Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01460 EUR-40 Hyyppä Kirsti 18.11.2015 JULKINEN Asia EU/Laajentuminen; komission tiedonanto laajentumispaketista 2015; strategia ja maakohtaiset raportit Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi 10.11.2015 vuotuisen laajentumispakettinsa, joka sisältää monivuotisen strategiaosuuden "EU enlargement strategy" johtopäätöksineen ja suosituksineen sekä maakohtaiset raportit Montenegrosta, Serbiasta, Makedoniasta, Albaniasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Kosovosta ja Turkista. Yleisten asioiden neuvoston on tarkoitus hyväksyä asiaa koskevat päätelmät 15.12.2015. Coreperin on tarkoitus käsitellä päätelmiä ensimmäisen kerran 2.12. Strategia Suomi jatkaa EU:n laajentumispolitiikan edistämistä, joka perustuu tiukkaan ja oikeudenmukaiseen ehdollisuuteen ja sovittujen kriteerien täyttämiseen. Kutakin maata tulee jatkossakin arvioida oman edistymisensä perusteella. Suomi tukee komission uutta lähestymistapaa, jolla pyritään parantamaan laajentumispaketin yleistä käyttökelpoisuutta kohdemaiden rakenneuudistusten tilaa arvioivana ja niitä ohjaavana instrumenttina. Suomi toivoo, että tällainen lähestymistapa lisää laajentumisprosessin avoimuutta ja uudistusten vertailtavuutta, mikä osaltaan rohkaisee maita aiempaa enemmän uudistuksissaan. Suomi kannattaa ns. kolmen pilarin mallin säilyttämistä laajentumispolitiikan selkärankana. Oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymysten, talouden sekä demokraattisten instituutioiden vahvistamisen tulee olla kaikille laajentumisprosessissa oleville maille keskeisiä kehittämiskohteita. Suomi yhtyy komission näkemykseen, että on tärkeää turvata haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti romanien, naisten, lasten, vammaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus-ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomi yhtyy komission näkemykseen, että muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin vaikutukset Länsi-Balkanin maille ja Turkille edellyttävät yhteistyön tiivistämistä. Suomi jakaa komission näkemyksen alueellisen yhteistyön tärkeydestä.
Pääasiallinen sisältö 2(7) Länsi-Balkanin maat Suomi on tyytyväinen, että Montenegro etenee tasaisesti jäsenyysneuvotteluissaan. On tärkeää, että Montenegro toimeenpanee lainsäädäntöä ja laadittuja strategioita ja saa jatkuvasti aikaan vakuuttavia tuloksia keskeisissä neuvotteluluvuissa 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus). Suomi yhtyy komission näkemykseen Serbian yleisestä edistymisestä, mutta myös edessä olevista haasteista. Suomi on valmis avaamaan ensimmäisen neuvotteluluvun ja etenemään jatkossakin neuvottelukehyksen määrittämällä tavalla kriteerien täyttyessä. Suomi yhtyy komission arvioon Makedonian tilanteesta ja pitää perusteltuna, että komissio on tällä kertaa ehdollistanut suosituksensa avata jäsenyysneuvottelut. On tärkeää, että Makedonia normalisoi poliittisen tilanteensa, etenee keskeisissä uudistuksissa sekä toimittaa kevään vaalit kv. standardien mukaisesti. Mikäli Makedonian kehitys mahdollistaa sen, että komissio uudistaa vaalien jälkeen suosituksensa avata jäsenyysneuvottelut, neuvoston tulisi toimia sen mukaisesti. Suomi yhtyy komission arvioon Albaniasta. Erityisesti oikeus- ja sisäasioiden alan uudistuksista tarvitaan vakuuttavia tuloksia, ennen kuin jäsenyysneuvottelujen avaamista voidaan harkita. Suomi on tyytyväinen, että