen kielen hallintoaluekunnasta. Haluamme tuoda näkyville sen, että Enköpingin kunta on osa suomen kielen hallintoaluetta. Siksi liputamme Kunnantalossa Stora Torgetilla jo kolmantena vuotena peräkkäin Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Tulevaisuuden visioita Etsivää toimintaa suomenkielellä koskien yli 80 vuotiaita henkilöitä, yksinäiset erityisesti huomioiden Suomenkielinen puhelinpalvelu vanhuksille (Hoito- ja erityishuoltohallinto) Suomenkielinen kotipalvelu Suomenkielinen palvelukoti/hoivakoti/dementiakoti Suomenkielistä nuorisotoimintaa Ystävyyskuntavaihtoa nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa suomen kieltään Kaarinassa Resurssien lisäämistä suomi äidinkielenä-opettajille Avoin suomenkielinen esikoulu Suomea äidinkielenä-opetusta lukiossa Suomea puhuva työntekijä yhteyskeskukseen (kontaktcenter) Enköping 31.3.2017 Tarja C Björkenö Suomenkielisen hallintoalueen koordinaattori
9 (9)