HAAPAJÄRVI FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
SISÄLLYSLUETTELO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 6 1.1 TUNNISTETIEDOT...6 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS...6 1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS...8 2 TIIVISTELMÄ... 9 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...9 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ...9 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 11 3.1 OSALLISET... 11 3.2 OSALLISTUMINEN... 12 4 TUULIVOIMAPUISTON YVA MENETTELY... 13 4.1 YVA MENETTELY LYHYESTI... 13 4.2 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YVA MENETTELYYN... 13 4.3 YVA VAIHTOEHDOT... 14 4.4 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET... 15 5 KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE... 16 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 16 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS... 16 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 19 5.3.1 Maisemamaakunta... 21 5.3.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 22 5.3.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuri ympäristöt... 23 5.3.4 Maakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 24 5.3.5 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 24 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 27 5.5 METSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 28 5.6 LIIKENNE... 28 5.7 LENTOLIIKENNE... 29 5.8 ELINKEINOTOIMINTA JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN... 30 5.9 MAANOMISTUS... 32 5.10 LUONNONYMPÄRISTÖ... 32 5.10.1 Maa ja kallioperä sekä topografia... 32 5.10.2 Pintavedet... 32 5.10.3 Pohjavedet... 33 5.10.4 Kasvillisuus ja luontokohteet... 34 5.10.5 Linnusto... 38 5.10.6 Muu eläimistö... 47 5.10.7 Natura alueet ja muut suojelualueet... 51 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2
6 LÄHTÖKOHTA AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 53 6.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 53 6.2 POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA... 54 6.3 POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 1. VAIHEKAAVA... 57 6.4 YLEIS JA ASEMAKAAVAT... 58 7 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET... 59 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 60 8.1 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLE... 60 8.2 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TAVOITTEET... 61 8.3 HANKKEESTA VASTAAVAN TAVOITTEET... 61 9 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS... 62 9.1 TARVITTAVA MAA ALA... 62 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 62 9.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne... 62 9.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat... 63 9.3 SÄHKÖNSIIRRON RAKENTEET... 64 9.3.1 Muuntoasemat, sisäiset johdot ja kaapelit... 64 9.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto... 64 9.4 TIEVERKOSTO... 65 9.5 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN... 65 9.5.1 Perustusten rakentaminen... 65 9.5.2 Tuulivoimaloiden kokoaminen... 65 9.6 HUOLTO JA YLLÄPITO... 66 9.7 KÄYTÖSTÄ POISTO... 66 10 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 67 10.1 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (2014)... 67 10.2 KAAVALUONNOSVAIHE (KESÄKUU LOKAKUU 2015)... 67 10.3 KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKUU JOULUKUU 2015)... 69 10.4 HYVÄKSYMISVAIHE (TAMMIKUU MAALISKUU 2016)... 69 11 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 70 11.1 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ... 70 11.2 ALUEVARAUSMERKINNÄT... 70 11.3 OSA ALUEMERKINNÄT... 70 11.4 KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... 71 11.5 KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 72 12 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 73 12.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 73 12.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 73 12.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 73 12.3.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 73 12.3.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 74 12.3.3 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset kaavoitukseen... 75 12.3.4 Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset... 75 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3
12.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 76 12.4.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 76 12.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnanaikaiset vaikutukset... 76 12.4.3 Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat... 77 12.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin... 80 12.5 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 89 12.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 90 12.6.1 Maa ja kallioperä... 90 12.6.2 Pintavesistöt... 90 12.6.3 Pohjavedet... 91 12.6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin... 92 12.6.5 Vaikutukset huomionarvoiselle kasvilajistolle... 93 12.6.6 Vaikutukset linnustoon... 93 12.6.7 Vaikutukset eläimistöön... 98 12.6.8 Natura alueet ja muut suojelualueet... 101 12.7 VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN... 103 12.8 MELUVAIKUTUKSET... 103 12.8.1 Melun kokeminen... 103 12.8.2 Melun ohjearvot... 104 12.8.3 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu... 106 12.8.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu... 106 12.8.5 Matalataajuinen melu... 108 12.9 VARJOSTUS JA VÄLKEVAIKUTUKSET... 110 12.9.1 Varjovälkkeen muodostuminen... 