Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Kuntakokeiluun hakee Kuopion kaupunki. Siilinjärjen halukkuutta osallistumiseen on kysytty, mutta vastausta ei ole vielä saatu. Kokeiluaikana Maaninka liittyy Kuopioon (1.1.2015). 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Kuopion kaupunki 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Sähköposti: markku.tervahauta(at)kuopio.fi Osoite:Tulliportinkatu 31, 70110 Kuopio Varalla: Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Sähköposti: pekka.vahakangas(at)kuopio.fi Osoite: Tulliportinkatu 31, 70110 Kuopio 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Sirpa Lätti-Hyvönen 044 7182 132 sirpa.latti-hyvo nen@kuopio.fi PL 1097 70111 Kuopio Kuopion kaupunki Talous- ja strategiapalvel u 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:
6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? 7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Kuopiossa on vuoden 2011 alussa otettu käyttöön palvelualueorganisaatio, joka on prosessilähtöinen linjaorganisaatio. Palvelualueet ovat: Kasvun ja oppimisen palvelualue /kasvun ja oppimisen lautakunta
Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue /hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Perusturvan palvelualue/ perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Terveyden huollon palvelualue / perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kaupunkiympäristön palvelualue /kaupunkirakennelautakunta, joka on ns. päälautakunta. Li-säksi alueellisia lautakuntia Kaupunginhallituksen alaisia palvelualueita ovat Vetovoimaisuuden palvelualue ja Konsernipalvelu, joita johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualueita johtavat palvelualuejohtajat siten, että perusturvan palvelualuetta ja terveydenhuollon palvelualuetta johtaa sama palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, kasvun ja oppimisen palvelualuetta sekä hyvinvoinnin palvelualuetta palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas ja kaupunkiympäristön palvelualuetta palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen. Palvelualueet jakautuvat vastuualueisiin (=avainprosesseihin), joita johtavat asiakkuusjohtajat. Palvelualueiden poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveyden ja hyvinvoinnin johtamista koordinoi kaupunkitasoinen hyvinvointiryhmä, jota johtaa vuorovuosin palvelualuejohtajat Tervahauta ja Vähäkangas. 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Vuonna 2011 toteutetun palvelualueuudistuksen yhteydessä palveluja organisoitiin asiakaslähtöisesti ja keskeisenä tavoitteena oli parantaa sektorien välistä yhteistyötä ja painottaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Palvelualueuudistus toteutettiin lähtien asiakkaiden prosessien kuvauksesta ja palvelujen organisointi toteutettiin mahdollisimman hyvin prosessien mukaisesti. Palvelualueuudistusta ja sen tavoitteena ollutta palvelutapojen uudistumista on vuosittain seurattu henkilöstökyselyin. Voimistuvien tuottavuustavoitteiden sekä käytännön työssä ja johtamisessa on todettujen kehittämistarpeiden vuoksi vuoden 2013 lopulla on käynnistettiin tehdyn uudistuksen jatkokehittäminen. Jatkokehittämisen lähtökohtana on edelleen kehittää asiakaslähtöisyyttä, mutta myös tehostaa palveluja ja ennen kaikkea niiden vaikuttavuutta. Merkittävimmät kehittämiskohteet ovat lasten ja nuorten tukea koskevat palvelut sekä aikuisten pärjäämisen palvelut, mutta myös muita palveluprosesseja tarkastellaan. Moniammatillista työtä ja toimintatapaa on kehitetty myös monissa kehittämishankkeissa, kuten esimerkiksi LapsiKuopio- hankkeessa, vanhuspalvelujen VAMU (=varhainen mukaantulo) hankkeeessa, TerveKuopio kioski hankkeessa sekä työllistämishankkeissa (Kuopio pilotti). Kaikkien näiden hankkeiden keskeinen tavoite on ollut kehittää varhaisen puuttumisen malleja, ennaltaehkäiseviä työtapoja ja matalan kynnyksen palveluja. 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - 1) AIKUISTEN PÄRJÄÄMISEN TUKI: Tavoite ja kehittämiskohde: Aikuisen pärjäämisen tuki osiossa kehittämistyön keskiössä ovat siiloutuneen palvelurakenteen ja niihin liittyvien toiminta- ja palvelumallien uudistaminen monitoimijuuden ja moniammatillisten tiimityön mallien kautta. Kehittämisen kohteita ovat mm. alkuvaiheen asiakasohjauksen ja nopean alkutilanteen arvioinnin järjestäminen keskeisten toimijoiden yhteistyönä (ns. front office palvelu), ennaltaehkäisevien ja itsehoitopalvelujen yhteistoiminnallinen järjestäminen, asiakkaiden palveluprosessien hallittu koordinaatio ja prosessivastuullisen toimintatapa sekä sote-palvelujen suurkuluttajien palveluyhteistyö. Organisointi ja aikataulu: Kehitysprojektille on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä, jota johtaa aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö, Pirjo Oksanen. Kehitysprojektista on laadittu tarkempi suunnitelma.
