Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 61/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä 2013 Perttu Mikkola, Sami Niemi ja Aimo Ruotsalainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Perttu Mikkola, Sami Niemi Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja -------- Raportin nimi Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä 2013 Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan lyhyesti Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen vuoden 2013 kairausten ja niiden sijoittamiseksi tehtyjen geofysiikan maastomittausten tulokset. Raportissa esitetään lyhyt yhteenveto havaituista kivilajeista sekä tehdyistä analyyseistä. Tulosten yksityiskohtainen esittäminen tullaan tekemään aikanaan hankkeen loppuraportissa. Suoritettujen kairausten ensisijainen tavoite oli selvittää eräiden kokonaan peitteisten geofysikaalisten anomalioiden aiheuttajia, parantaa yleiskuvaa Kangasniemen Makkolan alueen vulkaniiteista sekä selvittää alueella moreenissa havaittujen lievästi anomaalisten kultapitoisuuksien lähdettä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) alueellinen, kallioperä, malminetsintä, kairaus, geofysikaaliset profiilit Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Kangasniemi, Toivakka, Pieksämäki Karttalehdet N433, N434 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 61/2014 Kokonaissivumäärä 17 s. + 1 liite Kieli Suomi Hinta -------- Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Itä-Suomen yksikkö / Kallioperä ja raaka-aineet Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2551016 Allekirjoitus/nimen selvennys Perttu Mikkola

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Perttu Mikkola, Sami Niemi Type of report Archive report Commissioned by -------- Title of report Drillings of the Central Finland mineral potential estimation project in Kangasniemi, Toivakka and Pieksämäki areas in year 2013. Abstract This report includes brief description of 16 drill holes drilled by The Central Finland mineral potential estimation project in 2013 in Kangasniemi, Toivakka and Pieksämäki areas. The main purpose for the drilling was to produce basic knowledge about several different geophysical anomalies covered by quartenary deposits. Keywords regional, bedrock, mineral exploration, drilling, geophysical profiles Geographical area Finland, Central Finland, South Savo, Kangasniemi, Toivakka, Pieksämäki Map sheet N433, N434 Other information Report serial Archieve report Total pages 17 p. + 1 appendix Language Finnish Unit and section East Finland Office / Bedrock and resources Signature/name Perttu Mikkola Archive code 61/2014 Price ----- Project code 2551016 Signature/name Confidentiality Public

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 TAUSTA 1 2 AINEISTO 3 3 KAIRATUT KOHTEET 3 3.1 Tuppi 3 3.2 Teurinsuo 7 3.3 Kuitula 10 3.4 Herrasenaho 11 3.5 Ukonsuo 12 3.6 Huikko 15 3.7 Rutakonjoki 17 4 YHTEENVETO 17 5 KIRJALLISUUS 17

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TAUSTA GTK aloitti tutkimukset Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella vuonna 2012 ja vuosiksi 2013 2016 alueen tutkimuksista vastaamaan perustettiin Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on alueen kallioperää koskevan perustiedon päivittäminen ja sen pohjalta edelleen arvioida alueen malmipotentiaalia. Edellinen järjestelmällinen kallioperäkartoitus alueella oli tehty mittakaavassa 1:400 000 1900-luvun alussa (Frosterus 1903). Tässä raportissa selostetaan lyhyesti vuoden 2013 aikana toteutuneet POKA-kairaukset, pois lukien Petäisen kohteen kairaukset Kangasniemen kaakkoispuolella, joista laaditaan erillinen raportti. Kairareikien paikkojen valintaa varten Kangasniemi-Toivakka alueella suoritettiin linjamuotoisia geofysiikan maastomittauksia keväällä 2012. Magneettiset mittaukset tehtiin Gem-systemsin GSM-19W Overhauser-magnetometrillä ja maa-asemana käytettiin Scintrexin Envimag protonimagnetometriä. Magneettisen mittauksen pisteväli on noin metrin mittaajan liikkumisnopeudesta riippuen. Sähkömagneettisen MaxMin-mittaukset tehtiin Apexin MaxMin10-laitteella Mittaustaajuuksina käytettiin 1720, 3560 ja 14080 Hz, IP-mitatukset tehtiin Scintrexin IPR10 laitteella dipoli-dipoli-elektrodijärjestelmällä (n=3 a=20). Painvoimamittaukset tehtiin Worden-gravimetrilla. Maxmin, IP ja painovoimittauksessa pisteväli oli 20 metriä. Linjojen päät paikannettiin VRS-GPS-laitteella. Ukonsuon kohteella tehtiin magneettinen ja IP-mittaus syksyllä 2012. Magneettiset mittaukset tehtiin Gem-systemsin GSM-19W Overhausermagnetometrillä ja maa-asemana käytettiin Scintrexin Envimag protonimagnetometriä. Magneettisen mittauksen pisteväli on noin metrin liikkumisnopeudesta riippuen. IP-mittaukset tehtiin Scintrexin IPR12- laitteella dipoli-dipoli-elektrodijärjestelmällä (n=3 a=10). Linjojen päät paikannettiin VRS-GPS-laitteella. Rutakonjoen kairareiän (N4342013R12) paikka määriteltiin tutkimusavustajien Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen suorittaman nopean tunnustelu magnetometrauksen perusteella. Kairattujen reikien tekniset tiedot ovat taulukossa 1. Kairareiät raportoi geologi Perttu Mikkola ja näytteiden käsittelystä, petrofysiikan mittauksista (Liite 1) sekä käsi-xrf-laitteella tehdyistä mittauksista tutkimusavustaja Mauri Luukkonen. Kaikki kokokivianalyysit teetettiin Labtium Oy:ssä. Näytteistä teetettiin XRF-analyysejä (Labtium koodi 175X), ICP-MS hivenaineanalyysejä (Labtium koodi 308M), malmianalyysejä (Labtium koodi 511PM), Au, Pt ja Pd analyysejä (Labtium koodit 704P, 705P) ja Au analyysejä (Labtium koodit 703P, 704P, 705P). Kairasydämet analysoitiin käsi-xrf-laitteella pääosin 1 m pistevälillä raportoinnin ja laboratorioanalyysinäytteiden valinnan helpottamiseksi. Maastogeofysiikan tilauksista ja käsittelystä kairausten suunnittelun ja tämän raportin laadinnan tarpeisiin vastasivat geofyysikot Sami Niemi ja Aimo Ruotsalainen. Tässä raportissa ei käsitellä tai kuvata havaittuja kivilajiyksikköjä yksityiskohtaisesti vaan esitetään lyhyt yhteenveto kairauskohteen valintaperusteista, kairasydänten kivilajeista ja anomaalisista analyysituloksista. Tarkempi yhteenveto tullaan tekemään aikanaan hankkeen loppuraportissa, jonka liitteenä myös yksittäiset analyysitulokset tullaan julkaisemaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kohde Tunnus Pituus Maakairaus Suunta Kaade E-koord N-koord Korkeus Tuppi N4332013R1 51.50 13.90 290 45 469223 6877215 121 Tuppi N4332013R2 149.50 12.00 290 45 469131 6877249 124 Tuppi N4332013R3 127.30 34.00 135 45 468812 6877346 140 Tuppi N4332013R6 101.50 15.10 290 45 469191 6877226 122 Teurisuo N4342013R1 149.50 17.40 160 45 465674 6882218 136 Teurisuo N4342013R2 149.40 16.60 160 45 465627 6882344 137 Kuitula N4342013R3 113.10 20.50 160 45 465114 6883887 158 Herrasenaho N4342013R4 95.50 1.60 180 45 458071 6883258 215 Herrasenaho N4342013R5 121.20 2.70 180 45 458084 6883142 210 Herrasenaho N4342013R6 71.00 10.70 180 45 458103 6882830 196 Herrasenaho N4342013R7 151.80 5.60 180 45 458060 6882337 182 Herrasenaho N4342013R8 122.50 5.50 180 45 458078 6882238 179 Ukonsuo N4342013R9 200.50 8.00 140 45 460519 6884337 198 Ukonsuo N4342013R10 101.50 9.20 140 45 460619 6884243 200 Huikko N4342013R11 86.50 16.00 315 75 454809 6891454 113 Rutakonjoki N4342013R12 168.80 5.80 180 45 490033 6902216 153 1961.10 194.60 Taulukko 1. Tässä raportissa käsiteltyjen kairareikien suunnat, lähtökulmat, pituudet, maakairauksen määrä ja koordinaatit EuREF-FIN-järjestelmässä. Table 1. Directions, dips, lengths, amount of overburden and coordinates of the drill holes described in this report. Kuva 1. Kairakohteiden sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja HALTIK. Figure 1. Locations of the drilling targets. Base map National Land Survey of Finland.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 AINEISTO Geofysikaaliset mittausaineistot tallennetaan GTK:n maastomittaustietokantaan hankkeen päättyessä. Kairasydänraportit on tallennetu käyttäen KairaLogger ohjelmistoa ja siirretty GTK:n geotietojärjestelmän Oracle-tietokantaan. Kairasydämet tullaan viimeistään hankkeen loppuessa toimittamaan Lopella toimivaan valtakunnalliseen kairasydänarkistoon. Teetetyt hieet tullaan arkistoimaan Kuopion toimipisteen hiearkistoon. 3 KAIRATUT KOHTEET 3.1 Tuppi Tuppeen kairauksella pyrittiin tarkistamaan matomaisen noin 10 kilometriä pitkän etelä-pohjoisen, koko matkaltaan paljastumattoman magneettisen anomalian aiheuttaja. Anomalian poikki tehdyn kahden geofysiikan mittausprofiilin perusteella magneettiseen anomaliaan liittyy myös voimakas MaxMinanomalia (Kuva 2). Mittausten perusteella matomaiseen anomaliaan suunniteltiin kairattavaksi kaksi reikää (N4332013R1 ja R2), joista R2:lla oli tarkoitus lävistää myös anomalian aiheuttajan sivukiviä. Ensimmäisen reiän pysähdyttyä ruhjeeseen kairattiin näiden väliin lisäreikä (N4332013R6). Lisäksi kairattiin reikä N4332013R3 pohjoisemmalla mittalinjalla havaittuun erilliseen, magneettiseen anomaliaan, joka aiheuttaa myös pienen painovoima-anomalian. Tähän kairauskohteeseen ei liittynyt MaxMinanomaliaa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Kuva 2. Tupen kairareikien sijainti. Pohjalla magneettinen matalalentoaineisto. Punaisella profiililla magneettivuontiheys, mustalla profiililla painovoimamittauksen Bouguer-anomalia, vaaleanvihreällä profiililla MaxMin-mittauksen taajuuden 1720Hz reaalikomponentti. Punaisellä viivalla piirretty mittauslinjojen kulku maastossa. Figure 2. Location of the drill holes in Tuppi. Aeromagnetic map in the background. Red profile is the ground measured Total Magnetic Intensity, black profile is the Bouguer anomaly of the gravity survey, Light green profile shows the inphase component of MaxMin survey, 1720Hz.. Reiät R1, R2 ja R6 lävistivät pääasiassa kohtuullisesti kiisuja sisältäviä mustaliuskeita, etenkin R6:ssa, ja migmatiittisia paragneissejä (Kuva 3), migmatiitin neosomi esiintyi myös vaihtelevan paksuisiksi juoniksi kerääntyneenä trondhjemiittina. Paragneisseissä esiintyy vaihtelevasti granaattia. Välikerroksina esiintyy amfiboliittia, jotka ovat alkuperältään joko vanhempia ja deformoituneenmpia juonia tai kerrostumisen aikaisia välikerroksia, primäärirakenteiden puuttuessa asiaa ei voida varmuudella todeta. Lisäksi havaittiin ohuita intermediäärisiä ja emäksisiä osioita joiden primäärirakenteet olivat paremmin säilyneitä ja joiden voitiin myös leikkaussuhteiden perusteella sanoa olevan esiintymistavaltaan juonia. Havaitut kiisut olivat lähes yksinomaan rikki- ja magneettikiisua, satunnaisia kuparikiisu ja sinkkivälkerakeita lukuun ottamatta. Mustaliuskeiden korkein mitattu rikkipitoisuus oli 4,2 % ja hiilipitoisuus 10,8 %. Kaikki analysoidut kultapitoisuudet jäivät alle määritysrajojen (5 ja 10 ppb näytteestä