110 12.9.2 Ohje ja raja arvot... 110 12.9.3 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät... 111 12.9.4 Tuulivoimaloiden välkevaikutukset... 111 12.10 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TIESTÖÖN... 113 12.11 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 114 12.12 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN... 115 12.12.1 Lentoestelupa... 115 12.12.2 Voimaloiden lentoestevalot ja niiden vaikutukset... 115 12.12.3 Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus... 116 12.13 VAIKUTUKSET TUTKIEN TOIMINTAAN... 116 12.14 VAIKUTUKSET VIESTINTÄYHTEYKSIIN... 116 12.15 VAIKUTUKSET TURVETUOTANTOON... 117 12.15.1 Tulipaloriski... 117 12.15.2 Turvetuotannosta aiheutuva hiukkasriski tuulivoimaloiden koneistolle... 119 12.16 TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT... 119 12.16.1 Talviaikainen jään muodostuminen... 120 12.16.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille... 120 12.16.3 Tulipaloriski... 120 12.17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANSSA... 120 12.17.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 121 12.17.2 Maisema... 122 12.17.3 Melu ja välkevaikutukset... 125 12.17.4 Linnustovaikutukset... 126 12.17.5 Luonnon monimuotoisuus... 127 12.17.6 Ihmisten elinolot... 128 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4
12.17.7 Elinkeinot ja luonnonvarojen hyödyntäminen... 128 12.17.8 Liikenne... 128 13 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 130 14 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 135 15 TOTEUTUS... 137 16 LIITELUETTELO... 137 17 YHTEYSTIEDOT... 138 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Haapajärven kaupunki Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Janne Tolppanen, arkkitehti Vireilletulo: Haapajärven kaavoituskatsaus 2014 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla oleva Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Haapajärven kaupungin alueelle noin 11 kilometriä Haapajärven kaupungin keskustaajamasta itään. Kaava-alue on kiinni Pyhäjärven kaupungin rajassa ja noin kilometrin etäisyydellä Kärsämäen kunnanrajasta. Kaava-alueen etäisyys Pyhäjärven keskustaajamasta on noin 18 km luoteeseen ja Kärsämäen keskustaajamasta noin 19 km etelä-lounaaseen lounaaseen. Välikankaan osayleiskaava-alueen läpi kulkee yhdystie 18401 (Veivarinperäntie / Koposperäntie), jolta lähteviä yksityisteitä pitkin kulku tuulivoimaloille tullaan toteuttamaan. Välikankaan tuulivoimapuiston kanssa yhtä aikaa on suunnitteilla Ristiniityn tuulivoimapuisto, joka sijoittuu Välikankaan osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle noin 2,7 kilometrin etäisyydelle. Hankkeilla on meneillä yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ristiniityn alustava hankekoko on enintään 8 tuulivoimalaa, jolloin hankkeiden yhteiskoko on enintään 24 tuulivoimalaa. Välikankaan osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1260 hehtaaria. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä on kattava metsäautotieverkosto. Alueen itäosassa sijaitsee Pesänevan suoalue. Välikankaan osayleiskaava-aluetta lähimmät vesistöt ovat Kuonanjärvi noin 2 km etelään sekä Nurmesjärvi, noin 2,4 km koilliseen. Välikankaan osayleiskaava-alue sijoittuu korkeustasoltaan noin 150 185 metriä maanpinnan yläpuolelle. Korkeusvaihtelut ovat loivapiirteisiä ja korkeimmat kohdat sijoittuvat Välikankaan osayleiskaava-alueen länsiosalle. Välikankaan osayleiskaava-alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakso, etäisyys lähimmillään n. 13,5 km länteen. Kalajokilaakso on myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsee Haapajärven kirkkoranta noin 14 km osayleiskaava-alueesta länsilounaaseen. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsee Ristikankaan metsäkämppä (noin 2,7 km pohjoiseen). Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kuusi muinaisjäännöstä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6
Välikankaan osayleiskaava-alueella ei sijaitse Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Nurmesjärvi (FI1101802, SPA) noin 1,8 km osayleiskaava-alueesta koilliseen. Muita lähialueen luonnonsuojelualueita ovat Lamminrämeen yksityinen suojelualue noin 3,3 km osayleiskaava-alueesta länteen ja Ampulankankaan yksityinen luonnonsuojelualue noin 4,6 km osayleiskaava-alueesta länteen. Välikankaan osayleiskaavan lähialueen asutus on keskittynyt osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkevan valtatien 27 varteen muodostuneisiin kyliin. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään asuinrakennusta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee viisi asuinrakennusta. Välikankaan alustavia voimalapaikkoja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista kaava-alueen luoteispuolella Veivarinperän alueella ja noin 2,2 kilometrin etäisyydellä kaavaalueen eteläpuolella Lahdenperän alueella. Välikankaan kaava-aluetta lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Kuonanjärven pohjoisrannalla Lahdenperän alueella noin 2,2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen eteläpuolella. Yksittäisiä loma-asuntoja sijoittuu myös Välikankaan kaava-alueen pohjoispuolelle noin 1,6 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja länsipuolelle noin 2 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Välikankaan tuulivoimapuisto on esitetty sinisellä ja viereinen Ristiniityn tuulivoimapuisto lilalla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7
