Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotalousteoria käsittelee yksittäisten talousyksiköiden taloudellista käyttäytymistä ja talousyksiköiden toiminnan aggregointia erilaisissa institutionaalisissa kehikoissa eli erilaisilla markkinoilla. ) Talousyksiköt Talousyksiköitä ovat kuluttajat ja yritykset. Yritystä erinteisesti käsitellään yhtenä äätöksentekijänä, ei joukkona erilaisia intressiryhmiä (omistajat, johtajat, työntekijät). ) Käyttäytyminen Talousyksikkö valitsee annetusta äätösvaihtoehtojen joukosta sellaisen valinnan joka maksimoi jonkin tavoitefunktion arvon. Kuluttajilla on referenssit eli mieltymykset joita edustaa hyötyfunktio. Kuluttaja maksimoi hyötynsä annetulla budjettirajoitteella. Yritys maksimoi voittonsa annetulla kysynnällä ja tuotantoteknologialla. Yo. maksimointioletukset eivät ole täysin realistisia, mutta ne kuvaavat monissa tilanteissa sitä mitä taahtuu. Kuluttajat ja yritykset käyttäytyvät ikään kuin ne maksimoisivat tavoitefunktioidensa arvoja. 3) Institutionaalinen kehikko Institutionaalinen kehikko kuvaa mitä valintamahdollisuuksia agenteilla on, ja miten heidän mahdolliset valintansa ja tulemansa riiuvat muiden agenttien valinnoista. Kehikkona on yleensä hintamekanismi anonyymeillä markkinoilla: kuluttaja voi valita minkä tahansa hyödykeyhdistelmän johon hänellä on varaa, mikä taas riiuu hinnoista ja kuluttajan tuloista. Markkinat ovat anonyymit siinä mielessä, että kaikki kuluttajat kohtaavat samat hinnat. Mahdolliset valinnat yhdelle kuluttajalle riiuvat kaikkien muiden kuluttajien valinnoista hintojen kautta. Kuluttajien valinnat siis riiuvat hinnoista, hinnat toisaalta määräytyvät ko. valinnoista. Esimerkkejä: täydellinen kilailu, monooli, erilaiset huutokauat jne. Myöhemmin kurssilla oitaan, missä tilanteissa kyseiset mallit eivät sovellu, huomioiden erityisesti kuluttajan maksimointiongelma ja tutkitaan vaihtoehtoisia taoja hahmottaa sitä.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 On muitakin taoja mallittaa markkinoiden toimintaa, esim. etsintämallit, joissa kauankäynti taahtuu aidosti ostajan ja myyjän välillä. Myyjät voivat houkutella ostajia ilmoittamalla hinnat, tai hinnat voivat määräytyä neuvottelussa tai huutokauan tuloksena. Hinnoissa voi tällöin olla hajontaa. 4) Tasaainoanalyysi Tasaainoanalyysissa tarkastellaan miten eri talousyksiköiden käyttäytyminen yhdessä määrää mitä valintoja tehdään. Tasaainossa kukin talousyksikkö valitsee itselleen arhaimman vaihtoehdon, ottaen annettuina institutionaalisen kehikon ja muiden talousyksiköiden valinnat. Jos talousyksiköitä on vähän, omalla valinnalla voidaan vaikuttaa muiden käyttäytymiseen (eliteoria).. Mikrotaloustieteen tarkoitus Pyritään ymmärtämään taloudellista toimintaa ja sen seurauksia, erityisesti sitä miten markkinat toimivat. Miksi? taloudellinen hyöty yksilölle ja yritykselle: kulutus ja tuotantoäätökset erilaisten instituutioiden tehokkuus/tehottomuus, merkitys olitiikalle. Esim. kilailuolitiikka, immateriaalioikeudet (atentit), verotus, alkkaustavat jne. älyllinen uteliaisuus. Teoriat ja mallit (Talous)teoria on kokoelma malleja. Teorian itäisi eriaatteessa olla testattavissa emiirisesti (tilastoaineistolla) tai laboratoriossa. Tämä ei kuitenkaan äde kaikkiin teorioihin. Voiko teoria silti olla hyvä? Voi, jos se auttaa tekemään ilmiön ymmärrettäväksi, järjellisesti selitettäväksi. Millainen on hyvä teoria? Olkoon kaksi kilailevaa teoriaa joilla jotain ilmiötä halutaan selittää, mutta kumikaan ei selitä ilmiötä täydellisesti. Teoria A soii aremmin havaintoihin kuin teoria B. Toisaalta B:n oletukset talousyksiköiden käyttäytymisestä ovat intuitiivisemia, uskottavamia, kun taas teorian A oletukset käyttäytymisestä ovat eäuskottavamia. Mallien aremmuutta ei idä arvioida ainoastaan sillä erustella miten ne soivat dataan vaan myös sillä erusteella tekeekö malli toiminnan ymmärrettäväksi.