riippuen). Kivet olivat paikoin erittäin ruhjeisia, mikä osaltaan selittää MaxMin-mittauksesta tulkittuja anomaalisia sähkönjohtavuuksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Suunnatuista näytteistä havainnoidut liuskeisuuden suunnat vaihtelevat poimutuksen seurauksena, mutta kulku on pääosin anomalian suunnan mukainen etelä-pohjoinen. Reikä 3 alkaa paragneissistä ja lävistää välillä 48,60 120,45 ultraemäksistä syväkiveä, jossa on vaihtelevan kokoisia paragneissi sulkeumia ja ohuita granitoidi juonia. Reiän loppuosa on jälleen paragneissiä. Paragneissit ovat heikommin suuntautuneita kuin profiilin itäpäässä, oletettavasti intruusion aiheuttaman kontaktimetamorfoosin vaikutuksesta. Ultaemäksisen kiven alkuperäinen mineralogia on täysin tuhoutunut ja korvautunut vaihtelevissa suhteissa amfiboliiteilla (kummingtoniitti, tremoliitti) ja biotiitilla. Ultraemäksiset kivet ovat Ni-köyhtyneitä (Ni <342 ppm) suhteessa MgO pitoisuuteensa (21,40 27,90 %), mutta koska selviä merkkejä kontaminaatiosta ei ole havaittavissa (esim. Zr<40 ppm) Ni köyhtyminen liittynee varhaiseen oliviinin kumuloitumiseen eikä sulfidisen sulan erkanemiseen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuva 3. Tupen kairausprofiili, kivilajit sekä maastomitattu magnettivuon tiheys, MaxMin-mittauksen reaalikomponentti 1720 Hz ja painovoimamittauksen Bouguer anomalia. Figure 3. Drilling profile from Tuppi, rock column, ground measured Total Magnetic Intensity, Bouguer anomaly and the inphase component of MaxMin survey, 1720Hz. 3.2 Teurinsuo Teurinsuon rei illä pyrittiin selvittämään Makkolan vulkaniittijakson peitteisten lounaisosien kivilajeja. Reiät suunniteltiin lävistämään kahta erityyppistä geofysikaalista ominaisuusyhdistelmää. N4342013R1 sijoitettiiin lävistämään magneettivuontiheyden minimin ja IP-mittauksessa havaitun heikon varautuvuuden yhdistelmää. N4342013R2 alkaa varautuvasta yksiköstä ja jatkuu kohti magnetoitunutta yksikköä (Kuva 4). Mittausprofiilin perusteella varautuvuus anomalia ja magneettinen anomalia aiheutuu eri lähteistä. Kairausprofiili on esitetty kuvassa Teurinsuo profiili. R1 lävistää koko pituudeltaan melko homogeenisia, intermediäärisiä happamia, vulkaniitteja (Kuva 5), joissa ei ole säilynyt varmuudella tunnistettavia primäärirakenteita. Koko reiän pituudella esiintyy vaihtelevasti rautakiisuja sekä jonkun verran myös arseenikiisua. Rautakiisut esiintyvät pääasiassa melko tasaisena pirotteena, kun taas pääosa arseenikiisusta on satunnaisesti esiintyvissä kvartsirikkaissa raidoissa. Mitatut arseenipitoisuudet ovat kohollaan koko reiän matkalla, tyypillisesti muutamia satoja ppm:ä, kokeimman pitoisuuden ollessa 2,25 % (väli 44,00 45,00). Myös mitatut kultapitoisuudet ovat koko reiän pituudelta kohonneet (tyypillisesti 10 29 ppb) ja korkein pitoisuus 128 ppb:tä on samasta näytteestä kuin korkein havaittu arseenipitoisuus. R2 alkaa intermediäärisestä happamasta vulkaniitista, joka vaihtuu syvyydellä 44,05 mustaliuskeeksi (C<7,82 %, S<7,86 %). Syvyydestä 108 m eteenpäin reikä jatkuu alkuosan kaltaisena vulkaniittina, jossa paikoin on havaittavissa melko hyvin säilynyt mantelirakenne. Kaikkien R2:sta tehtyjen kulta-analyysien pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen (5, 10 tai 20 ppb:tä näytteestä ja menetelmästä riippuen), myöskään R1:n kaltaista arseenipitoisuuksien nousua ei ollut havaittavissa korkeimman pitoisuuden ollessa 42 ppm.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuva 4. Teurinsuon kairareikien sijainti. Pohjalla magneettinen matalalentoaineisto. Punaisella profiililla magneettivuon tiheys, mustalla profiililla Bouguer-anomalia, violettiprofiili IP-mittauksen varautuvuus. Punainen suora viiva mittauslinjojen kulku maastossa. Figure 4. Location of the drill holes in Teurinsuo. Aeromagnetic map in the background. Red profile is the ground measured Total Magnetic Intensity, black profile is the Bouguer anomaly of the gravity survey and violet profile is the chargeability of the IP-survey.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kuva 5. Teurinsuon kairausprofiili, kivilajit sekä maastomitattu magneettivuontiheys ja IP-mittauksen varautuvuus. Figure 5. Drilling profile from Teurinsuo, rock column, ground measured Total Magnetic Intensity anomaly and the chargeability of the IP-survey. 3.3 Kuitula Kuitulan reiän (N4342013R3) paikka valittiin edustamaan Makkolan vulkaniittijakson paljastumattoman alueen geofysikaalisesti mahdollisimman vähäpiirteistä paikkaa (Kuva 6). Reiän kivilajina on yhden emäksisen juonen leikkaama koostumukseltaan hapan-intermediäärinen vulkaniitti, jossa ei ole varmuudella tunnistettavia primäärirakenteita. Paikoin plagioklaasi esiintyy karkeampina hajarakeina, mutta määräävä rakenne on voimakas hierto ja liuskeisuus. Granaattia esiintyy paikoin. Muuttumiset, kloriittiutuminen, karbonatiittiutuminen,epidoottiutuminen ja serisiittiytyminen, ovat voimakkuudeltaan vaihtelevia mutta yleisiä koko reiässä. Kiisuja esiintyy niukasti, pääosa niistä on rautakiisuja, lisäksi kuparikiisua esiintyy hieissä satunnaisina rakeina. Kuva 6. Kuitulan kairareiän sijainti. Pohjalla magneettinen matalalentoaineisto. Punainen viiva maastomitattu magneettisuus, musta viiva Bouguer-anomalia, violetti viiva varautuvuus. Punainen suora viiva mittauslinjojen kulku maastossa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Figure 6. Location of the drill holes in Kuitula. Aeromagnetic map in the background. Red profile is the ground measured Total Magnetic Intensity, black profile is the Bouguer anomaly of the gravity survey and violet profile is the chargeability of the IP-survey. 3.4 Herrasenaho Herrasenahon kairarei illä pyrittiin selvittämään Makkolan vihreäkivijakson länsipään kivilajeja sen pohjoiskontaktin läheisyydessä. Pohjoispään rei illä (N4342013R4 ja R5) pyrittiin löytämään selitys teräväpiirteisiin kapeisiin magneettisiin anomalioihin. Keskimmäinen reikä N4342013R6 sijoitettiin kohtaan, jossa magneettista anomaliaa ei havaittu. Profiilin eteläiset reiät N4342013R7 ja R8 sijoitettiin voimakkaaseen magneettiseen anomaliaan, joka yhdistyy positiiviseen painovoima-anomaliaan (Kuva 7) mm. sen tarkistamiseksi onko alueelta löydettävissä samankaltaisia rautamuodostumia kuin Luhangan suunnalta. Kuva 7. Herrasenahon kairareikien sijainti. Pohjalla magneettinen matalalentoaineisto. Punaisella profiililla magneettivuon tiheys, mustalla profiililla painovoimamittauksen Bouguer-anomalia, vaaleanvihreällä profiililla MaxMin-mittauksen taajuuden 1720Hz reaalikomponentti. Suora punainen viiva mittauslinjojen kulku maastossa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Figure 7. Location of the drill holes in Herrasenaho. Aeromagnetic map in the background. Red profile is the ground measured Total Magnetic Intensity and black profile is the Bouguer anomaly of the gravity survey. R4 lävistää koko pituudeltaan biotiitti-sarvivälkekvartsidioriittia, jota leikkaavat nuoremmat muutaman sentin levyiset granitoidijuonet ja yksi 15 cm leveä uraliittiporfyriitti. Havaitut kivilajit eivät selitä havaittua piikkimäistä magneettista anomaliaa, joka aiheutunee pinnan läheisestä pienikokoisesta voimakkaasti magnetoituneesta sulkeumasta/osueesta, jonka ali reikä menee. R5:n pääkivilaji on samankaltainen kvartsidioriitti kuin R4:ssä, mutta nuorempia granitoidijuonia on runsaammin ja ne ovat leveämpiä. Lisäksi lävistettiin kaksi mafisen vulkaniitin sulkeumaa (50 cm ja ~4 m). Petrofysiikan mittauksien perusteella sekä kvartsidioriitti että granitoidit reiän loppupäässä ovat voimakkaammin magneettisia kuin alkupäässä, vaikka selvää ulkonäkö tai koostumuseroa ei olekaan havaittavissa. Suskeptibiliteetin nousu on kuitenkin riittävää selittämään havaitun magneettisen anomalian. R6:n ainoa kivilaji on melko tasalaatuinen leukograniitti. R7 ja R8 lävistävät melko tasalaatuisia intermediäärisiä-happamia vulkaniitteja, joille luonteenomainen piirre on karkeamman (~1mm) plagioklaasin esiintyminen hienorakeisessa perusmassassa (<0,1mm). Paikoin havaittavissa oli heikkoa serisiittiytymistä. Suunnattujen näytteiden perusteella liuskeisuuden kaade on pääosin jyrkällä kulmalla luoteeseen. Voimakkuudeltaan vaihteleva kiisupirote, jota esiintyy käytännössä reikien koko pituudella, muodostuu yksinomaan rautakiisuista. Paikoin pirote on mobiloitunut ohuisiin rakoihin. Korkein analysoitu rikkipitoisuus on 4,5 %. Paikoin on havaittavissa rikkikiisun muuttumista magnetiitiksi. Magnetiittia ja ilmeniittiä esiintyy runsaasti. Magnetiittipitoisuus on riittävä selittämään havaitun magneettisen anomalian. Seitsemässä kullan suhteen analysoiduista näytteistä havaittiin määritysrajan (<5 ppb) ylittäviä pitoisuuksia, joista korkein oli kuitenkin vain 24 ppb (N4342013R8 12.00-13.00). Muissa metalleissa ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. 3.5 Ukonsuo Ukonsuon kohde valittiin kairauskohteeksi moreenigeokemiassa havaittujen kultakriittiseen muuttumiseen viittaavien heikkojen piirteiden johdosta (Hartikainen 2013). Alueella suoritettiin myös pienellä alueella geofysiikan maastomittauksia (Kuva 8). Kairarei illä N4342013R9 ja R10 muodostettiin profiili jonka pohjoispäässä sijaitsee heikko magneettinen anomalia johon liittyy IP-mittauksen varautuvuusanomalia, keskellä on alue, joka ei aiheuta anomaliaa magneettiseen tai IP-mittaukseen. Eteläpää sijoittuu voimakkaaseen magneettiseen anomaliaan, joka ei aiheuta IP-anomaliaa. (Kuva 8). Kairareiät läpäisivät intermediääristä hapanta vulkaniittia ja niitä leikkaavia emäksisiä juonia. Suunnattujen näytteiden perusteella liuskeisuuden kaateet ovat jyrkällä kulmalla luoteeseen-pohjoiseen. Vulkaniiteissa on käytännössä koko profiilin pituudella kohtalainen rautakiisupirote. Tyypillinen rakenne muodostui hienorakeisesta granoblastisesta perusmassasta, jossa oli 1 2 mm plagioklaasikiteitä. Lisäksi sekä hieissä että makroskooppisesti havaittavissa on raekoon ja koostumuksen pienimittakaavaista vaihtelua joka saattaisi olla alkuperäistä breksia./heittelerakennetta. Kloriittiutuminen ja serisiittytyminen olivat paikoin voimakkaita, lisäksi joissain kohdin esiintyy skapoliittia ja granaattia. Rautakiisujen reunoilla esiintyy vaihtelevasti magnetiittia. Analysoidut kultapitoisuudet olivat selvästi kohollaan useammassa kohdassa koko profiilin matkalla (62 näytettä, joista 29:ssä >5 ppb), mutta korkein mitattu pitoisuus oli vain 27 ppb.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Kuva 8. Ukonsuon kairareikien sijainti. A) pohjalla maastomitattu magneettivuon tiheys. B) pohjalla maastomitattu IP-varautuvuus. Figure 8. Location of the drill holes in Ukonsuo. A) Ground measured Total Magnetic Intensity. B) Ground measured chargeability of the IP-survey.