1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Haapajärven Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta. Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Haapajärven kaupungissa Välikankaan alueelle. Koska alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen osayleiskaavojen laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen alkuvuoden 2016 aikana. Hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutustenarviointimenettelyn yhteydessä. Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Välikankaan että Ristiniityn tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. Tämä kaavaselostus käsittelee Välikankaan osayleiskaavaa. Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 28.8.2014 90 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Välikankaan tuulivoimapuistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Infinergies Finland Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Haapajärven kaupunki. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (arkkitehti Janne Tolppanen). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8
2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 28.8.2014 90 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. Osayleiskaava on tullut vireille Haapajärven kaavoituskatsauksessa 2014 ja OAS nähtäville 24.2.2015 24.3.2015 väliseksi ajaksi tekla:n päätöksellä 18.2.2015 22. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 18.8.2015. Kaavaluonnos nähtävillä Haapajärven teknisen lautakunnan päätöksellä 17.9.2015 XXX 28.9.2015 27.10.2015 välisenä aikana (30 vrk). Kaavoista saatuja lausuntoja ja mielipiteitä käsittelevä 2. viranomaisneuvottelu pidetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotus nähtävillä arviolta loppuvuodesta 2015. Osayleiskaava hyväksytään Haapajärven kaupunginvaltuustossa. Kaavat vahvistettuja arviolta alkuvuodesta 2016. 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Kaava-alueesta vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. Välikankaan tuulivoimapuiston maa-alueet ovat valtion, kaupungin, yritysten, yhdistysten ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Infinergies Finland Oy solminut voimalapaikkojen maanomistajien kanssa vuokrasopimukset. Infinergies Finland Oy on lisäksi tarjonnut sopimuksia vaikutusalueen korvauksesta kaikille maanomistajille 500 m etäisyydellä voimaloista. Osayleiskaavalla mahdollistetaan enintään 16 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan yksikköteho on 3 5 MW (megawattia). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista sekä sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta ja kytkinkentästä (sähköasema ja kytkinkenttä osayleiskaava-alueen ulkopuolella). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9
Välikankaan tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on 25 50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta ja 405 metriä merenpinnasta Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo -merkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10
3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN kunnan hallintokunnat ja lautakunnat naapurikunnat; Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Nivala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois- Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Ppky Selänteen ympäristölautakunta ja Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat: Kuonan-Väliohjan kyläyhdistys ry, Kopolan kyläyhdistys ry ja Haapajärven kyläneuvosto Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapajärven Reisjärven riistanhoitoyhdistys, Haapajärven pohjoinen metsästysseura ja Kuonan metsästysseura Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Haapajärven Kehityskeskus Oy Muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy, Elenia Oy, Haapajärven Vesi Oy ja Haapajärven Lämpö Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11
3.2 OSALLISTUMINEN Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitelmassa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Kuva 2. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12
4 TUULIVOIMAPUISTON YVA-MENETTELY 4.1 YVA-MENETTELY LYHYESTI Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka koostuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan hankealueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimiseksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoituksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuottaa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyyn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin tai oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hankkeesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi tammikuussa 2015, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointiohjelma oli virallisesti nähtävillä 11.3.2015 8.5.2015, jonka jälkeen yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 1.6.2015. YVA-selostus on ollut tekeillä yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa ja on nähtävillä 26.8.2015 23.10.2015. Hankkeeseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot. Menettely päättyy yhteysviranomaisen YVA -selostuksesta antamaan lausuntoon. 4.2 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YVA-MENETTELYYN Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVAmenettelyn kanssa. Osayleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin. Osayleiskaavan valmisteluaineisto on osittain laadittu samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. Kuva 3. YVA-menettelyn suhde kaavaprosessiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13