Bosnia-Hertsegovinan EU-lähentyminen on saanut vauhtia. On tärkeää, että maa etenee keskeisissä uudistuksissa kuten oikeuslaitoksen kehittämisessä ja EU-asioiden koordinaatiomekanismin perustamisessa. Suomi yhtyy näkemykseen Kosovon tilanteesta ja pitää tärkeänä, että EU tukee Kosovon kehitystä kokonaisvaltaisesti. Suomi on tyytyväinen, että vakautus- ja assosiaatiosopimus on allekirjoitettu. Sopimuksen toimeenpanon ja muun uudistuskehityksen jatkumisen varmistamiseksi Kosovon tulee vakauttaa sisäpoliittinen tilanteensa. Turkki Suomi yhtyy komission näkemykseen, että EU tarvitsee tiivistä yhteistyötä strategisen kumppaninsa Turkin kanssa. Jäsenyysneuvotteluiden rinnalla EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä ja dialogia on tiivistettävä edelleen. Erityisesti muuttoliikkeessä tarvitaan läheisempää yhteistyötä. Jäsenyysneuvotteluihin on tärkeää saada uutta dynamiikkaa neuvottelulukuja avaamalla sitä mukaa kun niille asetetut kriteerit täyttyvät. Suomi yhtyy komission huoleen Turkin ilmaisunvapaustilanteesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja pitää tärkeänä, että Turkki jatkaa uudistuksia oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymyksissä. Strategia EU:n laajentumispolitiikan pääperiaatteet säilyvät ennallaan. Jatkossakin kyse on sovittuihin kriteereihin pohjaavasta tiukan ehdollisesta prosessista, jossa eteneminen perustuu jokaisen maan omaan edistymiseen. Laajentumispolitiikka tukee rauhaa, turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Komissio huomioi, että saavutetusta tärkeästä edistyksestä huolimatta suuria haasteita on edessä ja toteaa, ettei mikään maa ole valmis liittymään unioniin nykykomission toimikaudella. Tämän vuoden laajentumispaketissa komissio on ottanut käyttöön uuden lähestymistavan. Yleinen strategia on nyt laadittu monivuotiseksi ja se kattaa
3(7) nykykomission toimikauden kokonaisuudessaan. Lisäksi komissio antaa aiempaa laajemman kuvan kunkin maan valmiusasteesta ottaa vastaan jäsenyyden velvoitteet. Prosessissa mukana oleville maille pyritään antamaan entistä selkeämpää ohjausta sen suhteen, mitä niiltä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä edellytetään. Samalla komissio on pyrkinyt parantamaan mahdollisuutta maiden keskinäiseen vertailuun ja lähentymisprosessin läpinäkyvyyttä. Myös uusi lähestymistapa noudattaa aiempaa "perusasiat ensin" mallia (fundamentals first). Mallin mukaisesti erityishuomio kiinnitetään kolmeen keskeiseen kokonaisuuteen: 1) oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymykset, 2) talous ja kilpailukyky, 3) demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ml. julkishallinnon reformi. Kolmen peruspilarin lisäksi komissio painottaa strategiassa hyvien naapurisuhteiden ja alueellisen yhteistyön merkittävyyttä huomioiden erityisesti alueellisten yhteyksien parantamisen. Oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymysten todetaan muodostavan keskeisen haasteen valtaosalle laajentumisprosessin maita. Huomiota kiinnitetään mm. oikeuslaitokseen ja sen riippumattomuuteen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaiseen taisteluun. Komissio nostaa esiin myös tarpeen vastata lisääntyneeseen radikalisoitumiseen. Perusoikeuksien osalta erityisenä huolenaiheena nostetaan esiin ilmaisun- ja medianvapaus, joka on vuoden 2015 aikana huonontunut sekä Länsi- Balkanilla että Turkissa. Lisäksi komissio korostaa