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 3 Luku Budjettirajoitus Kuluttajan teorian erusidea: kuluttaja valitsee hyödykkeiden joukosta ne, joita hän itää arhaina niillä varoilla, jotka hänellä on käytettävissään. aras tämän määrittävät kuluttajan mieltymykset eli referenssit varat määrittävät kuluttajan budjettirajoituksen Tässä luvussa tarkastelemme budjettirajoitusta, seuraavassa referenssejä. Kun nämä yhdistetään, voimme analysoida kuluttajan valintaa.. Budjettirajoitus Tarkastellaan kahden hyödykkeen taausta. Olkoon hyödykkeet ja ja merkitään x:llä niiden määrää. Tällöin sanomme, että { x, x } on kulutuskori se kertoo hyödykkeiden ja määrät Merkitään hyödykkeiden hintoja ja ja kuluttajan tuloja symbolilla m. Näillä tiedoin voimme määrittää kuluttajan budjettirajoituksen yleisessä muodossa seuraavasti: x + x m () Tulkinta: kuluttaja ei voi ostaa hyödykkeitä ja enemää kuin mitä hänen tulonsa mahdollistavat. Kun yhtälössä on eäyhtäläisyys merkki, uhumme budjettijoukosta, eli niiden kaikkien mahdollisten kulutuskorien joukosta, johon kuluttajalla on varaa Huom. Luonnollisesti kuluttaja ostaa useamia kuin kaksi hyödykettä, mutta usein kahden hyödykkeen tarkastelu on riittävää tulosten johtamiseksi. Kaksi hyödykettä on myös helo kuvata graafisesti. Usein kun tarkastelun kohteena on yhden, annetun hyödykkeen kysyntä, voidaan muiden hyödykkeiden hankittu määrä yhdistää yhdeksi hyödykkeeksi, ns. comosite commodity, jolloin ollaan meidän kahden hyödykkeen erustaauksessa.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 4. Budjettijoukon ominaisuuksia Kun kirjoitamme yhtälön () yhtä suuruutena, saamme budjettisuoran x + x = m () Tulkinta: budjettisuora kuvaa niitä hyödykkeen ja kombinaatioita, joihin kuluu koko kuluttajan tulo. Voimme ratkaista budjettisuorasta () hyödykkeen määrän suhteen jaetaan :lla ja saadaan x + x = m x = m x x m x = (3) m x = x budjettisuora Kuva. Budjettijoukko ja budjettisuora
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 5 Yhtälö (3) on suoran yhtälö, jossa on kaksi erusosaa: m Vakio kertoo isteen, jossa suora leikkaa x akselin Kulmakerroin, kertoo, missä suhteessa kuluttaja voi vaihtaa hyödykettä hyödykkeeseen. AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Marilla on 80 euroa kulutettavana kahteen hyödykkeeseen ja. Hyödyke maksaa 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Kirjoita ja ratkaise budjettirajoitus (leikkausisteet x ja x akselilla sekä kulmakerroin) ja iirrä budjettisuora. Kuva.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 6 Kulmakertoimen rooli: Jos kuluttaja haluaa lisätä x :n kulutusta ienellä määrällä x, niin kuinka x :n kulutus muuttuu, kun budjettirajoitus () on koko ajan voimassa? Merkitään x :n muutosta samalla taaa kuin x :n muutosta. i) kirjoita budjettirajoite ( x + x) + ( x + x ) = m ( ) ii) vähennä yhtälö () x + x = m yhtälöstä ( ) ( x x) x + ( x + x ) + x = m m saadaan x + x = 0, ts. kulutuksen arvon muutos on nolla x = x (siis x :n määrä vähenee) x x =, ts. x :n ja x :n määrien muutos taahtuu budjettisuoran kulmakertoimen, eli hintasuhteen mukaan AKTIVOIVA TEHTÄVÄ Osoitimme, että x x =. Pystyisitkö osoittamaan samaa eriaate derivaatoilla, hyödyntäen budjettirajoitemuotoa x m x =?