4.3 YVA-VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Välikankaan tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Menettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloiden osalta kolmea varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Sähkönsiirtoa varten on muodostettu kolme vaihtoehtoista voimajohtoreittivaihtoehtoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot sekä niiden toteuttamiseen olennaisesti liittyvät sähkönsiirtoreitit: Taulukko 1. YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Tuulivoimapuisto VE0 Sähkönsiirto VE0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. Ei tarvetta sähkönsiirron rakenteille. VE1 VEA Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA. Välikankaan tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VE2 VEB Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEB tai VEC. Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla läntistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VE3 VEC Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa ja Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa (yhteensä 24). Sähkönsiirtovaihtoehdot VEA ja VEB tai VEC. Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla itäistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14
Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Välikankaan että Ristiniityn tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. 4.4 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat osayleiskaavan YVA -menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluetta koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitto 2011. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois- Pohjanmaan liitto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtion ympäristöhallinto, OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Museovirasto 2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15
5 KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Suunnitteilla oleva tuulipuisto sijoittuu Haapajärven itäreunalle, kiinni Pyhäjärven kunnanrajaan ja lähelle Kärsämäen kunnan rajaa. Haapajärven kirkonkylän taajamaan on Välikankaan voimaloista etäisyyttä lähimmillään noin 12 km. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kaava-alue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle, missä korkeimmat kohdat ulottuvat yli 180 metriä mpy. Välikankaan voimalat sijoittuvat korkeustasoltaan noin 150 175 metriä mpy lounaaseen laskevaan maastoon. Maasto on suuntautunut seudulle tyypillisesti luode-kaakko-suuntaisesti. Valtaosa kaava-alueesta on ojitettua metsätalouden käytössä olevaa aluetta. Välikankaan alueelle sijoittuu myös Lukkaristennevan ja Pesänevan ojittamattomat suoalueet ja Lukkaristenkallion lakialue, sekä useita suhteellisen pienialaisia maaainestenottoalueita. Kaava-alueen ympäristö on pääosin peitteistä metsätalousaluetta, mutta myös muutamia ojittamattomia suoalueita löytyy lähimaastosta. Alueella on myös useita pieniä järviä. Maanviljely on sijoittunut pääsääntöisesti järvien tai jokien ympäristöön, mutta aivan rantavyöhykkeessä kasvaa usein puustoa. Monet lähialueiden pelloista ovat kuitenkin melko pienialaisia. Välikankaan läheisyydessä on myös muutamia turvetuotantoalueita, joiden alueella maisema on avointa. 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Haapajärven asukasluku oli 7 472 asukasta heinäkuussa 2015 (VRK). Haapajärven vakituinen asutus on sijoittunut pääosin kaupungin keskustaajamaan kaava-alueen lounaispuolella sekä nauhamaisesti valtateiden 27 ja 58 varrelle muodostuneisiin kyliin kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella. Loma-asutus on keskittynyt Settijärven ja Parkkimanjärven ranta-alueille. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään asuinrakennusta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee viisi asuinrakennusta. Välikankaan alustavia voimalapaikkoja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista kaava-alueen luoteispuolella Veivarinperän alueella ja noin 2,2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen eteläpuolella Lahdenperän alueella. Pyhäjärvellä tuulivoimaloita lähin asutus sijoittuu Ojakylän ja Parkkiman alueille. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 2,2 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Kärsämäen puolella lähin asutuskeskittymä on Nurmesperän kylä noin 4,8 kilometriä Välikankaan voimaloista itään. Kärsämäen lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat Nurmesjärven rannalle noin 3,1 kilometrin etäisyydelle lähimmistä Välikankaan voimaloista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16
Kuva 4. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella. Kuvassa osoitettu 1, 2 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet suunnitelluista tuulivoimaloista. Välikankaan kaava-alueelle sijoittuu maastotietokannan mukaan 3 lomarakennukseksi merkittyä rakennusta. Näistä kahdella (kiinteistöt 69-402-16-37 ja 69-402- 16-40) ei ole kaupungin rakennusrekisterissä rakennuslupaa. Kiinteistö 69-402-16-40 on metsätalouden taukotupa (n. 12 m 2 ) ja puuvarasto 1980-luvulta. Kiinteistöllä 69-402-16-37 on 1998 rakennettu metsätalouden taukotupa (n. 15 m 2 ), sauna ja puuvarasto. Kolmannella kiinteistöllä, 69-402-2-143, on rakennuslupa. Kiinteistöllä 69-402-2-143 on alun perin ollut sauna ja loma-asunto. Loma-asunnon käyttötarkoitus on kuitenkin muutettu vuonna 2014 metsätalouden taukotuvaksi. Välikankaan kaava-alueella ei siis ole lomarakennuksia. Välikankaan kaava-aluetta lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Kuonanjärven pohjoisrannalla Lahdenperän alueella noin 2,2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen eteläpuolella. Yksittäisiä lomaasuntoja sijoittuu myös Välikankaan kaava-alueen pohjoispuolelle noin 1,6 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja länsipuolelle noin 2 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Taulukko 2. Lähialueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen määrät vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2013). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Vapaa-ajan asuntoja Alle 1,5 kilometriä 2 Alle 3 kilometriä 21 6 Alle 5 kilometriä 94 15 Alle 10 kilometriä 751 91 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17