vähemmistöjen, erityisesti romaniväestön suojelua. Komissio korostaa tasa-arvoa ja haavoittuvien ryhmien, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, lasten ja vammaisten, oikeuksien parantamista. Neuvotteluluvut 23 ja 24 avataan neuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jotta mailla on mahdollisuus todistetusti saavuttaa uskottavat tulokset (track records). Talouskysymysten osalta komissio huomioi kaikissa prosessin maissa olevan huomattavia haasteita talousuudistusten, kilpailukyvyn, työllisyyden, valtiontalouden vakautuksen ja osallistavan kasvun suhteen. Komissio huomioi talouskasvun vaikutuksen myös muuttoliikettä hillitsevänä tekijänä. Vuoden 2015 alussa kaikki laajentumisprosessin maat toimittivat EU:lle talouden uudistusohjelmansa (Economic Reform Programmes). Komissio on huomioinut näiden ohjelmien pohjalta laaditut suositukset maakohtaisissa arvioissa. Myös jatkossa prosessin maat tulevat laatimaan vastaavan ohjelman vuosittain. Demokraattiset instituutiot ovat edelleen monessa laajentumisprosessin maassa heikkoja ja esimerkiksi parlamentaarinen toiminta kehittymätöntä. Toimiva julkishallinto nähdään keskeisenä tekijänä demokraattiselle hallinnolle ja vastuulle. Laadukas ja tehokas hallinto eri tasoilla on oleellista EU-lähentymisen etenemisessä. Hyvä hallinto on myös kansalaisten etu ja oikeus. On tärkeää huolehtia osallistavan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta. Alueellisessa yhteistyössä komissio nostaa esiin keskinäisten liikenne- ja energiaväylien merkityksen. Infrastruktuurin lisäksi on tärkeää lisätä erityisesti nuorison vuorovaikutusta mm. koulutuksen keinoin. Markkinoiden integraation syventäminen lukeutuu alueellisen yhteistyön prioriteetteihin. Komissio painottaa myös hyvien naapurisuhteiden keskeisyyttä laajentumisprosessissa. Kahdenvälisiin kiistoihin erityisesti entisen Jugoslavian alueella tulee löytää ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä niiden saa antaa hidastaa lähentymisprossia. Maakohtaiset huomiot Montenegro
4(7) Kesäkuussa 2012 avatut jäsenyysneuvottelut ovat edistyneet. Komissio toteaa, että oikeusvaltiollisuutta vahvistavaa lainsäädäntöä on parannettu ja uusia instituutioita perustetaan parhaillaan. Oleellista koko neuvotteluprosessin kannalta on, että Montenegron oikeusvaltiorakenteen toiminnasta saadaan tuloksia, erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Komissio muistuttaa, että edistyminen oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevissa neuvotteluluvuissa vaikuttaa koko jäsenyysneuvottelujen tahtiin. Kaikkien puolueiden tulee sitoutua rakentavaan vuoropuheluun ja poliittisen keskustelun päänäyttämönä tulee olla parlamentti. Julkista velkaa on supistettava sekä parannettava teollisuuden ja maatalouden kilpailukykyä. Serbia Jäsenyysneuvottelut Serbian kanssa avattiin tammikuussa 2014. Komission mukaan Serbia on valmis ensimmäisen neuvotteluluvun avaamiseen. Se on ottanut ratkaisevia askeleita, joihin kuuluvat mm. oikeusvaltiokehitystä ohjaavien toimintasuunnitelmien laatiminen sekä suhteiden normalisointiin liittyvien sopimusten tekeminen Kosovon kanssa. Haasteita on kuitenkin paljon ja neuvottelujen kokonaiseteneminen riippuu olennaisesti etenemisestä näillä kahdella osa-alueella. Myös muita uudistuksia ml. talousuudistukset tulee jatkaa. Komissio huomioi Serbian rakentavan roolin alueellisessa yhteistyössä ja sen merkityksen alueen vakaudelle. Serbian