Projektin selvitystyö valmistuu keväällä 2014 ja tarkentuu siten, että toteutuspäätökset organisointi ja työnjohdollisista muutoksista voidaan tehdä syksyllä 2014. Tavoitteena on käynnistää uuden toimintamallin toimeenpano loppuvuodesta 2014, jolloin vuonna 2015 voidaan tehdä jo seurantaa ja mahdollisesti korjaavia toimenpiteitä. Osallistava sosiaaliturva - uudet mallit Aikuisten pärjäämisen tuen palvelukokonaisuuteen liittyy Itä-Suomen yliopiston, Diakoniammattikoulun ja Itä-Suomen suurimpien kaupunkien (Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) aloite laajan osallisuutta edistävän ohjelman rakentamiseksi EU:n rakennerahasto-ohjelmaan. Suomessa tarvitaan uusia politiikkaratkaisuja osallisuuden edistämiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Parhaillaan valmisteltavana olevat osallistava sosiaaliturva ja muut rakenneuudistuspaketin sosiaalipoliittiset osat tukevat näiden tavoitteiden edistämistä kehittämällä uusia toimintamalleja ja rakentamalla tehokkaampia organisaatiomalleja. 2) LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN (PÄRJÄÄMISEN TUKI) PALVELUT: Tavoite ja kehittämiskohde: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta on suunniteltu palveluiden integrointia ja palvelujen uutta järjestämisen mallia, jossa tavoitteena olisi palveluiden järjestäminen siten, että ne muodostavat kuntalaisille selkeämmin hahmotettavan ja toimivamman kokonaisuuden. Tulevan organisaatiorakenteen perustana tulisi olemaan ns. tiimiorganisaation malli, joka rakentuisi moniammatillisista tiimeistä eri ikäkausien mukaisesti, alle kouluikäisten, kouluikäisten ja nuorten ikäryhmittäin. Tämän rakenteen yksi ydinedellytys olisi tiedonkulun saumattomuus. Moniammatilliset tiimit muodostuisivat eri ammattiryhmien edustajista, jotka tulevat kouluorganisaatiosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tällä hetkellä tietosuojasäädökset ja erilaiset asiakastietojärjestelmät monimutkaistavat moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyön lähtökohtana on myös saada asiakkaan arkea lähellä oleva ennaltaehkäisevä/varhainen tuki kuntoon, jotta saamme vähennettyä ns. korjaavia toimia. Tavoitteena on siis saada säästöjä korjaavista erityispalveluista eli lastensuojelun kuluista ja erikoissairaanhoidon kuluista. Tämä edellyttää uusia toimintamalleja ja uudenlaista organisoitumista varhaista tukea tarjoavien palveluiden ja lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena on siis integroida näitä palveluita yhteen ja mikäli lainsäädännöllisistä tekijöistä tulee tähän esteitä, niin niihin voitaisiin kokeiluhankkeen kautta etsiä helpotuksia. Organisointi ja aikataulu: Kehittämisprojektille on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä, jota johtaa kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi. Kehittämisprojektista on tarkempi työsuunnitelma. Tavoitteena on saada uuden toimintamallin suunnittelu valmiiksi keväällä 2014 siten, että toteuttamispäätökset voidaan tehdä syksyllä ja toimintamallin käyttöönotto käynnistää viimeistään alkuvuonna 2015. 