Kuva 5. Loma-asunnoiksi merkityt kiinteistöt Välikankaan hankealueella. Kuva 6. Vasemmalla kiinteistö 69-402-16-40 ja oikealla kiinteistö 69-402- 16-37. Molemmat ovat rakennusluvattomia. Kuva 7. Kiinteistö 69-402-2-143, jonka käyttötarkoitus on muutettu metsätalouden taukotuvaksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18
Kuva 8. Välikankaan tuulivoimapusitoalueen ympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Paikallisesti merkittäviä kohteita ei sijaitse kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kuvassa näkyvät myös Ristiniityn tuulivoimapuiston voimalat. 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan kuvauksessa on esitelty tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä sijaitsevat maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joihin voi mahdollisesti kohdistua vaikutuksia hankkeen toteutuessa. Nykytilan kuvaukseen on sisällytetty kohteet, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti jo aiemmin arvotettuja kohteita. Valtakunnalliset kohteet on selvitetty tuulivoimapuiston teoreettiselta vaikutusalueelta 30 km etäisyydelle ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet 0-12 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Paikallisesti arvokkaista kohteista on huomioitu ne jotka sijaitsevat kaavaalueiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi maiseman yleis- ja erityispiirteet on kuvailtu voimaloiden lähialueita painottaen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19
Taulukko 3. Tuulivoimapuiston teoreettiselle näkyvyysalueelle sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Valtakunnalliset kohteet 30 km etäisyydeltä ja maakunnalliset kohteet 12 km etäisyydeltä. Status Valtakunnallinen kohde Maakunnallinen kohde Etäisyys lähimmistä Välikankaan tuulivoimaloista Kohteet lähialueella 0 5 km etäisyydellä tuulivoimaloista Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pajulan aitat n. 2,7 km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Ristikankaan metsäkämppä n. 3,2 km pohjoiseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Joki Kuona n. 4,2 km lounaaseen Kohteet välialueella 5 12 km etäisyydellä tuulivoimaloista Ehdotus maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Pohjois Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Hirvipuhto n. 5,3 km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kuonan koulu n. 5,4 km etelä lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kesolan luhti n. 5,5 km itään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kopolan koulu n. 5,7 km luoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Taiteilijakoti Jykelä n. 5,9 km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pesälän luhti n. 7,2 km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Nyppylä n. 7,7 km itään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Nurkkala n. 8,2 km pohjoiseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Olkkolan kyläkirkko n. 9,7 km luoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Laitila n. 9,9 km luoteeseen Maakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Ylipään Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivarressa Haapapuron alue n. 11.8 km lounaaseen n. 11,9 km koilliseen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20
Kohteet kaukoalueella 12 25 km etäisyydellä tuulivoimaloista Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Kalajokilaakso n. 13,2 km länsi luoteeseen Valtakunnallisesti arvokas maisema alue Kalajokilaakso n. 13,3 km länsi luoteeseen RKY 2009 Haapajärven kirkkoranta n. 14 km länteen RKY 2009 Kärsämäen kirkko n. 21 km pohjoiseen RKY 2009 Köyhänperän latoalue n. 27 km luoteeseen Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Miilurannan asutusmaisema n. 23 km koilliseen Kohteet teoreettisen maksiminäkyvyyden alueella 25 30 km etäisyydellä tuulivoimaloista Valtakunnallisesti arvokas maisema alue Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Muurasjärven kulttuurimaisema Muurasjärven kulttuurimaisemat n. 27 km lounaaseen n. 27 km lounaaseen Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Reisjärven kulttuurimaisemat n. 28 km lounaaseen Valtakunnallisesti arvokas maisema alue Reisjärven Keskikylä Kangaskylä n. 30 km lounaaseen 5.3.1 MAISEMAMAAKUNTA Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Haapajärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Karu ja laakea vedenjakajaseutu jakaa vedet Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomen vesistöihin. Alueella Keski-Suomen järvimaisema vähitellen avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja luodekaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode- kaakkosuunnassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karua ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot, joita on huomattavan paljon. Suomenselän seudun asutus on ollut aina harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijoittuvat vesistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueella on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhastaan kulkureitteinä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21
5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Ne on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka valmistuivat Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna 2014. Keski-Suomen osalta inventoinnit aloitettiin pilottihankkeena vuonna 2009 ja niitä on täydennetty vuonna 2014. Inventoinnit eivät ole vielä lainvoimaisia, mutta ne on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, etäisyys lähimmillään noin 13,2 kilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisema-aluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1992) ja arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2014). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kalajokilaakson kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsi-puolella (kaava-alueien luoteispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä.( ) Alue on voimakkaasti kulttuurivaikutteista ja luonnonmaisema jää yksipuolisuutensakin vuoksi vaille huomiota. ( ) Asutus on keskittynyt Keski-Pohjanmaan jokilaaksoille ominaisesti viljelylakeuden ja metsän väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, jota myös vanha tiestö seurailee. ( ) Alueen eteläpuolella jokilaakso rajautuu selväpiirteisempiin selänteisiin kuin pohjoispuolella. (Ympäristöministeriö 1992) Miilurannan asutusmaisema, (etäisyyttä noin 22 km) on nykyisin arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, mutta päivitysinventoinnissa kohteen status on ehdotettu muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi ja samalla alueen rajausta on laajennettu. Miiluranta on edustava esimerkki vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta perustetusta asutuksesta. Se on esimerkki asutustilakylästä hallinnollisena maisemana ja kertoo sotienjälkeisestä raivaajatyöstä. Toisaalta Miiluranta on asutustilakylänä omaleimainen kokonaisuus, jolla on ainutlaatuisuusarvoa: kokonaisuudessa sulautuvat yhteen jälleenrakennuskauden asutustilakylille yleisesti tyypilliset piirteet, kuten tyyppitalot ja kokonaisrakenne, Pohjois-Pohjanmaan maaseutukylille perinteisesti tyypilliset piirteet, kuten sijainti joen varressa ja pihapiirien muodot, sekä omat erityispiirteet, kuten koivukujat (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Selvitysalueen reunamilla sijaitsevat myös valtakunnallisesti arvokkaat Reisjärven Keski-kylä Kangaskylä ja Muurasjärven kulttuurimaisemat, joihin on etäisyyttä lähimmilläänkin 27 30 km. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22
5.3.3 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURI- YMPÄRISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY-kohteet) antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä käytetään viimeisintä, vuoden 2009 kohdeluetteloa, mutta myös edelliset RKY 1993 -kohteet on huomioitu, sillä niitä pidetään nykyisin maakunnallisesti merkittäviä kohteina siltä osin kun ne eivät enää ole vuoden 2009 kohdeluettelossa mukana. Tiedot kohteista perustuvat museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-sivustoon (Museovirasto 2013). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Tällä tuulivoimapuistojen vaikutusalueella sijaitsee 3 kpl valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Haapajärven kirkkoranta etäisyyttä noin 14 km Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Ronkaalan pappilan pihapiirillä on lisäksi alkuperäiselle paikalle palautettuine 1780-luvun pappilarakennuksineen henkilöhistoriallista merkitystä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuuden kasvuympäristönä. Alueeseen kuuluu suuressa puistossa sijaitseva kirkko (valmistunut 1802, muutoksia 1880- luvulla), tapuli (1813, uudistettu 1851), Ronkalan pappilan alue, suojeluskuntatalo, Laurikkalan pihapiiri ja Katteluksen talo. Kärsämäen kirkko, etäisyyttä noin 21 km Kärsämäen empiretyylinen, vuonna 1842 rakennettu puukirkko on C.L.Engelin piirtämä. Kirkko kuuluu 1800-luvun alussa kehitettyyn ristikirkkojen ryhmään. Kirkolta kulkee koivurivien reunustama käytävä E.B. Lohrmannin suunnittelemalle tapulille, joka rakennettiin samanaikaisesti kirkon kanssa. Köyhänperän latoalue, etäisyyttä noin 27 km Nivalan Köyhänperän latoalue, jolla on noin 40 latoa pienellä alalla, edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä. Latoalue muodostaa yhtenäisen ja harvinaisen kokonaisuuden. Köyhänperän alue on Nivalan maisemaa leimaavan laajan maanviljelyslakeuden koillislaidalla liittyen kahteen tilakokonaisuuteen. Ladot ovat perinteiseen tapaan ylöspäin liuhoja, uusien peltikattojen ohella on vielä muutamia puukattoja. Köyhänperä rajautuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Köyhänperän ladot kunnostettiin Kalajokilaakson kulttuurimaisemaprojektin yhteydessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23