toiminta kasvaneiden muuttovirtojen läpikulkumaana huomioidaan. Makedonia (FYROM) Makedonia sai EU:n ehdokasmaa-aseman vuonna 2005. Komissio suositteli jäsenyysneuvottelujen avaamista ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja sen jälkeen vuosittain. Viime syksynä suositus oli jo varautuneempi johtuen Makedonian kehityksen taaksepäin menosta, ja nyt suositus on ehdollinen. Komissio toteaa olevansa valmis toistamaan jäsenyysneuvottelujen avaamissuosituksensa, mutta se edellyttää Makedonialta kesän poliittisen sopimuksen toimeenpanoa ja merkittävää edistymistä keskeisissä uudistuksissa. Komissio arvioi tilanteen uudelleen 24.4.2016 järjestettävien parlamenttivaalien jälkeen. Komissio kritisoi voimakkaasti Makedonian sisäpoliittista tilannetta, joka johti kuluvana vuonna poliittiseen kriisiin. Esille on noussut seikkoja, erityisesti salakuunteluskandaali, jotka antavat olettaa, että hallitusvastuussa olevat tahot ovat käyttäneet poliittista valtaa oikeuslaitoksen, julkishallinnon ja median ohjaamiseksi. Komissio toteaa, että Makedonia on pitkällä lainsäädäntönsä harmonisoinnissa EU:n lainsäädännön kanssa ottaen huomioon maan liittymisprosessin tilan. Se kehottaa panostamaan kasvuun ja työllisyyteen sekä nimikysymyksen ratkaisuun. Komissio huomioi, että meneillään oleva muuttoliike on vaikuttanut merkittävästi Makedoniaan. Albania Albania sai EU:n ehdokasmaa-aseman kesäkuussa 2014. Komissio toteaa, että Albania on edistynyt vakaasti uudistuksissa, jotka ovat keskeisiä arvioitaessa maan kypsyyttä aloittaa jäsenyysneuvottelut. Edistystä on tapahtunut erityisesti julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistusten valmistelussa. Lisäedistystä kuitenkin vielä tarvitaan ja vakuuttavia tuloksia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Puoluerajat ylittävä poliittinen vuoropuhelu tulee turvata, jotta uudistusprosessi on kestävällä pohjalla. Bosnia-Hertsegovina Vakautus- ja assosiaatiosopimus tuli voimaan kesäkuussa 2015. Maa ei ole jättänyt vielä jäsenhakemusta. Komissio toteaa, että Bosnia-Hertsegovina on palannut takaisin uudistusten tielle, mikä on tarpeen maan EU-etenemisen kannalta. Maan on edettävä
5(7) vakuuttavasti heinäkuussa sovitun uudistusagendan toimeenpanossa, jotta EU voisi ottaa käsittelyyn Bosnia-Hertsegovinan jäsenhakemuksen. Sitoutumista ja edistystä on tapahduttava erityisesti oikeusvaltiollisuuden alalla mukaan lukien korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä sosiaali- ja talousuudistuksissa. Oikeuslaitoksen puutteisiin tulee tarttua. Julkishallintoa on vahvistettava, eri hallinnon tasojen yhteistyötä parannettava ja EU-asioiden koordinaatiomekanismi perustettava, jotta maa voi vastata EU-lähentymisen tuomiin haasteisiin. Kosovo Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoitus lokakuussa 2015 antaa kattavat puitteet EU:n ja Kosovon tiivistyville poliittisille ja taloudellisille suhteille. Myös päätös perustaa vakavia sotarikoksia tutkiva erityistuomioistuin on merkittävä edistysaskel Kosovolle. Suhteiden normalisointiprosessissa Serbian kanssa on niin ikään saavutettu konkreettista edistystä. Myös viisumivapausprosessin osalta on edetty. Haastavia uudistuksia on edessä vielä paljon mm. oikeusvaltiokehitykseen ja talouteen liittyen, esim. korruptiorikosten tutkinnassa ja rikosvastuun toteutumisessa tulee päästä todellisiin tuloksiin, samoin kuin välittömästi nimetä päteviä jäseniä