3)PALVELUINTEGRAATTORI TOIMINTAMALLI Toimintamallin tavoitteena on hakea uutta mallia tuottaa alueellisia palveluja kuntarakenteen muutoksen tuomissa entisissä kuntakeskuksissa ja mahdollisesti myös kantakaupungin alueella. Kyseessä on eräänlainen palvelujen hybridimalli, jossa julkinen sektori, kolmas sektorin ja yritykset toimivat palvelujen tuottajana palvelualustalla, jossa kolmas sektori tai yritys tarjoaa fasiliteettien lisäksi kokonaiskoordinaation. ja kytkee kansalaiset voimavarana palveluihin. Maaseutumaisilla alueilla kansalaisten oma aktiivisuus ja osallisuus on yleisempää kuin taajama-alueella. Toimintamallia voitaisiin testata Nilsiän kaupunginosassa, jossa uudenlaista palvelukokonaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnitellaan, koska nykyinen terveyskeskus vuodeosastoineen joudutaan korvaamaan uustai korjausinvestoinnilla. Toimintamallin testaaminen ei kuitenkaan edellytä investoinnin valmistumista, vaan
voitaisiin tehdä nykyisissä tiloissa. Kehittämisprojektille ei ole vielä asetettu vastuullista vetäjää eikä työryhmää, mutta palvelukokonaisuutta on rakennettu investointihankkeen tarvesuunnittelun ja hankesuunnittelun yhteydessä. Aikataulullisesti toimintamallin suunnitteluun on valmius vuoden 2014 aikana ja toimintamallin kokeilu voitaisiin aloittaan vuonna 2015. 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - AIKUISTEN PÄRJÄÄMISEN TUKI: Aikuisen pärjäämisen tuen palveluihin ollaan parhaillaan kehittämässä uudenlaista asiakaskorttia, jonka avulla pystytään todentamaan asiakkaiden tilanteissa ja toimintakyvyn eri osa-alueilla tapahtuneet muutokset. Asiakaskorttiin liittyvä sisällöllisen määrittelyn ensimmäinen vaihe testauksineen on ohi ja parhaillaan valmistellaan teknisen sovelluksen protomalleja. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT: Indikaattoreita kehitetään palvelukokonaisuuden suunnittelun yhteydessä. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - AIKUISTEN PÄRJÄÄMISEN TUKI: Aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö, kehittämisryhmän pj. Pirjo Oksanen LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT: Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi PALVELUINTEGRAATTORI TOIMINTAMALLI: Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)
15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan?