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Kuva 9. Ukonsuon kairausprofiili. Kivilajit sekä maastomitattu magneettivuon tiheys ja varautuvuus. Figure 9. Drilling profile from Ukonsuo, rock column, ground measured Total Magnetic Intensity anomaly and the chargeability of the IP-survey.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 3.6 Huikko Toivakan kirjonkylältä noin 4 kilometriä koilliseen sijaitsevan Huikon kylän alueella on lentomittausaineistossa havaittavissa voimakas magneettinen anomalia (Kuva 10), jonka alueella ei ole kalliopaljastumia. Maastossa tehtyjen painvoimamittausten perusteella samalla alueella havaitaan myös voimakas Bouguer-anomalia. Kairareiän paikka valittiin voimakkaimman magneettisen ja painovoima-anomalian kohdalta magneettisen anomalian itälaidalta. Kairasydän koostuu gabrosta, jota leikkaavat alle 2 m leveät leukograniitti juonet. Gabron mineralogia on vaihtelevasti muuttunut, osin se on tervettä lähes muuttumatonta pyrokseenigabroa ja paikoin plagioklaasi on voimakkaasti serisiittiytynyt ja pyrokseenit täysin hydrautuneet sarvivälkkeeksi ja biotiitiksi. Muuttuneemmissa kohdissa myös magnetiitti on pääosin muuttunut ilmeniitiksi. Kahden analysoidun gabronäytteen platina ja palladium pitoisuudet jäivät alle 5 ppb määritysrajojen. Kuva 10. Huikon kairareiän sijainti. Taustalla matalalentogeofyysikan magneettinen ainesto. Mustalla viivalla mitatut painovoimaprofiilit, suora viiva osoittaa mittauslinjan kulkua ja käyrä anomalian voimakkuutta. Figure 10. Location of the drill hole in Huikko. Aeromagnetic map in the background. Black profiles are the Bouguer anomalies of the gravity survey.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Huikon aeromagneettiselle aineistolle tehtiin 3D-inversio Emigma-ohjelmistolla. Inversiossa suskeptibiliteetti rajoitettiin välille 0-0.1 SI-yksikköä. Inversiotuloksen perusteella Gabron jatkuu noin kilometrin syvyyteen. Tarpeen vaatiessa lisätulkintoja gabron syvyydestä, asennosta ja ominaisuuksista tehdään hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Kuva 11. Huikon gabro-intruusion aeromagneettisen 3D-inversion tulokset. Ylhäällä näkymä etelästä alhaalla näkymä idästä. Figure 11. 3D-inversion of aeromagnetic data of the gabbro intrusion in Huikko. In the upper panel view is from the south and in the lower panel from the east.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 3.7 Rutakonjoki Pieksämäen Pyhäjärven eteläpuolelle kairattiin yksi 168,80 m pitkä reikä voimakkaaseen magneettiseen anomaliaan. Reiän eteläpuolelta oli tavattu Ni-Cu mineralisoituneita gabrolohkareita ja anomalian aiheuttajaa pidettiin niiden mahdollisena lähteenä. Myöhemmin kuitenkin vastaavia mineralisoituneita lohkareita löydettiin reiän pohjoispuolelta Pyhäjärven rantakivikosta. Kairasydän koostuu intermediäärisistähappamista gneisseistä joita leikkaavat runsaat trondjhemiitti-tonaliitti juonet ja muutamat mafiset juonikivet. Gneissien primäärirakenteet ovat käytännössä kokonaan tuhoutuneet, mutta mineralogian ja koostumuksen perusteella ne lienevät alkuperältään vulkaniitteja. Havaitut kiisut olivat pääasiassa rikki- ja magneettikiisua, mutta syvyydellä 100,80 101,50 m esiintyy paljain silmin havaittavaa sinkkivälkettä kivilajissa joka tulkittiin ympäristöään hieman hiertyneemmäksi intermediääriseksi vulkaniitiksi. Tästä pätkästä tehty analyysi sisälsi 3,74 % sinkkiä, 0,19 % lyijyä ja 67 ppb kultaa. Kohonneita kultapitoisuuksia esiintyi myös reiän muissa osissa, pääosin kuitenkin sinkkimineralisoituneen kohdan alapuolella: korkein pitoisuus 195 ppb on syvyydellä 103,00 104,00m. Kaikkiaan 9:ssä reiästä analysoiduista 16:sta näytteestä kultapitoisuus nousi yli 5 ppb:n määritysrajan. Kultapitoisuuksien alhaisuuden ja sinkkilävistyksen lyhyyden johdosta jatkotoimiin ei kuitenkaan katsottu olevan aihetta. 4 YHTEENVETO Kokonaisuutena Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen vuoden 2013 kairausohjelma saavutti tavoitteensa hyvin. Tupessa saatiin varmuus että magneettikiisupitoinen mustaliuske-paragneissi aiheuttaa aeromagneettisessa aineistossa havaitun 10 km pitkän magneettisen anomalian, havainnolla on merkitystä kallioperän suuryksiköiden rajaamiselle alueella. Käsitystä Makkolan vulkaniittijakson kivilajistosta saatiin tarkennettua huonosti paljastuneilla alueilla, lisäksi alueen kolmella kohteella neljästä tavattiin kalliosta kohonneita kultapitoisuuksia, jotka selittävät moreenigeokemiassa havaitut kohonneet pitoisuudet. Koska analysoidut pitoisuudet jäivät varsin mataliksi, pikaisille jatkotoimille Makkolan alueella ei ole perusteita. Kuitenkin jos alueelle joskus palataan kullan johdosta, tulisi työt aloittaa tähän mennessä suoritettuja laajemmalla moreenigeokemian näytteenotolla, johtuen alueen keskimäärin heikosta paljastuneisuudesta. Huikon magneettisen ja painovoima-anomalian aiheuttajaksi varmistui magnetiittipitoinen gabrointruusio. Rutakonjoella ei onnistuttu paikallistamaan Ni-Cu lohkareiden lähtöpistettä, mutta sen sijaan saatiin varmuus magneettisen anomalian aiheuttajasta ja lisäksi geologisen kokonaiskuvan kannalta oleellista tietoa vulkaniittien esiintymisestä aiemmin lähes yksinomaan granitoideista koostuvana pidetyltä alueelta. 5 KIRJALLISUUS Frosterus, B., 1903. Mikkeli. Kivilajikartan selitys, 1 : 400 000, C2. Geologinen toimisto, 102 p. Hartikainen A., 2013. Geokemialliset maaperätutkimukset Kangasniemi-Toivakka alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 162/2013, 6 s., English summary.