5.3.4 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ja kuvaukset perustuvat Pohjois- Pohjanmaan liiton julkaisuun A:2 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (1997). Lisäksi jotkin maakuntakaavan valtakunnallisista maisema- ja kulttuuriympäristökohteista ovat entisiä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (RKY 1993), joita pidetään nykyään maakunnallisesti arvokkaina. Näitä RKY 1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Ainoa alue on Ylipään Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivarressa, etäisyyttä noin 11,8 km. Haapajärven keskustan kaakkoispuolelle on päivitysinventoinnissa ehdotettu uutta maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisema-alue sijaitsee Haapajärven taajaman kaakkoispuolella. Maisema-alueen keskellä on pitkänomainen Ylipäänjärvi joka pohjoisessa laskee Haapajärveen. ( )Viljelysalueet sijaitsevat Kalajokilaaksossa joen ja jokilaaksoa reunustavien selännealueiden väliin rajautuvilla loivasti jokea kohti viettävillä rinteillä. Ylipäässä joen itäpuolella viljelysmaisema on loivasti kumpuilevaa ja joen länsipuolella paikoin voimakkaasti kumpuilevaa. Rantapeltojen välissä on maisemaan vaihtelua antavia notkelmia. Maisemassa vaihtelevat viljelykäytössä olevat pellot sekä laidunmaat. Asuinpaikat sijaitsevat jokien törmillä ja teiden varsilla. Pihapiirit ovat yksittäisiä, peltoalueiden ympäröimiä, tai muutamista pihapiireistä muodostuvia ryppäitä ja nauhoja. ( ) Alueesta tekevät omaleimaisen maastonmuotojen, vesistöalueiden ja viljelysalueiden monimuotoisuus. Maisemaan avautuvat näkymät ovat moninaisia ja vaihtelevia. Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä. 5.3.5 MAAKUNNALLISESTI TAI SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNE- TUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kuvaukset perustuvat Pohjois- Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisuun A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (1993). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kohteita on tällä etäisyydellä tuulivoimapuistosta yhteensä 13 kpl. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (1993). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24
HAAPAJÄRVI Ristikankaan metsäkämppä, noin 3,2 km pohjoiseen / Välikangas Metsähallituksen kämppä 1950-luvulta, viimeinen alkuperäisellä paikallaan säilynyt Haapajärvellä. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) Pajulan aitat, noin 2,7 km etelään / Välikangas Kunnostetut luhti ja entinen Järvikuonan aitta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (A) Kesolan luhti, noin 5,5 km lounaaseen / Välikangas Luhtirakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Joki-Kuona, noin 4,2 km lounaaseen / Välikangas Kuonajoen haaran varrella viljelysten keskellä sijaitseva talouskeskus, jonka rakennuksiin kuuluu pihapiirin ympärille ryhmittyneet suuri asuinrakennus, talousrakennus ja aittaryhmä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (A) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen kohdeluettelosta. Hirvipuhto, noin 5,3 km lounaaseen / Välikangas Uusi 2. vaihemaakuntakaavaa varten inventoitu kohde. Kauniisti harmaantunut vanha kahden talon ja lukuisten talousrakennusten maatalouskeskus Kuonalla. Uusi maatilan rakennuskanta täydentää luontevasti laidun- ja peltomaiseman keskellä radan läheisyydessä sijaitsevaa puhtokokonaisuutta. Kohde on inventoitu rakennushistoriallisten ja maiseman arvojen perusteella. (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Kuonan koulu, noin 5,4 km etelä-lounaaseen / Välikangas Vuonna 1927 rakennettu klassististyylinen kansakoulu, joka on nykyisin kansalaisopiston käytössä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Kopolan koulu, noin 5,7 km luoteeseen / Välikangas Vuonna 1936 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan rakennettu yksikerroksinen aumakattoinen puurakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25
Nurkkala, noin 8,2 km / Välikangas Puu-uusrenessanssia edustava 1880-luvun maatilan päärakennus Kuusaanjärven rantamilla. Pihapiiriin kuuluu joukko talousrakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Taiteilijakoti Jykelä, noin 5,9 km lounaaseen / Välikangas Vanha asuinrakennus, aitta ja kaksi savusaunaa, jotka on kaikki siirretty vuosina 1984-1987 eri paikoista. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Pesälän luhti, noin 7,2 km lounaaseen / Välikangas Luhtitalli. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Olkkolan kyläkirkko, noin 9,7 km luoteeseen / Välikangas 1950-luvun alussa rukoushuoneyhdistyksen rakentama rukoushuone, jonka seurakunta osti vuonna 1960. Samana vuonna toiseen päätyyn rakennettiin suippokattoinen kellotorni. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Laitila, noin 9,9 km luoteeseen / Välikangas Haapajärvi-Kärsämäki tien varressa oleva ehyt mökkiläisen pihapiiri, pieni tuvan ja kamarin käsittävä asuintalo ulkorakennuksineen. ( ) Ympärillä on rehevä puutarha. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) PYHÄJÄRVI Nyppylä, noin 7,7 km itään / Välikangas Vanha pihapiiri ja viljelysmaisema latoineen. Pihassa on kaksi asuinrakennusta, joista uudempi on 1900-luvun alusta, puoti, talli ja kaksiosainen riihi. Uusinta rakennuskantaa edustaa navetta, jossa molemmin puolin ajosilta ylisille. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Haapapuron alue, noin 11,9 km / Välikangas Pyhäjokivarren rantaviljelysmaisema, jolle leimansa antavat perinteistä maaseudun rakennuskantaa sisältävät, usein mäillä sijaitsevat talouskeskukset (esim. Saloranta ja Majuri) sekä pienet joen yli vievät sillat. KÄRSÄMÄKI Selvitysalueella ei kohteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26