23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? - Kokeilun toimintamallin toivoisimme Kuopiossa kohdistuvan ensisijaisesti nyt kehitettävänä oleviin palvelukokonaisuuksiin: lasten ja nuorten pärjäämisen tuenpalveluihin sekä aikuisten pärjäämisen tuen palveluihin. Aikuisen pärjäämisen tuen palveluihin ollaan parhaillaan kehittämässä uudenlaista asiakaskorttia, jonka avulla
pystytään todentamaan asiakkaiden tilanteissa ja toimintakyvyn eri osa-alueilla tapahtuneet muutokset. Asiakaskorttiin liittyvä sisällöllisen määrittelyn ensimmäinen vaihe testauksineen on ohi ja parhaillaan valmistellaan teknisen sovelluksen protomalleja. Samanaikaisesti on käynnissä myös tuottavuus ja vaikuttavuusmittareiden kehittäminen sosiaalisen ja työllistymisen tuen palvelujen osalta. 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Sekä aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa että lasten ja nuorten palveluissa voisi ottaa käyttöön uusia mittareita, kehittää omavalvontaa ja rakentaa kehittämiskumppanuutta AVIn kanssa. 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - samat kuin kohdassa 5.6. 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:
34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Kuopiossa kaupunki ja Kela tekevät kiinteää yhteistyötä työvoimanpalvelukeskuksessa. Lisäksi Kuopion kaupunki on ollut pilotoimassa Kelan työkykyneuvonnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Viime vuoden aikana on neuvoteltu palveluyhteistyöstä yhteispalvelupisteisiin liittyen sekä kaupungin ja Kelan yhteistyömahdollisuuksista toimeentulotuen ratkaisutyön tiimoilta. Viimeksi mainittu todettiin nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdottomaksi järjestää. 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kokeilussa siirretään toimeentulotuen perusosan myöntämiseen liittyvät tehtävät Kelalle. Kunnalle jää edelleen täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotuen myöntämiseen liittyvät tehtävät sekä aikuissosiaalityö. Kokeilussa luodaan em. toimintakokonaisuuden hoitamiseen tarvittavat yhteistyömallit mm. aikuissosiaalityön toteuttamiseksi. 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Toimeentulotukeen liittyen seurataan hakemusten ja asiakkuuksien määrän kehitystä, hakemusten käsittelyaikoja sekä kustannuskehitystä ja henkilöresurssien käyttöä 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Palveluesimies Niina Koponen / aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Kuopiossa on kehitetty nuorille suunnattuja työllistymistä edistäviä palveluja kuten nuorten starttipajatoimintaa, aktivoivaa työtoimintaa ja työpajatoimintaa jo vuosien ajan. Palvelutarjonta vastaa nykyisellään kysyntää Kuopiossa. Nilsiässä palveluihin on resurssoitu merkittävästi tälle vuodelle. Kuopion kaupungin, ammatillisten oppilaitosten ja TE-toimiston yhteistyö on tiivistä. Nuoten ongelmiin puuttumisen keinoja on vahvistettu ja kehitetty edelleen mm. etsivää nuorisotyötä. Palveluvalikoimaa kehitetään nuorta kuunnellen yhdessä kumppanitoimijoiden kuten oppilaitosten, TE-toimiston, Ely-keskuksen, Savon oppisopimuskeskuksen ja palvelujen tuottajien kuten Kevama Oy, Tukeva työvalmennussäätiö sekä AmaveK ry:n kanssa. Nuorisotakuuta koordinoivaksi toimijaverkostoksi on vakiintunut Kuopion kaupungin käynnistämänä Nuorten monialaisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkosto. Siinä ovat edustettuina edellä mainittujen tahojen lisäksi myös Nuorten Palvelu ja Pohjois-Savon poliisilaitos. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Nuorisotakuun toteuttaminen liittyy olennaisesti lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Nuorten palveluihin on suunniteltu uutta tiimimallia, jossa ydin muodostuisi oppilaitosten, nuorisotoimen ja opiskelijahuollon ympärille. Samoin palvelujen kokoamista yhden luukun periaatteen mukaisesti on työstetty. Nuorten työllistymisen esteitä poistettaisiin, kehittämällä oppilaitosten kanssa uusia malleja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi avoimen ammattiopiston kautta voitaisiin auttaa toisen asteen keskeyttäjiä ja pelkän perusopetuksen varaan jääneitä. Tähän liittyen myös ammatillisen tutkinnon suorittaminen (loppuunsaattaminen) esim. nuorten työpajoissa tulisi mahdollistaa. Perusopetuksen päättävien nuorten ohjausta tulisi kehittää. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Nuorisopäällikkö Jari Väänänen Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information