Liite 1: Petrofysiikan laboratorionäytteiden mittaustulokset Appendix 1: Results of laboratory measurements of petrophysical samples Näyte Kivilaji D(kg/m3) K(uSI) J(mA/m) P(g) Q R ind W N4332013R1 13.90 Paragneissi 2737 570 50 318.9 2.12-1.00E+00-0.031 N4332013R1 16.20 Amfiboliitti 2838 740 10 328.1 0.33-1.00E+00-0.032 N4332013R1 25.05 Paragneissi 2769 610 40 324.6 1.58-1.00E+00-0.033 N4332013R1 29.55 Paragneissi 2755 210 20 298.1 2.30-1.00E+00-0.001 N4332013R1 33.20 Paragneissi 2717 560 90 272.2 3.88 3.54E-01 0 N4332013R1 38.95 Paragneissi 2789 540 110 340.6 4.92 1.37E-01 0.001 N4332013R1 42.05 Paragneissi 2710 150 50 250.3 8.05-1.00E+00 0 N4332013R1 47.55 Paragneissi 2867 2470 1500 340.3 14.67 3.76E-02 0.002 N4332013R1 48.45 Paragneissi 2806 480 50 310.1 2.52-1.00E+00-0.001 N4332013R1 48.80 Mustaliuske 2732 220 170 97.7 18.66 5.99E-03 0.005 N4332013R2 16.50 Paragneissi 2658 130 50 287 9.29-1.00E+00-0.006 N4332013R2 18.90 Paragneissi 2649 20 20 281 24.15 1.22E-02 0.005 N4332013R2 42.10 Amfiboliitti 2976 960 320 340.2 8.05-1.00E+00 0 N4332013R2 42.90 Paragneissi 2713 810 350 314.5 10.44 1.16E-01 0.001 N4332013R2 60.20 Paragneissi 2733 340 130 325 9.24 5.06E-02 0.001 N4332013R2 70.25 Amfiboliitti 2883 610 30 325.8 1.19 3.16E-02 0.002 N4332013R2 74.40 Paragneissi 2755 480 80 305.2 4.03-1.00E+00-0.001 N4332013R2 84.50 Paragneissi 2811 390 60 327.8 3.72 4.59E-02 0.002 N4332013R2 89.55 Paragneissi 2857 530 50 364 2.28-1.00E+00-0.001 N4332013R2 97.95 Intermediäärinen juoni 2950 650 60 298.5 2.23-1.00E+00-0.004 N4332013R2 116.05 Intermediäärinen juoni 2809 380 30 347.5 1.91-1.00E+00 0 N4332013R2 146.00 Paragneissi 2739 170 20 317.5 2.84-1.00E+00-0.001 N4332013R3 41.20 Paragneissi 2743 470 100 304.7 5.14 1.37E-01 0 N4332013R3 56.95 Dioriitti 2982 680 40 341.8 1.42-1.00E+00-0.001 N4332013R3 59.15 Ultramafinen kivi 3058 13310 4230 349.2 7.68 4.72E+01 0 N4332013R3 60.10 Paragneissi 2910 580 30 314.8 1.25-1.00E+00-0.002 N4332013R3 69.35 Ultramafinen kivi 2953 99000 12180 323.3 2.97 3.28E-03 0.023 N4332013R3 81.70 Ultramafinen kivi 2975 66600 6170 334.1 2.24 3.47E-03 0.021 N4332013R3 82.60 Ultramafinen kivi 3006 18120 2630 351.4 3.51 6.34E-03 0.011 N4332013R3 91.15 Ultramafinen kivi 3004 1440 20 338.3 0.34 4.64E-02 0.001 N4332013R3 96.90 Ultramafinen kivi 2936 1530 60 331.2 0.95-1.00E+00-0.021 N4332013R3 98.10 Ultramafinen kivi 3069 19230 2980 349.3 3.74 6.49E-03 0.011 N4332013R3 124.00 Paragneissi 2743 350 50 317.6 3.45 3.73E-02 0.002 N4332013R6 22.10 Paragneissi 2718 460 30 240.4 1.58-1.00E+00-0.002 N4332013R6 30.70 Mustaliuske 2604 180 20 247.6 2.68 2.12E-02 0.003 N4332013R6 37.20 Mustaliuske 2594 390 40 287.4 2.48 2.04E-01 0 N4332013R6 41.40 Paragneissi 2698 260 110 311.1 10.22 1.27E-01 0.001 N4332013R6 43.30 Paragneissi 2703 330 250 313 18.30 5.51E-02 0.001 N4332013R6 49.45 Mustaliuske 2620 500 120 226 5.80 8.03E-02 0.001 N4332013R6 50.65 Paragneissi 2740 4290 1940 245.1 10.92 2.50E-03 0.024 N4332013R6 54.65 Paragneissi 2716 6560 7220 319.4 26.58 1.93E-03 0.037 N4332013R6 60.35 Mustaliuske 2768 21530 31190 251.5 34.99 4.54E-04 0.134 N4332013R6 61.40 Tonaliitti 2900 41400 12190 332.6 7.11 2.07E-04 0.35 N4332013R6 76.20 Uraliittiporfyriitti 2892 1270 540 344.8 10.27 4.30E-02 0.002 N4332013R6 79.00 Mafinen juoni 2886 450 10 296.6 0.54-1.00E+00-0.001 N4332013R6 88.05 Paragneissi 2718 140 30 310.9 5.18-1.00E+00-0.002 N4332013R6 91.50 Diabaasi 2949 660 40 325.8 1.46 5.93E-02 0.001 N4332013R6 95.75 Diabaasi 2987 740 20 351.6 0.65-1.00E+00-0.003 N4332013R6 101.40 Amfiboliitti 2861 580 10 343.3 0.42 2.49E-02 0.003 N4342013R1 20.30 Intermediäärinen vulkaniitti 2741 240 50 327.8 5.03 5.35E-02 0.001 N4342013R1 33.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2753 340 30 325.1 2.13 5.38E-02 0.001 N4342013R1 71.10 Intermediäärinen vulkaniitti 2723 210 30 315.9 3.45-1.00E+00-0.002 N4342013R1 87.65 Intermediäärinen vulkaniitti 2720 340 20 304.1 1.42 5.27E-02 0.001 N4342013R1 97.25 Intermediäärinen vulkaniitti 2714 1040 290 300.4 6.74 2.32E+00 0 N4342013R1 99.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2727 230 30 306.8 3.15-1.00E+00-0.001 N4342013R1 102.85 Intermediäärinen vulkaniitti 2699 110 20 306.9 4.39 2.66E-01 0 N4342013R1 112.85 Intermediäärinen vulkaniitti 2726 190 40 300.7 5.09-1.00E+00-0.001 N4342013R1 117.80 Intermediäärinen vulkaniitti 2758 270 10 320.2 0.89 1.46E-02 0.005 N4342013R1 140.10 Intermediäärinen vulkaniitti 2734 200 30 309.2 3.62-1.00E+00 0 N4342013R2 19.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2698 160 20 316.4 3.02-1.00E+00-0.001 N4342013R2 32.10 Intermediäärinen vulkaniitti 2713 100 40 295.5 9.66-1.00E+00-0.004 N4342013R2 42.75 Intermediäärinen vulkaniitti 2718 8430 6650 304.3 19.05 2.12E-03 0.033 N4342013R2 45.80 Mustaliuske 2764 9730 5300 328 13.16 1.33E-03 0.054 N4342013R2 57.05 Mustaliuske 2637 5400 4140 303.7 18.52 2.16E-03 0.032 N4342013R2 66.40 Mustaliuske 2824 9020 8600 312.5 23.03 2.27E-03 0.03 N4342013R2 75.10 Mustaliuske 2822 20610 15690 325.3 18.39 7.98E-04 0.089 N4342013R2 92.80 Mustaliuske 2785 22310 30500 316.2 33.02 4.35E-04 0.162 N4342013R2 94.60 Mustaliuske 2843 22180 31000 327.1 33.76 5.72E-04 0.124 N4342013R2 99.10 Mustaliuske 2699 8910 13440 314.9 36.44 2.78E-03 0.025 N4342013R2 109.85 Intermediäärinen vulkaniitti 2698 8510 9830 311.8 27.90 2.00E-03 0.035

Liite 1: Petrofysiikan laboratorionäytteiden mittaustulokset Appendix 1: Results of laboratory measurements of petrophysical samples Näyte Kivilaji D(kg/m3) K(uSI) J(mA/m) P(g) Q R ind W N4342013R2 116.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2750 200 30 322.5 3.62-1.00E+00-0.001 N4342013R2 124.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2765 13320 9800 308.1 17.77 1.20E-03 0.058 N4342013R2 129.60 Intermediäärinen vulkaniitti 2693 3310 2420 301.7 17.66 9.92E-03 0.007 N4342013R2 145.20 Intermediäärinen vulkaniitti 2693 130 50 296.3 9.29 5.74E-02 0.001 N4342013R3 22.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2849 490 40 321.6 1.97-1.00E+00-0.001 N4342013R3 39.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2836 440 80 328.4 4.39-1.00E+00 0 N4342013R3 41.65 Mafinen juoni 2872 620 70 337.8 2.73 3.38E-02 0.002 N4342013R3 60.85 Intermediäärinen vulkaniitti 2836 430 50 325 2.81 1.46E-02 0.005 N4342013R3 66.20 Intermediäärinen vulkaniitti 2691 130 40 319.5 7.43-1.00E+00-0.003 N4342013R3 76.80 Intermediäärinen vulkaniitti 2785 350 50 306.9 3.45 8.31E-02 0.001 N4342013R4 27.05 Kvartsidioriitti 2982 1020 50 341.8 1.18-1.00E+00-0.036 N4342013R4 60.05 Kvartsidioriitti 2950 1030 60 320.9 1.41-1.00E+00-0.042 N4342013R4 72.05 Kvartsidioriitti 2815 770 70 324.9 2.20-1.00E+00-0.038 N4342013R4 92.30 Kvartsidioriitti 2959 740 20 324.3 0.65 2.07E-01 0 N4342013R5 8.05 Graniitti 2649 110 40 310.7 8.78 4.92E+01 0 N4342013R5 16.05 Kvartsidioriitti 2816 440 40 325 2.20-1.00E+00 0 N4342013R5 37.30 Graniitti 2633 110 50 301.2 10.98 5.26E-02 0.001 N4342013R5 56.10 Granodioriitti 2720 240 40 302.7 4.03 4.72E-02 0.001 N4342013R5 66.90 Kvartsidioriitti 2678 200 20 304.5 2.42 2.80E-02 0.002 N4342013R5 75.10 Kvartsidioriitti 3028 2740 1830 349.1 16.13 4.86E-03 0.014 N4342013R5 79.45 Mafinen vulkaniitti 3133 1110 80 357.5 1.74 3.32E-02 0.002 N4342013R5 92.10 Trondhjemiitti 2673 3160 60 303.4 0.46-1.00E+00-0.001 N4342013R5 94.05 Kvartsidioriitti 2985 8680 6890 345.7 19.17 1.23E-03 0.057 N4342013R5 105.90 Kvartsidioriitti 2791 440 90 312.9 4.94-1.00E+00-0.001 N4342013R5 113.90 Kvartsidioriitti 2932 1330 640 333.7 11.62-1.00E+00 0 N4342013R5 121.10 Graniitti 2611 6040 70 295 0.28-1.00E+00-0.002 N4342013R6 12.30 Graniitti 2619 10000 110 302 0.27-1.00E+00 0 N4342013R6 35.90 Graniitti 2617 260 120 292 11.15 4.96E-02 0.001 N4342013R6 51.90 Graniitti 2632 1700 1190 297.9 16.91 7.65E-03 0.009 N4342013R6 70.75 Graniitti 2624 14980 100 293.6 0.16-1.00E+00-0.004 N4342013R7 21.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2726 86300 1300 311.9 0.36-1.00E+00-0.018 N4342013R7 64.50 Felsinen vulkaniitti 2894 223200 4370 326.7 0.47-1.00E+00-0.018 N4342013R7 92.40 Felsinen vulkaniitti 2886 112100 2490 334.5 0.54-1.00E+00-0.021 N4342013R8 10.55 Intermediäärinen vulkaniitti 2910 37600 11560 348.6 7.43-1.00E+00-0.005 N4342013R8 21.35 Intermediäärinen vulkaniitti 2907 65900 2950 339.9 1.08-1.00E+00-0.012 N4342013R8 34.35 Intermediäärinen vulkaniitti 2941 40100 14180 352.4 8.54-1.00E+00-0.001 N4342013R8 61.65 Felsinen vulkaniitti 2680 70 80 307.9 27.61 3.30E-02 0.002 N4342013R8 73.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2892 18770 3850 331.7 4.95-1.00E+00-0.003 N4342013R8 86.90 Felsinen vulkaniitti 2724 18340 170 313 0.22-1.00E+00-0.006 N4342013R8 104.70 Felsinen vulkaniitti 2718 21140 80 323.8 0.09-1.00E+00-0.004 N4342013R9 13.30 Intermediäärinen vulkaniitti 2747 1230 50 314.3 0.98-1.00E+00-0.001 N4342013R9 20.75 Intermediäärinen vulkaniitti 2778 120 40 321.7 8.05 4.80E-02 0.001 N4342013R9 27.35 Mafinen juoni 2922 44000 540 332.2 0.30-1.00E+00-0.008 N4342013R9 48.50 Intermediäärinen vulkaniitti 2815 18950 1140 329.4 1.45-1.00E+00-0.003 N4342013R9 50.80 Intermediäärinen vulkaniitti 2814 2720 460 330.4 4.08-1.00E+00 0 N4342013R9 55.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2768 2260 170 327.8 1.82 1.35E-01 0.001 N4342013R9 59.40 Intermediäärinen vulkaniitti 2750 2620 390 301.1 3.60 3.15E-02 0.002 N4342013R9 61.35 Intermediäärinen vulkaniitti 2790 10040 1290 307.4 3.10 2.27E-01 0 N4342013R9 73.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2765 130 50 307.5 9.29-1.00E+00-0.001 N4342013R9 82.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2755 1700 60 311.3 0.85-1.00E+00 0 N4342013R9 105.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2818 130 50 320.4 9.29-1.00E+00-0.001 N4342013R9 124.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2719 20 80 305.6 96.62 5.70E-02 0.001 N4342013R9 166.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2667 12520 50 306.7 0.10-1.00E+00-0.002 N4342013R9 172.75 Mafinen juoni 2911 620 80 322.5 3.12 7.92E-02 0.001 N4342013R9 193.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2717 200 100 257.8 12.08-1.00E+00-0.001 N4342013R10 9.80 Intermediäärinen vulkaniitti 2673 18370 140 306.9 0.18-1.00E+00-0.006 N4342013R10 16.75 Intermediäärinen vulkaniitti 2739 6550 40 307.9 0.15-1.00E+00-0.004 N4342013R10 32.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2689 17450 320 313.4 0.44-1.00E+00-0.003 N4342013R10 35.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2735 8680 240 323.9 0.67-1.00E+00-0.002 N4342013R10 41.40 Intermediäärinen vulkaniitti 2708 1080 40 305.2 0.89-1.00E+00-0.038 N4342013R10 62.95 Mafinen vulkaniitti 2899 2890 3140 325 26.24 3.97E-03 0.017 N4342013R10 68.55 Intermediäärinen vulkaniitti 2778 3410 260 323.5 1.84-1.00E+00 0 N4342013R10 73.25 Intermediäärinen vulkaniitti 2826 8030 710 337.5 2.14-1.00E+00-0.001 N4342013R10 79.05 Intermediäärinen vulkaniitti 2909 116400 2770 339.6 0.57-1.00E+00-0.034 N4342013R10 83.20 Intermediäärinen vulkaniitti 2798 13970 1030 330.3 1.78-1.00E+00-0.002 N4342013R10 93.40 Intermediäärinen vulkaniitti 2750 240 80 324.9 8.05-1.00E+00-0.004 N4342013R11 17.90 Gabro 3022 47600 2030 341.2 1.03-1.00E+00-0.005 N4342013R11 43.90 Gabro 3121 44900 2880 358 1.55-1.00E+00-0.002 N4342013R11 67.60 Leukograniitti 2626 80 70 293.9 21.14 3.56E-01 0 N4342013R11 84.05 Gabro 3167 96100 4530 370.9 1.14-1.00E+00-0.015

Liite 1: Petrofysiikan laboratorionäytteiden mittaustulokset Appendix 1: Results of laboratory measurements of petrophysical samples Näyte Kivilaji D(kg/m3) K(uSI) J(mA/m) P(g) Q R ind W N4342013R12 13.00 Felsinen vulkaniitti 2635 50 50 308.6 24.15 6.70E-02 0.001 N4342013R12 17.70 Intermediäärinen vulkaniitti 2855 18990 100 334 0.13-1.00E+00-0.001 N4342013R12 35.95 Intermediäärinen vulkaniitti 2842 34800 110 322.3 0.08-1.00E+00-0.005 N4342013R12 36.15 Trondhjemiitti 2625 15150 50 302.7 0.08-1.00E+00-0.003 N4342013R12 57.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2834 26180 220 326.8 0.20-1.00E+00-0.004 N4342013R12 62.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2872 88400 1190 332.6 0.33-1.00E+00-0.014 N4342013R12 76.15 Mafinen juoni 2918 670 70 352.5 2.52 1.48E-01 0 N4342013R12 80.90 Intermediäärinen vulkaniitti 2851 4140 3330 327.6 19.43 2.99E-03 0.023 N4342013R12 86.50 Graniitti 2605 10 50 300.1 120.77-1.00E+00 0 N4342013R12 94.10 Intermediäärinen vulkaniitti 2790 220 30 327.9 3.29 2.52E-02 0.003 N4342013R12 104.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2822 550 130 322 5.71 2.35E-01 0 N4342013R12 117.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2775 500 50 316.9 2.42 4.45E-02 0.002 N4342013R12 126.30 Intermediäärinen vulkaniitti 2731 120 60 311.6 12.08-1.00E+00-0.001 N4342013R12 133.60 Intermediäärinen vulkaniitti 2775 210 40 326.9 4.60 8.51E-02 0.001 N4342013R12 141.10 Mafinen juoni 2869 16510 180 324.2 0.26-1.00E+00-0.002 N4342013R12 157.00 Intermediäärinen vulkaniitti 2719 210 50 317 5.75 7.03E-02 0.001