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 7.3 Budjettisuoran muutokset Kun hinnat tai tulo muuttuvat, muuttuu myös budjettijoukko, eli niiden hyödykekorien joukko, johon kuluttajalla on varaa. Tarkastellaan kumaakin muutosta (i) Tulojen muutos Olkoon kuluttajan tulojen lisäys summa t, joten budjettisuora on x + x = m + t (4) Merkitään m = m + t ' ja ratkaistaan leikkausisteet: Kuva.3 Tulojen m lisääntyminen ja budjettisuora TS. Budjettisuora siirtyy ulosäin osoittaen, että kuluttajalla on varaa enemään, mutta kulmakerroin säilyy ennallaan. (ii) Hinnan muutos Olkoon hinta vakio, mutta hinta nousee; merk., jolloin budjettisuora on x + x = m (5)
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 8 ja x m x = (6) Näemme siis Kuva.4 Budjettisuora ja hinnan muutos kun > AKTIVOIVA TEHTÄVÄ 3 Oletetaan nyt, että Marin tulo kasvaa ja hänellä on 0. Hyödyke maksaa edelleen 40 euroa er yksikkö (konserttiliu) ja hyödyke maksaa 0 euroa er yksikkö (elokuvaliu). Miten muuttuu budjettirajoite? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Muista merkitä leikkausisteet akseleihin.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 9 Kuva.5 Entä jos tulot ovat edelleen 80 euroa, mutta elokuvaliun hinta laskee ja on 8 euroa? Kirjoita budjettirajoitus ja iirrä budjettisuora. Kuva.6
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 0 Erikoistaaus: Entä jos molemmat hinnat muuttuvat yhtä aljon? olkoon hinnan muutos t, (t >, jos hinnat nousevat, t <, jos hinnat laskevat) m budjettisuora: t x t x = m x + x = + t johtoäätös: hintojen kertominen luvulla on sama kuin tulojen jakaminen samalla luvulla Kysymys: minkä tulkinnan voit antaa taauksille t > ja t <?.4 Budjettisuora & verotus, tukiaiset ja määrärajoitteet Julkisen vallan olitiikka vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihimme ja budjettirajoitukseemme. Varian käyttää kirjassaan eräitä erusveroja: a) yksikkövero (quantity tax): kuluttaja maksaa summan t jokaisesta ostamastaan hyödykkeestä b) ad valorem veron (value tax): kuluttaja maksaa veroa rosenttimäärän τ mukaan ostamansa tavaran arvosta. c) kertasummavero T: kuluttaja maksaa vakiosumman veroa riiumatta siitä, miten ostaa hyödykkeitä Veron sijaan vastaavat tukiaiset: Oitun testausta. Ratkaise budjettisuora ja iirrä sen kuvaaja, kun hyödykkeiden hinnat ovat = 4 ja = 6 ja m = 4.. Valtio asettaa yksikköveron t hyödykkeelle ja yksikkötukiaisen s hyödykkeelle ja maksaa tulonsiirtona kertasummatukiaisen S a) kirjoita budjettirajoitus yleisessä muodossa b) ratkaise ja iirrä kuvaaja tehtävän. Taauksessa, kun t =, s = ja S = 4.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 Luku 3 Kuluttajan referenssit Lue muistiinanojen ja kurssikirjan lisäksi Juhana Vartiaisen luennon alaluvu Rationaalisen valinnan teorian erusteet saatavilla osoitteella htt://www.valt.helsinki.fi/sosio/oiskelu/kurssit/tyt/luento0.htm (haettu 7..009) Budjettirajoite kertoi millaisiin kulutuskoreihin kuluttajalla on varaa. Jotta tietäisimme, minkä kuluttaja valitsee vaihtoehtoisista koreista, meidän on kuvattava, kuinka kuluttaja arvostaa erilaisia kulutuskoreja. Tämä arvostuksen kuvaus tehdään ns. referenssirelaation ja referenssejä koskevien aksioomien avulla. 3. Kuluttajan referenssit Tarkastellaan kahta vaihtoehtoista kulutuskoria, jotka muodostuvat eri määristä hyödykkeitä ja : X = { x, x } versus Y = { y, y } Kun kuluttaja katsoo, että a) kulutuskori { x,x } on aremi kuin kori { y, y } kuluttaja aidosti referoi { x, x }:tä { y, y } Symboli aidosti referoinnille on f, eli { x, x } f { y y },, niin sanomme, että :een nähden. b) kulutuskori { x,x } on yhtä hyvä kuin kori { y, y } kuluttaja on indifferentti { x, x }:n { y, y } Symboli indifferenssille on, eli { x, x } { y, y } :n välillä., niin sanomme, että c) kulutuskori { x,x } on aremi tai ainakin yhtä hyvä kuin kori { y, y } sanomme, että kuluttaja heikosti referoi { x, x }:tä koriin { y, y } Symboli heikosti referoinnille on f, eli { x, x } f { y, y }, niin :een nähden.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 3. Preferenssejä koskevat oletukset Preferenssejä koskevilla oletuksilla yrimme turvaamaan, että kuluttajan valinnat ovat johdonmukaisia (rationaalisia). Oletukset ovat aksioomatyyisiä Ensimmäiset kaksi aksioomaa määrittävät ns. heikon taloudellisen rationaalisuuden A Täydellisyys (kaikkia voidaan verrata, ts. on osattava verrata relevantteja vaihtoehtoja) Kaikille kulutuskoreille X = { x, x } ja Y = { y, y } ätee, että joko X f Y, tai Yf X tai molemmat, jolloin X Y. Toisin sanoen jokaista kahta koria voidaan verrata toisiinsa ja joko todeta toinen aremmaksi tai molemmat yhtä hyviksi. A Transitiivisuus (johdonmukaisuus) Kaikille kulutuskoreille X, Y, Z ätee, että jos X f Y ja Y f Z, niin X f Z. Huom. heikko taloudellinen rationaalisuus vaatii ainoastaan, että kuluttajat ystyvät jäsentämään kulutusvalintoja vaihtoehtoisiin asiantiloihin (hyödykekoreihin), ja kykenevät asettamaan nämä vaihtoehtoiset tilat (hyödykekorit) referenssijärjestykseen johdonmukaisesti. Aksioomat A ja A ovat rationaalisen valinnan teorian, RVT, ohja. Kun täydellisyys ja transitiivisuus oletuksiin lisätään seuraavat kaksi aksioomaa, saadaan ns. vahva taloudellinen rationaalisuus, eli ns. hyvin käyttäytyvät referenssit. A3 (Aito, vahva) Monotonisuus (enemmän on aremi) Kaikille kulutuskoreille X ja Y ätee, että jos Y sisältää molemia hyödykkeitä ainakin yhtä aljon ja toista enemmän kuin X, niin Yf X. ( > sykologinen oletus: nonsatiation). Tärkeä ja rajoittava oletus. Sen mukaan aina halutaan lisää. Toisinaan sanotaan, että tämä on kaitalistinen itsekkyysoletus A4 (Aito, vahva) Konveksisuus (keskiarvoja referoidaan ääriäihin) Ne kulutuskorit, joita referoidaan heikosti suhteessa hyödykekoriin X muodostavat konveksin joukon. Konveksisuus ja keskiarvojen referoiminen määritetään teknisesti näin: o Olkoon 0 < t <. o Jos X Y, eli { x, x } { y, y }, niin tällöin konveksisuus imlikoi, että ( tx + ( t) y ), tx + ( t) y f x x { } { }, aksiooma (myös. aksiomi) on erusoletus, jonka aikkansaitävyys on ilmeinen.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 3 AKTIVOIVA TEHTÄVÄ 3. Konveksisuus Olkoon kulutuskorit X = { x }, x = {5, } ja Y = { y }, y = {,5 } ja t = 0,5. Muistaen että keskimääräinen kori lasketaan {( tx ( t) y ), tx + ( t y } laske annetulla datalla keskimääräinen kori. +, ) Indifferenssikäyrät Kun kaikki yllä mainitut aksioomat ovat voimassa, voimme kuvata referenssejä indifferenssikäyrien avulla. Indifferenssikäyrä on niiden isteiden ura, jotka ovat keskenään yhtä hyviä. Kuva 3.. Indifferenssikäyrien kulmakerroin. Preferenssiaksioomat imlikoivat indifferenssikäyrien suhteen seuraavat seikat täydellisyys: kaikki hyödykeavaruuden isteet kuuluvat johonkin indifferenssikäyrään transitiivisuus: indifferenssikäyrät eivät leikkaa, monotonisuus: indifferenssikäyrät ovat laskevia, eli niillä on negatiivinen kulmakerroin, konveksisuus: indifferenssikäyrät ovat tasaisesti kaartuvia, joten kuluttajan valinta on yksikäsitteinen, ts. vain yksi kori on otimaalinen.
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 4 Aktivoiva tehtävä 3.: osoita, että indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan, hyödyntäen tarvittaessa aksioomia A A4 ja kuvaajan avulla Kuva 3.5 Indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan Todistus:
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 5 Alla esimerkki konkaaveista referensseistä, jotka konveksisuus sulkee ois (katso myös Varian luku 3 kuva 3.0) Konkaavi referenssit x y z aremi kuluttaja referoi ääriäät x ja y keskiarvokoriin z x y Kuva 3.4 Konkaavi referenssit
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 6 3.3 Esimerkkejä ei hyvin käyttäytyvistä indifferenssikäyristä Täydelliset substituutit: Kaksi hyödykettä ovat kulutuksessa täydellisiä substituutteja, jos kuluttuja on valmis korvaamaan toista hyödykettä toisella jossain vakiosuhteessa indifferenssikäyrät ovat suoria viivoja, joiden kulmakerroin on vakio. Kuva 3.6. Täydelliset substituutit Täydelliset komlementit: Kaksi hyödykettä ovat kulutuksessa täydellisiä komlementteja, jos kuluttaja käyttää niitä jossain vakiosuhteessa indifferenssikäyrät ovat L kirjaimen muotoisia Kuva 3.7 Täydelliset komlementit
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 7 Neutraali hyödyke: Hyödyke on neutraali, jos kuluttaja ei halua sitä lainkaan indifferenssikäyrät ovat ystysuoria viivoja Kuva 3.8. Neutraalihyödyke Haitake: hyödyke, josta kuluttaja ei lainkaan idä (laskee hyvinvointia) indifferenssikäyrien kulmakerroin onkin nyt ositiivinen, jos toinen hyödyke on tavallinen. Kuva 3.9. Haitake
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 8 Tyydytys eli saturaatio kun on olemassa tasan yksi hyödykekori, jota kuluttaja itää arhaana indifferenssikäyrät ovat ellisejä Kuva 3.0 Saturaatio Aktivoiva tehtävä 3.3. Anna esimerkkejä seuraavaista hyödykkeistä/tilanteista. Täydelliset substituutit. Täydelliset komlementit 3. Neutraalihyödyke 4. Haitake 5. Saturaatio
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 9 3.4 Hyvin käyttäytyvät referenssit ja rajasubstituutiosuhde Hyvin käyttäytyviä indifferenssikäyriä luonnehditaan tyyillisesti termillä: rajasubstituutiosuhde, englanniksi marginal rate of substitution, MRS. Rajasubstituutiosuhde, MRS, kuvaa sitä, missä suhteessa kuluttaja on valmis luoumaan toisesta hyödykkeestä, kun saa toista korvaukseksi, eli jos merkitsemme deltalla marginaalisen ientä muutosta kummassakin hyödykkeessä, niin MRS = x x Kuva 3. Rajasubstituutiosuhde (MRS marginal rate of substitution) MRS:lle ätee, että se on vähenevä, eli annetulla korvauksella kuluttaja on halukas luoumaan yhä vähäisemmästä määrästä toista hyödykettä. Tämä ilmenee indifferenssikäyrien kaarevuutena.