Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Suvisaariston vedenlaadun tarkkailu näkösyvyysmittauksilla kesällä 2010

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Näytteenottokerran tulokset

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Jäätilannekatsaus

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

LED - KORVAUSPOLTTIMOT

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Jäätilannekatsaus

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

UUDET TUOTTEET Laser Scan -mikrometri, kiinteä USB-näyttö LSM 5200

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

SISÄLLYSLUETTELO. KalusteMuovi Virtala Oy Puh Laakerikatu 8 Fax LAHTI info@kalustemuovi.fi

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Jatkuvat satunnaismuuttujat

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Sisällysluettelo. Stanley TLM99 1

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Lestijärven tila (-arvio)

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

Hinnasto (sisältää alv 24%)

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, Joroinen

EU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, Jokioinen Puh

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte m Sr Kiviä Maanpinta m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

OPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:

Lapinlahden Savonjärvi

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Transkriptio:

Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä. Luokka Näkösyvyys (m) Yleisluokitus Raakavesiluokitus Erinomainen > 2,5 > 3,5 Hyvä 1 2,5 2,5 3,5 Tyydyttävä < 1 1,5 2,5 Välttävä - Huono - 0,5 1,5 Veden lämpötilan ohella yksi yleisimmin mitatuista fyskem. parametreista helppo ja halpa!!

Veden näkösyvyyden eli läpinäkyvyyden pienetyessä veden laatu yleensä heikkenee Rehevöitymisen merkit tulevat esiin laskupurojen, jokien ja ojien suilla, lahdenpoukamissa ja jätevesien lähialueilla Näkösyvyys vaihtelee suuresti järven eri osissa Vain samasta paikasta tehdyt mittaukset ovat keskenään vertailukelpoiset

m µg / l Tuloksia voidaan tulkita luotettavimmin muiden samasta vesistöstä mitattujen parametrien yhteydessä verrattaessa veden laadussa tapahtuneita muutoksia eri vuosien välillä 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Näkösyvyys Klorofylli / rehevyys 1983 1995 2000 2002 2008 2009 2010 40 35 30 25 20 15 10 5 0

Kuvastaa vedenalaisia valaistusolosuhteita Antaa karkean kuvan valaistun kerroksen paksuudesta Suomessa fotosynteettisesti tuottavan kerroksen paksuus on: Kirkkaimmissa järvissä (väri < 15 mgpt/l) 1,5 2 x NS Tummissa dystrofisissa järvissä (väri > 50 mgpt/l) 1 x NS Näkösyvyyden vaihtelut Kirkkaat vähähumuksiset järvet NS = 3-7 m Humusjärvissä NS = 0,8 1,5 m Erittäin rehevissä järvissä (planktonsamennus) NS < 0,3 m)

Veden laatuominaisuudet: 30 cm Vuodenaika Sameus (leväsamennus, hiukkassameus) Liuenneet värilliset yhdisteet humus Vuorokaudenaika 30 cm Säätila (aurinkoisuus pilvisyys - tuulisuus)

Syvyys (m) Väri 2 5 10 20 40 100 200 0 2 Valaistu kerros EF 4 6 Tuottavan kerroksen paksuus = syvyys, johon tulee1 % pintaan tulevasta valomäärästä 8 10 12 NS Näkösyvyys z1% Tuottavan kerroksen paksuus 14 16 Valoton kerros AF 18 20

1 10 100 % 1 10 100 % 1 10 100 % Syv. Oligotrofinen, vähähumuksinen järvi Dystrofinen (ruskeavetinen) humusjärvi Eutrofinen, vähähumuksinen järvi Punainen valo (630 nm) Vihreä valo (530 nm) Sininen valo (430 nm)

Valon tulokulma Veden valaistusoloja heikentää veden pinnasta tapahtuva valon heijastuminen. Tuleva valo 35 Z Heijastuva valo 65 5 % 11 % 75 % 85 Heijastuminen on sitä suurempaa, mitä suurempi valon tulokulma on Sironta

Heijastuvan valon osuus on suurimmillaan aamulla ja illalla Heijastuvan valon osuus riippuu leveysasteesta Heijastus% -arvot: - Etelä-Suomessa keskipäivällä n. 5-8 % - Pohjois-Lapissa keskipäivällä n. 20-30 % Pilvisellä säällä säteily on HAJASÄTEILYÄ ja siitä heijastuu n. 6 % Aallokkoisuus lisää veden pinnasta tapahtuvaa heijastumista 10 20 %

Näkösyvyyden mittaamisen voidaan käyttää: Näkösyvyyslevyä eli Secchilevyä (standard. 20 cm), mutta halkaisija saa myös vaihdella Näkösyvyyslevy toimii kontrastipohjana tulevan valon ja taustan kanssa

1. Noudin lasketaan veteen niin syvälle, että se katoaa näkyvistä 3. Toistetaan muutaman kerran 2. Noudinta nostetaan niin, että se tulee uudestaan näkyviin 4. Mittanarun arvo luetaan veden pinnan tasosta levyn häviämisen ja ilmestymisen puolivälistä

Havaittujen syvyyksien keskiarvo = NÄKÖSYVYYS Näkösyvyyslukema merkitään kenttälomakkeeseen metreinä ja senttimetreinä (korkeintaan kaksi desimaalia) Näytesarjoissa näkösyvyyden mittaa yleensä sama henkilö Talvella voidaan näkösyvyysmittausta varten tehdä oma avanto

Mittalevy on pidettävä puhtaana vältettävä naarmuuntumista Mittaus tehdään päivänvalon aikaan Mittauspaikan on oltava riittävän syvä - Levy (noudin) ei saa koskettaa pohjaa sen kadotessa näkyvistä muutoin merkintä NS 'pohja' Mittausta varten veneen tulee olla liikkumattomassa tilassa ankkurointi. Liikkuva vene muuttaa levyn ja nostonarun välistä kallistuskulmaa Mittaus aina varjon puolelta aurinkoisella ilmalla vene käännetään aurinkoon nähden siten, että veneen vierelle muodostuu varjo Mitattaessa ei käytetä aurinkolaseja tavallisia silmälaseja voidaan käyttää

MAASTOLOMAKE Havaintopaikka Pvm Klo Näkösyvyys (m) Levärunsaus (0-3) Säätila Muut havainnot Havainnoitsija

Näkösyvyyden mittaus on helppoa ja hyödyllistä!!