5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Osayleiskaava-alueella suoritettiin maastokaudella 2015 arkeologinen inventointi (Museovirasto, FL Petro Pesonen). Inventoinnin esitöihin kuului mm. vanhojen karttojen tutkiminen ja etenkin ilmalaserkeilausaineiston tulkinta. Inventoinnissa keskityttiin erityisesti seuraaviin kohteisiin: 1) tuulivoimaloiden paikat, rakennettavien ja parannettavien teiden paikat, sähkönsiirtolinjat 2) ilmalaserkeilausaineistossa erottuvat kohteet (tervahaudat) 3) peruskartalle merkityt tervahaudat 4) vanhoilla kartoilla näkyvät kohteet (pientilat Tehvo ja Tervahovi) Inventoinnissa löytyi 6 kiinteä muinaisjäännöstä Välikankaan kaava-alueelta. Kohteet on esitetty oheisessa peruskarttaotteessa ja taulukossa. Välittömästi tuulivoimaloiden paikoilla tai tie- ja sähkönsiirtolinjoilla ei ole muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kuva 9. Välikankaan kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. Tehvon karttamerkit kuvaavat raivausröykkiötä ja mahdollista kellarikuoppaa. Kohde ei ole kiinteä muinaisjäännös tai muu kulttuuriperintökohde. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27
Taulukko 4. Välikankaan kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. Nro. kaavakartalla. Nimi Rekisterin mj-tunnus Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta / tiestä 1 Pesäneva 1000027058 tervahauta 190 m / 190 m 2 Välikangas 1 1000027059 tervahauta 230 m / 200 m 3 Välikangas 2 1000027060 tervahauta 370 m / 350 m 4 Välikangas 3 1000027062 tervahauta 250 m / 250 m 5 Matopää 1000027063 tervahauta 225 m / 70 m 6 Pöntönpesä 1000027065 tervahauta 420 m / 420 m Kaava-alueen ulkopuolella lähin tunnettu muinaisjäännöskohde on varsin etäällä sijaitseva mahdollinen asuinpaikka, Järvikuona (69010051), Kuonanjärven rannalla. 5.5 METSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Välikankaan kaava-alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin aluetta käytetään marjastukseen ja sienestykseen, metsästykseen, ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun. Keväällä 2015 toteutettuun asukaskyselyyn vastanneista 5 % ilmoitti liikkuvansa hankealueilla päivittäin, 12 13 % viikoittain ja 28 31 % kuukausittain tai kausiluontoisesti. Runsaat puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että liikkuu alueilla harvemmin tai ei liiku alueilla koskaan. Asukaskyselyn mukaan alueiden suosituin käyttötarkoitus on marjastus ja sienestys, joihin alueita käytti runsaat puolet kyselyyn vastanneista. Välikankaan kaava-alue sijoittuu Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja alue on Kuonan Metsästysseura ry:n metsästysvuokra-aluetta. Välikankaan itä- ja keskiosa kuuluu Metsähallituksen Haapajärvi-Reisjärvi pienriistan metsästysalueeseen. Välikankaan kaava-alueelle tai sen lähituntumaan ei sijoitu merkittyjä virkistys- tai retkeilyreittejä. Lähimmät virkistysreitit ovat Kuonan kuntorata/hiihtolatu kaavaalueen eteläpuolella, Nurmesjärven lintutorni, tornipolku ja laavu sekä Parkkimajärven kuntorata. Haapajärven virkistysreittejä sijoittuu Someronmäelle ja Haapajärven keskustan tuntumaan etäälle kaava-alueesta. Pyhäjärvi-Haapajärvi 110 kv voimajohtoreitin yhteydessä on Haapajärvi-Pyhäjärvi moottorikelkkaura. 5.6 LIIKENNE Kulku Välikankaan kaava-alueelle on yhdystieltä 18401 (Veivarinperäntie/Koposperäntie), joka kulkee alueen läpi. Yhdystie 18401 on suurimmaksi osaksi soratie ja niin myös kaava-alueen kohdalla. Kantatien 58 ja Koposperän kylän välisellä osuudella tie on asfalttipäällysteinen. Ajoradan leveys on noin 5 6 m. Tiellä on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28
yleisimmin voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Koposperän kohdalla on paikallinen nopeusrajoitus 60 km/h ja kantatieltä 58 lähtevällä tieosalla on paikallinen nopeusrajoitus 50 km/h. Muita kaava-alueen läheisyydessä olevia maanteitä ovat valtatie 27 (Pyhäjärventie/Haapajärventie) ja yhdystie 7691 (Parkkimajärventie/Nurmesjärventie). Kaavaalueella on muutamia yksityis-/metsäautoteitä. Iisalmi Ylivieska -rata sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella noin 2,7 km etäisyydellä. Rata on kaava-alueen kohdalla yksiraiteinen ja sähköistämätön. Kaava-alueelle ei ole osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavassa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tie- tai ratahankkeita. Kaava-alueelle ei ole tiedossa myöskään muita liikennehankkeita. 5.7 LENTOLIIKENNE Välikankaan tuulivoimapuistoaluetta lähinnä olevat Finavian lentoasemat ovat Kajaanin lentoasema noin 110 km kaava-alueelta koilliseen, Oulun lentoasema noin 120 km kaava-alueelta pohjoiseen ja Kokkolan Pietarsaaaren lentoasema Kruunupyyssä noin 120 km kaava-alueelta länteen. Välikankaan tuulivoimapuistoalue ei sijaitse minkään näistä lentoasemista korkeusrajoitusalueilla. Tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa lentoasemien korkeusrajoitusalueisiin on esitetty seuraavassa kuvassa. Muita lentopaikkoja kaava-alueen lähialueella ovat Pyhäsalmi noin 15 km kaava-alueelta itäkaakkoon, Kärsämäki noin 20 km koilliseen, Haapavesi noin 30 km pohjoiseen, Ylivieska noin 45 km luoteeseen sekä Haapajärven epävirallinen lentopaikka noin 10 km lounaaseen. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 25 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Suunnitelmissa otetaan huomioon uusi ilmailulaki 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä 158. Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 158 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimaloita koskevat lentoesteluvat haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut 15.12.2011 uudet paikkatietokannat tähän liittyen. Lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: http://www.finavia.fi/fi/lentoesteet/ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29