uusiin itsenäisiin oikeusalan elimiin. Kosovon sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyen komissio painottaa, että parlamentin työn estäminen ja väkivaltaisten keinojen käyttö poliittisiin tarkoituksiin eivät ole hyväksyttävissä. Turkki Jäsenyysneuvottelut käynnistyivät vuonna 2005, viimeksi neuvotteluluku on avattu marraskuussa 2013. Komissio kiinnittää raportissa huomiota Turkin rooliin EU:n avainkumppanina. Viimeisen vuoden aikana Turkin ja EU:n välinen yhteistyö on tiivistynyt monella keskeisellä alueella. Komissio katsoo EU:n tarvitsevan ja olevan valmis läheiseen yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun Turkin kanssa, erityisesti yhteisten haasteiden edessä ml. muuttoliike ja pakolaiskriisi. Raportissa kiinnitetään huomiota EU:n ja Turkin yhteiseen toimintasuunnitelmaan muuttoliikkeen hallitsemiseksi, jonka tehokas toimeenpano voi osaltaan nopeuttaa myös Turkin kanssa käynnissä olevaa viisumivapausdialogia. Komissio antaa tunnustusta Turkille sen valtavasta panoksesta yli kahden miljoonan Syyrian pakolaisen turvasatamana. Komissio antaa raportissa kritiikkiä Turkin uudistuskehitykselle, jota ovat osaltaan hidastuttaneet monet vaalit ja poliittinen vastakkainasettelu. Oikeuslaitoksen riippumattomuus ja ilmaisun sekä kokoontumisvapauden tilanne ovat edelleen heikentyneet. Medianvapauden rajoitukset huolestuttavat. Turkin tulee jatkaa uudistuksia oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymyksissä. On ehdottoman tärkeää, että kurdirauhanprosessineuvottelut jatkuvat viipymättä. Raportti antaa tunnustusta Turkin pyrkimyksille uudistaa yhtiö-, rahoituspalvelu- sekä koulutus- ja tutkimusalan lainsäädäntöään EU:n kanssa yhdenmukaisemmaksi. Myönteistä on EU:n ja Turkin aloittama työ tulliliiton uudistamiseksi sekä käynnistetty dialogi energiakysymyksissä. Raportissa viitataan tarpeeseen tuoda Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin uutta dynamiikkaa. Komissio toteaa seuraavan neuvotteluluvun 17 (talous- ja rahapolitiikka) avaamisen olevan mahdollista jo ennen vuoden vaihdetta. Keskustelut viiden muun avaamisesta voisivat käynnistyä komission työn pohjalta neuvostossa keväällä 2016. Komissio katsoo, että neuvottelulukujen 23 ja 24 avaaminen osaltaan tukisi myös Turkin oikeusvaltio- ja perusoikeuskehitystä. Komissio muistuttaa jälleen kahdenvälisten suhteiden normalisoinnin merkityksestä Kyproksen tasavallan kanssa. Turkin sitoutuminen ja kontribuutio Kyproksen jälleenyhdistymisneuvotteluihin on ratkaisevan tärkeää. Käsittely Euroopan parlamentissa
6(7) Kansallinen valmistelu Asiakirjat Ulkoasiainvaliokunta 10.11.2015, esittelijänä komissaari Hahn Ulkosuhdejaoston kirjallinen menettely 13-16.11.2015 EU-ministerivaliokunta 20.11.2015 COM(2015) 611 final, 10.11.2015 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Laivola de Rosiére, UM, päivi.laivoladerosiere@formin.fi, 0295 350 668 Kirsti Hyyppä, UM, kirsti.hyyppa@formin.fi, 0295 350 666 Aleksi Vakkuri, UM, aleksi.vakkuri@formin.fi, 0295 351 530 Laura Kamras, UM, laura.kamras@formin.fi, 0295 351 192 Marina Venäläinen, OM, marina.venalainen@om.fi, 0295 159 236 Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, 0295 488 254 Maija Iles, STM, maija.iles@stm.fi, 0295 163 237 Miia Lahti, VNK, miia.lahti@vnk.fi, 0295 160 049 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi laajentuminen UM ALR, EUE, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM