Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041.

Samankaltaiset tiedostot
Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus ).

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakennustapaohje

RAKENTAMISTAPAOHJE

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

RAKENTAMISTAPAOHJEET

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja


Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

JUNKKARI, Maarainpolku

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio:

SASTAMALAN KAUPUNKI 1/3 RANTA-KUKKURIN ASEMAKAAVA LIITE 3 RAKENTAMISTAPAOHJE 16.2.2015, tark. 3.6.2015 1. OHJEEN TARKOITUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041. Rakentamistapaohje on tarkoitettu rakennusten ja piha-alueiden suunnittelun perustaksi. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti sopusointuinen ja rakentamistavaltaan kortteleittain yhtenäinen, viihtyisä ja toimiva alue. Rakentamistapaohjeen tarkoitus on antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet tukevat ja täsmentävät asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Koko aluetta koskevien ohjeiden lisäksi ohjeet jakautuvat korttelialueittain: Korttelialueet 1-3 Korttelialue 4 Korttelialue 5 Korttelialue 6 Kaavaehdotus 16.2.2015, tark. 3.6.2015

Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 2/3 LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2. OHJEET Alue on maastonmuodoiltaan erittäin vaihtelevaa. Lakialueet ovat noin korkeudella +81-84 mpy (merenpinnan ylin korkeusasema), korttelien alimmat maastonkohdat tasolla +72 mpy. Alueen maastollisesti alavin kohta on alueen eteläosassa Tampereentien varressa. Alueen keskiosissa kallio on lähellä maanpintaa. Alueella on suuria siirtolohkareita ja avokallioita, joista edustavimmat on merkitty kaavakartalla säilytettäviksi. Alueet tonttien ja katualueiden ulkopuolella jyrkkine ja metsäisine rinteineen säilytetään maisemallisesti muuttumattomina. Alue muodostuu erillispientalojen ja asuinpientalojen kortteliryhmistä ja niiden lomaan sijoittuvista lähivirkistysalueista. Korttelialueet on pyritty sijoittamaan alueelle mahdollisimman tiiviisti suhteellisen pienikokoisina tontteina, sijoittuen rakentamisen kannalta edullisille lakialueille. Asemakaavamääräysten antamat lähtökohdat Alueelle muodostuu asemakaavalla 16 erillispientalon tonttia (AO) ja kaksi asuinpientalojen tonttia (AP). Erillispientalotontille saa rakentaa enintään kaksiasuntoisen pientalon. Tontit sijoittuvat korttelialueisiin 1-3 ja 5. Asuinpientalotontit sijoittuvat Tampereentien varrelle ja alueen pohjoisosaan (korttelialueet 4 ja 6). Korttelialueelle saa rakentaa asuinpientaloja, rivitaloja tai paritaloja, jotka voivat olla kytkettyjä toisiinsa esimerkiksi katoksin. Rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuusluvulla e (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan), joka sisältää asuinrakennuksen ja talousrakennusten rakennusoikeudet. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on 0,25. Tonttien koko vaihtelee 970-1350 m² välillä. Enimmäisrakennusoikeuden määrä on siten noin 240-330 kerrosneliömetriä. Asuinpientalotonttien tehokkuusluvut ovat 0,20 ja 0,30. Rakennusten sijainti ja maastoon sovittaminen Rakennusten ja rakennelmien sijoittelussa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen vaihtelevat maastonmuodot. Suuria maastoleikkauksia tulee välttää. Mahdolliset täytöt tehdään niin, että tontin rajalle ei synny pengerrystä. Viereisten tonttien pihakorkeudet tulee sovittaa keskenään. Tarvittaessa pihan korkeustasoeroja hoidetaan maastoon sovitetuilla tukimuureilla. Uudet pientalot sovitetaan maisemaan. Rakennukset ja piha-alueiden korkeusasemat sovitetaan yhteen kadun ja muiden yleisten alueiden korkeusasemien kanssa. Sokkelit pyritään porrastamaan niin, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä yhtä metriä. Kaavakartalla on osoitettu asuinrakennusten ohjeellinen sijainti. Talousrakennukset tulee sijoittaa siten että ne ovat alisteisia päärakennuksille ja muodostavat viihtyisää pihatilaa.

Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 3/3 Hulevesi Asuinrakennukset sijoitetaan rakennusalojen sisäpuolella vähintään 4m päähän tontin rajoista. Talousrakennuksen voi erityisistä syistä ja naapurin suostumuksella rakentaa lähemmäksi kuin 4 m naapurin rajasta huolehtien tällöin riittävästä paloeristyksestä. Rakennukset tulee sijoittaa tontille niin, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa. Hyvä katukuva edellyttää pääsisäänkäynnin, sisääntulopihan ja tonttiliittymän sijoittamista siten, etteivät esim. roskasäiliöt ja autotallien ovet hallitse liiaksi katukuvaa. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti ennen rakennusluvan hakemista. Maaperätutkimus/perustamistapaselvitys voidaan tehdä tarvittaessa myös tonteille yhteisesti. Hulevesien minimoimiseksi tonteilla tulee olla mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä, kasvillisuuden peittämiä alueita, jotka mahdollistavat sadevesien imeytymisen. Vettä läpäiseviä pinnoitteita tulisi käyttää myös pysäköintipaikoilla. Kerrosluku Kerrosluku Iu2/3 tarkoittaa, että 2/3 rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi ullakon tasolla. Kerroslukumääräyksen ollessa Iu2/3 ullakon tasolle rakentamiseksi tulkitaan ensimmäisen kerroksen yläpuoliseen kerrokseen rakentaminen, vaikka kyseinen kerros ei täyttäisikään rakennusmääräyskokoelman ullakolle asettamaa määritelmää. Kerrosluku 2/3rII tarkoittaa, että 2/3 rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rinteeseen sijoittuvassa ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Korttelialueella 4 rakennusten pihan puoleisen julkisivun enimmäiskorkeus ei saa ylittää neljää metriä. Määräyksellä pyritään siihen, etteivät rakennukset nouse liian korkeiksi ja hallitseviksi maisemassa. Alempana maastossa sijaitsevien erillispientalotonttien (korttelialueet 1-3) suurin sallittu kerrosluku on II. Jotta tonteille jäisi riittävästi piha- ja oleskelutilaa ja jotta alue toteutuisi yleisilmeeltään mahdollisimman yhtenäisenä, yksikerroksia asuinrakennuksia ei tule rakentaa erillispientalokortteleihin. Asuinpientalojen korttelialueella 6 kerrosluku on II. Iu2/3 II 2/3rII 2/3rII

Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 4/3 Materiaalit ja väritys Kattomuoto ja kaltevuus Piha-alueet ja aitaaminen Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu puu tai rappaus / slammaus. Julkisivun päämateriaalin tulee olla kortteleittain yhtenäinen. Lakialueilla olevat erillispientalojen ja asuinpientalojen tontit sijoittuvat maastossa korkeammalle ja maisemallisesti näkyvämmälle paikalle kuin Tampereentien varressa sijaitsevat tontit. Näillä korttelialueilla (4 ja 5) rakennusten ulkoväritystä on ohjattu tarkemmin. Rakennusten ulkovärityksen tulee olla tumma korttelialueilla 4 ja 5. Julkisivuissa suositellaan käytettäväksi murrettuja värisävyjä. Mitä puhtaampi värisävy on, sitä tummempi sen tulee olla. Talousrakennuksen julkisivumateriaali ja väri mukautuvat päärakennuksen materiaaliin ja väriin. Katteen värin tulee olla tumma, kuten tumma ruskea, harmaa tai musta. Talousrakennuksen katon materiaali ja väritys vastaa asuinrakennuksen katetta. Suunniteltaessa rakentamista tulee huomio kiinnittää kaavamääräyksissä mainittujen seikkojen lisäksi rakentamistavan yhtenäisyyteen siten, että katunäkymä muodostuu miellyttäväksi. Julkisivujen muotokielessä tulee suosia selkeitä yksinkertaisia muotoja. Julkisivun tulee olla ilmeeltään yksiaineinen, ja julkisivupinnoissa tulisi välttää eri materiaalien yhdistelmiä. Huomiota tulee kiinnittää rakennusmuodon ja julkisivujen lisäksi myös kattomuotoon ja kaltevuuteen. Rakennusten tulee noudattaa kortteleittain kattomuodoltaan ja kaltevuudeltaan yhtenäistä linjaa. Kattomuodon tulee olla harjakatto (satulakatto), pulpettikatto tai eritasolapekatto. Auma- tai mansardikattoa ei sallita. Räystäiden tulee olla ohuet ja koteloimattomat. AO-korttelialueilla kaksilappeisen katon kaltevuuden tulee olla 1:1,5 1:2 ja APkorttelialueilla 1:1,5-1:3. Yksilappeisen pulpettikaton kaltevuus voi olla loivempi. Kuistien ja terassien tms. sekä talousrakennusten kattokaltevuus voi olla loivempi kuin asuinrakennuksen. Sisääntulopihojen päällysteeksi soveltuu parhaiten sora, reikäkiveys, laatoitus tai muu vettä läpäisevä pinnoite. Asfalttipintaa ei suositella käytettäväksi. Rakentamatta jäävät rakennuspaikan osat on säilytettävä luonnonmukaisena tai istutettava sekä hoidettava. Alueen luontaista puustoa tulee säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Pihojen suojaisuutta voidaan tukea seinämillä, aidoilla, katoksilla ja istutuksilla. Katutilaa on mahdollista rajata ja aikaansaada alueellista yhtenäisyyttä rakentamalla pihakadun puolelle yhtenäistä linjaa noudattavia ja materiaaliltaan yhtenäisiä elementtejä. Katuun rajautuvat tontinrajat voidaan rajata kivirakenteella jatkaen katurakentamisen yhteydessä pengerrettyjen tai kallioleikattujen kadunreunojen ilmettä. Autotalli-

Korttelialue 4 Korttelialueet 1-3 Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 5/3 tai muut piharakennukset voidaan mahdollisuuksien mukaan upottaa osaksi rinnettä niillä tonteilla, joilla maastonmuodot ovat jyrkät. Tonttien aitaukset etenkin kadun puolelle tulee tehdä pääosin istutuksin. Jos tonttien välillä käytetään rakennettuja aitoja, tulee niiden olla puisia ja niiden tulee sopeutua väriltään ympäristön ja rakennusten väriin. Aidat tulee liittää luontevasti pihan kevyisiin rakennelmiin kuten jätekatokseen. Rakenteellisten aitojen enimmäiskorkeus on 1,2 m. Jätesäiliö tulee sijoittaa niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa. Korttelialuekohtaiset ohjeet Erillispientalotontit sijoittuvat alueen sisääntulokadun, Maitokallionkadun varrelle ja muodostavat ns. portin asuinalueelle. Alueen korkeustasot ovat välillä +76 - +78 mpy. Maitokallionkadun katukuvan yhtenäisyyden vuoksi asuinrakennusten tulee sijoittua pääty kadulle päin ja niiden pääharjansuunnan tulee olla sama. Rakennusten kadun puoleiset sivut suositellaan rakentamaan samaan linjaan. Tontit sijaitsevat alavalla kohdalla maastossa. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kerrosluku: II Tehokkuus: e=0,25 Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:2 Asuinpientalokortteli sijoittuu Patakallionkadun päähän alueen pohjoisosaan. Korttelin korkeustasot ovat välillä +71 +78 mpy. Alueelle voidaan sijoittaa yhtiömuotoista asuinrakentamista. Rakennusten ulkoasuun ja yhtenäiseen ilmeeseen tulee näkyvällä paikalla kiinnittää erityistä huomiota. Asuntojen välissä tulee olla näkemäaukkoja ympäröivään luontoon. Rakennukset tulee sijoittaa ja suunnitella siten, että vältytään voimakkaalta maaston muokkaamiselta. Alueella on siirtolohkareita (s-3), jotka tulee säilyttää. Rakennusalan ulkopuolelle jäävä rinne (s-4) tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Kerrosluku: 2/3 r II Tehokkuus: e=0,20 Julkisivun enimmäiskorkeus: 4 m Ulkoväritys: tumma Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:3

Korttelialue 6 Korttelialue 5 Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 6/3 Korttelialue sijoittuu lakialueelle, jonka korkeustasot ovat välillä +78 - +84 mpy. Pinnanmuodonvaihtelut ovat voimakkaita, joten rakennukset tulee sijoittaa ja suunnitella siten, että vältytään voimakkaalta maaston muokkaamiselta. Alueella olevat siirtolohkareet ja avokalliot (s-3) tulee säilyttää. Tontit sijoittuvat kahden kumpareen ympärille, jotka jakavat pitkän alueen visuaalisesti kahteen kokonaisuuteen. Rakennusten ulkoasuun ja aluekokonaisuuksien yhtenäiseen ilmeeseen tulee näkyvällä paikalla kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin pohjoispäässä rakentaminen ohjataan lakialueen rinteeseen, ja osan kerrosalasta voi sijoittaa rinteeseen rajautuvaan alempaan kerrokseen. Muulla osalla korttelia osan kerrosalasta voi sijoittaa ullakkokerrokseen. Kerrosluku: I u 2/3 / 2/3rII Tehokkuus: e=0,25 Ulkoväritys: tumma Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:2 Asuinpientalojen korttelialue sijoittuu Tampereentien edustalle. Korttelialueen korkeustasot ovat välillä +73 - +77 mpy. Alueelle voidaan sijoittaa yhtiömuotoista asuinrakentamista. Pinnamuotojen vaihtelu on voimakasta, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun. Rakennukset tulee sijoittaa tontille niin, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa. Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa olla enintään 20 m. Etenkin rakennusten Tampereentien puoleisen julkisivun tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Kerrosluku: II Tehokkuus: e=0,3 Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:3